PWZSV 12:n tehon sahaaminen

[deBaer]

Hei!

Korvasimme reipas vuosi sitten talomme öljylämmitys maalämmöllä ja paikallinen firma tarjosi AIT:n Nordic Inverteriä. Lämmityskulut putosivat, mutta "kovilla", alle -10 asteen pakkasilla, putosi myös sisälämpötila. Patterit ovat todennäköisesti alimitoitettuja, mutta tämänhän pystyy korvaamaan nostamalla lämmönjakopiirin lämpötilaa, mikä toki heikentää hyötysuhdetta.

Tässä kohtaa haluan kiittää kaikkia, jotka ovat kirjoittaneet kokemuksistaan Alpha Innotec PWZSV Nordic Inverter -ketjuun. https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7639.0 Minulla meni useampi päivä ketjun läpi lukemisessa ja opin teiltä paljon! Mainitsen vielä, että Luxtronikin firmis on 3.85.7, joten kaikkia niitä aiempia ongelmia en sikäli ole onneksi havainnut.

Minun ongelmani on se, että lämmöntuotto heittelee (vähän kuten kujalmilla https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=10438.0). Kokemukseni on, että pumppu lämmittää, kunnes paluupiirin lämpötila nousee 0,5 asteeseen yli pyynnin ja vetää sitten kierrokset alas minimiin. Sitten kun paluupiirin lämpötila laskee hystereesin alarajalle, se rupeaa pikkuhiljaa nostamaan kierroksia uudelleen. Sykli on noin tunnin pituinen. Tämä on siedettävää tällaisilla pikkupakkasilla (0 - -5 astetta), mutta kovemmilla pakkasilla tuotettu lämpö ei ole lähellekään se, mitä pyynnin tulisi mahdollistaa.

Asettamani hystereesi on 2,5 K. Tätä pystyn toki korottamaan, mutta Luxtronikin ohjeen mukaan tämän kuuluisi olla pienempi kuin asetus Lämm max, joka on koneeseeni asetettu 3,0 K (vaatii asentajan tikun, jotta pääsee muuttamaan; oletusarvo on 7,0 K). Tein viikolla kokeilun, jossa pakotin paluulämpötilan asetusarvoksi 45 astetta ja vielä myöhemmin 50 astetta.

Katsoin, että Maunomadon lämpötilat seurasivat todella nätisti pyyntiä (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7639.msg129643#msg129643), mutta hänellä ei nähtävästi ole puskurivaraajaa(?), jos sillä nyt mitään merkitystä on?

Onko teillä viisaammilla ajatuksia asiaan liittyen? Liitän kuvan kokeilustani sekä dta-tiedoston sekä csv-tiedoston, jossa näkee senhetkiset asetusarvot.

[kaupunkitila]

Tuttu ongelma näissä Alpha Innotec -pumpuissa.

Mulla on tulkinta, että puskurivaraaja kasvattaa ongelmaa. Havaintoni mukaan haaste esiintyy silloin, kun lämmitysjärjestelmän vesitilavuus on suurempi kuin lattialämmityksessä - esimerkiksi täällä on käytössä isokokoiset radiaattorit, joissa vesitilavuus on noin 2x isompi kuin lattialämmityksessä olisi. Isolla vesitilavuudella järjestelmä reagoi hitaammin maalämpöpumpun tehonlisäyksiin ... kestää pidempi aika kunnes pattereilta palaavan veden lämpötila nousee. Maalämpöpumppu luulee, että tehonlisäys ei ollut riittävä halutun paluulämpötilan saavuttamiseksi, ja alkaa lisäämään tehoa jatkuvasti enemmän ja enemmän,   kunnes pattereilta palaavan veden lämpötila vastaa tavoitetta.  Tällöin maalämpöpumppu voi pyöriä jo kolminkertaisella (3x) teholla tarpeeseen nähden, ja pattereilta sitten viiveellä palaa todella kuumaa vettä, jolloin  maalämpöpumpun ohjain koettaa alkaa hidastaa lämmitystä.   Viiveellä pattereilta on kuitenkin tulossa entistä kuumempaa vettä, ja pumppu luulee nyt, että tehon pudotus ei ollut riittävä, ja alkaa nopeammin ja nopeammin romahduttaa lämmitystehoa.

Tämä on se "heittelehtimis-sykli"  missä maalämpöpumppu sahaa edes-takaisin, saamatta koskaan lämmityksen tehoa hallintaan.

Täällä on aiheesta avoin reklamaatio maahantuojan kanssa. Tällä hetkellä tilanne on, että maahantuoja kiistää vastuun. Kurja juttu.

[deBaer]

Samaa olen miettinyt, että systeemi säätyy hitaasti. Minua kuitenkin ihmetyttää se, että paluuveden lämpötila ei koskaan mene yli yhtä asetetta yli pyynnin, vaikka hystereesiraja on 2,5 K. Ovatko muut havainneet samaa ilmiötä?

Ehkä tässä kuitenkin jää ainoaksi järkeväksi vaihtoehdoksi kehittää jotain säätökompensaatiota. Joku ehdotti naapuriketjussa, että korjaisi koneelle saapuvaa ulkolämpötilatietoa. Tämä vaatisi koneeseen kajoamista, mikä ei ehkä olisi fiksua takuuasioiden takia tai jos aikoo joskus myydä tilukset jonain päivänä. Ilmeisesti toiset korjaavat suoraan paluulämpötilan pyyntiä. Tähänkin todettiin, että muistipiirit kestävät paljonkin ylikirjoitusta. Sitä paitsi manuaali vihjaa, että piirikortissa olisi jokin nappiparisto, jota en itse ole kuitenkaan paikallistanut. Onko muuten kukaan kokeillut ottaa käyttöön "Smart Grid" -ominaisuutta? Jos ymmärsin Luxtronikin manuaalia oikein (https://mw.ait-group.net/files/docs/EN/A0220/83055400.pdf sivut 33 - 35.), tämä vaatisi jotain lisäosaa, josta en ainakaan itse ole löytänyt mitään tietoa netistä. Tämän lisäosan ympärille ilmeisesti pystyisi rakentamaan jotain logiikkaa, jolla ohjaisi noita kahta relettä.

[repomies]

Smart grid on vain kaksi 230V inputtia kytkentärimalla. Se on tyystin "up yours" miten ratkot inputtien kytkemisen. Yleensä laitetaan releet ja releille omanlaisensa ohjaus. Mistään valmiista palikasta en ole kuullut, mutta voihan joku olla tehnyt sellaisen näin kalliin pörssisähkön aikoina.

[kujalmi]

Tervehdys,

Olen ihmetellyt kun nykyään tuo meidän pumppu PWZSV12 tekee tasaisempaa jälkeä.
Liitteenä PDF käppyrä.
Miettinyt että voiko FW päivitys olla syypää, vai takan runsaampi käyttö vai mikä...
Joka tapauksessa, jostain syystä tuo kone on käynyt tasaisemmin, toki mitään hirmupakkasia ei ole ollut.

[kaupunkitila]

Vastauksena, havaintoni mukaan PWZSV -inverterin tehontuotto tosiaan heittelehtii vähemmän leudoilla keleillä. 

Leudoilla keleillä ohjaus saa "tukea" pumpun alimmasta kierrosluvusta, jonka alle teho ei laske.  Vähän samaan tapaan kuin jos rattijuoppo ajaisi autoa ja oikealla puolen tietä olisi kaide, se voisi tehdä ajosta ikäänkuin suorempaa.

En nyt ole varma onko kuvaajissa ylin (keltaruskea) laitteen hertsit. Jos on, niin sen mukaan kierrosluku ei laskisi alle kahdentoista (12), joka lienee ko. pumpulle minimi, ja heiton yläkohta olisi 25. 

Jos tuo nyt niin on, sahaaminen olisi siten yli 100% tehossa. Näillä tiedoin en kuvailisi mitenkään "tasaiseksi", enemmänkin olisin sitä mieltä laitteen ohjaus on tässä tapauksessa "käyttökelvoton".

Korjatkaa jos tulkitsin kuvaajia virheellisesti!

[deBaer]

Hei,

Minulla on samansuuntaiset kokemukset kuin kuljamilla ja olen päissäni pohtinut, että asia olisi niin kuin kaupunkitila kertoo. dta-tiedoston kierrosluku 12 on sama kuin Luxtronikin koneen 20 Hz. Jostain syystä tähän tiedostoon tuo luku kerrotaan kertoimella 0,6.

Itse olen myös huomannut talven aikana, että jos yhdessä huoneessa sopivasti kuristan pattereita termostaatilla, sahaaminen pienenee. Olen kuvitellut, että termostaatti tekee tässä tapausessa sitä säätöä, mitä Luxtronik ei nähtävästi osaa. Toisaalta, jos annan liian monen patterin kierron säätyä termostaatilla, vedenkierto pienenee liikaa nykyisellä piirin lämpötila-asetuksella, että puskurivaraajassa paluulämpötila-anturi tuntee liian vähän paluupiirin lämpötilaa ja liian hyvin taas lämpöpumpusta puskevan veden lämpötilaa, jolloin paluulämpötila näyttää lämpötilan korkeilla kierroksilla liian paljoa ja taloon pusketaan vastaavasti liian kylmää vettä. Tämä näkyy itselläni liian nopeana paluulämpötilan laskuna silloin kun lämpöpumppu menee minimikierroksille.

Kuinka tahansa, hyvällä lämpökoneen säädöllä olisi mahdollista vähentää kompressorin kierrosten sahaamista.

[kaupunkitila]

Ongelmat AIT:n maalämpöpumpun ohjauksessa havaintoni mukaan liittyvät siihen, että ohjelmisto vaikuttaa olevan muokattu versio ilmalämpöpumpun ohjauksesta. Ohjelmiston alkuperään viittaavat mm. käyttöliittymälle jääneet tekstit, joissa kiertovesipumpusta puhutaan "puhaltimena". Ohjaus tuntuu toimivan ikäänkuin "hetkessä", puhaltimen ilmavirtaa säädellään nopealla tahdilla, jotta pumppu toimisi hyvin. Ilmiö, että "puhaltimelle" tuleekin viiveellä lämpimämpää ilmaa suljetusta järjestelmästä ("suljettu patterikierto") on laitteen ohjaukselle tuntematon tilanne.

[kujalmi]

Vastauksena, havaintoni mukaan PWZSV -inverterin tehontuotto tosiaan heittelehtii vähemmän leudoilla keleillä. 

Leudoilla keleillä ohjaus saa "tukea" pumpun alimmasta kierrosluvusta, jonka alle teho ei laske.  Vähän samaan tapaan kuin jos rattijuoppo ajaisi autoa ja oikealla puolen tietä olisi kaide, se voisi tehdä ajosta ikäänkuin suorempaa.

En nyt ole varma onko kuvaajissa ylin (keltaruskea) laitteen hertsit. Jos on, niin sen mukaan kierrosluku ei laskisi alle kahdentoista (12), joka lienee ko. pumpulle minimi, ja heiton yläkohta olisi 25. 

Jos tuo nyt niin on, sahaaminen olisi siten yli 100% tehossa. Näillä tiedoin en kuvailisi mitenkään "tasaiseksi", enemmänkin olisin sitä mieltä laitteen ohjaus on tässä tapauksessa "käyttökelvoton".

Korjatkaa jos tulkitsin kuvaajia virheellisesti!

No juu, totta kun tarkemmin asiaa myös pohdin niin kyllähän nuo hertsit humppaa aikalailla. Tasaisuudella tarkoitin että tuo kiertävän veden lämpötila kuitenkin pysyy aisoissa, aiemmin (ilmeisesti kylmemmällä) oli sitä vaivaa ettei kone tajunnut himmata kierroksia vaan paluuveden lämmetessä sammutettiin koko toosa kuten ON-OFF koneessa. Voipi kyllä olla että sama ilmiö toistuu jos tästä kunnon pakkasille päästään ja jättää tuon takan käytön vähemmälle.

[kujalmi]

Kyllä muuten suorastaan *****taa näillä -30 pakkasilla kun tuon toosan tehonhallinta menee ihan naurettavaksi.
Kerran tunnissa sammutetaan kompura koska ei lämmöntarvetta -> odotellaan 5min ja aletaan taas nostelemaan hertsejä 20 -> 90...
Eihän tuossa ole mitään tolkkua.
AIT:lle lähti TAAS toiveita paremmasta softasta muttei ne tuota kuntoon saa.
Harmi sinänsä kun kyllä minä muuten ihan tyytyväinen tuohon toosaan olen.
Pakko oli avautua, kiitos ja anteeksi.

[Maunomato]

Täällä ei ole samanlaista sahaamista, mutta käyttövesijakson jälkeen menee kauan että alkaa kunnolla pattereita lämmittämään.

Muutaman päivän ollut -35 niin talo ehtii siinä jäähtyä.

Tuo "ei lämmitystarvetta/lämpö ok" on meillä suht harvinainen tilanne.

Aiemmin sisälämpö vaelsi jonkun verran, siihen auttoi kun otti pumpun optimoinnin pois päältä ja laittoi hystereesin 1K

[kaupunkitila]

Kujalmille, kannattaa ainakin koittaa laittaa lämmityksen hystereesi mahdollisimman suureksi (olikohan maksimi 6 -astetta), joka voisi välttää laitteen sammumisen.

Kohtalaisen lämpimillä keleillä maalämpöpumpun tehon heittelehtiminen ei ole niin suurta, koska ohjain tavallaan nojaa alimpaan mahdolliseen taajuuteen. Jos maalämpöpumpun hertsejä vertaisi "kännissä lentävään lintuun", jolla on suuntavaisto hukassa, matalalla lentäminen käytännössä olisi suorempaa, kun maanpinnan alle lentorata ei pääsisi menemään.  Korkeilla (hertseillä) ohjain on aikalailla hukassa... kun ei ole maanpintaa mihin nojata.

[kujalmi]

Kujalmille, kannattaa ainakin koittaa laittaa lämmityksen hystereesi mahdollisimman suureksi (olikohan maksimi 6 -astetta), joka voisi välttää laitteen sammumisen.

Hystereesin nostaminen auttoi siten, ettei kompura enää pysähtele. Tietty muuten samaa humppaamista mutta vähän parempi. Kiitos.

[kaupunkitila]

Downsidena hystereesin kasvatuksesta maksimiin on, että suhteellisen leudoilla keleillä - esimerkiksi keväällä/syksyllä maalämpöpumppu ei sitten lähde käyntiin.

Itse lievensin tuota leutojen kelien käynnistymis -ongelmaa, ohjelmoimalla pienen Perl -scriptin. Perl -scriptiä (ohjelmaa) ajan linux-työasemaltani, ja se muutaman minuutin ajaksi muuttaa lämpökäyrää,  ohjelman suorittamalla maalämpöpumpun saa käynnistettyä.

Käytännössä haaste on, realistisilla esimerkkilämpötiloilla (kuten täällä esiintyy):
- ulkona on +10C
- pattereissa on + 18C vettä
-- sisälämpötila myöskin on +18C, eikä se siitä laske, johtuen muiden sähkölaitteiden tuottamasta hukkalämmöstä
- paluu-asetus (lämpökäyrän mukaan) olisi 23C
- hystereesi on 6 astetta
---

Sisällä voi siis olla +18C, jolloin lämmitystä tarvittaisiin, mutta maalämpöpumppu ei käynnisty, koska pattereilta palaava vesi on vain 5 astetta alle lämpökäyrän. Maalämpöpumppu käynnistyisi jos patterien veden lämpötila laskisi +17C, mutta se tarkoittaisi käytännössä talossa sisälläkin olisi 17C.  Nostan ohjelmalla lämpökäyräää esimerkiksi +10C tai +15C jolloin pumppu käynnistyy.

Melkoista säätämistä, ja nyt alkoi kuulostaa siltä, että kyseessä olisi maalämpöpumpun asetuksista johtuva haaste.    Sitä se ei ole. Kyse on maalämpöpumpun alkeellisesta ohjelmistovirheestä. Kurja juttu, että tällaista on.

[kujalmi]

Melkoista säätämistä, ja nyt alkoi kuulostaa siltä, että kyseessä olisi maalämpöpumpun asetuksista johtuva haaste.    Sitä se ei ole. Kyse on maalämpöpumpun alkeellisesta ohjelmistovirheestä. Kurja juttu, että tällaista on.

Niinpä. Sekin ihmetyttää kun suhteellisen usein julkistavat ohjelmistopäivityksiä nohin masiinoihin, että mitä ne oikein siellä nysvää kun varsinaisiin vikoihin ei kajota.

[Maunomato]

Tuo "ei lämmitystarvetta/lämpö ok" on meillä suht harvinainen tilanne.

Meninkin kehumaan Pakkanen tänään enää -28 niin nyt kone on pysähtynyt jo kahdesti. Varmaan se tuosta taas tasoittuu, käyntiajat on yleensä useita satoja tunteja.

[tkj]

Täällä ei ole samanlaista sahaamista, mutta käyttövesijakson jälkeen menee kauan että alkaa kunnolla pattereita lämmittämään.

Muutaman päivän ollut -35 niin talo ehtii siinä jäähtyä.

Tuo "ei lämmitystarvetta/lämpö ok" on meillä suht harvinainen tilanne.

Aiemmin sisälämpö vaelsi jonkun verran, siihen auttoi kun otti pumpun optimoinnin pois päältä ja laittoi hystereesin 1K

Mites ton pumpun optimoinnin saa pois?

Mä huomasin että kun vaihtoi lämmönjaon asetuksen pattereista tuohon "FBH":n (liekö sitten lattialämmitys), niin  menevä lämpötila ei piikitä yhtä paljoa kuin aiemmin. Säätö kyllä muuten on ihan perseestä.

[kaupunkitila]

Kuvasta kiinnitän huomiota, että sekä maalämpöpumpulta pattereille meno, että paluu seilaavat noin 4 - 5  -asteen -amplituudilla, ja huippujen väli on tuttu noin 2 tuntia (veikkaisin 1h 54 minuuttia, kuten täälläkin). Olisi mukava nähdä toisessa ikkunassa "Freq Comp[Hz]" -kuvaaja, niin näkisi paljonko laitteen hertsit huojuvat.   Useamman asteen heitto arvioni mukaan tarkoittaa usean KW:n heittoa lämmitystehossa. Jotta pattereilta paluu voisi heittää noin paljon, laitteen pitää käytännössä romahduttaa lämmitysteho, muuten se ei laskisi noin paljoa.

Mielenkiintoista, että tosiaan sinullakin heittelehtii laitteen lämmitysteho.

[tkj]

Kuvasta kiinnitän huomiota, että sekä maalämpöpumpulta pattereille meno, että paluu seilaavat noin 4 - 5  -asteen -amplituudilla, ja huippujen väli on tuttu noin 2 tuntia (veikkaisin 1h 54 minuuttia, kuten täälläkin). Olisi mukava nähdä toisessa ikkunassa "Freq Comp[Hz]" -kuvaaja, niin näkisi paljonko laitteen hertsit huojuvat.   Useamman asteen heitto arvioni mukaan tarkoittaa usean KW:n heittoa lämmitystehossa. Jotta pattereilta paluu voisi heittää noin paljon, laitteen pitää käytännössä romahduttaa lämmitysteho, muuten se ei laskisi noin paljoa.

Mielenkiintoista, että tosiaan sinullakin heittelehtii laitteen lämmitysteho.

Livenä katsellessa vaihtelee 20Hz-90Hz, lokissa sitten arvot tollaset. Havainnot on ihan samat kuin muillakin on ollut, kun paluu laskee alle targetin, alkaa vekotin keräilemään kierroksia kaikessa rauhassa, pahimmillaan ollaan reilut 4 astetta targetin alle. Sitten kun ollaan taas noustu tavoitteeseen, vekotin lisää tehoa vielä silläkin hetkellä kun totetutunut lämpö on yli  targetin. Hystereesi ei vaikuta muuhun kuin siihen että jos se on liian pieni, vekotin "overshoottaa" lämmöt ja sammuu. Ihan pahisestä koko vehje, oikein *****taa että moisen shitn on hankkinut, koodari-Helmutin saisi vääntää viiksistä porakaivoon.

edit. onpas täällä hauskat autocorrectit kirosanoille

[kaupunkitila]

Oh hoh. Onpas hurjan näköistä hertsien vaihtelua.  Laitehan sahaa edes-takaisin minimitehosta maksimitehoon?!    Kerran tuossa aikavälillä kompressori näyttää hetkeksi pysähtyneenkin.

Sivu-kommenttina: Arvelen kuvaaja CP RSis olisi "compressor rounds per minuutin sadasosa", silloin kuvaaja vastaisi pumpulta havaitsemiasi hertsi -lukuja ( 20 .. 90 hz ). Toisin sanoen, kun kuvaajalta katsoo lukeman, esimerkiksi 12, joka vaikuttaisi olevan alin pyörimisnopeus, ja kertoo sen 100:lla -> saisi "rounds per minute" = 1200. Rounds per minute (rpm) puolestaan saa muutettua hertsi -muotoon jakamalla /60:lla -> 1200/60 =  20 hz.

Käytännön vaikutus tuolla laitteen ohjauksen heittelehtimisellä, voisi arvioni mukaan olla noin luokkaa 20-25% alentava vaikutus COP:iin. Syytä on myös olettaa, laitteen odotettavissa olevaan käyttöikään on vaikutus.

Saakos kysyä, olitkos jo ollut yhteydessä maahantuojaan?

[Roori]

Livenä katsellessa vaihtelee 20Hz-90Hz, lokissa sitten arvot tollaset. Havainnot on ihan samat kuin muillakin on ollut, kun paluu laskee alle targetin, alkaa vekotin keräilemään kierroksia kaikessa rauhassa, pahimmillaan ollaan reilut 4 astetta targetin alle. Sitten kun ollaan taas noustu tavoitteeseen, vekotin lisää tehoa vielä silläkin hetkellä kun totetutunut lämpö on yli  targetin. Hystereesi ei vaikuta muuhun kuin siihen että jos se on liian pieni, vekotin "overshoottaa" lämmöt ja sammuu. Ihan pahisestä koko vehje, oikein *****taa että moisen shitn on hankkinut, koodari-Helmutin saisi vääntää viiksistä porakaivoon.

edit. onpas täällä hauskat autocorrectit kirosanoille

Mallikas käyrän teko ohjelma kuitenkin tuohon värkkiin niin näkee hyvin asioita, näyttää monipuoliselta!

Onko joku maksullinen softa?
Paikallisesti ilmeisesti suoraan pumpun älyyn kytkettävä homma?

[kaupunkitila]

Laitteesta saa otettua ohjaimelta tiedostoon USB-tikulle ".dta" -päätteisen tiedoston. Tiedostoja voi avata/katsella "Opendta" -ohjelmalla, joka on avoimen lähdekoodin ( Gnu ) ohjelmisto. Ohjelmisto on pieneksi työkaluksi ihan kätevä, ja ainakin linux:ille sen saa asennettua. Miinuspuolena, ainakin aiemmissa versioissa asennus on ollut hankala, ohjelmistolla on riippuvuuksia juuri tiettyihin kirjastoversioihin. Niiden päivitys ohjelmistolle sopiviksi puolestaan voi olla haasteellista, koska Linux -käyttöjärjestelmän muut ohjelmistot sisältävät myöskin riippuvuuksia.   Asennus ei ainakaan kohdallani ole ollut yksinkertainen, kuten useimmat linux-ohjelmistojen asennukset ovat, Opendta -asennus on tuottanut paljon lisävaivaa.

Kuvaajien avulla on kyllä helppo huomata, mitä maalämpöpumppu tekee, ja vastaako sen toiminta valmistajan lupaamaa.

[tkj]

Joo, opendta -ohjelma kyseessä. Luxtroniciin pääsee etänä läppäriltä käsiksi ja toi osaa imuroida lokin suoraan ettei tarvi tikkujen kanssa pelata.

Tarvii laittaa maahantuojalle postia aiheesta.

[Kirvesniem1]

Mulla vähän samankaltaista sahaamista tms. Yms. Samaisessa alphassa. Asennettu 4/22. Käympä ottamassa tikulle logit ja laitan tänne jos joku osaisi jotain sanoa asiaan.  Samall kysyisin, mihin kuvassani  oleva maksimi lämpötila 1 vaikuttaa/ säätää/ ohjaa.

[kaupunkitila]

Tuo "Maks menovesi" joka kuvassasi on 66.0C, on vastaavasti täällä 64.0C. Asetuksistahan sen tosiaan voi vaihtaa.
Minulla on käsitys, että se asetus rajaa maalämpöpumpun toimintaa, vastaavalla tavalla kuin esimerkiksi "Min Liuos LT" ( Minimi kaivosta tulevan liuoksen lämpötila). Rajan tullessa vastaan, kompressori pysähtyy. Uskoisin asetus tuli täällä vahingossa testattua pian maalämpöpumpun käyttöönoton jälkeen - käyttöveden tuotossa asettamani "desinfiointi-lämpötila" oli niin suuri, että pumpulta "Meno" (lämpimän veden tuotto) saavutti rajan, jolloin kompressori pysähtyi. Käsitykseni olisi, että pumpun muut asetukset kannattaisi laittaa niin (lämpökäyrät, käyttöveden lämpötila), että tuo raja ei tulisi vastaan, eräänlaisena lievänä vikatilana näkisin, jos raja ylittyy.

Olikos sinulla patterilämmitys, tai lattialämmitys?
---
Kysyin, koska tämä Alpha Innotec -lämmitystehon heittelehtimis-ongelma tulkintani mukaan esiintyy lämmönjaon vesitilavuuden ollessa  suurempi (kuin tavanomainen lattialämmitys).  Ehto voisi tyypillisesti täyttyä
- patterilämmityksellä   
- patteri- tai lattialämmityksellä, jossa on lämmönjaossa puskurivaraaja

[Kirvesniem1]

Meillä on seinäpatterit ja kylppäri/ saunassa lattialämmitys. Ei erillisiä jakotukkeja vaan lattialämmitys ottaa suoraan patteriverkosta veden sinne. On myös puskurivaraaja lämmityspuolelle. Menovesi ei ole koskaa ollut yli 60’c ja kuitenkin antanut lämpöraja ilmoitusta logiin.

[kaupunkitila]

On myös puskurivaraaja lämmityspuolelle.

Puskurivaraaja viittaisi hieman suurempaan vesitilavuuteen, se puolestaan antaa syyn epäillä tehon ohjauksen kanssa on ongelmia. 

Kannattaa ne logi-tiedostot ottaa talteen usb-tikulle mahdollisimman pian, koska muistaakseni dataa on vain 24h taaksepäin. Sää on nyt ilmeisesti lauhtumassa, ja ohjauksen ongelma parhaiten näkyy reilummilla pakkasilla, silloin ohjain ei pääse "nojaamaan" alimpaan tehoon.

Menovesi ei ole koskaa ollut yli 60’c ja kuitenkin antanut lämpöraja ilmoitusta logiin.

Ne olisi syytä ajan kanssa tarkistaa, mihin tapahtumiin ne liittyvät.

[Kirvesniem1]

Tänään juttelin paikallisen virallisen alpha  huollon kaa lun logeista. Ne on Ok mutta syyllinen olikin yllättävältä taholta. Liian tehokas kiertovesipumppu. Pumppas vettä kiertoon liian nopeesti jolloin aiheutti tulistusta ja koneen lämpenemistä. Mutta tuleevat kattoo vielä kun desinfiointijakson jos tekee ni antaa korkeapainehälyn.

[Maunomato]

Mites ton pumpun optimoinnin saa pois

Ihan vaan Asetukset --> Järjestelmäasetukset --> Pumpun optimointi.

[tkj]

Ihan vaan Asetukset --> Järjestelmäasetukset --> Pumpun optimointi.

No niinpä olikin, olinpas puusilmä. Oli pois päältäkin.

[repomies]

Täällä ei ole samanlaista sahaamista, mutta käyttövesijakson jälkeen menee kauan että alkaa kunnolla pattereita lämmittämään.

Muutaman päivän ollut -35 niin talo ehtii siinä jäähtyä.

Tuo "ei lämmitystarvetta/lämpö ok" on meillä suht harvinainen tilanne.

Aiemmin sisälämpö vaelsi jonkun verran, siihen auttoi kun otti pumpun optimoinnin pois päältä ja laittoi hystereesin 1K

Pumpun optimointi minun käsittääkseni on energiansäästömoodi kiertopumpulle, silloin kun pumpun mielestä ei ole lämmitystarvetta. Muuten kone huudattaa kiertopumppua silloinkin kun kompressori ei käy.

Talvella pumpun optimointi ei tunnu menevän päälle, vaikka vääntäisi lämpökäyrän miten alas. Eli kone tarkkailee myös ulkolämpöä ja kierrättää pakkasella vettä aina. Ehkä ihan fiksua sinänsä.

Kesällä pumpun optimointi saattaa joskus onnistua sammuttamaan kiertopumpun pieneksi hetkeksi.

Mutta se siitä.

Tuo mainitsemasi hidas kierrosten nosto käyttövesisyklin jälkeen on raivostuttava juttu. Ei mahda mitään, kun ei saksalainen osaa koodata. Toisilla noinkin hidas säätö sahaa ylös ja alas, toisilla taas se on niin hidas että käyttövesisyklit saavat kämpän kylmäksi talvella.

Teidän,  joilla koneen kierrosluku tippuu kuvaajassa kuin kivi, kannattaisi kokeilla isompaa hystereesiä ja "hystereesi läm max" pitää sitten olla aina isompi kuin "hystereesi lämmitys", se nimittäin sitten pysäyttää koko koneen jos siihen maksimiin osutaan. Eli siihen voi laittaa aika isonkin lukeman, jos ongelma on koneen pysähtely. Ja kyllä, vain sysitalvella iso hystereesi toimahtaa. Keväällä se toimii paljon huonommin.

Itse ajelin nyt kovalla pakkasella kiertopumppu vakionopeudella, vaikka invertterihän tämä on eikä niin saisi tehdä. Eipä säätö siitä ollut moksiskaan minulla. Halusin vain veden kiertävän vauhdilla myös hankalimmassa lattiapiirissä. Nyt kone saa taas ohjata itse pumppua, kun on lauhaa.

Tämä on toinen mitä ongelmista kärsivien kannattaisi ehkä kokeilla. Pyrkikää talossa termostaatittomaan säätöön, eli kaikki termostaatit täysille tai irti ja lämpötilan säätö kohdilleen patterien esisäätöventtiileillä sekä lämpökäyrällä. Tasapainottakaa lämmönjako. Pistäkää kiertopumppu vakionopeudelle, riittävän nopealle sen perusteella mitä olette kunnon pakkasilla nähneet prosenteiksi. Jos tämä auttaa, hyvä juttu, jos ei auta niin palauttakaa automaatille. Sitten kun lämpö on talossa tasainen niin voitte laittaa termostaatit normaaliin lämpötilaan, mutta sen pitää olla pikkuisen korkeampi sen asetuksen kuin mikä on tasapainotetun patterikierron tekemä lämpö pelkällä lämpökäyrällä. Termostaattien ideana on leikata ylilämpö joka tulee muualta (takka, aurinko ym). Jos termostaatit sahaa on off ja kone sahaa myös tehoja niin oskillointiin on liikaa mahdollisuuksia.

Jos kiertopumpun vakionopeus sekä termostaatiton lämmitys rauhoittaa koneen, kannattaa harkita sitä että annatte lauhemmallakin kelillä kiertopumpun pyöriä vakiovauhtia. Hyötysuhde siinä kärsii, mutta jos humppaus loppuu niin sen hinnan moni mielellään maksaa.

Tsemppiä kaikille tämän kanssa painiville.

[Kirvesniem1]

Eipä hävinnykkää meillä ongelmat tulistamisee sekä lämporaja asiaan. Liitteenä parit kuvat asetuksista. Osaako kukaa sanoa noista asetuksista onko ok?

[Kirvesniem1]

Tässä koneesta otettu logi data

[kaupunkitila]

Liitteeksi laitan jonkun kuvakaappauksen.
- kuvassa ylhäältä alkaen:
-- CP RSis ( = compressor rounds per minuutin sadasosa (?))
-- Ulkolämpötila
-- Pumpulta lämmityksen Meno/Paluu

Alkuun mulla heti kiinnittyy huomio
- tehon sahaamis-ongelma on läsnä
- kompressori sammuu käyttövesijaksojen jälkeen

Tuttuja juttuja. Olis mukava nähdä miten kuvaaja jatkuu oikealle (ja kun sää vähän viilenisi vielä). Vaikuttaisi pakkaselle enemmän mentäessä ilmiö(t) pahenevat. (odotetusti)

[Kirvesniem1]

Joo nyt kun tässä oli tuo lämpimämpi jaksa paripäivää ni pumppu toimi ku unelma. Heti nyt kun tuli taas yli -10'c pakkasta ni alkoi tekemään.

[repomies]

Mites ton pumpun optimoinnin saa pois?

Mä huomasin että kun vaihtoi lämmönjaon asetuksen pattereista tuohon "FBH":n (liekö sitten lattialämmitys), niin  menevä lämpötila ei piikitä yhtä paljoa kuin aiemmin. Säätö kyllä muuten on ihan perseestä.

Mikä sinulla on hystereesiasetus lämmitykselle ja sitten lisäksi mikä on "Hystereesi: Lämm maks" ?

[Aajiih]

Tässä koneesta otettu logi data

12.1.2024 klo 5.24 pumppu sammunut vikakoodin 765 vuoksi, ja lämmitysvastus laitettu päälle
765 Suction gas Overheating

Suction gas overheating longer than 5 minutes above / below 2K.
Reset autom. after 5 minutes or manually.

If the error occurs several times, the
refrigerant circuit is permanently blocked.

[tkj]

Mikä sinulla on hystereesiasetus lämmitykselle ja sitten lisäksi mikä on "Hystereesi: Lämm maks" ?

"Lämm maks" on 3. Lämmityksen hystereesiä olen testaillut arvoilla 0.5, 1, 2, 3 ja 4. Kaikilla toiminta on omaan silmään ihan vastaavaa eli säätö humppaa. Toki 0.5 ja 1 arvoilla sitten pumppu sammuukin lisäksi kun se overshoottaa kuten tunnettua.

[repomies]

"Lämm maks" on 3. Lämmityksen hystereesiä olen testaillut arvoilla 0.5, 1, 2, 3 ja 4. Kaikilla toiminta on omaan silmään ihan vastaavaa eli säätö humppaa. Toki 0.5 ja 1 arvoilla sitten pumppu sammuukin lisäksi kun se overshoottaa kuten tunnettua.

"Lämm maks" on siitä ikävä, että jos siihen osutaan, niin pumppu sammuu tykkänään. Sen muuttamiseen tarvitsee teknisen tuen loginin tai usbitikun joka ajaa saman asian.

Periaatteessa, jos laitat hystereesiksi arvon 4, mikä on siis isompi kuin "Lämm maks", niin siinä saattaa käydä niin että pumppu saa paluuveden nostettua vaikka arvoon tavoite+3.1 ja silloin kompressori pysähtyy laakista.

Käytännössä saattaa olla, että talvisin näitä humppaveikkoja pitäisi ajella korotetulla "Lämm maks" asetuksella sekä korkealla hystereesillä. Noista kuvaajista on havaittavissa että mikäli pumppu yltää lämmityshystereesin ylärajan lähelle, niin se käytännössä pudottaa kompressorin pienimmille mahdollisille kierroksille. Tuota tilannetta pitäisi siis pystyä välttämään jotenkin kuin ruttoa. Yksi konsti saattaisi olla se, että talvikauden ajelisi varsin korkealla hystereesillä ja vielä korkeammalla "Lämm maks" asetuksella.

Täällä ei nyt taida olla muita kuin jäsen kaupunkitila, jolla on tuollainen humppaava ohjaus patterien kanssa, ja mahdollisuus kokeilla talvella korkean hystereesin sekä vielä korkeamman "Lämm maks" arvon vaikutusta ohjaukseen. Ehkä on jo kokeillut. Olisi mielenkiintoista kuitenkin kuulla, mitä joku Hystereesi 6 ja Lämm Maks 10 esimerkiksi tekee ohjaukselle. Varsinkin jos sen yhdistää vakioksi pakotettuun suht korkeaan kiertopumpun vauhtiin. Aika kylmästä paluuveden lämmöstä pumppu silloin starttaa, se on myönnettävä, mutta ainakaan sen ei pitäisi sammua kun "Lämm Maks" on niin korkea kuin mihin sen saa laitettua. Keväällä Lämm Maks on sitten taas pakko pudottaa takaisin lähelle hystereesin ylärajaa.

[kaupunkitila]

Täällä ei nyt taida olla muita kuin jäsen kaupunkitila, jolla on tuollainen humppaava ohjaus patterien kanssa, ja mahdollisuus kokeilla talvella korkean hystereesin sekä vielä korkeamman "Lämm maks" arvon vaikutusta ohjaukseen. Ehkä on jo kokeillut.

Voin kyllä kokeilla, kun kelit tässä hieman taas viilenevät.

Havaintoni on, että ohjaus ei pelästy, eikä edes noteeraa hystereesi-rajan tai "Lämm maks" -arvon lähestymistä. Sen sijaan ohjauksen "panikoituminen" ja "sekoaminen" liittyy ainoastaan aikaan, jossa (pattereilta) paluu ei tietyn ajan kuluessa saavuta tavoitetta. 
- vaikka pattereilta paluu olisi mitätön 0.1C yli tavoitteen esimerkiksi 30 minuuttia ( en nyt muista tarkkaa lukua, mutta jotain tällaista se on),  ohjaus alkaa romahduttamaan tehoa kiihtyvällä tahdilla, ja lopulta romahduttaa tehon, jos se paluu ei mene alle tavoitelämpötilan.
- vastaava ilmiö on toisinpäin (jos paluu olisi 0.1C alle tavoitteen)

Se tuossa on mielenkiintoista, että vaikka pakotat "rulla -ohjailmelta" hertsit juuri oikeiksi, niin että pumppu olisi monta tuntia toiminut samoilla kierroksilla - ja paluulämpötila pattereilta on täysin vakaa, niin se ohjain ei pysty sitä pitämään vakaana, vaan ohjauksen heiluriliike alkaa nopeasti, kunnes kohta humpataan laidasta laitaan.

humppaveikkoja

Haha nyt keksit tarttuvan lempinimen ketjun maalämpöpumpuille.