V7.0 säätötarvetta?

[E von Vent]

Lämpöässä V7.0 203GT säätimellä on pyörinyt nyt vuodesta 2009. Joskus vuosia sitten haeskelin säätövinkkejä täältä foorumilta ja niiden perusteella olen sitten perusasetuksia vähän tuunannut. Muita säätöjä tai modauksia ei ole tehty (edit: paitsi, että maapiirin anturin olen jossain vaiheessa tuonne laittanut eli Mitt6). Lämpöä on riittänyt ja talon kulutus mielestäni linjassa siihen mitä on tutuilta tullut kyseltyä, joten pumppu on saanut sittemmin olla rauhassa. Ainoat viat ovat olleet kompressorin käyntitietorele ja kompressorin pehmokäynnistin joka meni takuuseen.

Yleensä hyvä periaate on, että jos jokin toimii, niin älä koske. Sähkön hinta ja energiatalkoot ajoivat kuitenkin miettimään, että onko tuon pumpun säätöjen suhteen vielä jotain mitä kannattaisi kokeilla? Pumppu on kuitenkin se missä potentiaalista säästöä voisi syntyä. Tilannehan on aina kone- ja talokohtainen joten ajattelin avata oman aiheen tästä vaikka täällä foorumilla on toki muitakin vastaavia. Lähtötiedoiksi otin Ouman Trendillä dataa illalta/yöltä (liitteenä)  ja tässä myös muita tietoja:

Kohde: 1-kerroksinen tiilitalo, 156m2, lattialämmitys + puolilämmin talli lattialämmityksellä 45m2 (talvella 10-12C). Kokonaiskulutus vuosittain 11000-12000kWh. Käyttöveden kulutus suhteellisen korkea kahden teinin ansiosta.

Lämpöässän asetukset:
L1 käyrä:
-20 = 27
0 = 24
+20 = 20

L2 käyrä:
-20 = 29
0 = 26
+20 = 22

Yöalennus = 0
Minimiraja = L1:17, L2:20
Maksimiraja = 33
Syyskuivaus = 1
Vent. kesäsulku = 19
VaraajaYläMin = 45
VaraajaYläEro = 6
VaraajaAlamin = 31
VaraajaAlaEro = 7
SähköYläEro = 10

Osuuko näistä jotain foorumilaisten silmään johon voisi kiinnittää huomiota?

[seppaant]

Katso kuvaa
Eli siis pitäisi saada säädettyä tulistusta siten että ylävaraaja lämpiäisi korkeammalle ja kone pysähtyisi alavaraajan ohjaamana.
Minkälainen on tulistuksen säätöventtiili?
Onko se rimpula palloventtiili?
Vai Y-kirjaimen näköinen venttiili?
Onko sinulla mittaria millä voisi mitata tulistuslinjan lämpötilaa?

ATS

[E von Vent]

Hyviä kysymyksiä, mutta tunnen vähän huonosti noita pumpun sisuskaluja. Ohessa kuitenkin kuva jos ko. onaleet löytyy tuosta kompressorin vierestä eli onko kyseessä tuo pumppujen välissä oleva putki? Erillisiä mittareita löytyy ja ehkä tuon Mitt6 anturin voisi siirtää sopivaan paikkaan kun ei välttämättä tuota maapiirin arvoa tässä kohtaa tarvita? Sitten saisi suoraan lokiin arvot.

[seppaant]

Värkkää mit 6 kuvassa vasemmanpuoleisen pumpun oikealla puolella olevaan putkeen, missä on Y-näköinen laite

ATS

[seppaant]

Tässä kuvassa ylemmän pumpn alapuolella oleva putki

[E von Vent]

Ohessa kuvakaappaus mittauksista juuri sillä hetkellä, kun kompressori sammuu sekä yksi käyntisykli. Piti laittaa anturi uudelleen kiinni piitahnan kanssa, kun näytti vaikuttavan useamman asteen mittaustulokseen.

[Tipi]

Ylävaraajan lämpötila saisi nousta nopeammin. Onko tuo tulistimen kiertopumppu asennossa III? Ennen säätöjä, kannattaa kokeilla vaihtaa se I asentoon.

[E von Vent]

Ylempi pumpuista on täysillä eli asennossa 3. Alemmassa pumpussa ei näyt säätöä olevankaan. Miten tuo (tulistin)pumpun nopeus käytännössä vaikuttaa toimintaan? Tai vaikutus siis pitäisi olla ylävaraajan nopeampi lämpeäminen, mutta millä mekanismilla tuo siihen vaikuttaa?

[Tipi]

Pienemmällä virtausnopeudella vesi ehtii lämmetä enemmän tulistimessa ja menee kuumempana ylävaraajaan.

[seppaant]

Ylävaraajan lämpötila saisi nousta nopeammin.

Piirsin oheiseen kuvaan mitenkä tulistetun veden lämpötilan pitäisi periaatteellisesti käyttäytyä.
Koneen käynnistyttyä tulisi tulistetun veden lämpötila nousta muutamassa minuutissa suuremmaksi kuin mitä on ylävaraajan lämpötila.
Tämä siksi että jos ylävaraajaan syötetään kylmempää vettä kuin mikä on ylävaraajan lämpötila niin eihän se mihinkään lämpiä.
Varaajan lämpötilakerrostuneisuudesta johtun tulisi syötettävän veden lämpötila olla vähintään n. 10 C yli varaajan lämpötilan
Tulistetun veden loppulämpötlila tulisi olla n. 60-70C.

Alempi pumppu on tulistuspumppu ja pumppujen välissä oleva putki on tulistetun veden putki
Tulistetun veden putkessa olevalla kirkkaalla Y-näköisellä venttiilillä säädetään tulistusvirtausta.
Virtausta pienennettäessä vesi viipyy tulistimessa pidempään ja lämpiää enemmän

Avaa venttiilin korkki, ei pitäisi vuotaa vettä, mutta kuitenkin varoen.
- Käännä korkin alta esiin tulevaa karaa kiinnipäin kiinni asti ja laske samalla kuinka monta kierrosta meni
- Avaa venttiili alkuperäiseen asentoon
- Kierrä 1/4 kierrosta kiinnipäin
- Katso vaikutus lämpötilaan
- Arvioi pitääkö venttiiliä vielä säätää

ATS

[Tipi]

Alempi pumppu on tulistuspumppu ja pumppujen välissä oleva putki on tulistetun veden putki

Tulkitsin tämän väärin, eli ylimmäinen pumppu saa olla III asennossa. Meillä VS-mallissa on 3-nopeuksinen kiertopumppu tulistimella ja se on I-asennossa.

[E von Vent]

Ok, kokeilen tuolla mitä Seppaant kirjoitti. Selkeät ohjeet ainakin. Ei ollut kara jumissakaan mitä vähän pelkäsin. Alkuperäinen asetus oli 3/4 kierrosta auki. Laitoin nyt 1/4 kiinnipäin ja katsotaan miten vaikuttaa.

[E von Vent]

Ainakaan äkkiseltään tuo 1/4 kierroksen kiristäminen ei vaikuttanut. Tällä käynnistyksellä näytti jopa kestävän minuutin pari pidempään, että tulistusputken lämpötila ylittää varaajan ylälämmön. Kuinka tiukalle tuota voi laittaa, että ei sitten jokin muu asia kärsi? Kait tuolla kuitenkin tietty määrä pitää olla virtaustakin, että energia siirtyy.

[Tipi]

On mahdollista, että tämä säätöventtiili on tukkeutunut. Laita tulistinpumpun kierto päälle ja käännä venttiiliä muutama kerta kiinni - auki ja palauta alkuperäiseen asetukseen.

Mikäli tämäkään ei auta, saattaa olla paikallaan kokeilla tulistimen huuhtelua.

[E von Vent]

Kiitokset Tipille vinkistä. Pyörittelin tuota karaa varovasti ja jossain kohtaa kuului sellainen "kloks" ääni. En tiedä onko tuon venttiilin rakenteessa joku jousi tms., mutta joka tapauksessa tuntui, että jokin oli jumissa ja jotain lähti liikkeelle. Tulistuslinjan lämpötilassa alkoi heti näkymään muutosta. Hieman jäi vaivaamaan, että oliko se alkuperäinen 3/4 kierroksen aukiolo väärin tulkittu jumitilan takia, kun nyt tuntui ruuvissa olevan nyt enemmän kierroksia, mutta eiköhän tuon nyt sitten mittauksista näe.

[seppaant]

On vielä yksi seikka mikä häiritsee ylävaraajan lämpenemistä, etenkin lämpötilakerrostumista.
Varaajien välinen välipohja ei ole mitenkään erityisen tiivis
Latauspumppu eli alavaraajan lämmityspumppu on nyt täydellä teholla.
Tästä seuraa että alavaraajassa on niin suuri virtaus että se sekottaa alavaraajan vettä ylävaraajaan ja jäähdyttää sitä sekä samalla heikentää ylävaraajan lämpötilakerrostumaa.

Katso nyt tuon tulistuksen säätöventtiilin rassauksen vaikutus.

Kun se on nähty niin laita latauspumppu 2-teholle ja sitten seurataan vaikutusta
Jotta asiasta saataisiin parempi käsitys niin pitäisi mitata lauhduttimen Dt
Eli ylimmän ja alimman putken lämpötilat ja laskea niistä lämpötilaero, pitäisi olla n.6C +/- pari astetta

ATS

[E von Vent]

Nyt näyttää menevän tulistusputken lämpötila nopeammin ylälämmön ohi. Ehkä luokkaa 4 min. kun ei ole mitään muuta veden käyttöä samaan aikaan kuin lämmitys. Säätö on nyt 1,5 kierrosta auki eli alunperin tuossa oli joku jumi koska säätö on nyt aika eri kohdassa kuin aluksi luulin. Käyntijakso tuossa näkyy nopeutuvan eli karkeasti ottaen pumppu on päällä tunnissa 20min. ja huilaa 40min. Aikaisemmin oli päällä 40min. ja pois 2h10min. Äkkiseltään vaikuttaa, että pumppu käy nyt enemmän kuin aikaisemmin. Tulistusputken lämpö on kuitenkin yleisesti ottaen alempana kuin Seppaant:n esimerkkikuvassa joten kuristetaanko kuitenkin lisää niin, että tulistusputken lämpö olisi käyntijakson lopussa luokkaa 60-65C?

Edit: tuolla ylempänähän se ohjeistuksessa lukikin eli loppulämpötilan tavoitearvo on 60-70C, joten kiristän säätöä hieman ja huomenna näkee missä mennään.

[E von Vent]

Itsenäisyyspäivän kunniaksi muutamia mittaustuloksia.

Ensimmäisessä kuvassa tilanne jossa mielestäni sain tulistuspuolen säädön aika lähelle sitä mitä on ohjeistettu eli lyhyemmän käyntijakson lopussa lämpötila on noin 60 astetta. Pidemmässä jaksossa (jos käyttövettä otetaan käyntijakson aikana) lämpö ehtii nousta ylemmäs. Kuvan toisessa käyntijaksossa näkyy tulistinputken venttiilin vaikutus, kun sitä kiristetään 1/4 kierrosta. Tässä edelleen pumppu käy ylävaraajan ohjaamana, mutta käyntijakso/leposuhde näyttää silti aika hyvältä. Tähän mennessä ei siis ole muuta tehty kuin ruuvailtu tuota tulistinputken karaa.

Toisessa kuvassa on latauspumpun (ylempi niistä kahdesta pumppuyksiön vieressä olevista) pudotettu tasolle 2. Nyt pumppu näyttäisi käyvän alavaraan ohjaamana. Käynti/lepo suhde on hieman aikaisempaa tiheämpi. Tuossa näkyy myös tilanne jossa on käyty suihkussa käyntijakson aikana jolloin ylävaraaja lataaminen on ottanut aikaa eli alavaraaja tulee lähelle ylävaraajan lämpötilaa. Pitäisikö tässä saada ylävaraaja lämpenemään nopeammin?

Edit: lisätty vielä yksi kuva jossa vähän enemmän käyntijaksoja. Alussa ylälämpö on veden käytön johdosta laskenut alle tavoiterajan eli käynti on pidempi ja muiden käyntijaksojen aikana ei kulutusta ole juuri ollut. Asetukset edelleen samat eli latauspumppu asennossa 2 eikä tulistussäätöön ole koskettu.

[E von Vent]

Tein vielä pientä kokeilua tulistinlämpötilojen kanssa ja näyttää siltä, että jos ollaan ns. oikealla pelikentällä eli tulistusputken lämpötila menee käyntijakson alussa nopeasti varaajan ylälämmön yläpuolelle, niin aivan pienet muutokset eivät enää merkittävästi käyntijaksoon näytä vaikuttavan. Itsellä näyttää tämmöisen -5 asteen ulkolämpötilalla käyvän aika lailla tuota 20min päällä 40 min poissa sykliä alavaraajan ohjaamana. Varaajan ala- ja ylälämmön erotus on käyntijakson lopussa n. 12 astetta. ja ylävaraajan lämpö näyttää pysyttelevän pari astetta pyyntiä korkeammalla, kun käyttövettä ei kuluteta.

Sitä mietin, että olisiko alavaraajan lämpötilaa (tai alaeroa) hyvä nostaa? perusteluna tälle, että korkeammalla lämpötilalla käynti/lepojakso suhde on aika lähelle sama, mutta ajat pitenevät eli vuorokaudessa pumppu käy kokonaisuudessaan suunnilleen saman verran, mutta käynnistyskertoja on vähemmän. Käynnistyminen kait kuitenkin kompressorille se rasittavin tilanne. Lisäksi myös "prosessin" ylösajon aikana menee hetki ennen kuin lämpöä kehittyy joten ehkä tuonkin ajan minimointi olisi hyvä asia.

Sinänsä nyt tuntuu olevan hyvä aika etsiä säätöjä, kun on lämmitystarvetta, mutta ulkolämpötila on pysynyt aika lailla samoissa lukemissa joten muuttuvia tekijöitä on vähemmän.

[seppaant]

Pääasia on nyt saavutettu: Kone käy alavaraajan ohjaamana
Mutta tämä säätö on tällaista nokkatarttuu-pyrsötarttuu tekemistä.

Tulistus
Nyt lämpötia nousee nopeasti, mikä on hyvä asia.
Tämä on saatu virtausta kuristamalla
Ja tästä seuraa että siirrettävä energia pienenee ja tämä näkyy matalahkona ylävaraajan lämpötilana
Nyt pitäisi hakea tulistukselle sellainen asento missä siirtyy mahdollisimman paljon energiaa mahdollisimman korkealla lämpötilalla.
Eli avaa säätöventtiiliä hieman.

Alaero
Mitä suurempi on alaero sitä pidemmät käyntijaksot ja vähemmän käynnistyksiä. Tämä on hyvä asia
Kun kasvattaa riittävästi alaeroa alkaa nelitiesäätäjä ottamaan seisjakson lopulla ylävaraajasta kallisarvoista kuumaa vettä ja tämä on huono asia.
Tämän näkee siitä kun ylävaraajan lämpötila notkahtaa
Tai toisaalta tunnustelemalla ylävaraajasta 4-tieventtiilille menevän putken lämpötilaa. Normaalisti se on kuuma mutta kun vettä otetaan ylävaraajasta on putki polttavan kuuma.
Minulla V-7:ssä alaero kärsii olla 7C mutta ei enää 8C.

ATS

[E von Vent]

Vielä tarkentava kysymys tuohon tulistukseen liittyen eli ylävaraajan lämpötila voisi siis olla korkeampi asetusarvoihin suhteutettuna. Nyt ylävaraaja pyörii siinä 48-50 asteen tuntumassa, kun vettä ei käytetä. Varaajan ylämin on asetettu nyt 44-asteeseen eli tuon yläpuolella pysyy alavaraajan ohjaamana. Onko tuossa joku peukalosääntö minkä verran alavaraajan lämmön yläpuolelle ylävaraaja voisi optimisäädöillä nousta?

Noin -12...-13 ulkolämpötilassa pumppu käy nyt aika lailla 50/50 suhteella ja tuosta kun kylmenee, niin käy enemmän kuin lepää. Kun ei ole aikaisempaa dataa, niin vaikea sanoa onko tuo enemmän vai vähemmän kuin aikaisemmin.

Edit: lisätty vielä käppyrää tämän hetkisestä tilanteesta. Tulistusruuvi on nyt 3/4 osaa auki joka tuntuisi olevan paras asento tässä tapauksessa. Eli tässä operaatiossa tuli kaksi selkeää muutoksen paikkaa: 1) Tulistussäädössä oli jotain aluksi pielessä, koska aluksi säätö ei vaikuttanut juuri mitään, mutta pyörittelyn jälkeen tuontui jotain aukeavan ja säätö alkoi toiminaan. Loppujen lopuksi voi olla, että säätö on nyt siinä missä se oli alunperin, mutta joku tukos tms. siellä oli. 2) Latauspumpun nopeuden pudottaminen nopeudesta 3 nopeuteen 2 vaikutti selkeästi ylä- ja alavaraajan sekoittumiseen eli sekoittuu vähemmän ja systeemi alkoi tuon jälkeen käymään alavaraajan ohjaamana mikä oli tavoite.

Asetukset tällä hetkellä:
L1 käyrä:
-20 = 27
0 = 24
+20 = 20

L2 käyrä:
-20 = 29
0 = 26
+20 = 22

Yöalennus = 0
Minimiraja = L1:17, L2:20
Maksimiraja = 33
Syyskuivaus = 1
Vent. kesäsulku = 19
VaraajaYläMin = 44
VaraajaYläEro = 6
VaraajaAlamin = 31
VaraajaAlaEro = 7
SähköYläEro = 10

[E von Vent]

Päivitin vielä tuohon yläpuolelle viimeiset tiedot.

[E von Vent]

Kokeilin vielä vetää tuon alaeron maksimiin eli 10 astetta. Pumppu käynnistyy alavaraajan ollessa 31 asteinen ja sammuu 41 asteen kohdalla. Tässä en ainakaan havaitse sitä ylävaraajan notkahdusta vaikka tosiaan alaero on noinkin iso. Ilmeisesti kannattaa jättää asetus näin, kun ei siitä näytä haittaa olevan?

[Antza]

Paljos sulla on tuon tulistuspumpun teho kun ei ihan saa selvää kuvasta?

[Skloddi]

Morjens,

Minulla olisi samanlaiseen vehkeeseen liittyen säätökysymyksiä. Olen todellinen amatööri tämän asian suhteen, mutta olen muutamaa ketjua täältä lueskellut ja tajunnut, että olisi omassakin koneessa ilmeisen selkeästi säätämisen tarvetta. Ostettiin siis hetki sitten talo, jossa on Lämpöässä V7.0 201GT. Alusta asti olen ihmetellyt, että koje kaikkine kompuroineen käynnistyy jatkuvasti. Kutsuin paikalle paikallisen huoltomiehenkin, jonka kanssa hieman konetta käytiin Marraskuussa läpi ja hänen mukaan kaikki oli ok ja asetukset jiirissä. Ainoana selkeänä vikana tuo, että tuon ohjaimen näytössä nuo kirjaimet ja numerot sooloilee omaansa, eli osa kirjaimista puuttuu ja osa kirjaimista on selkeästi vääriä ja vilkkuvat. Tämä ilmeisesti kertoo, että jossain vaiheessa on tuo laite menossa rikki, mutta sen voisi korjata sitten hieman uudemmalla.
Talossa 135m2 ja lattialämmitys huonekohtaisilla säädettävillä termostaateilla. V7 otettu käyttöön -08 ja samana vuonna talo valmistunut. Kaksi asukasta tällähetkellä, joten käyttövettä ei ihan älyttömästi mene, mutta suht usein viikonloppuisin on muitakin saunojia.

Näytöstä tosiaan hankala saada jostain kohdista selvää, jonka takia alla olevat asiat voi olla väärin kirjoitettu.

Tällä hetkellä:
L1 käyrä
-20 = 32°
   0 = 28°
+20 = 21°

L1 asetusarvot
Yöalennus 0
Minimiraja 15
Maksimiraja 45
Syyskuivaus 1
Vent. kesäsulku 20
VaraajaYläMin 52
VaraajaAlamin 45
SähkövYläero 2

Huoltovalikosta koodin takanta katsoin nuo
VaraajaYläEro 6
VaraajaAlaEro 6

Saisiko tätä ketjua lainaamalla hieman suuntaviivoja mihin noita asetuksia olisi järkevä ja turvallinen ruveta muuttamaan?

Kiitos jo valmiiksi.

[Tipi]

Morjens,

Minulla olisi samanlaiseen vehkeeseen liittyen säätökysymyksiä. Olen todellinen amatööri tämän asian suhteen, mutta olen muutamaa ketjua täältä lueskellut ja tajunnut, että olisi omassakin koneessa ilmeisen selkeästi säätämisen tarvetta. Ostettiin siis hetki sitten talo, jossa on Lämpöässä V7.0 201GT. Alusta asti olen ihmetellyt, että koje kaikkine kompuroineen käynnistyy jatkuvasti. Kutsuin paikalle paikallisen huoltomiehenkin, jonka kanssa hieman konetta käytiin Marraskuussa läpi ja hänen mukaan kaikki oli ok ja asetukset jiirissä. Ainoana selkeänä vikana tuo, että tuon ohjaimen näytössä nuo kirjaimet ja numerot sooloilee omaansa, eli osa kirjaimista puuttuu ja osa kirjaimista on selkeästi vääriä ja vilkkuvat. Tämä ilmeisesti kertoo, että jossain vaiheessa on tuo laite menossa rikki, mutta sen voisi korjata sitten hieman uudemmalla.
Talossa 135m2 ja lattialämmitys huonekohtaisilla säädettävillä termostaateilla. V7 otettu käyttöön -08 ja samana vuonna talo valmistunut. Kaksi asukasta tällähetkellä, joten käyttövettä ei ihan älyttömästi mene, mutta suht usein viikonloppuisin on muitakin saunojia.

Näytöstä tosiaan hankala saada jostain kohdista selvää, jonka takia alla olevat asiat voi olla väärin kirjoitettu.

Tällä hetkellä:
L1 käyrä
-20 = 32°
   0 = 28°
+20 = 21°

L1 asetusarvot
Yöalennus 0
Minimiraja 15
Maksimiraja 45
Syyskuivaus 1
Vent. kesäsulku 20
VaraajaYläMin 52
VaraajaAlamin 45
SähkövYläero 2

Huoltovalikosta koodin takanta katsoin nuo
VaraajaYläEro 6
VaraajaAlaEro 6

Saisiko tätä ketjua lainaamalla hieman suuntaviivoja mihin noita asetuksia olisi järkevä ja turvallinen ruveta muuttamaan?

Kiitos jo valmiiksi.

Meille vaihdettiin Oumanniin joskus uusi näyttö Lämpöässän toimesta, kun oli samanlaista vaivaa. Kannattaisi ehkä tiedustella, jospa niitä olisi vielä varastossa.

Lämpöässän käyntiin liittyen, onko talossa käyttöveden kiertoa? Mikäli sellainen on päällä 24/7, se ainakin aiheuttaa useita käynnistyksiä päivittäin.

Käyttöönottovuodelsta päätellen, kyseessä taitaa olla Lämpöässän uudempi malli jossa käyttövesi lämmitetään kierukalla?

[seppaant]

Alusta asti olen ihmetellyt, että koje kaikkine kompuroineen käynnistyy jatkuvasti.

Kuinka usein käynnistyy ja kuinka pitkään käy kerralla?

Tämän ajan V7 ei ole mittausten runsaudella pilattu
Katso normaalin käyntijakson lopulla seuraavat lämpötilat:
-Menovesi
-Ylävaraaja
-Alavaraaja
-Kuumakaasu
-Ulkolämpötila

ATS

[Skloddi]

Meille vaihdettiin Oumanniin joskus uusi näyttö Lämpöässän toimesta, kun oli samanlaista vaivaa. Kannattaisi ehkä tiedustella, jospa niitä olisi vielä varastossa.

Lämpöässän käyntiin liittyen, onko talossa käyttöveden kiertoa? Mikäli sellainen on päällä 24/7, se ainakin aiheuttaa useita käynnistyksiä päivittäin.

Käyttöönottovuodelsta päätellen, kyseessä taitaa olla Lämpöässän uudempi malli jossa käyttövesi lämmitetään kierukalla?

Kiitos vastauksestasi!
Onko nuo siis Ouman:in valmistamia, vaikka tuossa näyttölaitteessa lukee Lämpöässä 201GT? Olen ihmetellyt aiemmin näissä ketjuissa, kun puhutte Oumanista. Laitoin Lämpöässälle kyselyä tuosta näyttölaitteesta. Katsotaan mitä vastaavat.
Yritän kotiin päästyäni selvittää tuon käyttöveden kierron. Onko jotain helppoa konstia, jolla sen saa selville? Tietenkin pitäisi ymmärtää missä kohdin tuollainen kiertovesipumppu sijaitsee? Jos sellainen on, niin millä tavalla(201GT:n asetuksista?) sen saisi ajastettua käymään vain silloin, kun tuota käyttövettä pääasiassa käytetään?
Meillä on myös tuo jäähdytystoiminta -ja piiri mukana näissä vehkeissä ja ilmanvaihdossa on lämmön talteenotto. Itse tosiaan melkoinen keltanokka näissä, tämä on eka OKT itselle.

Minun käsittääkseni juurikin näin, että käyttövesi lämmitetään kierukalla.

Kuinka usein käynnistyy ja kuinka pitkään käy kerralla?

Tämän ajan V7 ei ole mittausten runsaudella pilattu
Katso normaalin käyntijakson lopulla seuraavat lämpötilat:
-Menovesi
-Ylävaraaja
-Alavaraaja
-Kuumakaasu
-Ulkolämpötila

ATS

Kiitos sinullekin vastauksista. Aiempien vastauksien perusteella toivoinkin, että sinäkin tähän minun kysymykseen vastailisit. Vaikuttaa olevan homma hanskassa!
Käynnistyy n. tunnin välein, sen ole huomannut. Voisin tänään illalla yrittää tarkemmin kellottaa tuota käyntiväliä ja ottaa ylös nuo kysymäsi mittaustulokset.

[Tipi]

Kiitos vastauksestasi!
Onko nuo siis Ouman:in valmistamia, vaikka tuossa näyttölaitteessa lukee Lämpöässä 201GT? Olen ihmetellyt aiemmin näissä ketjuissa, kun puhutte Oumanista. Laitoin Lämpöässälle kyselyä tuosta näyttölaitteesta. Katsotaan mitä vastaavat.
Yritän kotiin päästyäni selvittää tuon käyttöveden kierron. Onko jotain helppoa konstia, jolla sen saa selville? Tietenkin pitäisi ymmärtää missä kohdin tuollainen kiertovesipumppu sijaitsee? Jos sellainen on, niin millä tavalla(201GT:n asetuksista?) sen saisi ajastettua käymään vain silloin, kun tuota käyttövettä pääasiassa käytetään?
Meillä on myös tuo jäähdytystoiminta -ja piiri mukana näissä vehkeissä ja ilmanvaihdossa on lämmön talteenotto. Itse tosiaan melkoinen keltanokka näissä, tämä on eka OKT itselle.

Minun käsittääkseni juurikin näin, että käyttövesi lämmitetään kierukalla.

Kyllä näissä on Ouman säätimet, Lämpöässä ilmeisesti vaan ”brändännyt” ohjaimen omakseen.

Koneen käynnistyminen tietysti riippuu lämmönkulutuksesta, 1 kertaa tunnissa lämmityskaudella ei kuulosta mitenkään pahalta. Jäsen ”Seppaantin” ohjeilla saat varmasti koneen käyntiä optimoitua paremmaksi.

Käyttöveden kierron selvittämiseksi ei taida olla muuta keinoa, kun etsiä kiertopumppu teknisestä tilasta. Usein sellaisen ohjaus on täysin erillään maalämpöpumpusta.

[Skloddi]

Kuinka usein käynnistyy ja kuinka pitkään käy kerralla?

Tämän ajan V7 ei ole mittausten runsaudella pilattu
Katso normaalin käyntijakson lopulla seuraavat lämpötilat:
-Menovesi
-Ylävaraaja
-Alavaraaja
-Kuumakaasu
-Ulkolämpötila

ATS

Käynnin lopussa
Menovesi 27
Ulkolämpö-4
Varaaja ylä 58
Varaaja ala 53
Kuumakaasu 111

Käyntiaika oli jotain 35-40min about mitä se hyrskytti. En ole nyt saanut kellotettu kauanko se sitten on sammuksissa ennenkun käynnistyy, mutta tuon kierron jälkeen yli tunnin oli pois päältä.

Ei taida käyttöveden kiertopumppua olla. Yhden pumpun löysin tuolta kojehuoneesta, mutta senon tuota jäähdytyspiiriö varten ja se koko piiri on venttiileillä kytketty pois.

[seppaant]

Tällä hetkellä:
L1 käyrä
-20 = 32°
   0 = 28°
+20 = 21°

L1 asetusarvot
Yöalennus 0
Minimiraja 15
Maksimiraja 45
Syyskuivaus 1
Vent. kesäsulku 20
VaraajaYläMin 52
VaraajaAlamin 45
SähkövYläero 2

Huoltovalikosta koodin takanta katsoin nuo
VaraajaYläEro 6
VaraajaAlaEro 6

Kuumana käy.
Asetusarvot näyttäisi olevan öljykattila-asentajan "vanhasta muistista" tekemät.
Tai sitten toisaalta on pyritty maksimoimaan käyttöveden riittävyys hyötysuhteen kustannuksella.
Maalämpökoneen hyötysuhde on sitä parempi mitä kylmempänä kone käy.
Nykyisillä asetusarvoilla käy alavaraaja n. 50 C lämpötilassa ja menovesi on 27 C tällaisella pikkupakkasella.
Tavoitteena on että alavaraajassa oleva vesi on vain vähän menoveden lämpötilaa korkeampi.
Varaajassa on ylilämpöä reilut 20 C

Ensimmäinen tehtävä on päästä tästä ylilämmöstä eroon.
- Pudota Ala min 30 C:een (on alamimimin pienin arvo)
- Nyt alavaraajan lämpötilan pitäisi vaihdella 30 - 36 C välillä
- Jos ulkolämpötila laskee niin paljon että menoveden pyynti nousee yli 30 C, nostaa automatiikka käynnistyslämpötilaa siten että alavaraajassa on aina tarjolla riitävän lämmintä vettä menoveden lämpötilan ylläpitämiseksi.

YläMin arvoa voisi myös vähän pudottaa esim 50 C:een

Nämä toimenpiteet pienentävät kuuman veden varantoa
Jos kuuma vesi ei riitä, niin nosta Ala min arvoa 5 C kerrallaan kunnes kuumavesi riittää.

Kuumakaasu 111 C on varsin korkea, se johtuu alavaraajan korkeasta lämpötilasta.
Ala min asetusarvon laskemisen jälkeen pitäisi myös kuumakaasun lämpötilan laskea.

"Silmä"
Konehuoneessa näkyvällä paikalla on "silmä" eli kylmäaineen tarkkailua varten oleva näkölasi.
Seuraa silmää koneen käynnistyttyä
- Aluksi siinä näkyy kuplia tai vaahtoa
- Noin minuutin tai viimeistään parin kuluttua pitäisi kuplien hävitä ja silmässä näkyy vain kirkasta kylmäainetta.

Talossa on huonekohtaiset termostaatit
- Ovatko ne säädöllä vai täysin auki
- Onko lisälämmönlähteitä, esim takka?

ATS

[Skloddi]

Kuumana käy.
Asetusarvot näyttäisi olevan öljykattila-asentajan "vanhasta muistista" tekemät.
Tai sitten toisaalta on pyritty maksimoimaan käyttöveden riittävyys hyötysuhteen kustannuksella.
Maalämpökoneen hyötysuhde on sitä parempi mitä kylmempänä kone käy.
Nykyisillä asetusarvoilla käy alavaraaja n. 50 C lämpötilassa ja menovesi on 27 C tällaisella pikkupakkasella.
Tavoitteena on että alavaraajassa oleva vesi on vain vähän menoveden lämpötilaa korkeampi.
Varaajassa on ylilämpöä reilut 20 C

Ensimmäinen tehtävä on päästä tästä ylilämmöstä eroon.
- Pudota Ala min 30 C:een (on alamimimin pienin arvo)
- Nyt alavaraajan lämpötilan pitäisi vaihdella 30 - 36 C välillä
- Jos ulkolämpötila laskee niin paljon että menoveden pyynti nousee yli 30 C, nostaa automatiikka käynnistyslämpötilaa siten että alavaraajassa on aina tarjolla riitävän lämmintä vettä menoveden lämpötilan ylläpitämiseksi.

YläMin arvoa voisi myös vähän pudottaa esim 50 C:een

Nämä toimenpiteet pienentävät kuuman veden varantoa
Jos kuuma vesi ei riitä, niin nosta Ala min arvoa 5 C kerrallaan kunnes kuumavesi riittää.

Kuumakaasu 111 C on varsin korkea, se johtuu alavaraajan korkeasta lämpötilasta.
Ala min asetusarvon laskemisen jälkeen pitäisi myös kuumakaasun lämpötilan laskea.

"Silmä"
Konehuoneessa näkyvällä paikalla on "silmä" eli kylmäaineen tarkkailua varten oleva näkölasi.
Seuraa silmää koneen käynnistyttyä
- Aluksi siinä näkyy kuplia tai vaahtoa
- Noin minuutin tai viimeistään parin kuluttua pitäisi kuplien hävitä ja silmässä näkyy vain kirkasta kylmäainetta.

Talossa on huonekohtaiset termostaatit
- Ovatko ne säädöllä vai täysin auki
- Onko lisälämmönlähteitä, esim takka?

ATS

Kiitos vastauksesta! Asetin nyt nuo kertomasi arvot ja testataan niitä.
Silmä OK.

Termostaateissa on oma säätö, ne on ollut vähän yli 20asteessa.
Varaava takka löytyypi myös.

Mie infoilen miten testit menevät.

[Skloddi]

Säädöt tehty ja ainakin eilen illalla meille kahdelle riitti lämmin vesi hyvin.
Käyntikierron lopun arvot nyt:
L1 Menovesi 28
Ulkolämpö -4
Varaaja ylä 55
Varaaja ala 50
Kuumakaasu 103

[seppaant]

L1 Menovesi 28
Ulkolämpö -4
Varaaja ylä 55
Varaaja ala 50
Kuumakaasu 103

Eipä ollut muutoksilla oikeastaan mitään vaikutusta.
Syy tähän on todennäköisesti se että kone käy ylävaraajan ohjaamana (pitäisi käydä alavaraajan ohjaamana)

Seuraavaksi pitää selvittää tulistuksen toiminta.
Tämä edellyttää muutamien putkien lämpötilan mittaamisen.
Onko sinulla käytettävissä IR- lämpömittaria?
Jos on niin jatketaan selvittelyä

ATS

[Skloddi]

Eipä ollut muutoksilla oikeastaan mitään vaikutusta.
Syy tähän on todennäköisesti se että kone käy ylävaraajan ohjaamana (pitäisi käydä alavaraajan ohjaamana)

Seuraavaksi pitää selvittää tulistuksen toiminta.
Tämä edellyttää muutamien putkien lämpötilan mittaamisen.
Onko sinulla käytettävissä IR- lämpömittaria?
Jos on niin jatketaan selvittelyä

ATS

Kuumakaasut vähän laskivat ja lieneekö tuo sitten kestää kauemmin seisahduksissa tuo kone, ennen kun alkaa tekemään lämmittämään? Vai käynnistyykö se yhtä nopeasti, jos yläraja laskee hiukan ja saa aikaan käynnistyksen?
Työpaikalta saan tuollaisen Boschin mittarin lainaksi. Mitkä putket mittaan? Voin ottaa sen huomenna töistä mukaan.

[seppaant]

Oheiseen kuvaan merkityt 4 putkea.
Normaalin käyntijakson alku- ja loppupuolella
Mittauskohta mieluusti putkeen eikä muhviin
Laita mittauskohtaan huolellisesti pala tavallista maalarinteippiä

Minkälainen sinulla on tulistuksen säätöventtiili?
Kuvan mukainen vai tyyppiä Y

ATS

[Skloddi]

Oheiseen kuvaan merkityt 4 putkea.
Normaalin käyntijakson alku- ja loppupuolella
Mittauskohta mieluusti putkeen eikä muhviin
Laita mittauskohtaan huolellisesti pala tavallista maalarinteippiä

Minkälainen sinulla on tulistuksen säätöventtiili?
Kuvan mukainen vai tyyppiä Y

ATS

Morjens,
Nyt olisi mittoja vihdoin otettuna. Ohessa liite, jossa näkyy tuo Y-mallinen venttiili ja mittauskohtien maalariteipit. Ja tuloksia;
Lähettämäsi kuvan mukaisesti numeroidut putket ja niiden mittaukset. Ylin lukema numeron alla on aina käyntijakson alkupuolella otettu mitta, kun kone on hetken ollut käynnissä. Keskimmäinen on loppupuolen käynnin aikana otettu mittaus ja viimeinen on heti sammumisen jälkeen otettu mitta.

2;
30° Käyntijakson alkupuolella.
45° Käyntijakson lopussa.
48° Heti sammumisen jälkeen

4;
41° Käyntijakson alkupuolella.
52° Käyntijakson lopussa.
53° Heti sammumisen jälkeen.

3;
27° Käyntijakson alkupuolella.
36° Käyntijakson lopussa.
38° Heti sammumisen jälkeen.

1;
26° Käyntijakson alkupuolella.
42° Käyntijakson lopussa.
44° Heti sammumisen jälkeen.

Toivottavasti näistä saa selkoa ja apuja. Kuumakaasut ei enää asetusten muuttamisen jälkeen nouse niin korkealle.

[Tipi]

Sinulla näyttäisi olevan tuo uudemman mallinen trimmiventtiili koneessasi, siellä saattaa olla tukkeumaa. Kierretulpan alla on kuusiokolo säätöruuvi, kannattaa ensin kokeilla säätää sitä ääriasennosta toiseen koneen käydessä. Merkitse vaikka tussilla ruuvin nykyinen asetuskohta, jotta saat alkuperäisen tilanteen palautettua.

Ota uudet mittaukset tämän jälkeen, myös varaajan lämpötilat.

Onko varaajan ylämin. arvo vielä 52˚C, sitä voisi myös alentaa aluksi vaikka 50˚C:seen. Sitten kun tulistus toimii paremmin, ylävaraajan lämpötilan pitäisi nousta tuosta korkeammalle.

[Skloddi]

Sinulla näyttäisi olevan tuo uudemman mallinen trimmiventtiili koneessasi, siellä saattaa olla tukkeumaa. Kierretulpan alla on kuusiokolo säätöruuvi, kannattaa ensin kokeilla säätää sitä ääriasennosta toiseen koneen käydessä. Merkitse vaikka tussilla ruuvin nykyinen asetuskohta, jotta saat alkuperäisen tilanteen palautettua.

Ota uudet mittaukset tämän jälkeen, myös varaajan lämpötilat.

Onko varaajan ylämin. arvo vielä 52˚C, sitä voisi myös alentaa aluksi vaikka 50˚C:seen. Sitten kun tulistus toimii paremmin, ylävaraajan lämpötilan pitäisi nousta tuosta korkeammalle.

Selvä, mie kokeilen herkistellä venttiiliä. Onko noissa tulistimen lämmöissä jokin vikana, pitäisikö nousta korkeammalle nuo lämpötilat? Ja on ylämin 52c, kokeilen laskea sen 50 samalla.

Onko nuo ir mittarilla mitattavat arvot tärkeämmät ottaa nuo loppukierron mittaukset? Tuo koneen käynnistymisen ja sammumisen kytistely on hiukan hankalaa.

[Tipi]

Optimitilanteessa lämmityskaudella kone käynnistyy ja pysähtyy alavaraajan ohjauksessa. Ylävaraaja ohjaa käyntiä, kun lämmintä vettä käytetään enemmän.

Liian korkea ylämin. arvo ohjaa varaajan ylälämmön mukaan, jolloin koko varaaja ladataan kuumaksi heikommalla hyötysuhteella.

Koneen pitäisi toimia siten, että alavaraajan lämpötila liikkuu 30-40 asteen välissä ja ylävaraajassa lämpötila pysyisi 50 asteen paremmalla puolella tulistimen avulla. Trimmiventtiilin säädön pitäisi vaikuttaa ylävaraajaan menevän veden lämpötilaan, kunhan nyt ensin varmistetaan ettei siellä ole tukkeumia.

ATS on perehtynyt tämän pumpun sielunelämään paremmin, häneltä tulee varmasti tarkemmat säätö- ja mittausohjeet.

Jos sinulla riittää mielenkiintoa koneen tarkempaan analysointiin ja löytyy nurkista vanha läppäri, Ouman Trend ohjelman avulla koneen toiminnan seuraaminen ja säätäminen helpottuu huomattavasti.