Keruupiiristä

[Veranta]

Keruupiiristä:
Tuntuu erikoiselta kun tomppelin laskelmassa suositellaan 50mm putkea ja 267m syvää reikää. Pumppujen myyjät, porarit ja  putkimiehet ihmettelee kun esitin että jos kompromissina  porauttaisin 250m reiän 45mm putkilla. Yli 90% tehdään kuulemma 40mm putkella vaikka on noin syvä reikä. No geoenergy vaihtaa noilla syvyyksillä joskus 45mm putkeen.
Nibe tarvii kuulemma ulkoisen pumpun kun on yli 200m reikä, oli putki kaivossa mikä hyvänsä. Ulkoisella pumpulla voi reikä olla vaikka kuinka syvä 40 putkilla.
Bosch kertoo että voi huoletta tehdä 250m reiän 40mm putkilla, paitsi 4-16 kone tarvisi 2 kaivoa koska virtaus on isommissa pumpussa niin kova.
Thermialle ja ctclle ei myöskään ole ongelma 40mm putki ja 250m reikä.
Vaakaosutta tulisi vielä n10m kaivolta pumpulle.


Eli 250m 40mm putkilla on ok kaikille.
Silti aina on kuullut juttua, että jos maapiiri on yli 400m pitkä, se kannattaa jakaa kahteen piiriin.

Sekavuutta koko touhuun lisää, kun osa myyjistä porauttaisi vain 200m syvän reiän. Ja osa n30m syvemmän jos on invertteripumppu.


Täytyykö putkimiehet, pumppujen myyjät, porarit  jne laittaa koulun penkille, vai mikä tää juttu on?

[tomppeli]

Jos tulee porakaivo, näyttäisi tältä:

• Tarvitaan vähintään 267 m lämpökaivo.  Kaivon yläosassa 6 m vedetöntä ja 20 m maaporausta.   Poraussyvyys   267 m
- Kaivon aktiivisyvyys 261 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 267 m.   Putkea kaivossa yhteensä   534 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 11,7 kPa)   2 kpl   PE40x3.7   20 m
  Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.               

• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,67 l/s = 40,2 l/min = 2412 l/h:               
- Kaivo, painehäviö 0,67 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,4 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 555 litraa      155 kPa = Kelvoton
- Kaivo, painehäviö 0,67 l/s virtaus PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,4 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 702 litraa      85 kPa = Arveluttava
- Kaivo, painehäviö 0,67 l/s virtaus PE50*2.8 putkilla, ΔT = 3,4 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 867 litraa      52 kPa = 0,52 bar

Kohteeseen on laskettu 11,8 kW tehoinen lämmityslaite.
Keruun kierron lämpötilaeroksi on valittu 3,4 K.

Jos keruun putkitus on liian pieniläpimittaista, kasvaa keruupiirin virtausvastus, virtaus hidastuu ja maasta tulee liian vähän lämpöenergiaa ja pumpun hyötysuhde laskee.
Liian hitaalla kierrolla maahan lähtee koneelta kylmempää liuosta ja maaliuoksen kierrossa menon ja paluun lämpötilaero kasvaa.
Sinulle tekemässäni laskelmassa olen käyttänyt lämpötilaerona 3,4 astetta.
Mitä suurempi on tuo arvo, sitä hitaammasta kierrosta on kyse.
Jos haluat valita ohuemman putken, saat hitaamman kierron ja huonomman hyötysuhteen.
Keruun huono kierto aiheuttaa höyrystimen lämpötilan laskua, joka puolestaan aiheuttaa aika voimasta hyötysuhteen (COP) laskua. Tämä ilmenee, kun katsot valmistajan taulukosta COP -arvoja erilaisilla B0 W35 arvoilla.

Invertterikone sietää paremmin "liian ohuita" keruuputkia, kuin on/off -kone.
Invertteri käy suurimman osan vuoden jaksosta osateholla, eikä mitoitusteholla.

Esimerkiksi 7,5 kW lämmitysteho riittää -10 pakkaselle ja silloin keruupiirin virtaus näyttäisi tällaiselta:

• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho               11,8 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Liian pieni )      7,5 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka               -10 °C
- Maasta kerätään          ( 3,7 COP)   6,0 kW   23 493 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä               6 849 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  1779 kWh)      8 629 kWh
- Ei ole ilmanvaihdon jälkilämmitystä  sähköllä!                0 kWh

• Tarvitaan vähintään 267 m lämpökaivo.  Kaivon yläosassa 6 m vedetöntä ja 20 m maaporausta.   Poraussyvyys   267 m
- Kaivon aktiivisyvyys 261 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 267 m.   Putkea kaivossa yhteensä      534 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 50 m. (Painehäviö 5,1 kPa)   2 kpl   PE50x4.6   100 m
  Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.

• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,42 l/s = 25,2 l/min = 1512 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,42 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,4 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 676 litraa      56 kPa = 0,56 bar
- Kaivo, painehäviö 0,42 l/s virtaus PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,4 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 823 litraa      33 kPa = 0,33 bar
- Kaivo, painehäviö 0,42 l/s virtaus PE50*2.8 putkilla, ΔT = 3,4 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 988 litraa      22 kPa = 0,22 bar
Tai vaakakeruulla:               
- kostea savi, vähintään 666 m = 2 x 340 metriä PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1,1 m. Vol 773 ltr   22 kPa = 0,22 bar

Jos laitat ulkopuolisen kiertopumpun, lisää se hankinnan kustannuksia ja kasvattaa sähkön kulutusta, joka tarkoittaa hyötysuhteen huononemista!

Tämä on maalämmön hankkijalle valinnan paikka. 

[jmaja]

Kaivon mitoitettu syvyys riippuu arvioidusta energiankulutuksesta sekä mitoituksesta eli millaisen turvamarginaalin haluaa sille, ettei kaivo kylmene turhan paljoa ja mahdollisesti jopa jäädy joskus.

Tomppeli oli laskenut rakennusten lämmöntarpeen lähtien talon mitoista ja eristeistä. Saatu tulos 32 000 kWh on suurempi kuin mihin pellettien ja takkapuiden kulutus viittaisi. Niistä laskien tulee selvästi alle 30 000 kWh jopa vain 25 000 kWh riippuen arvioiduista polton hyötysuhteista. Tuota käyttämällä kaivo matalenee, mutta 200 m kaivossa lienee jo turvamarginaalia laskettu selvästi.

Kaivon syvyys vs putkikoko on aikalailla veteen piirretty viiva ja tuossa on myös selkeä ero inverttereiden ja on-off koneiden välillä. on-off käy aina samalla teholla eli tarvitsee myös aina saman virtaaman keruuseen. Invertteri käy hyvin harvoin täydellä teholla tai edes lähellä sitä, jos se on täysitehoiseksi mitoittu. Jos laitat 267 m kaivoon 40 mm putken, on-off kone tarvitsee ehdottomasti ulkoisen lisäpumpun keruuseen. Se vie luokkaa 200 W ylimääräistä aina koneen käydessä. Jos tuo käy vaikkapa 2500 h/v, menee sähköä hukkaan 500 kWh/v. Aika nopeasti tulee sähkökuluissa vastaan hintaero isompaan putkeen ja taitaa ulkoinen pumppu asennuksineen maksaa tonnin luokkaa eli samalla hinnalla itse ehdottomasti ottaisin sen 50 mm keräimen. Itsellä 2 v sitten hintaerot olivat luokkkaa 1€/m sekä 40->45 että 45->50. Valitsin 50 mm putken 230 mm kaivoon, vaikka uskon, että myös 40 mm olisi toiminut siinä invertterillä.

Invertterin tapauksessa hommaa on vaikeampi arvioida. Selvää on, että keruupumppua voi käyttää pienemmällä sähköteholla suuremmalla keräimellä. Tuossa 267 m 40 mm kaivossa luultavasti myös kävisi niin, ettei invertteri antaisi aivan täyttä tehoaan, koska virtaama jää turhan alhaiseksi. 230 m kaivossa tuskin vielä olisi niin käynyt, mutta dT keruussa olisi suurempi, mikä heikenetää hiukan COPia ja tosiaan vie enemmän keruupumpun sähköä.

Invertteri kuitenkin käy pääosan ajasta alle 50% teholla, jolloin keruupumpun kulutus on varsin maltillinen, vaikka olisikin 40 mm 267 m keräin.

[Veranta]

Kohteeseen on laskettu 11,8 kW tehoinen lämmityslaite.
Keruun kierron lämpötilaeroksi on valittu 3,4 K.

Jos keruun putkitus on liian pieniläpimittaista, kasvaa keruupiirin virtausvastus, virtaus hidastuu ja maasta tulee liian vähän lämpöenergiaa ja pumpun hyötysuhde laskee.
Liian hitaalla kierrolla maahan lähtee koneelta kylmempää liuosta ja maaliuoksen kierrossa menon ja paluun lämpötilaero kasvaa.
Sinulle tekemässäni laskelmassa olen käyttänyt lämpötilaerona 3,4 astetta.
Mitä suurempi on tuo arvo, sitä hitaammasta kierrosta on kyse.
Jos haluat valita ohuemman putken, saat hitaamman kierron ja huonomman hyötysuhteen.
Keruun huono kierto aiheuttaa höyrystimen lämpötilan laskua, joka puolestaan aiheuttaa aika voimasta hyötysuhteen (COP) laskua. Tämä ilmenee, kun katsot valmistajan taulukosta COP -arvoja erilaisilla B0 W35 arvoilla.

Invertterikone sietää paremmin "liian ohuita" keruuputkia, kuin on/off -kone.
Invertteri käy suurimman osan vuoden jaksosta osateholla, eikä mitoitusteholla.

Esimerkiksi 7,5 kW lämmitysteho riittää -10 pakkaselle ja silloin keruupiirin virtaus näyttäisi tällaiselta:

• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho               11,8 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Liian pieni )      7,5 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka               -10 °C
- Maasta kerätään          ( 3,7 COP)   6,0 kW   23 493 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä               6 849 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  1779 kWh)      8 629 kWh
- Ei ole ilmanvaihdon jälkilämmitystä  sähköllä!                0 kWh

• Tarvitaan vähintään 267 m lämpökaivo.  Kaivon yläosassa 6 m vedetöntä ja 20 m maaporausta.   Poraussyvyys   267 m
- Kaivon aktiivisyvyys 261 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 267 m.   Putkea kaivossa yhteensä      534 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 50 m. (Painehäviö 5,1 kPa)   2 kpl   PE50x4.6   100 m
  Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.

• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,42 l/s = 25,2 l/min = 1512 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,42 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,4 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 676 litraa      56 kPa = 0,56 bar
- Kaivo, painehäviö 0,42 l/s virtaus PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,4 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 823 litraa      33 kPa = 0,33 bar
- Kaivo, painehäviö 0,42 l/s virtaus PE50*2.8 putkilla, ΔT = 3,4 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 988 litraa      22 kPa = 0,22 bar
Tai vaakakeruulla:               
- kostea savi, vähintään 666 m = 2 x 340 metriä PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1,1 m. Vol 773 ltr   22 kPa = 0,22 bar

Jos laitat ulkopuolisen kiertopumpun, lisää se hankinnan kustannuksia ja kasvattaa sähkön kulutusta, joka tarkoittaa hyötysuhteen huononemista!

Tämä on maalämmön hankkijalle valinnan paikka.   

Kiitos tomppeli, en epäile sinun laskelmia
Kyllä tämä alkaa mennä nyt jakeluun.
Edellä mainitut tahot eivät tunnu välittävän siis hyötysuhteesta.

[Marius]

Bosch kertoo että voi huoletta tehdä 250m reiän 40mm putkilla, paitsi 4-16 kone tarvisi 2 kaivoa koska virtaus on isommissa pumpussa niin kova.

Täällä on Boschin 2-8 kW kone ja hieman yli 200 metrinen kaivo. Ainakin näillä pienillä koneilla alkaa 40 mm putki tuolla kaivosyvyydellä ahdistamaan, kun liuospumppu käy esim. käyttöveden tekemisessä 100 % kierroksilla ja käsittääkseni lämpötilaero alkaa jo kasvaa. Meille myyjä vakuutteli, ettei tuo reilut 200 m ole pientenkään pumppujen kanssa ongelma, mutta siinä rajoilla taitaa olla. Kaivo ja kone hieman ylimitoitettu, mutta saapahan vähän paremmin hyödynnettyä halpoja tunteja.

3-12 kW ja tehokkaammissa taisi olla jo aika paljon tehokkaampi liuospumppu, mutta riittääkö niissäkään potku 40 mm putkilla, jos ajetaan maksimitehoilla.

[Veranta]

Kaivon mitoitettu syvyys riippuu arvioidusta energiankulutuksesta sekä mitoituksesta eli millaisen turvamarginaalin haluaa sille, ettei kaivo kylmene turhan paljoa ja mahdollisesti jopa jäädy joskus.

Tomppeli oli laskenut rakennusten lämmöntarpeen lähtien talon mitoista ja eristeistä. Saatu tulos 32 000 kWh on suurempi kuin mihin pellettien ja takkapuiden kulutus viittaisi. Niistä laskien tulee selvästi alle 30 000 kWh jopa vain 25 000 kWh riippuen arvioiduista polton hyötysuhteista. Tuota käyttämällä kaivo matalenee, mutta 200 m kaivossa lienee jo turvamarginaalia laskettu selvästi.

Kaivon syvyys vs putkikoko on aikalailla veteen piirretty viiva ja tuossa on myös selkeä ero inverttereiden ja on-off koneiden välillä. on-off käy aina samalla teholla eli tarvitsee myös aina saman virtaaman keruuseen. Invertteri käy hyvin harvoin täydellä teholla tai edes lähellä sitä, jos se on täysitehoiseksi mitoittu. Jos laitat 267 m kaivoon 40 mm putken, on-off kone tarvitsee ehdottomasti ulkoisen lisäpumpun keruuseen. Se vie luokkaa 200 W ylimääräistä aina koneen käydessä. Jos tuo käy vaikkapa 2500 h/v, menee sähköä hukkaan 500 kWh/v. Aika nopeasti tulee sähkökuluissa vastaan hintaero isompaan putkeen ja taitaa ulkoinen pumppu asennuksineen maksaa tonnin luokkaa eli samalla hinnalla itse ehdottomasti ottaisin sen 50 mm keräimen. Itsellä 2 v sitten hintaerot olivat luokkkaa 1€/m sekä 40->45 että 45->50. Valitsin 50 mm putken 230 mm kaivoon, vaikka uskon, että myös 40 mm olisi toiminut siinä invertterillä.

Invertterin tapauksessa hommaa on vaikeampi arvioida. Selvää on, että keruupumppua voi käyttää pienemmällä sähköteholla suuremmalla keräimellä. Tuossa 267 m 40 mm kaivossa luultavasti myös kävisi niin, ettei invertteri antaisi aivan täyttä tehoaan, koska virtaama jää turhan alhaiseksi. 230 m kaivossa tuskin vielä olisi niin käynyt, mutta dT keruussa olisi suurempi, mikä heikenetää hiukan COPia ja tosiaan vie enemmän keruupumpun sähköä.

Invertteri kuitenkin käy pääosan ajasta alle 50% teholla, jolloin keruupumpun kulutus on varsin maltillinen, vaikka olisikin 40 mm 267 m keräin.

Tein saman havainnon tuosta lämmöntarpeesta, ilmeisesti eletään energiaa säästäen. 5500kg pellettiä on oikeasti määrä joka on keskimäärin vuodessa mennyt mutta jätin tuohon vähän marginaalia. Ja osa on otettu 1200kg tulikivitakasta, jota myös lämmitetty jonkin verran, tämä jätettiin myös pois tuosta laskelmasta. Mutta parempi näinpäin, reserviä on hyvä olla...

Tuli tehtyä tässä myös sellainen havainto, että todella yleinen ja hieman kalliimpi (vs esim bosch) niben 3-12kw kone tarvii lähes aina tuon lisäpumpun, johon täytyy laskea tuo n.tonnin lisäkulu. Ei hyvä

[jmaja]

Miksi Nibe 3-12 kW vaatisi lisäpumpun, mutta joku muu ei? Ei niissä suuria eroja ole painekäyrissä.

Tässä mun pohdintoja asiasta. https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=9657.msg126128#msg126128

Ehdottomasti valitsisin ratkaisun, jossa ei ole ulkoista piiskapumppua. Kaivo ja keräin ovat lähes ikuisia. Keruupumppuja joutuu yleensä vaihtamaan ennen koko MLP vaihtoa eli se tonnin lisä ehtii mennä monta kertaa talon ja kaivon eliniässä.

[Veranta]

Miksi Nibe 3-12 kW vaatisi lisäpumpun, mutta joku muu ei? Ei niissä suuria eroja ole painekäyrissä.

Tässä mun pohdintoja asiasta. https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=9657.msg126128#msg126128

Ehdottomasti valitsisin ratkaisun, jossa ei ole ulkoista piiskapumppua. Kaivo ja keräin ovat lähes ikuisia. Keruupumppuja joutuu yleensä vaihtamaan ennen koko MLP vaihtoa eli se tonnin lisä ehtii mennä monta kertaa talon ja kaivon eliniässä.

Koska nibeltä oli kerrottu että heidän kiertopumpusta loppuu poweri yli 200m syvässä reiässä(huolimatta putken halkaisijasta..tuntuu oudolta) ja tuskin kukaan laittaa tuollaisen koneen matalampaan reikään. Toiset valmistajat kertoo että ulkoista pumppua ei tarvita, näin kertoi ainakin bosch ja thermia. Tosin en ole tutkinut minkätehoisia pumppuja heidän koneet sisältää.

Edit:
Luin nuo sinun pohdinnat tuosta linkistä. Tyhmempikin alkaa olla kärryillä .
Hinnat on tässä vähän muuttunut välissä. 1.5-2e aina koon muutos suurempaan 40->45 ja 45->50. Tuleeko noilla isommilla putkilla ahdasta tuolla reiässä, vai muuttuuko poran koko?
Tässä on ollut ympärillä vähän rikkonaista kalliota, niin ei oikein voi etukäteen tietää onnistuuko minkäänlainen reikä. Jos jää lyhyeksi niin laitetaan sitten loput peltoon

[jmaja]

Ihan sama keruupumppu on Niben ja Boschin koneissa. Hiukan ero sisäisessä painehäviöissä (lämmönvaihdin, putket jne) Boschin eduksi. Taatusti toimii Nibe 50 mm keräimellä vaikka 300 m kaivossa.

45 mm keräimen kaikki taitaa laittaa perus 115 mm kaivoon. Mulle piti tulla 125 mm kaivo 50 mm keräimelle. Toiset poraajat haluavat 140 mm 50 mm keräimelle. On myös soikea 50 mm putki 115 mm kaivoon, mutta sitä eivät monet käytä.

Huomaa myös, että 45 mm putkia on ohuella seinämällä Turbo ja halvempi paksumpiseinäinen. Ohuempi  parempi (pienempi painehäviö ja hiukan parempi lämmönsiirto).

Mahdollisimman ahdas kaivo on paras, sillä vesi johtaa lämpöä paljon kalliota huonommin.

[kuros]

Ihan sama keruupumppu on Niben ja Boschin koneissa. Hiukan ero sisäisessä painehäviöissä (lämmönvaihdin, putket jne) Boschin eduksi. Taatusti toimii Nibe 50 mm keräimellä vaikka 300 m kaivossa.

Mikä voisi olla vikana kun kaivo 283 m, vaakaputki 10 m ja keräin 50 mm mutta silti tuntuu virtaus loppuvan kesken?
Voiko 50 mm keräimissä olla eroa? Siis toimii toki mutta ei näytä ottavan suuria taajuuksia. Siihen laitettiin liitännät jäähdytyksen lisäämistä varten mutta ei kai niistä paljon vastusta tule?

[tomppeli]

Mikä on vaakaputken läpimitta?

[kuros]

Mikä on vaakaputken läpimitta?

Sepä pitäisi kaivaa esiin jotta voisi antaa varman vastauksen?

[jmaja]

16 kW mallissa ei juuri enempää ole paine-eroa käytettävissä kuin 12 kW mallilla. Jos vielä keruu on lämmin, tuo pystyy yli 20 kW tehoihin. Silloin voi ongelmia tulla.

50 mm putkia on ainakin 3,0 ja 4,6 mm seinämällä. Voisiko 4,6:sta joku käyttää keräimessä?

Jonnekin 0,6 l/s saakka pitäisi helposti päästä ellei kupariputket ja osat ole huonosti valittuja. 283 m keruu 50x3.0 ja 10 m vaakaa 40x3.7 tuottaa reilut 40 kPa 0,6 l/s virtaamalla, jolla on käytössä reilut 80 kPa. Ei pitäisi tulla kuin n. 10 kPa kupariosista, jos ne on järkevästi mitoitettu.

0,7 l/s vastaavasti jo lähes 60 kPa ja paine-eroa käytössä niukasti yli 60 kPa eli tuohon ei pääse.

Paljonko sitten saat tehoa? Käykö keruupumppu silloin 100%? Paljonko on keruun dT? 4 C dT ja 0,6 l/s ottaa keruusta 10 kW ja 5 C 13 kW. Vastaavat antotehot COPista riippuen n. 13-16 kW.

12 kW antaa melkein 80 kPa 0,6 l/s eli käytännössä maksimivirtaana on sama 12 ja 16 kW malleilla, vaikka 16 kW tarvitsee 33% enemmän!

[jmaja]

Eikös sen vaakaputken pää näy MLP:n vieressä?

Mutta ei sillä juuri merkitystä ole. 0,7 l/s virtaamallakaan 20 m 40x3.7 vs 50x4.6 ero on vain 5 kPa.

[kuros]

Paljonko sitten saat tehoa? Käykö keruupumppu sillo10in 100%? Paljonko on keruun dT? 4 C dT ja 0,6 l/s ottaa keruusta 10 kW ja 5 C 13 kW. Vastaavat antotehot COPista riippuen n. 13-16 kW.

Kysyt niin vaikeita, jotain epävarmaa muistiinpantua fmax 72 Hz, Pin (mittarista) 3,3 kW, liuospumppu 100%, dT 3,8 C.

[jmaja]

Onkos tuossa virtaus loppumassa kesken? Tuskin. Yrittää toki pitää dT:n maltillisena, mutta ei se millään keräimellä pysy alle 4 C:n, jos tehoa otetaan 16 kW tai enemmänkin.

Mites nuo Hz muuttavat % eli mikä on max Hz? 3,3 kW otto viitannee lattialämmityksellä jonnekin 13-15 kW antoon.

[kuros]

Onkos tuossa virtaus loppumassa kesken? Tuskin. Yrittää toki pitää dT:n maltillisena, mutta ei se millään keräimellä pysy alle 4 C:n, jos tehoa otetaan 16 kW tai enemmänkin.

Mites nuo Hz muuttavat % eli mikä on max Hz? 3,3 kW otto viitannee lattialämmityksellä jonnekin 13-15 kW antoon.

Parin talven takaisia epäselviä muistikuvia siitä että teho olisi ollut 13 kW vaiheilla, tuleva liuos +2 C ja enempää ei olisi irronnut taajuutta. Miten tuota testaisin ensi talvena?

[jmaja]

Oisko tiukat asetukset kaivon jäätymisen estoon? Tuossahan paluu kaivoon menee jo selvästi pakkaselle. Tuskin dT:n puolesta rajoitttaa tehoa, mutta paluun kylmyys voi rajoittaa.

[kuros]

Oisko tiukat asetukset kaivon jäätymisen estoon? Tuossahan paluu kaivoon menee jo selvästi pakkaselle. Tuskin dT:n puolesta rajoitttaa tehoa, mutta paluun kylmyys voi rajoittaa.

Ei se rajoita koska asetus -8 C.

[Marius]

Täällä on Boschin 2-8 kW kone ja hieman yli 200 metrinen kaivo. Ainakin näillä pienillä koneilla alkaa 40 mm putki tuolla kaivosyvyydellä ahdistamaan, kun liuospumppu käy esim. käyttöveden tekemisessä 100 % kierroksilla ja käsittääkseni lämpötilaero alkaa jo kasvaa. Meille myyjä vakuutteli, ettei tuo reilut 200 m ole pientenkään pumppujen kanssa ongelma, mutta siinä rajoilla taitaa olla. Kaivo ja kone hieman ylimitoitettu, mutta saapahan vähän paremmin hyödynnettyä halpoja tunteja.

3-12 kW ja tehokkaammissa taisi olla jo aika paljon tehokkaampi liuospumppu, mutta riittääkö niissäkään potku 40 mm putkilla, jos ajetaan maksimitehoilla.

Laitetaanpa tänne muistiin, kun tuo Boschin 2-8 kW pumppu kävi viime yönä jonkin aikaa maksimitehoilla lämmityksessä. Kaivosta tuli maksimitehojen alussa +5,5 asteista liuosta ja minimissään liuoksen tulolämpötila tippui +3 asteeseen. Koneen ilmoittama teho 7,8-8,4 kW ja liuoksen delta-T 4-4,5. Kompressorin Shellyllä mitattu ottoteho 1,8 kW. Jonkin verran taitaa COP kärsiä, jos joutuu maksimikierroksilla ajella. Liuospumppu kävi maksimikierroksilla pumpun ilmoittamaan tehoon 5,2 kW saakka.

[Veranta]

Kaivo porattu. 250m 45mm keräimillä. Kallio oli 13m, mutta alussa pehmeää, jonka vuoksi putkittivat kallioon vielä 5m matkan. Vedenpinta n3 metriä syvällä. Ilmeisesti tuli ok kaivo.

Kaivosta 40 vaakaputkea n8m, jonka vien kivijalan läpi ja nostan lattiasta läpi. Tästä putken joutuu viedä suoraan ylös ja viedä sieltä toiselle puolelle huonetta. Matkaa tulee yht n6m. Minkä kokoisella putkella tuo sisäosuus yleensä tehdään ja onko sillä enää suurta vaikutusta mihinkään? Voisiko tuon tehdä vaikka tuolla samaisella eristetyllä 40 muoviputkella jos vain esteettinen silmä antaisi myöden;)

Kaivon hatussa oli 28mm (outo koko..) reikä johon tarkotus laittaa vesiautomaatille putki. Ellen väärin kuullut niin porari sanoi että laita 15m putkea kaivoon. Monet laittaneet 8m mutta kait se pumppu jaksaa tuon 15m nostaa. 32mm (sattuu löytymään tontilta..) putki lienee ok tuosta kaivolta sen 8m huoneeseen johon vesiautomatti aikanaan tulee.

[jmaja]

Mikään pumppu ei jaksa imeä 10 m korkeutta, harvempi edes 9 m. 10 m on teoreettisesti mahdotonta.

[Roori]

Kannattaa pistää inan pitempi kuin jaksaa hörppiä niin ei hörpi ilmaa.

[tomppeli]

Kaivo porattu. 250m 45mm keräimillä. Kallio oli 13m, mutta alussa pehmeää, jonka vuoksi putkittivat kallioon vielä 5m matkan. Vedenpinta n3 metriä syvällä. Ilmeisesti tuli ok kaivo.
...
Ellen väärin kuullut niin porari sanoi että laita 15m putkea kaivoon. Monet laittaneet 8m mutta kait se pumppu jaksaa tuon 15m nostaa. 32mm (sattuu löytymään tontilta..) putki lienee ok tuosta kaivolta sen 8m huoneeseen johon vesiautomatti aikanaan tulee.
...
Kaivosta 40 vaakaputkea n8m, jonka vien kivijalan läpi ja nostan lattiasta läpi. Tästä putken joutuu viedä suoraan ylös ja viedä sieltä toiselle puolelle huonetta. Matkaa tulee yht n6m. Minkä kokoisella putkella tuo sisäosuus yleensä tehdään ja onko sillä enää suurta vaikutusta mihinkään? Voisiko tuon tehdä vaikka tuolla samaisella eristetyllä 40 muoviputkella jos vain esteettinen silmä antaisi myöden;)

15 metriä putkea kaivoon on hyvä valinta.
Mikään pumppu ei pysty koskaan imaisemaan sitä tyhjäksi, kun maksimi imukorkeus on luonnon lakien mukaan aina alle 10 metriä.
Pidempi putki kaivossa ei vaikuta imukorkeuteen.
Todellinen imukorkeus on pumppupesän ja kaivossa olevan vedenpinnan välinen korkeusero.
...
2 x 8 metriä PE40x3.7 putkea aiheuttaa 11,8 kW lämmitysteholla ja dT arvolla 3,4 K noin 10 kPa painehäviön, joka ei ole paljon.

2 x 8 metriä PE50x4.6 putkea aiheuttaa 11,8 kW lämmitysteholla ja dT arvolla 3,4 K noin 3 kPa painehäviön.

[jmaja]

Kannattaa pistää inan pitempi kuin jaksaa hörppiä niin ei hörpi ilmaa.

Ei kai 10 m pumpusta alaspäin ulottuva putki sen enempää hörpi ilmaa kuin 15 m? Tai mitä merkitystä sillä on hörppiikö ilmaa vai yrittääkö epätoivoisesti tehdä tyhjiön?

[Roori]

Ei kai 10 m pumpusta alaspäin ulottuva putki sen enempää hörpi ilmaa kuin 15 m?

Kuka niin on väittänyt, en ainakaan puhunut mitoista mitään?