Maalämpöpumppuni on IVT Premiumline EQ C10 RF, joka on varustettu sisäisellä 185 litran lämmnvesivaraajalla. Pumppu on asennettu 7/2012 ja perushuolto käytiin tekemässä 9/2023, kun halusin vaihdattaa maapiirin saapuvan nesteen hajonneen lämpötila-anturin. Samalla siis tekivät tuon perushuollon, jossa totesivat lämmityspiirin kalvopaisunta-astian ja varoventtiilin hajonneen. Itse olin tässä asiassa hiukan skeptinen, koska mitään ongelmia en paineissa ollut havainnut ja päinvastoin, tämän huoltokäynnin korjaavien toimenpiteiden jälkeen paine vasta alkoi heittelehtiä. Tähän liittyen olen jo säätänyt paisunta-astian esipaineita moneen kertaan ja kokeillut eri arvoilla tuloksetta. Kun järjestelmän lämpötiloja ja paineita olen seurannut, niin tästä kumpuaa tämä varsinainen kysymys muille foorumilaisille.
Liitteenä pumpun asennusohjeesta kaapattu laitteen kaaviokuva, johon nähden pumppuni asennuksessa on yksi selkeä ero: kalvopaisunta-astia telineessään (Flamco Flexconsole S20+) yhdessä telineeseen integroidun painemittarin, automaattisen ilmanpoistimen ja varoventtiilin kanssa ei ole lämmityspiiriin lähtöpuolella (kuvassa punaisella yliraksittuna) vaan paluupuolella (kuvassa vihreän ympyrän sisään lisättynä). Kuvaan olen merkinnyt sinisellä seuraavat mittapisteet:
T1, lämpöpumpulle palaavan lämmitysveden lämpötila
T2, lattiakierrosta palaavan lämmitysveden lämpötila ennen shunttia (a.k.a. hullunkiertoa).
T3, lämpöpumpulta syöttösekoitusventtiilille lähtevän käyttöveden lämpötila
P, lämmityspiirin paine. Mitattu kalvopaisunta-asian telineen integroidulla painemittarilla
Lämpötilat T1-T3 mittaan halvoilla kiinalaisilla mittareilla, joiden ulkoiset anturit ovat kiinni kupariputkissa. Absoluuttinen tarkkuus on mitä on, mutta suhteellinen sellainen aika hyvä.
Alla mittaustulokset tältä aamulta, kun käyttöveden kuukausittainen huippukuumennusjakso (a.k.a. legionellantappo) on alkamassa klo 06:00 ja samlla keskeyttää meneillään olleen lämmitysveden lämmityksen. Käyttöeden lämmityson ollut estettynä yön klo 22:00-06:00. Olen estänyt sähkölisäenergian käytön ja rajoittanut koko tapposekvenssin pituudeksi 2 tuntia, mutta täyttä varmuutta minulla ei siitä ole, onko lisäenergian käyttö estetty myös legionellantaposta. Tässä legionellantappojaksossa on vielä säätämistä, mutta se ei nyt tämän viestin ydin. Olen irrottanut paisunta-astian kokonaan saadakseni täyden selvyyden siitä, kuinka käyttöveden lämmitys vaikuttaa lämmityspiirin paineeseen.
Klo T1[°C] T2[°C] T3[°C] P[bar] Kommentit6:00 27,8 28,0 32,5 0,55 Alkava käyttöveden legionellantappojakso keskeyttää lämmitysveden lämmityksen,
6:10 26,4 27,0 36,3 1,20
6:20 29,5 26,0 41,2 1,45
6:30 31,2 25,7 46,3 1,35
6:40 26,4 25,7 48,2 1,35
6:50 29,6 25,3 50,3 1,40
7:00 32,7 25,1 53,1 1,40
7:13 34,5 24,9 56,1 1,40 Lämmitysveden lämmitys käynnistyy ja alkaa vuorotella käyttöveden lämmityksen kanssa 7-10 minuutin jaksoin.
7:20 26,1 26,3 57,3 0,95
7:40 26,4 26,5 58,2 0,85
8:00 26,4 26,6 58,9 0,75
Järjestelmän lähtöpaine on alhainen 0,55 bar, mutta paisunta-astian ollessa irroitettuna käyttöveden huippukuumennus nostaa lämmitysveden paineen niin korkeaksi (yli 1,5 bar), että varoventtiili sylkee vettä, niin kuin varoventtiilin pitääkin.
Olennaisin kysymykseni on, että miksi käyttöveden lämmitys nostaa lämmitysveden painetta? Ei ainaostaan tässä legionellantapossa, mutta myös jokapäiväisessä käyttöveden lämmityksessä, jossa käyttöveden lämpötila nousee tyypillisesti säästökäytössäni tuonne T3=43°C hujakoille ja paine P koko tämän noin 7 minuuttia kestävän käyttöveden lämmitysjakson aikana tuolaiset 0,4-0,6 bar lähtöarvosta 0,6-1,0 bar. Tämä nyt esittty mittausjakso on toki ääriesimerkki ja vielä ilman paisunta-astiaa, jotten koko ilmiö tulee korostetusti esiin.
Käyttöveden lämmitysvesi palaa lämmiyskierukasta liitteen kaaviokuvaan pisteeseen E21.T9, mutta kuinka käytännössä, jos mitenkään, on pumpussa toteutettu se, että vesi ja ennen kaikkea sen paine ei karkaa lämmityspiiriin? Mahtaako tuolla olla joka takaiskuventtiili tms. jota ei kaavioon ole piirretty ja joka itselläni voisi olla hajonnut?
Palaavan lämmitysveden ja käyttöveden välissä oleva täyttöryhmä (kuvassa kaiketi E41.R102 & E41.Q102) ei oman analyysini mukaan vuoda. Paisunta-astiaa aluksi epäilin ja perushuollon tehneen porukan tumpelointia. Paineastia ei kuitenkaan vuoda ja siinä yhteydessä kokelin myös erilaisilla esipaineilla 0,4-0,7 ilman menestystä. Paine heitteli edelleen ja siksi lähdin tutkimaan asiaa ilman koko paineastiaa. Nähdäkseni tämä legionellantappovaiheessa syntyvä paineenvaihtelu, luokkaa 1 bar (ja ilman varoventtiiliä ehkä jopa yli tuon) on jo sitä luokkaa, että pasunta-astiallakin lienee vaikeuksia tuota kompensoida. Muistan lukeneeni vähän samasta aiheesta ketjussa
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7629.0, ja siinä itse maalämpökone rupesi lopulta jostain sisältä vuotamaan ja vaihdettiin takuun piikkiin. Itselläni on siis hieman pelkoa samasta asiasta sillä erotuksella, että takuu on päättynyt aika päiviä sitten.
Löytyisikö hyviä arvauksia tai suoranaista tietoa, mistä tässä voisi olla kysymys?
--
anhil
