Maalämpö, varaaja ja vesitakka

[AUTOM]

Uudisrakennukseen pirkanmaalle (muurametalot kuusama) olisi suunnitteilla vesitakka + maalämpö lämmitysjärjestelmä.
Tiedän, ettei puulämmityksellä ole rahallista kannattavuutta maalämpötalossa, mutta puulämmitys tulisikin vain "ilmaisien puiden" ja maalämmön toimimaattomuuden (mahdollisuuden) vuoksi. Joka tapauksessa takka tulisi, niin miksei vesikiertoinen järjestelmä, jolla estetään yksittäisen tilan muuttuminen saunaksi.

Talotoimittajan toimitussiältöön kuuluu on/off pumppu integroidulla käyttövesivaraajalla ja lämmönkeruu kalliosta. Lisähinnalla (3350€) saisi invertteripumpun. Omaan hankintaan jäisi takka, varaaja, latauspumppu ja muut takan & varaajan tarvikkeet.

Takaksi olen alustavasti suunnitellut saksalaista Hoxter haka- mallia. Tarkemmin Hoxter HAKA 63/51WI, jossa nimellinen teho 14,5 kW, (josta veteen 11,3 kW). Linkki datalehteen: https://www.hoxter.eu/files/2020/06/haka-63-51w-en.pdf
Käsitykseni mukaan tallainen vesitakka on lämmityskattila olohuoneessa, joka on vuorattu hienolla ulkokuorella. Näin ollen erillistä pannuhuonetta ei tarvitse rakentaa ja puiden lisääminen sekä takan valvominen onnistuu sohvalla mukavasti makoillen.

Varaajaksi olen omissa suunnitelmissani päätynyt 1000 l varaajaan. Varaajaan tulisi käyttöveden esilämmityskierukka. Tällaisen varaajan täyteen lataamalla saisi ainakin yön yli lämpöpumpun lepäämään. Mahtaako lämpöpumppu mennä vikatilaan, mikäli esilämmitetty käyttövesi on takkalämpöistä (60-80 asteista) integroidulle kv-varaajalle mennessä?

Varsinainen kysymys koskee varaajan, takan ja maalämpöpumpun kytkentää. Löytyisikö tästä kokemusperäistä tietoa?
Itse ajattelin neliputki kytkentää, jossa MLP lämmitystulo kytketty varaajan yläosaan, MLP lämmitys paluu varaajan alaosaan. Vesitakka latauspumpun kautta kytketty myöskin ala- ja yläyhteisiin.  Lattialämmityspiiri samoin ylä ja alayhteisiin. Lattiapiiriin vesi shuntattaisiin 3-tieventtiilillä. Käytännössä 3-tieventtiili olisi täysin auki pelkällä lämpöpumpulla lämmittäessä ja vain vesitakkaa poltettaessa venttiili sekoittaisi vettä. Lämpöpumpulla lämmittäessä vaaraa käytettäisiin suurena puskurivaraajana, jolloin käyntiajat olisi pitkiä varsinkin välikeleilllä.

En kaipaa laskelmia puulämmityksen kannattamattomuudesta maalämmön kanssa, vaan rakentavaa keskustelua käytännön kokemuksia omaavilta vesitakka + maalämpö lämmittäjiltä.

 

[Vompatti]

Olohuone/takkahuone on huono ”pannuhuoneeksi. Itse unohtaisin asian, isompi tekninen tila, josta tulee kattilahuone. Tänne varaaja jota lämmitetään maalämpöpumpulla ja tarvittaessa lämmityskattilalla. Mikäli taloon on tulossa sauna ja halutaan lämmittää se puulla, niin pannuhuoneen kautta kyseisen kiukaan lämmitys.
Parilla tuttavalla on vesitakka, ovat sanoneet että samaan rahaan olisi tullu lämmityskattila, lisäksi tehoja olisi ollut eri tavalla. Takka kun meinaa lämmitettäessä lämmittää kovasti sitä tilaa missä se sijaitsee.

[mirko]

Asensin ensin vesitakan 2017 jolla lämmitin koko talon lukuunottamatta käyttövettä. 2021 korvasin öljykattilan Niben S1255-12 pumpulla. Halusin pitää vesitakan erossa maalämpöpumpun piiristä, joten jätin sen varaamaan 1000L varaajaa, jossa verkostosta tuleva käyttövesi maalämpöpumpulle esilämmitetään. Nyt pari vuoden kokemuksella koen, että ei ole kovin järkevä ratkaisu. Vesitakka tuottaa niin paljon lämpöä, eikä sitä saa riittävän nopeasti vain käyttöveden esilämmityksen kautta hyödynnettyä.
Nyt olen hankkinut lämmönvaihtimen. Eli kun vesitakan kiertovesipumppu käynnistyy, niin samalla shunttaan lattiakierron kiertämään lämmönvaihtimen kautta ja samalla estän maalämpöpumpun kompressorin. Lämmönvaihtimen jälkeen vesitakan kierto jatkaa vielä 1000L varaajalle, jonne loppu lämpö jää varastoon.

[Matias]

Tuollainen systeemi meillä.
MLP ei käynnisty ennenkuin varaajan lämpötila on laskenut käynnistysrajalle,ei erityistä vahtia sille.
Puukattilalla olen lämmittänyt varaajan n +80 asteiseksi ja ei ole ongelmia ollut.

Kuvasta puuttuu käyttövesiputket ja kv-varaaja mutta isossa 1250l:n varaajassa on 2kpl esilämmityskierukkaa joiden läpi käyttövesi menee erilliselle 160l:n kv-varaajalle.
Kun isossa varaajassa veden lämpö on tuon +80 astetta niin myös käyttöveden lämpö nousee liki samaan ison varaajan kierukoissa.
Käyttövesivaraajasta hanoille lähtevässä putkessa on termostaattinen sekoitusventtiili ,muistaaksen Esbe 323 joka alentaa hanoille lähtevän veden max 60 asteeseen.

Tavallaan siis isoa varaajaa voi lämmittää MLP:llä ja puukattilalla sellaisella ajatuksella että kun varaajan lämpö laskee lämpökäyrän pyytämään lämpötilaan niin MLP pitää sen automaattisesti siinä

[adix]

Minulla on samanlainen setti rakenteilla kuin Matiaksella mutta budjettiversio. Varaaja on vain 200litrainen ja vesitakka vain 12kw josta 7-8kw veteen.
Käytännössä pesällinen lämmittää varaajan, sitä on kätevä käyttää jos pörssisähkö on kallista, jota se on välillä.
Se on tarkoitettu talven kriisipäiville jossa sähkö voi olla euron kilowatti, jolloin takassa voi pari pesällistä polttaa.
Siitä ei riitä lämpöä kuin tunniksi per pesällinen puita talvella, mutta se onkin vara-lämmönlähde ja asennetaan koe/harrastus/mielenkiinnon takia.

Verrattuna pelkkään maalämpöpumppuun tuli aika paljon putkitöitä varaajan jne takia sekä oumannikin piti hankkia, mutta harrastukset maksaa. Rahallista järkeä hommassa ei ole, homma on maksoi noin 5 tonnia enemmän kuin pelkkä maalämpöpumppu joka syöttää lattiaan ilman varaajaa. Oumanni, pari vesipumppua lisää, varaaja, vesitakka, ja monimutkainen putkikokonaisuus ja sähkötöitäkin oli hieman.