Maalämmön ohjaus halvoille tunneille

[Lämäri]

Terve

Onko mitään mahdollisuutta rakentaa T10-malliin ohjausta, jolla pumppu kävisi vai esimerkiksi öisin, kun sähkö on halpaa?

[Lämäri]

Tehtaalta tuli vastaus, että käyttäisi yöajan pudotusta käänteisesti. Kokemuksia tästä?

[Lämäri]

Seuraava ajatus on sitten se, että onko siitä mitään käytännön hyötyä? Menovesi on yleensä karkeasti välillä 20-30 astetta. Tiputus kello 08-24 ajaksi esimerkiksi välille 10-15 astetta.

[tooze]

Seuraan tätä kun sama homma ajankohtainen kun tuli siirrettyä pörssisähköön. Olitko ehtinyt kokeilla tätä vielä?

[Lämäri]

Joo ja positiivisin tuloksin. Käynnit ohjautuneet yöajalle ja kulutus tippunut.

[Durdet]

Joo ja positiivisin tuloksin. Käynnit ohjautuneet yöajalle ja kulutus tippunut.

Moi, tässä itsekin kokeilemassa V7 mallilla että miten tämä toimii. Millä asetuksilla lähdit liikkeelle?
Itse laitoin pudotukseksen alkamaan klo 8 ja loppumaan klo 22. Pudotuksen määrä molemmissa piireissä 5 astetta.

[Lämäri]

Ensin oli 7 asteen pudotus. Nyt viisi. Minimi 21 astetta.
Ajalla 2330 - 0600 mennään normilämmöillä.
Lisäksi ilmanvaihto tippuu kakkoselle kello 06-18. Normi nelonen. Lokakuu - 25% ja marraskuu - 30%. Olin budjetoinut energiaan lokakuulle 425 e ja meni 70 e.

[Jarska_p]

Ensin oli 7 asteen pudotus. Nyt viisi. Minimi 21 astetta.
Ajalla 2330 - 0600 mennään normilämmöillä.
Lisäksi ilmanvaihto tippuu kakkoselle kello 06-18. Normi nelonen. Lokakuu - 25% ja marraskuu - 30%. Olin budjetoinut energiaan lokakuulle 425 e ja meni 70 e.

Millaiset rajat olet asettanut ala- ja yläosalle?
Olen myös kikkaillut käänteisellä yöpudotuksella, mutta vain 3 asteella, täytyy näköjään kasvattaa vielä suuremmaksi.
Minulla pumppu haluaa käynnistyä yleensä jo alukuillasta, eli muutama tunti liian aikaisin. Yläosaan olen laittanut yöksi maksimin eli 55C, alaosalle olen kokeillut arvoja 35 - 50C.
Aamulla käyn manuaalisesti muuttamassa arvot pienemmiksi (20C ja 40C), silti tosiaan pumppu haluaa käynnistyä ennen "halpoja" tunteja (pörssisähköllä mennään, joten halpa on hyvin suhteellinen käsite)  Täytyisi askarrella jonkinlainen automatiikka. GSM-modeeminhan tuohon saisi n. 250€ hintaan, mutta ei oikein tunnut tältä päivältä. Olen miettinyt esim. Shelly:n wifi-ohjattuja releitä, joilla tappaisi sähköt sulaketaulusta, eli koko pumppu pimeäksi.

[Lämäri]

Alamin 35
Alaero 8

Ylämin 48
Yläero 6

Kyllä se minullakin käynnistyy alkuillasta, mutta isossa kuvassa selkeä painotus yöajalle.

https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=10704.40

[Defet]

Moro. Itsellä -03 käyttöönotettu lämpöässä v15, ongelmaksi tulee kun muutamantunnin katkos käytössä niin pressostaatti laukeas kohta käynnistämisen jälkeen.
Maapiirin höyrystymispaine. Luultavasti lämpötilaero kasvaa liian suureksi. Ilmattu maapiirit ja lattiapiirit ja paineet kunnossa. Kompura alkuperäinen. Kylmäaineita ei lisäilty koskaan.

[Elektroni]

Moro, viime syksynä värkkäilin oheisen dokumentin mukaisen yösähkö-systeemin. Maapumppu on Lämpöässän T18. Ohjain on Ouman EH-203/GL. Molemmat vuosimallia 2003. Yösähkösysteemi näyttää toimivan. Ohjeen toteutus saattaa vaatia hieman elektroniikkarakentelun osaamista, mutta sitähän aina jostain löytyy.
Olen aikeissa vaihtaa ensi kesänä ko. 20 vuotta vanhan maalämpöpumpun uuteen ettei se hajoa juuri kovimmilla pakkasilla. Etsin täältä vinkkejä uuden pumpun valintaan.

[Lämäri]

Muutosta kehiin. Aurinkopaneeleista ylituotantoa, joten täytyy muuttaa alennus yöajalle, jotta saa käynnit ohjautumaan päiväajalle.

[Matias]

Moro. Itsellä -03 käyttöönotettu lämpöässä v15, ongelmaksi tulee kun muutamantunnin katkos käytössä niin pressostaatti laukeas kohta käynnistämisen jälkeen.
Maapiirin höyrystymispaine. Luultavasti lämpötilaero kasvaa liian suureksi. Ilmattu maapiirit ja lattiapiirit ja paineet kunnossa. Kompura alkuperäinen. Kylmäaineita ei lisäilty koskaan.

Jos matalapainepresso laukaisee vain tuon muutaman tunnin katkon jälkeen niin saattaa johtua varaajan liian matalasta lämpötilasta.

Kokeile lyhentää taukoaikaa ja jos vika häviää lyhyemmillä taukojaksoilla niin harkintaan käyttääkö lyhyemmillä taukojaksoilla vai ottaako kylmäasentajan tarkistamaan kylmäaineen määrän.

LämpöÄssä kun on hiukan kranttu varaajan veden lämpötilasta.
Esim käyttöönotto-ohjeissa sanotaan että takuu raukeaa jos kompressorin käynnistää ilman varaajan esilämmitystä

[JPN]

Pörssisähkön hinta pomppii nykyisin lähes satunnaisesti parin, kolmen tunnin piikkejä, sitten laaksoja.

Huipputuntien tasoittaminen vaikuttaisi paljon keskihintaan esim. viime päivinä


Jos huonelämpöanturiliitäntä kertoisi pumpulle olevan riittävän lämmintä, se hidastaisi varaajan viilenemistä ja siten tod.näk. viivästäisi käynnistymistä edullisempaan aikaan.

Onko kukaan häkännyt moista viritystä?

[Matias]

Pörssisähkön hinta pomppii nykyisin lähes satunnaisesti parin, kolmen tunnin piikkejä, sitten laaksoja.

Huipputuntien tasoittaminen vaikuttaisi paljon keskihintaan esim. viime päivinä


Jos huonelämpöanturiliitäntä kertoisi pumpulle olevan riittävän lämmintä, se hidastaisi varaajan viilenemistä ja siten tod.näk. viivästäisi käynnistymistä edullisempaan aikaan.

Onko kukaan häkännyt moista viritystä?

Varaajien lämmityksen ohjaamiseen vuorokauden halvemmille tunneille värkkäsin Shelly Plus1 releen ja lisäkontaktorin MLP:n käyntiä ajastamaan halvimmille tunneille.
Esim tänään on 12h pituinen esto MLP:n käynnille,hintarajana 9snt/kwh.

Varaajien kapasiteetin suurentamiseksi nostin minimilämpötilaa 5 asteella,saa sitten nähdä miten paljon jäähtyy kalliiden tuntien aikana.

Liitekuvassa Shelly Plus1 releen kytkentäkuva

[Lämäri]

Itselläni ei teknistä osaamista ole, niin otin kiinteähintaisen sopimuksen 24 kk (8,3 s +3,99 e).

Ainoa säätö seuraavan parin vuoden ajan on ohjata kulutuksia aurinkoiselle ajalle paneelituotannon takia.

[miihkali]

Itse olen käyttänyt käänteistä yöpudotusta, eli pudotan pari astetta päivällä 8-24, jolloin yöllä 00-08 'varastoi' halvalla yösähköllä enemmän lämpöä taloon.

Maalämmöllähän pienikin pudotus kalliilla tunneilla pitäisi tuoda merkittävän säästön kun pumppu käy vähemmän lämmöntarpeen lisäksi myös paremmalla hyöytysuhteella.

Toinen totuus on että seuratessani pumpun lämpötiloja ja sähkönkäyttöä niin tuollainen lämpötilan muutos saa vesikiertoisessa matalalämpöisessä hitaasti säätyvässä järjestelmässä säätyvällä kompressorilla aikaan melkoisen vatkaamisen tuntikausiksi ennen kuin taas löytää tasapainon. Herää kysymys että kuinkahan paljon haetusta hyödystä menetetään tässä ylös-alas vatkaamisessa verrattuna siihen että antaisi sen vaan käydä tasaisesti läpi vuorokauden. Voihan tuo vatkaaminen toki parantaakin hyötysuhdetta kun pumppu hakee optimaalista käyntinopeutta ja virtaamaa.

Voi olla että eri pumpuissakin on eroja, joku ehkä on suunniteltu niin että käyttöä voi optimoida halvoille tunneille ja osaa nopeammin hakea tasapainon kun toinen on suunniteltu käymään tasaisesti läpi vuorokauden ja sekoaa yhtäkkisistä muutoksista?

Olisi mukava kuulla oikein asiantuntijan näkemystä aiheesta.

[miihkali]

Meille sähköyhtiö kävi asentamassa uuden älysähkömittarin, jossa on kaksi relettä joita voi ohjata kännykkäapilla joko kellon mukaan tai jopa pörssisähköllä siten että esim jättää pois vuorokauden 6 kalleinta tuntia tai on päällä kuusi halvinta.

Maalämpöpumpun kanssa vain ei ole mukava koko laitetta sammutella kun riittäisi että voisi ohjata reippaan lämpötilanpudotuksen kalleimmille tunneille ja/tai korotuksen halvimmille. Ja käyttöveden lämmityksen halvimmille. Joista tuo viimeinen tosin toimii hyvin vain laittamalla se yöllä yhdeltä päälle pariksi tunniksi suoraan pumpun omasta ohjauksesta.

Mahtaisikohan lämpöpumppua pystyä ohjaamaan ulkoa releellä niin että menee tuohon yöpudotukseen kun rele menee päälle tai pois?

[mattix]

Itse tein V10:iin "opation-muutoksen" yöpudotuksella ja samalla huomioin pörssisähkön todennäköisesti kalleimmat tunnit.

Eli:
1. Käyrän säätö +4 astetta tavoitelämpötilaa (tai optimaalista asetusta) korkeammaksi
2. Yöpudotus -8 astetta
3. Yöpudotuksen asetus kello-ohjelmalla niin, että tilastollisesti kalliit pörssisähkötunnit pudotus on päällä
4. Alavaraajan asettelu aika alas (25-26 astetta) ja alaero isoksi. Ylävaraajan asetteluita määrää jonkin verran käyttöveden kulutus.

Tuolla tavalla ajojaksolla maalämpö lämmittää lattiaa yrittäessään nostaa menoveden lämpötilaa (joka tapahtuu toki hitaasti, koska lattialaatta jäähdyttää paluuveden ja alavaraajaa). Pudotusjaksolla lattia luovuttaa lämpöä ja kompura pysyy pois päältä.

Tällä sain maalämmön jatkuvat käynnistykset loppumaan ja kompuran käymään silloin, kun sähkö on todennäköisesti halpaa. Sähkön kulutus on mielestäni laskenut, ero ei tosin ole iso. Parasta on, että pakkasjaksojen käynnistykset putosivat 50-90 kpl --> 5-10 kpl vuorokaudessa ja kompura käy kerralla 2-4 tuntia. Kellolla asettelin pudotusjaksoiksi mm. aamun klo 7-10 ja illan klo 17-20 kalliit tunnit. Yöllä kompura saa tehdä kunnolla hommia, mutta välillä tunnin taukoa, jotta kaivo saa latautua. 3-4 tunnin pudotusjaksoilla talon lämpötila ehtii jonkin verran laskea kovimmilla pakkasilla, mutta ei haittaa. Pudotusjaksojen valinnan osalta pörssisähkötuntien hintajakaumaa voi ihmetellä täältä: https://sahkotin.fi/years

[kallevaltteri]

Tämä alkoi kiinnostaa. Laitoitko nuo ylimääräiset NTC:t fyysisesti samaan paikkaan varaajassa alkuperäisten antureiden kanssa?

Moro, viime syksynä värkkäilin oheisen dokumentin mukaisen yösähkö-systeemin. Maapumppu on Lämpöässän T18. Ohjain on Ouman EH-203/GL. Molemmat vuosimallia 2003. Yösähkösysteemi näyttää toimivan. Ohjeen toteutus saattaa vaatia hieman elektroniikkarakentelun osaamista, mutta sitähän aina jostain löytyy.
Olen aikeissa vaihtaa ensi kesänä ko. 20 vuotta vanhan maalämpöpumpun uuteen ettei se hajoa juuri kovimmilla pakkasilla. Etsin täältä vinkkejä uuden pumpun valintaan.

[Elektroni]

Kyllä vaan. Varaajan kyljessä oleva ohut (noin 8mm) putkisyvennys lämpöanturille on juuri sen verran leveä että siihen mahtuu toinen NTC, ei rinnakkain mutta peräkkäin mahtuu. Releellä sitten kytken lisätyn NTC:n sarjaan kun haluan huijata maapumppun käynnistymään. Varaajan yläosassa on samanlainen lisäkytkentä, mutta käytännössä näyttää että varaajan alaosan huijaus riittää tämän laitteiston kanssa.

[tloimu]

Täällä myös pörseillä on Esi17, joka lämmittää 1000l varaajaa. Opettelen vasta pumpun ohjausta. Eilen aloitin nostamalla varaajan yläosan lämpötilaa 5 astetta. ja kävin n. klo 15 katsomassa lämpötiloja (ulkona ollut tänään n. 3C)
yläosa asetusarvot 39-45C ja nyt 47C.
alasosa asetusarv.     32-37C ja nyt 49,4
 
Olenko mielestänne oikeilla jäljillä? olisko talven tullen viisasta nostaa myös alaosan läpötilaa? ylä- ja alaosan lämmitystä voi tässä mallissa nostaa 10C maksimisssaan.

Themo rele on myös aiemmin asennettu ja kytketty varaajan vastuksiin mutta en tuota ole käyttänyt. Olisiko viisasta kytkeä Themo suoraan ohjaamaa pumpun toimitaa, vai minkälaisia kokemuksia muilla on?

[PeteK]

Olen omaan V13 pumppuun tehnyt tuon käänteisen yöalennusohjauksen ilman mitään anturien huijauksia. Liitteenä käyrä edelliseltä vuorokaudelta.
Yöalennuksen arvona on 10 astetta.

Iltaisin pärähtää kerran käyntiin kalliin hinnan kohdalla, kun alkaa suihkurumba.

Olen kytkenyt yöalennuksen ohjauksen Home assistantiin ESPHome releellä.
Mittaukset haen Home Assistantiin käyttäen Talologgeria ja MQTT:ta.

[KptKauhu]

Itsekkin olen miettinyt tuota ohjauksen muuttamista enemmän yöpainotteiseksi.


Samalla ajatellut ohjata huonetermostaatteja nostamaan huoneiden lämpötiloja yöaikana, jotta "halpaa" lämpöä saadaan myös siirrettyä lattian kautta taloon.

Pitää koittaa vknloppuna väsäillä ja kokeilla tuota hommaa.

Itsellä siis v.9.0 203gt vuosimallia 2011 ja laitteeeseen olen vasta tutustunut reilun 6kk. Manuaalia tuossa selailin ja jos ymmärsin oikein, niin tuossa ei saa suoraan laitettua yöllä lisää lämpöä pataan, vaan muutettava ylä-ja alavaraajan lämmöt ylös ja ohjattava "yöpudotus" päivätunneille.

Ajatuksena asetuksella:
Ylävaraaja 50 ( nyt 45)
Alavaraaja 40 ( nyt 35)

"Yöpudotus" 06-00 5 astetta. tms.

[sailor]

Valmis kytkentä Ouman-203 ohjaimeen: https://verkkokauppa.nurkantakaa.fi/ouman-eh-203-tariffiohjaus-shellylla/

[Vompatti]

Täällä myös pörseillä on Esi17, joka lämmittää 1000l varaajaa. Opettelen vasta pumpun ohjausta. Eilen aloitin nostamalla varaajan yläosan lämpötilaa 5 astetta. ja kävin n. klo 15 katsomassa lämpötiloja (ulkona ollut tänään n. 3C)
yläosa asetusarvot 39-45C ja nyt 47C.
alasosa asetusarv.     32-37C ja nyt 49,4
 
Olenko mielestänne oikeilla jäljillä? olisko talven tullen viisasta nostaa myös alaosan läpötilaa? ylä- ja alaosan lämmitystä voi tässä mallissa nostaa 10C maksimisssaan.

Themo rele on myös aiemmin asennettu ja kytketty varaajan vastuksiin mutta en tuota ole käyttänyt. Olisiko viisasta kytkeä Themo suoraan ohjaamaa pumpun toimitaa, vai minkälaisia kokemuksia muilla on?

Mikä lämmönjako?

[JPN]

Valmis kytkentä Ouman-203 ohjaimeen: https://verkkokauppa.nurkantakaa.fi/ouman-eh-203-tariffiohjaus-shellylla/

No mutta, tämähän on simppeli ratkaisu! Ei tarvise kuin Shellyn, WLan-kuuluvuuden, softan https://spot-hinta.fi/pikakoodit/ tyrkkää läppärillä sisään ja unohda?

-Ouman: Huoltotila (1324)-Erikoishuoltotila-Digi1-Kotona/poissa
-Shelly nastojen 23/24 väliin, ja sähköt Oumannin rinnalle.

Tuolta kun valitsee koodin '130', leikkaamaan neljä vuorokauden kalleinta tuntia, on viritys voi jopa tienata Shellyn hinnan suht' pian.

Muutako ei tarvitse?

[JPN]

203GT:ssä Kotona/Poissa ohjaus kytkee menoveden Yöalennuksen (oletuksena 10C) päälle.

Shelly 1 Mini näyttäisi sopiva hyvin 203GT:n kytkentäkotelon sisään, jolloin ei tarvitse juurikaan kaapelointia. Tuolloin Shelly ei olisi monen metallikotelon sisällä, joten WLan-kuuluvuus on parempi.

[JPN]

Vielä on Shelly hakusessa, mutta laitoin testimielessä kytkimen. Kiinnosti tietää millainen vaikutus ko. säädöllä on.

18/12-24 oli hyvä päivä testata ulkona -7C ja sähkön hinta pahimmillaan yli 61snt/kWh. Hinta pomppasi jo klo07, mutta kytkin Poissa-asetuksen klo08 ja oli päällä klo15 saakka 5h. Tällä jaksolla sisälämpötila tippui 21.1C->20.5C=0.6K.

Sisälämpötila nousi takaisin 21.1C:hen vasta seuraavana aamuna klo05. Syynä lienee ulkolämpötilan voimakas lauhtuminen, joten kiertoveden lämpötila pysy suht. alhaisena.

Vuorokaudessa kului 43,06 kWh, Keskiarvohinta 17,2475 snt/kWh

Toteutunut sähkölasku: 5,051099 €
Keskiarvohinnalla olisi: 7,4267735 €
Säästö: 2,38€/vrk
   
            
                           kWh   snt
                          43,06 17,2475
18/12/2024 0.00    2,86   8,38
18/12/2024 1.00    1,74   9,51
18/12/2024 2.00     2,3    8,5
18/12/2024 3.00    2,11   8,7
18/12/2024 4.00    2,36   9,79
18/12/2024 5.00    2,42   11,38
18/12/2024 6.00    2,16   28,87
18/12/2024 7.00    1,98   43,28
18/12/2024 8.00    0,64   61,99
18/12/2024 9.00    0,43   58,44
18/12/2024 10.00   0,62   36,39
18/12/2024 11.00   0,38   31,37
18/12/2024 12.00   0,44   25,1
18/12/2024 13.00   0,68   20,31
18/12/2024 14.00   0,41   13,4
18/12/2024 15.00   3,15   11,89
18/12/2024 16.00   2,47   8,38
18/12/2024 17.00   2,31   5,86
18/12/2024 18.00   1,68   3,7
18/12/2024 19.00   2,11   3,5
18/12/2024 20.00   2,13   2,38
18/12/2024 21.00   4,23   1,17
18/12/2024 22.00   2,69   0,93
18/12/2024 23.00   0,76   0,72