Kirjoittaja Aihe: Jämä star (Luettu 35308 kertaa)

Johan Nyton · « : 28.03.12 - klo:15:52 »

Päiviä,

kun ei ole näistä Jämä-lämpöpumpuista enempää kirjoitettu, kirjoitan itse. Olen nimittäin tilannut sellaisen. Talon tiedot löytyy tiedonkeruuketjusta, ja pumppu tulee olemaan Jämä star 8 kw, joka ruokkii Jäspi vlm 300 maalämpövaraajaa ja talossa vanhastaan olevaa 1800 l Jäspi Ovaali sähkövaraajaa. Kaivo tulee olemaan 160 m.

Mielenkiintoista tulee olemaan pumpun yhteistyö tuon ison varaajan kanssa. Toimittaja ehdotti, että pumppu ohjelmoidaan kiinteälle lauhdutukselle 35 C, ja antaa entisen Ouman-säätäjän huolehtia lattialämmön säädöstä. Eihän siitä varaajasta suurta hyötyä liene, mutta kun sillä lienee vielä 15 vuotta käyttöikää jäljellä, ja poistaminen olisi maksanut aika lailla (varmaan, kun sitä ehdottaneet eivät uskaltaneet hinta-arviota ehdottaa). Jotain virittelyä sen avulla ehkä voi tehdä (kausisähkö, eli talvipäivinä kalliimpaa, joten mitä yöllä saa ladattua, on voittoa). Toisaalta lämpötilaa ei parane liikaa nostaa, koska COP.

Katsotaan nyt ensin, kuinka se saadaan pyörimään. Toimenpidelupa on saatu. Kaivo tulee vain 1m tontin lähivirkistysalueen (= kaupungin metsä) puoleisesta rajasta.

JN

ego · « **Vastaus #1 :** 28.03.12 - klo:20:51 »

Suomalaiset ne vaan kaipaa kiinteää lauhdutusta vaikka on iso tankki ja fiksu mlp.

Vuositasolla coppero on parempi kun käytetään hyväksi alkuperäistä kytkentätapaa, ei siis sunttausta, vaan tehdään juuri niin viileää vettä kuin lämmitykseen tarvitaan ja kierrätetään sitä omalla pumpulla lämmitysjärjestelmässä.

Ovaalin kierukoilla esilämmitetään lämmin käyttövesi ja iso vesitilavuus huolehtii riittävän pitkistä käyntiajoista ja win-win

ps. Nibe valmistaa ostamallaan brändillä myytävät mlp:t.

Johan Nyton · « **Vastaus #2 :** 29.03.12 - klo:09:57 »

Toki tiesin, että oikeasti olen tilannut Nibe 1145:n

Oli vain parempi kokonaistarjous.

Itse asiassa olen pähkäillyt sitä mahdollisuutta, että ohjelmoin pumppuun lämpökäyrän, joka on vain hieman Ouman-shuntin käyrää ylempänä, ja sitten ohjelmoin halvan sähkön aikaan talvella ylemmän käyrän, niin että tankki lämpenee esim 10 astetta = 21 kWh yöllä. Excelin pyörittely kertoo, että huolimatta COP:n huononemisesta sähkön hinnassa säästyisi 10 senttiä vuorokaudessa

(Onkohan tämä loppujenluopuksi turhaa hifistelyä)

Talon Ovaalissa ei ole lämminvesikierukoita, mutta se on taas sitten toinen tarina.

sailor · « **Vastaus #3 :** 29.03.12 - klo:18:57 »

Tuossa säästössä voi käydä niin että kaivovesi kylmenee ylipitkän ovaalilämmityksen aikana niin että säästö kääntyy negatiiviseksi.

Toki sen viimeiset yösähkötunnit voi muutaman extra asteen lämmittää, mutta minun yö-nosto kokeiluni alkuvuosina toivat suuremman sähkölaskun kuin nämä muutama superkylmä vuosi, joita tässä ollaan nähty.

kataja · « **Vastaus #4 :** 25.04.12 - klo:11:42 »

(Toki tiesin, että oikeasti olen tilannut Nibe 1145:n Oli vain parempi kokonaistarjous.)

Voitko kertoa kuinka hyvä tarjous oli?

Johan Nyton · « **Vastaus #5 :** 25.04.12 - klo:12:12 »

Jämä star 8 kw
Jäspi vlm 300 maalämpövaraaja
Putki ja sähkötyöt
Energiakaivonporauspaketti 160 m

yhteensä 17400 €

Oli halvin 5:stä tarjouksesta, jotka kaikki kävivät paikan päällä.

Kaivo on muuten jo porattu, ilman ongelmia (Rototec OY). Tänään on kaveri laittamassa putkia.

AAA · « **Vastaus #6 :** 25.04.12 - klo:19:38 »

Hienoo, kun oli halvin.

hoohöö · « **Vastaus #7 :** 25.04.12 - klo:22:08 »

Lainaus

Jämä star 8 kw
Jäspi vlm 300 maalämpövaraaja
Putki ja sähkötyöt
Energiakaivonporauspaketti 160 m

yhteensä 17400 €

Oli halvin 5:stä tarjouksesta, jotka kaikki kävivät paikan päällä.

Kaivo on muuten jo porattu, ilman ongelmia (Rototec OY). Tänään on kaveri laittamassa putkia.

jos en nyt väärin muista niin VLM300 on ihan normaali sähkökäyttöinen käyttövesivaraaja, ei siis lämpene maalämmöllä...tarkoitus lienee sillä vain nostaa ison ovaalivaraajan esilämmittämä käyttövesi lopulliseen haluttuun lämpötilaan?

Johan Nyton · « **Vastaus #8 :** 26.04.12 - klo:09:05 »

Lainaus

Lainaus
Jämä star 8 kw
Jäspi vlm 300 maalämpövaraaja

jos en nyt väärin muista niin VLM300 on ihan normaali sähkökäyttöinen käyttövesivaraaja, ei siis lämpene maalämmöllä...tarkoitus lienee sillä vain nostaa ison ovaalivaraajan esilämmittämä käyttövesi lopulliseen haluttuun lämpötilaan?

Luulen, että tämän nimityksen takana piilee samaan tapaan, kuin pumpunkin kohdalla Nibe: http://www.nibe.fi/Tuotteet/Lamminvesivaraajat/Tuotevalikoima---NIBE/VPB-200VPB-300-VPBS-300/

Nimenomaan varaajan pitäisi olla maalämpöpumpun käyttämä

hoohöö · « **Vastaus #9 :** 26.04.12 - klo:09:42 »

Lainaus

Lainaus
Lainaus
Jämä star 8 kw
Jäspi vlm 300 maalämpövaraaja

jos en nyt väärin muista niin VLM300 on ihan normaali sähkökäyttöinen käyttövesivaraaja, ei siis lämpene maalämmöllä...tarkoitus lienee sillä vain nostaa ison ovaalivaraajan esilämmittämä käyttövesi lopulliseen haluttuun lämpötilaan?

Luulen, että tämän nimityksen takana piilee samaan tapaan, kuin pumpunkin kohdalla Nibe: http://www.nibe.fi/Tuotteet/Lamminvesivaraajat/Tuotevalikoima---NIBE/VPB-200VPB-300-VPBS-300/

Nimenomaan varaajan pitäisi olla maalämpöpumpun käyttämä

googletuksen tulos kyllä indikoi että VLM mallit ovat ns. perinteisiä sähkökäyttöisiä KV- varaajia, eipä silti toimiva systeemi se on jos maalämpö esilämmittää sen käyttöveden ja sähkövaraaja sitten terästää sinne +65 asteeseen (tai mihin nyt asukas itse haluaa)

http://www.kaukora.fi/sahkolammitys/lamminvesivaraajat/jaspi-vlm

Johan Nyton · « **Vastaus #10 :** 26.04.12 - klo:11:42 »

Lainaus

Lainaus
Lainaus
Lainaus
Jämä star 8 kw
Jäspi vlm 300 maalämpövaraaja

Luulen, että tämän nimityksen takana piilee samaan tapaan, kuin pumpunkin kohdalla Nibe: http://www.nibe.fi/Tuotteet/Lamminvesivaraajat/Tuotevalikoima---NIBE/VPB-200VPB-300-VPBS-300/

Nimenomaan varaajan pitäisi olla maalämpöpumpun käyttämä
googletuksen tulos kyllä indikoi että VLM mallit ovat ns. perinteisiä sähkökäyttöisiä KV- varaajia, eipä silti toimiva systeemi se on jos maalämpö esilämmittää sen käyttöveden ja sähkövaraaja sitten terästää sinne +65 asteeseen (tai mihin nyt asukas itse haluaa)

http://www.kaukora.fi/sahkolammitys/lamminvesivaraajat/jaspi-vlm

Ollaan molemmat väärässä. Varmistin asian toimittajalta, ja Jäspillä on VLM-varaajista versio "VLM-Star", joka ei ole heillä listoilla näkyvissä, mutta on latauskierukalla varustettu varaaja lämpöpumppua varten. Ja sellainen pitäisi tulla. Ei siis ole Nibe, eikä ole sähkövaraaja.

kataja · « **Vastaus #11 :** 26.04.12 - klo:12:15 »

Hei! Mikä on sinulle poratun energiakaivon halkaisija? Tiedätkö onko kaivon halkaisijalla mitään merkitystä?

Johan Nyton · « **Vastaus #12 :** 26.04.12 - klo:13:28 »

Lainaus

Hei! Mikä on sinulle poratun energiakaivon halkaisija? Tiedätkö onko kaivon halkaisijalla mitään merkitystä?

Rototec poraa 115 mm kaivoja

http://rototec.fi/assets/site/files/rototec_presentation.pdf

Kaivon halkaisijan merkityksestä tuntuu olevan 2 mielipidettä

Tässä yksi: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2730.msg29420#msg29420

Johan Nyton · « **Vastaus #13 :** 08.06.12 - klo:09:40 »

Projekti on nyt edennyt näin pitkälle:

Eli tässä on vasemmalla Jämä Star (~ Nibe 1145) ja oikealla se VLM-star-varaaja, jota aikaisemmin ihmeteltiin. Varaaja on seuraavanlainen mukana tulleiden paperien mukaan:

Kapistus on suunniteltu paperin mukaan 9.1.2012, joten ei ihme, että siitä ei ole vielä juuri kuultu. Tuo varaus aurinkokierukalle on miellyttävä yllätys tulevaisuutta ajatellen.

Johan Nyton · « **Vastaus #14 :** 08.06.12 - klo:10:58 »

Laitteistosta saatu ensimmäinen loggaus, jossa lämmityssyklejä ja yksi lämminvesisykli lopuksi. Ovat vähän lyhyitä nuo lämmityssyklit (n. 20 min), täytynee lisätä asteminuutteja.

Johan Nyton · « **Vastaus #15 :** 08.01.13 - klo:21:45 »

Hei,

ajattelin vähän päivittää projektin käyttökokemuksia. Ohessa tuore vuorokausiloggaus, jossa näkyy hiukan virittelyä: kuten aikaisemmin suunnittelin, mutta lievemmin, nostan lämpöpyyntöä yöllä ja halvemman sähkön aikaan kahdessa vaiheessa yhteensä kahdella asteella. Näin lauhalla kelillä tästä seuraa aamulla 2 tunnin tauko kompressorin käytössä, kun tauot muuten ovat puolen tunnin-tunnin luokkaa. Kaivo on kiusallisesti kylmennyt kesästä, toivottavasti riittää.

Sillä 1800 litran tankilla ei ole paljon merkitystä, mutta osallistuu tietysti osaltaan lämmön varastointiin (betonilattian lämpökapasiteetti n. 4 kWh/K, tankin 2 kWh/K).

Ulkoisen menolämpöanturin kokeilu tankissa oli pettymys; kompressori kävi luokkaa 4 kertaa vuorokaudessa 2 tuntia kerrallaan, mutta kaivosta tuleva neste meni niin kylmäksi, että COP oli varmaan surkea.

edit: tuossa kuvassa muuten on LK meno ja LK paluu väärinpäin.

HemppaP · « **Vastaus #16 :** 26.03.13 - klo:20:10 »

Itselle tulossa myös Jämän pumppu, millä saat logitettua tiedot?

Johan Nyton · « **Vastaus #17 :** 27.03.13 - klo:10:04 »

Lainaus käyttäjältä: HemppaP - 26.03.13 - klo:20:10

Itselle tulossa myös Jämän pumppu, millä saat logitettua tiedot?

Ohjauspaneelissa, pienen suojakannen alla on USB-liitäntä, johon tökätään muistitikku. Näyttöön ilmestyy uusi valikko "USB", valitaan se ja laitetaan logitus päälle. Oletuksena laite kirjoittaa joka vuorokausi lokitiedoston, jonka nimi on esim. 130222-1.LOG ja ensimmäiset rivit esim.
Divisors      1   10   10   10   10   10   10   10   10   10   10   10   100   1   10   10   10   1
Date   Time   version   BT1   BT2   BT3   BT6   BT7   BT10   BT11   BT12   BT14   BT17   BT25   Tot.Int.Add   Alarm number   Calc. Supply   Degree Minutes   BT1 Average   Relays PCA-Base
2013-02-21   16:37:11   1768   -47   332   279   507   -32768   -7   -38   334   659   16   323   0   0   300   -371   -55   7

Aikaisemmin tässä säikeessä olevassa kuvassa USB-tikku näkyykin.

Jos USB-tikku otetaan ulos koneesta analysoitavaksi, täytyy ensin lopettaa loggaus valikosta, muuten saman päivän tiedosto menee lukukelvottomaksi.

Nimimerkki Bruno on tehnyt erinomaisen excel-ohjelman lokien analysointiin, se löytyy täältä:

https://sites.google.com/site/brunomaalampo/

HemppaP · « **Vastaus #18 :** 28.03.13 - klo:21:18 »

Kiitos, tikku pitää varmaankin olla fat32?

Johan Nyton · « **Vastaus #19 :** 29.03.13 - klo:08:45 »

Lainaus käyttäjältä: HemppaP - 28.03.13 - klo:21:18

Kiitos, tikku pitää varmaankin olla fat32?

Oletettavasti, minulla on 4 gigan Kingston-merkkinen tikku suoraan kaupan paketista.

Johan Nyton · « **Vastaus #20 :** 10.06.13 - klo:16:24 »

Se on nyt Jämä Star pyörinyt vuoden, ja on aika laskea säästöjä.

Sähkönmittaus on meillä vain koko talosta.

Kun muutimme taloon, ensimmäisenä vuotena 10.11.10-20.11.11 kului 31386 kWh. Kylmä loppuvuosi vaikutti asiaan, sillä vuosi 13.1.11-14.1.12 vei 26932 kWh. Tällöin ei vielä ollut etäluettavaa mittaria.
Maalämpöpumpun ensimmäinen vuosi 8.6.12-8.6.13 vei 12850 kWh. Ei hassumpaa.

högforssi · « **Vastaus #21 :** 13.09.13 - klo:12:08 »

jämä tuli taloon myös täällä, asennus sujuin ongelmitta, star 8 rst + 200 ukv omalla kiertopumpulla.
Ainoa asia joka jäi hieman askarruttamaan kun puskuri säiliöön EI laitettu BT25 anturi, vaan tehtaan vastaus oli asentajan suulla "ettei sitä tarvita"? asentaja kylläkin sanoi että nyt se vain lämmittää varaajan yläosaa..
onko kenelläkään vastaavaa kytkentään ? tai tietoa asiasta enemmän?

Selvittäjä · « **Vastaus #22 :** 24.09.13 - klo:23:32 »

Liitteenä olevista kuvista näkee, mitä tapahtuu kun varaajaa lämmitetään pelkän yläosassa olevan anturin mukaan.
Meillä kokoonpano erimerkkisellä koneella, mutta asia selviää silti (vaihtovena kone GT-20, 1500 l varaaja ja 500 l käyttövesivaraaja).

D130913 kuvasta näkee, kun olin poistanut edellisenä päivänä 1500 litran varaajasta ala-anturin käytöstä (ohjelmallisesti). Siinä kuvassa on lyhyitä lämmityssyklejä yli 20 (voit laskea alaspäin menevät vihreät viivat, niiden "pohjien" määrän). Kolme tai neljä noista lienee lämpimän veden tekoa, loput lämmitystä.

D130914 kuvasta näkee tilanteen kun olin palauttanut ala-anturin käyttöön. Lämmitysjaksoja vain 5, 3 kpl lämpimän veden tekoa. Eli lämmitysjaksot putosi neljäsosaan. Meillä ei ole sunttausta vaan koko 1500 l. pytty lämmitetään 2 astetta lämpimämmäksi kuin käyrän pyynti. Käytännössä lähtevä vesi on välillä 5-6 astetta yli pyynnin, mutta sitä kompensoidaan käyrän pudotuksella.

(Meillä oli kuvien aikaan "ylilämmitys" päällä, kellarikerrosta "kuumennettiin" jotta saatiin lämmitysjaksoja ja kaivojen tasapainotus aikaiseksi.)

Tiivistettynä: ala-anturin poisjättö tuhosi sen hyödyn minkä isosta varaajasta harventuneiden käynnistysten muodossa piti saada. Harkitse, onko sinun mahdollista siirtää ainoa anturisi puskurisäiliön alaosaan.

Matias · « **Vastaus #23 :** 25.09.13 - klo:14:08 »

Miten Selvittäjän anturit toimii normaalikäytössä?

Onko esim jotenkin niin että ylempi anturi käynnistää ja alempi pysäyttää kompressorin?

Millainen lämpötilaero (hystereesi) on käynnistyksen ja pysäytyksen välillä?

Selvittäjä · « **Vastaus #24 :** 26.09.13 - klo:00:08 »

Hah, erehdyit kysymään, manuaali sanoo

Kompressorin säätö laitoksissa, joissa on lisä- tai yhdistelmävaraaja

Asetukset koskevat kompressoria 1 ja – mikäli käytössä – kompressoria 2.

Jos samaan säätimeen lämpöpumpun kanssa on liitetty lisä- tai yhdistelmävaraaja,
säädin käyttää kompressorin ohjaukseen antureita B4 ((ylempi)) ja B41 ((alempi)). Kytkentäerolla (2840) ei
ole vaikutusta.
Jos B41 puuttuu, käytetään lämpöpumpun paluuvesianturia B71.

Ohjausrivin 2841 asetus määrää sen, noudatetaanko kompressorin minimiajoaikaa
(2842).

Kun molempien anturien (B4 + B41) mittaama lämpötila laskee 1 K menoveden lämpötilan asetusarvon alapuolelle, lämpöpumppuun lähetetään lämmönpyyntö. Se pysyy
voimassa, kunnes molempien anturien mittaama lämpötila saavuttaa menoveden
asetusarvon.

(Tähän kuuluu liitteen kuva)

Päälle- ja poiskytkentäpisteeseen vaikuttaa monta eri toimintoa (maksimi poiskytkentälämpötila, lämpövajeen kompensointi, kompressorin minimikäyntiaika, kompressorin
minimi off-aika, pumpun esikäyntiaika, pumpun jälkikäyntiaika).
Lämpöpumppu kytkeytyy pois päältä heti, kun lisä- tai yhdistelmävaraaja on saavuttanut asetusarvon. Minimi-off-aikaa noudatetaan kuitenkin aina, myös silloin kun ylemmän varaaja-anturin mittaama lämpötila laskee päällekytkentäpisteen alapuolelle.
Tarvittavat anturit:
Säätöjärjestelmässä, jossa käytetään lisä- tai yhdistelmävaraajaa, täytyy olla ylempi
varaaja-anturi (B4), alempi varaaja-anturi (B41) sekä vastaava lähdeanturi.
Jos alempi varaaja-anturi B41 puuttuu, säädin käyttää lämpöpumpun poiskytkentään
paluuvesianturia B71.

----------

Hystereesistä:
Kuten edellä kirjoittelin, en oikein osaa lisätä tuohon muuta:
koko 1500 l. pytty lämmitetään 2 astetta lämpimämmäksi kuin käyrän pyynti. Käytännössä lähtevä vesi on välillä 5-6 astetta yli pyynnin, mutta sitä kompensoidaan käyrän pudotuksella.
Ilmeisesti kun mennään asteen verran käyrän alle varaajassa niin pumppu käynnistyy. Varaajassa lämpötila tuntuu olevan todella tasan juuri ennen lämmityksen käynnistymistä, anturit näyttävät jopa joskus samaa lukemaa.

Asennus on niin tuore että normaalikäytössä ei ehkä ihan olla vielä, nytkin kellarikerros hehkuu liian kuumana kun vanhat linjasäätöventtiilit on turhan paljon auki .

Matias · « **Vastaus #25 :** 26.09.13 - klo:16:54 »

Lainaus

säädin käyttää kompressorin ohjaukseen antureita B4 ((ylempi)) ja B41 ((alempi))
-
-
-Kun molempien anturien (B4 + B41) mittaama lämpötila laskee 1 K menoveden lämpötilan asetusarvon alapuolelle, lämpöpumppuun lähetetään lämmönpyyntö. Se pysyy
voimassa, kunnes molempien anturien mittaama lämpötila saavuttaa menoveden
asetusarvon.

No joo,nyt selkis

Eli alempi anturi pitää lämpöpumpun käynnissä niin kauan että varaaja on lämmennyt alas asti tasalämpöiseksi.

Ylempi anturi taas seuraa varaajan yläosan lämpötilaa ja kun sen kohdalla vedenlämpö laskee niin lämpöpumppu käynnistyy.

Varaaja voi siis taukojakson aikana jäähtyä ylempään anturiin saakka jolloin ison varaajan lämpökerrostumat saadaan hyötykäyttöön ja tällä pidennettyä taukojaksoa.

Menovesihän lähtee kiertoon varaajan yläosasta ja kierrossa jäähtynyt paluuvesi tulee varaajan alaosaan jolloin taukojakson aikana varaajan ylä- ja alaosan lämpötilaerot on suht samat kuin meno- ja paluuveden lämpötilaerot.

Täytyypä miettiä josko itsellekin laittaisi kahden anturin systeemin kun nyt on 1250l:n varaaja ja yksi anturi varaajan puolivälin paikkeilla

Selvittäjä · « **Vastaus #26 :** 28.09.13 - klo:09:41 »

Matias, ennen kuin teet muutoksia niin huomioi että meillä on Geopron vaihtovenapumppu, eli ohjausjärjestelmässä varmaan jotain eroja. Laitoin kuvat tähän ketjuun vaan havainnollistamaan että mielestäni pelkkä yläanturin käyttö pysäyttää latauksen liian aikaisin.

Matias · « **Vastaus #27 :** 28.09.13 - klo:10:15 »

Lainaus

pelkkä yläanturin käyttö pysäyttää latauksen liian aikaisin.

Tuosta tuli irtoajatus että kahdella anturilla voi varaajan latausta hallita paremmin vuodenaikojen/lämmönkulutuksen mukaan.

Huippupakkasilla ison varaajan lataus on sikäli huonoa että kun lähes koko lämpöpumpun antoteho menee talon lämmitykseen niin varaajan latautuminen kestää useita tunteja.

Kun käyttää tuollaista kahden anturin (ylä+ala) taktiikkaa niin kovilla pakkasilla voi helposti jättää ala-anturin pois käytöstä jolloin varaaja latautuu vain yläosastaan.

Nykyisin on ollut tapana kovilla pakkasilla vaihtaa varaajan ohjaus kiinteälle lauhdutuksella ja 2C hystereesille mutta siinä on oma räplääminen.

högforssi · « **Vastaus #28 :** 15.11.13 - klo:18:45 »

tässäpä kaukoran vastaus
Jos teille on asennettu JÄMÄ lämpöpumppu kolmiputkikytkennällä, eli
lämpöpumpulta tulee bufferiin ja siitä lähtee lämmönjakoon putki sekä lämmön
jaosta palaa bufferiin ja T-haaralla lämpöpumpulle, toimii buffer silloin
lisävesitilavuutena ja ei tarvitse erillistä anturia toimiakseen oikein. Jos
buffer on kytketty neliputkikytkennällä eli lämpöpumpulta menee ja palaa
bufferilta, sekä lämmönjaosta menee ja palaa bufferiin, silloin tarvitaan
erillinen BT25 anturi kertomaan bufferin lämpötila.
Buffer toimii työtankkina eli lisäämässä vesitilavuutta lämmönjakojärjessä,
eikä niinkään varaajana.
joten kait toi minunkin bufferi toimii oikein(kolmiputki kytkentä) kun 0--5 keleillä lepäilee kolmisen tuntia ja sitten kompura pyöriin puolisen tuntia