Tupaöljyä on kulunut 2500 litraa vuodessa. Se tarkoittaa noin 22.000 kWh vuotuista lämmitystarvetta talossa.
Se voidaan saada n. 8 kW -tehoisella lämpöpumpulla.
Pumpun lämmitysteho ilmoitetaan yleensä lattialämmityskäyttöön, jossa kiertoveden lämpötilan ei tarvitse nousta yli +35C.
Patteriverkosto tarvitsee kuumempaa, +50 .. +55C kiertovettä. Sitä tuo sama 8 kW pumppu pystyy tuottamaan vain noin 7,2 .. 7,5kW -teholla.
Kysessä patterilämmitteinen rakennus.
Onko tiedossa, kuinka kuumaa kiertovettä tarvittiin pattereille talven kovimmilla pakkasilla?
Maalämpöpumpulla saadaan patterivekkoon korkeintaan +55C lämpöistä vettä.
Riittäkö se? Jos ei riitä, joudutaan jossain talon keskeiseessä tilassa vaihtamaan pattereita suuremmaksi.
Esimerkiksi vaihtamalla 1- lehtinen patteri 2 tai jopa 3 -lehtiseksi.
AHS -pumppu on ns vaihtoventtiilikone, joka tarkoittaa sitä, että se tekee vaihtoventtiilinsä asennosta riippuen joko patteriverkon kiertovettä, tai lämmintä käyttövettä, mutta ei molempia samanaikaisesti, kuten tekee ns. tulistustekniikalla toimiva lämpöpumppu.
Koska siinä ei ole ollenkaan varaajatilavuutta patteriverkon kiertovedelle, jäähtyvät patterit käyttöveden tekemisen aikana.
Samoin patterit jäähtyvät silloin, kun pumppu ei käy.
Patteriverkon jatkuvasta lämpötilan vaihtelusta seuraa lämpöputkiston ja pattereiden napsuminen, joka voi olla häiritsevääkin.
Sitä voidaan estää laittamalla kiertovedelle lisävarusteena varaajasäliö.
100 litran säiliö auttaa jo hiukan, mutta parempi olisi, jos säliö olisi suurempi, esimerkiksi 300 litrainen.
Lämmön keruu voi tapahtua porakaivosta.
Eteläisessä Suomessa tuo lämmitystarve edellyttää paikkakunnasta riippuen noin 140 - 160 metrin porakaivoa.
Tuo tarkoittaa ns. aktiivisyvyyttä, sitä syvyyttä jossa on aina vettä.
Se osa lämpökaivosta, jossa ei ole vettä, vaan keruuputket ovat ilman ympäroiminä, ei tuota mitään lämpöä.
Tavallisesti tuota kuivaa osuutta on kaivossa n.10 metriä.
