Kirjoittaja Aihe: Ylimääräisen aurinkoenergian ohjaus maalämpökaivoon (Luettu 1943 kertaa)

RR · « : 30.05.23 - klo:17:59 »

Suunnitelmissa on asentaa lämpövastus maalämpökaivoon menevään putkeen. Vastus toimisi ylijäämäsähköllä, jota tähän aikaan vuodesta tulee aurinkovoimalasta valtavasti. Vastus siis lämmittäisi
kiertävää nestettä ja sitä kautta myös maaperää. Tiedän kyllä, että suuri osa energiasta häviää ympäröivään maaperään, mutta oletan, että siitä kuitenkin joku hyöty olisi, varsinkin kun en voi muuten sitä käyttää hyväksi. Näin kesällä pumppu voisi toimia ainakin 8 tuntia ja lämmittää nestettä, joka tuona aikana lämpiäisi varmaan hyvinkin paljon.
Voiko maapiirin pumppua hyödyntää ja kierrättää sen kanssa nestettä vaikka kompressori on pysähdyksissä? Vai pitääkö rakentaa erillinen järjestelmä?
Eikö ne normaalisti toimi samanaikaisesti ?

seppaant · « **Vastaus #1 :** 30.05.23 - klo:20:02 »

Lainaus

Suunnitelmissa on asentaa lämpövastus maalämpökaivoon menevään putkeen. Vastus toimisi ylijäämäsähköllä, jota tähän aikaan vuodesta tulee aurinkovoimalasta valtavasti. Vastus siis lämmittäisi
kiertävää nestettä ja sitä kautta myös maaperää.

Tee tällainen kokeilu ja dokumentoi se hyvin, jotta me muutkin oltaisiin sitten viisaampia tämän suhteen.

- Mikä lämpöpumppu?
- Kaivo vai vaakekeruu, syvyys / pituus?
- Kuinka vanha lämpöpumppu, eli onko referenssiä keruun lämpötiloista aiemmilta vuosilta?
- Yleensä keruupumpun voi pakko-ohjata käymään ilman että kompressori käy

ATS

RR · « **Vastaus #2 :** 30.05.23 - klo:20:08 »

Lämpöässä 10.0 vuodelta 2011
Kaivon syvyys 140 m
Mittaustietoja en ole seurannut.
No

Roori · « **Vastaus #3 :** 30.05.23 - klo:20:17 »

Eikö sitä lässää pysty vastuksella lämmittämään?
Siinä samalla keruu huilaa ja tavallaan lämpö siirtyy osittain keruuseen...

RR · « **Vastaus #4 :** 30.05.23 - klo:20:28 »

Kyllä voi, mutta ei kai sitä vastusta voi tuntikausia pitää päällä.
Ei kai se vastuksen lämpö kaivoon siirry?

Roori · « **Vastaus #5 :** 30.05.23 - klo:22:21 »

Lainaus käyttäjältä: RR - 30.05.23 - klo:20:28

Kyllä voi, mutta ei kai sitä vastusta voi tuntikausia pitää päällä.
Ei kai se vastuksen lämpö kaivoon siirry?

Sanoinkin tavallaan koska pumpun ei tarvitse käydä niin kaivo elpyy.
Aurinkosähkön siirtoa kaivoon suoraan pidän kyllä vastaavana kuin 'valon säilömistä säkissä'. Varaajan lämmityksessä se lämpö sentään siirtyy käyttöön kohtuu nopeasti. Ilmeisesti tässä potkurina on nyt kun spothinta on kuralla.

RR · « **Vastaus #6 :** 30.05.23 - klo:22:45 »

Aivan niin. Myös halpaa verkkosähköä voi käyttää.
Tietysti, kuten jo sanoin, niin pääosin lämpö katoaa maan alle, mutta jos ihan otsanahalla fundeeraa, niin mikä on kiertävän nesteen lämpötila 8 tunnin jälkeen, kun sitä lämmitetään vaikka 3-4 kilowatin teholla? Oletan että aika korkea.

Roori · « **Vastaus #7 :** 30.05.23 - klo:23:00 »

Ainahan siitä verkkosähköstä pitää vähintään siirto maksaa, itsellä jotais 7-8snt/kWh.

Nakke vaan · « **Vastaus #8 :** 31.05.23 - klo:15:10 »

Lainaus käyttäjältä: Roori - 30.05.23 - klo:23:00

Ainahan siitä verkkosähköstä pitää vähintään siirto maksaa, itsellä jotais 7-8snt/kWh.

Ja sähkövero joka on vajaa kolme senttiä kilowattitunnilta.

Roori · « **Vastaus #9 :** 31.05.23 - klo:16:14 »

Lainaus käyttäjältä: Nakke vaan - 31.05.23 - klo:15:10

Ja sähkövero joka on vajaa kolme senttiä kilowattitunnilta.

Juu niin täytyy ja tuo sisältyi tuohon 7-8snt/kWh. Tarkalleen siirron kulut täällä veroineen 7.61snt/kWh.

Vompatti · « **Vastaus #10 :** 31.05.23 - klo:21:46 »

Lainaus käyttäjältä: RR - 30.05.23 - klo:22:45

Aivan niin. Myös halpaa verkkosähköä voi käyttää.
Tietysti, kuten jo sanoin, niin pääosin lämpö katoaa maan alle, mutta jos ihan otsanahalla fundeeraa, niin mikä on kiertävän nesteen lämpötila 8 tunnin jälkeen, kun sitä lämmitetään vaikka 3-4 kilowatin teholla? Oletan että aika korkea.

Viime kesänä tuli jäähdytettyä helteiden aikaan kaivoja. Kyllä ne käytännössä menivät hyvin nopeasti sinne kankkulan kaivoon.

seppaant · « **Vastaus #11 :** 31.05.23 - klo:21:53 »

L-Ässä 10 kW ja kaivo 140 m.
Jos L-Ässän mitoitus on kohteeseen nähden oikein, on kaivo selvästi alimittainen.
Onko sinulla minkäänlaista tietoa keruun lämpötiloista talviaikaan? Tuskin on sillä tuonaikaisissa L-Ässissä ei edes mitattu keruun lämpötiloja.
Todennäköisesti keruu on käynyt varsin kylmänä ja kaivo jopa jäätynyt
Tästä syystä olisi ehkä perusteltua käyttää ylijäämäsähkö kaivon lämmittämiseen ja paranisisihan siinä sivussa myös COP hieman

ATS

RR · « **Vastaus #12 :** 01.06.23 - klo:08:44 »

Kaivo porattiin 180 metriä syväksi, mutta putkia ei saatu kallion rikkonaisuuden vuoksi kuin 140 metriin. Putket juuttuivat siihen eikä niitä saanut enää ylös. Tämän vuoksi kaivo on liian matala, hyvin se on kuitenkin toiminut jo12 vuotta. Kallio on siis ilmeisesti rikkonainen joten sinne ajettava energia saattaa karata eikä siitä ehkä ole suurta hyötyä, mutta ehkä jotain kuitenkin, kun ylijäämä sähköä on.

Roori · « **Vastaus #13 :** 01.06.23 - klo:09:07 »

Ei voi olla totta että joku investoisi johonkin lisälaitteisiin että saisi PV ylijäämää tuupattua lämpökaivoon...

Niinkin jalon energian 'hävittämistä'! Varsinkin jos kaivolla ei ole hättää mitiä.

Enintään sen vastuksen käyttämistä suosittelen ja sekin vain jos spothinta huono, jos se tuossa vehkeessä mahdollista!?

Paljonkos sitä ylijäämää vuodessa, eli mikä on sen arvo?

Millälailla todettu että 140m kaivossa ei ole mataluusongelmia?