Jämä star 10 rst

[Kajakki]

Talo on alle 100 neliötä ja 10 kW pumppu. Vesitilavuus on kyllä liian pieni. Jos lataisi sitä 1000 l varaajaa kuten Matias sanoi homma pelittäisi paremmin.

[Roori]

Talo on alle 100 neliötä ja 10 kW pumppu. Vesitilavuus on kyllä liian pieni. Jos lataisi sitä 1000 l varaajaa kuten Matias sanoi homma pelittäisi paremmin.

Tuo 1000L lämmitys kuulostais kyllä järkevämmältä... joko yläosaa tai alaosaa.

[seppaant]

Kattava mittaustieto auttaisi huomattavasti koneen toiminnan selvittelyssä.
Laita muistitikku päiväksi pariksi keräämään mittaustietoa.
Oheisessa kuvassa ohjeet

ATS

[Lövin_poika]

Anturi putkessa ja talon kvp pienemmälle: käynnistunten määrä nousi noin 1.5>2.5x käyttötunti.
Käyttövesi klo 22-8 säästöllä ja käyttöveden kvp pois päältä klo 23-7.
Alkaa konstit loppua ja kaukoran sakki ei vastaa mihinkään yhteydenottoihin.  Meinaa v...aa

tuo tarkoittaa mielestäni sitä että bt25 näyttäisi liian pientä arvoa, pumpun mielestä tupaan menee liian kylmää vettä.
bt 25ongelmaa oli 3 vuotta sitten, jäsen seppaant ja MauriAntero niitä testailikin, msa1 koneessa jonka asteminuutit karkaili vastusrajalle.btt25 näytti monta astetta liian vähän
varsinkin kun bt 12 siirrettyä menoputkeen koneen käyntitiheys lisääntyi. mitään mittaustietoahan bt25 meillä ei ole joten arvailua tämä on. voihan siinä olla vaikka kiertovesipumppu väärinpäin sisäkierrossa, semmosiakin on tullut vastaan.
logia odotellessa

[pmarjeta]

onko tuossa sama valikko kuin nibessä, siinä pitääs bt 12 ja bt 25  ero kalibroida valikossa 5.1.3
"BT25muutos Jos lämmitysveden menolämpötilan anturin(BT25)ja lauhduttimen,menolämpötilan anturin(BT12)välillä on
eroa,voit määrittää tässä kiinteän siirron eron kompensoimiseksi."

VALIKKO NÄYTTÄÄ ERILAISELTA, TSEKKAAN VIELÄ UUDELLEEN

mutta ensin se varaajan virtaus/sekoittuminen pitää saada rauhoittumaan, ulkoisen pumpun jo asensitkin pienemmälle, ja siitä ei apuja, sisäinen pumppu oliko se odotustilassa 30% vai kiinteä 30%, se ei kyllä kaukana pitäisi olla, 25-30% tuolle käynninaikana. toiseksi koneen käydessä kerroppa bt12 ja bt25 lämpötilat, ja samalla tarkista sieltä 5.1.3 valikosta onko siinä tehty korjausta, tehdasasetus on 0. en tiedä onko siinä sama valikko kuin nibessä,  jotenkin tuntuu että se bt 25 näyttää reilusti vähemmän kuin bt 12 onko puskurivaraaja jäspi 100l. ja kytketty oikeisiin yhteisiin. ohessa kuva jäspin yhteistä

PUMPPU OLI ODOTUSTILASSA 30% JA ASENTAJA(SOITIN, SIITÄ MYÖHEMMIN LISÄÄ), ON JÄSPIN VARAAJA

edit jäspin asennusohjeessa onmyös näin
"Buffer 50-200 puskurivaraajissa lämpötila-anturi suositellaan asennettavan kytkentäkuvien mukaan varaajalta lähtevän veden putkeen."

ASENTAJA SANOI, ETTEIVÄT HE OLE KOSKAAN ASENTANEET BT25-ANTURIA JA KYSYI MIHIN SITÄ EDES TARVITAAN.

MUUTENKIN RAUHOITTELI JA SANOI, ETTÄ TUO KÄYNTIMÄÄRÄ TUNTEINA 1.11.2023 - 25.2.24 VÄLILLÄ) KÄYNTITUNNIT 1462, SIITÄ KÄYTTÖVETTÄ 347H JA KÄYNNISTYKSIÄ YHTEENSÄ 3684, ELI 2,5 KRT/KÄYTTÖTUNTI, ON IHAN NORMAALIA.

LISÄKSI HÄN KERTOI, ETTÄ ON/OFF -PUMPPU ON IHAN YHTÄ HYVÄ KUIN INVERTER JA HAJA-ASUTUSALUEELLE, JOISSA SÄHKÖKATKOJEN RISKI ON KOVA, ASENNETAAN TÄÄLLÄ KAIRASSA LÄHTÖKOHTIASESTI AINA ON/OFF-PUMPPUJA, KOSKA INVERETER ON HERKKÄ SÄHKÖN JÄNNITEMUUTOKSILLE.

LISÄKSI SANOI, ETTEI ASTEMINUUTTEIHIN SAA MISSÄÄN NIMESSÄ KOSKEA; MUUTIN TAKAISIN -60, MIKÄ LIENEE (?) TEHDASASETUS

MUUTIN MUUTEN PUMPUN KOMPERESSORIASETUKSIA SITEN, ETTÄ MAKSIMIERO YMMÄRTÄÄKSENI LÄMPÖTILALLE OLI TEHDASASETUKSISSA 10%, NOSTIN 20%:IIN. MITÄ MIELTÄ

[pmarjeta]

Noin se kone on varmaan kytketty...

Se 1000L varaaja, onko se tuossa kiinni mitenkään?

ONKO TUOSSA MAAPIIRIN TULO KYTKETTY PUSKURIVARAAJAAN VAI YMMÄRSINKÖ IHAN VÄÄRIN? MUUTEN NÄYTTÄÄ OIKEALTA

[pmarjeta]

katsoin väärin, ei tietenkää maapiiriin...

[pmarjeta]

Vielä poimintoja putkarin kanssa käymästäni keskustelusta.

Hän sanoin, että suurelle tunti- ja ennen kaikkea käynnistysmäärälle on monta syytä:
- vanha talo ja pitkä lämmityskanaali + sen myötä tuleva lämmönhukka
- korkea sisälpt: noin +23 (tästä täysin samaa mieltä)
- kova talvi (tästä täysin samaa mieltä)

Ehdotin hänelle 100 l puskurivaraajan hylkäämistä ja mlp:n liittämistä 1000 l varaajaan. Ei pitänyt järkevänä: sähköllä ei kannata lämmittää 1000 l vettä, koneen vesitila ja 100 l puskurivaraaja riittää hyvin.

Itse mietin ison varaajan kerrostumiseron peremmuutta mistään mitään ymmärtämättä.

PS: toinen asentaja sanoin, että ulkoista anturia bt25 ei saa asentaa lämmityspiiriin lähtevään putkeen, vaan siihne puskurissa olevaan taskuun

[luu5]

LISÄKSI SANOI, ETTEI ASTEMINUUTTEIHIN SAA MISSÄÄN NIMESSÄ KOSKEA; MUUTIN TAKAISIN -60, MIKÄ LIENEE (?) TEHDASASETUS

Miksiköhän se on muutettavissa kuitenkin?

[seppaant]

Onpas sekavaa selvittelyä.
"Mitä enemmän kokkeja (asentajia) sitä enemmän soppaa"

Tökkää nyt jo se tikku sinne koneeseen, ilman kattavaa mittauseurantaa tästä ei tule mitään

ATS

[pmarjeta]

Miepä.tökkääm. Lähen muutamaksi päiväksi reissuun, palaan sitten asiaan.
Ps: mitenhän saan sen tiedoston liitettyä tänne foorumiin?

[Lövin_poika]

tuossa vastaa sivulla on tuo ruutu liitteet ja muut asetukset, paina siitä, kohdassa liite paina choose file, niin tulee sun tietokoneen valikko, etsi se sieltä muistitikku mihin olet sen tallentanut, ja klikkaa siitä se file, se siirtyy tuohon valkoiseen ruutuun siinä vieressä, kyllä se onnistuu. kysymällä kaikki selviää.

[Lövin_poika]

Vielä poimintoja putkarin kanssa käymästäni keskustelusta.

Hän sanoin, että suurelle tunti- ja ennen kaikkea käynnistysmäärälle on monta syytä:
- vanha talo ja pitkä lämmityskanaali + sen myötä tuleva lämmönhukka
- korkea sisälpt: noin +23 (tästä täysin samaa mieltä)
- kova talvi (tästä täysin samaa mieltä)

Ehdotin hänelle 100 l puskurivaraajan hylkäämistä ja mlp:n liittämistä 1000 l varaajaan. Ei pitänyt järkevänä: sähköllä ei kannata lämmittää 1000 l vettä, koneen vesitila ja 100 l puskurivaraaja riittää hyvin.

Itse mietin ison varaajan kerrostumiseron peremmuutta mistään mitään ymmärtämättä.

PS: toinen asentaja sanoin, että ulkoista anturia bt25 ei saa asentaa lämmityspiiriin lähtevään putkeen, vaan siihne puskurissa olevaan taskuun

saanen olla hieman erimieltä
käytännössähän sinulla ei ole puskurivaraajaa, vaan 100l varaaja mitä maalämpöpumppu lämmittää (toki talosta tulee hieman lisää vettä), vesitilavuus silloin on vaan se 100l joka on vaan 50% (20l/KW) minimistä, jos se olisi puskurivaraajana 3 putkisena, syöttö alas, lähtö ylhäältä ja hullunkierto takaiskuventtiilillä ja pumpulla alas, ulkoinen-pumppu ohjaus silloin kun käyttövettä tehdään. silloin vesitillavuus kasvaisi siihen oliko se 280l, silloin käyntiaika olisi pidempi ja bt25 olisi turha,
koska uskoisin ilman mittaustietoakin siellä puskurivaraajan taskussa näytti 5-10 astetta kylmempää kuin  pumpulta tuleva vesi, 

jos kanaali on eristetty niin sen lämmönhukka ei ole kovin valtava käytettäessä 30-40 asteista vettä, mutta hukka kasvaa lämpötilan noustessa,  olisko se jotain 10w/m 70asteen lämpötilaerolla,

korkea sisälämpötila 23 asteetta vaikuttaa n, 3 astetta lämmitysvedessä/1 aste sisälämpötilassa on lähellä, toki riippuu talosta, lisää hieman kulutusta

1000 l varaajaa ei kannata lämmittää sähköllä, juu ei kannatakkaan koska maalämmöllä sen lämmittäminen olisi taas järkevämpää, toki jos siihen on kytketty puupannu niin vapaakierrot voi tuottaa ongelmia, ja korkea menovesi jos puilla nostaa varaajan lämpöä korkealle jos varaaja on lämpöisessä pannuhuoneessa niin lämpövuodot n20-30 asteen lämpötilaeroilla taasen on mitättömiä. kerrostuu hyvin ja käyntiajat ovat pitkiä, pumpulta kuuman tulo on kokemuseni mukaan toiminut paremmin kun lataus ei tule ihan yläreunaan vaan n,1/3 varaajan yläreunasta, tässtäkin voi olla eri mielipiteitä, varaajakäytössä latauspumppu pitää olla sammuksissa tauon aikana, vapaakierto estettävä

käytännössä 100l varaajaa ei saa kytkettyä niin että vesi ei siellä sekoitu, ehkä 300l saa rauhoittumaan, mutta sekin vielä siinä ja siinä, varsinkin on /off koneella joka vaatii lämmityspuolen virtausta enemmän, inventterikoneella taasen pikkutehoilla homma voi toimiakkin

mielipiteeni saa ampua alas, voin olla väärässäkin, (ei pohjanmaalaaset kyllä omasta mielestä oo koskaan vääräs)

[Matias]

Itse mietin ison varaajan kerrostumiseron peremmuutta mistään mitään ymmärtämättä.

Liitekuvassa 1250l:n varaajan ja 9kw lämpöpumpun toiminta.
Kun kompressori käynnistyy niin varaajan ja lämpöpumpun välinen virtaus suurin mahdollinen,meillä n 1500l/h ,sillä saa varaajan  veden hyvin sekoittumaan lämpökerrostumien osalta ja siten ladattua varaajaan maksimimäärän kuumempaa vettä.
Latausvaiheessa siis varaajan ylä- ja alaosa suht samanlämpöiset.

Kompressorin taukojakson aikana lämmönkulutuksen johdosta alkaa lämpökerrostumaa muodostumaan varaajassa sitten että varaaja jäähtyy alhaalta ylöspäin.
Lämpökerrostumat ei sekoitu patteriverkoston pienehkön virtauksen takia.
Varaajan yläosassa veden lämpö säilyy lähes samana koko taukojakson ajan.

Ei isolla varaajalla juurikaan energiansäästöä saada mutta harvat käyntijaksot pidentää kompressorin yms kestoikää.

[pmarjeta]

Kiitokset kaikille hyvistä neuvoista!Kaukora otti vihdoin kopin asiasta, katsotaan miten käy.  Raportoin

[Roori]

Tässä tältä päivää varaaja kerrostumisten etenemisestä kun on vajaa kuution varaajaa yöllä ladattu on/off koneella ja sitten purettu LL lattialämpöön ja PL patterilämpöön sekä vähän käyttöveteenkin.
PL sai loppuun asti tarpeeksi kuumaa varaajan ylhäältä ja LL ruoka loppui aikaisemmin kun otti vaan keskeltä, ei vaikkuta tommoset paussit LL mihinkään koska betonimassa hidas.
Aivan lopussa varaajan lämmöt tasaantunu alas 25°C paikkeille ainakin antureitten kohdilta, varaajan katolla vielä kuumaa olisi hetkeksi eli kerrostuu vahvasti.

Lopussa kone lähti uudestaan päälle eli taukoa tuli ~7h joksi ajaksi siitä riitti lämmitystä.

Tämä siis esimerkistä kuinka kerrostumat etenee tommosessa varaajassa kun sitä ladataan ja puretaan, lataaminen tuossa aika lyhyt näkymä.
Näin ne kerrostumat suurinpiirtein menisi myös @pmarjeta:n 1000L varaajassa jos sitä noin ajettais sillä Jämällä, ajotapa tietysti sen mukaan mikä sopii sähkösoppariin ja kokonaistoimintaan.

[pmarjeta]

Tässä tältä päivää varaaja kerrostumisten etenemisestä kun on vajaa kuution varaajaa yöllä ladattu on/off koneella ja sitten purettu LL lattialämpöön ja PL patterilämpöön sekä vähän käyttöveteenkin.
PL sai loppuun asti tarpeeksi kuumaa varaajan ylhäältä ja LL ruoka loppui aikaisemmin kun otti vaan keskeltä, ei vaikkuta tommoset paussit LL mihinkään koska betonimassa hidas.
Aivan lopussa varaajan lämmöt tasaantunu alas 25°C paikkeille ainakin antureitten kohdilta, varaajan katolla vielä kuumaa olisi hetkeksi eli kerrostuu vahvasti.

Lopussa kone lähti uudestaan päälle eli taukoa tuli ~7h joksi ajaksi siitä riitti lämmitystä.

Tämä siis esimerkistä kuinka kerrostumat etenee tommosessa varaajassa kun sitä ladataan ja puretaan, lataaminen tuossa aika lyhyt näkymä.
Näin ne kerrostumat suurinpiirtein menisi myös @pmarjeta:n 1000L varaajassa jos sitä noin ajettais sillä Jämällä, ajotapa tietysti sen mukaan mikä sopii sähkösoppariin ja kokonaistoimintaan.

Kiitokset!

Pääsiäisenä vaihtuu 100 l puskurivarajaa tonniseen: helpottaa myös kahvojen vispausta puulämmityksellä, kun 1 ouman hoitaa kaikki varaajasta lähtevät säädöt, toki konehallin LL on oma ouman. Olen nyt jo saanut hommaa järkevämmäksi silllä, että käyttöveden kv-pumppu on kiinni ja paluu myös: talon puolella mlp:ltä tuleva lämmin kv tulistuu tarvittaessa jo ennen maalämpöä käytössä olleella sähköboilerilla. Lopputuloksena kone tekee lämmintä käyttövettä enää noin tunnin päivässä, kun se ennen teki sitä jopa 5 tuntia ja monta kertaa tuntia kohden. Tällä saatiin jo käynnistysten lkm putoamaan merkittävästi: esimerkiksi kuluvan vrk:n aikana mlp on käynnistynyt yhteensä 12 krt ja siitä 3 krt käyttövedelle, käynnissä kone on ollut yht 9 h ja siitä kv 1 h (yöllä pakkastaalle -10 ja nytkin tasan -10).

Raportoin tilanteen kehittymistä tonnisella myöhemmin

[pmarjeta]

No niin, ongelmat alkaa olla selvitetty, eli raporttia pukkaa:

Pääsiäisen kunniaksi kannettiin 100l puskurivaraaja ulos (ja 10 m putkea...) ja liitettiin pumppu viimein 1000l varaajaan. ulkoinen lpt-anturi sijoitettiin noin 1/3 säiliön ylä reunasta. Lisäksi käyttöveden paluulinja laitettiin kokonaan kiinni kv-pumppuineen: käyttövesi ajetaan vanhan sähköboilerin läpi sisällä talossa, joka tulistaa veden tarvittaessa. KV-kierto kytketään vielä uusiksi kesällä kiertämään varaaja 2 kierukan kautta ennen mlp-konetta jasitten pirttiin.

Nyt rokkaa niin kuin pitää! Kone käynnistyy max 10 krt/vrk sis lämpimän veden teko, keskimäärin 6-8 krt/vrk ja käy huomattavasti kauemmin kerralla. Vesi kerrostuu hyvin: menon ja paluun ero noin 10 astetta. Lisäksi puulla lämmitettäessä ei tarvitse vääntää yhtään vipua eikä vipstaakia: takaiskuventiili estää vapaakierron.

PS:

Yllä olevissa kommenteissa on komiaa grafiikkaviivaa useassa kommentissa. Mitenhän saisin moisen esiin Myuwaysta? Antaa näkyviin minun ammattitaidollani vain yhden käppyrän kerrallaan?!

[pmarjeta]

Tarkennus:

Viime 24 tunnin aikana kone on käynnistynyt 16 krt, siitä 4 krt KV ja käynyt 13 h: yöllä pakkasta -20.

Lämmityksen ulkoinen pumppu 25-40 on nopeudella 2 manuaalisäädöllä. MLP:n oma pumppu on automaatilla.Asteminuutit -100. Oumannin käyrä laitettu vastaamaan mlp:n käyrää (käyrä 7).

Saisiko noiden pulaamisella vielä käyntisuhdetta paremmaksi?

[Lövin_poika]

Hieno homma kun lähti pelaamaan
Tuliko putket eristettyä vai jäikö kesähommiksi.
Tuossahan on nyt varmaan vielä pumppu väliajalla 30% nopeudella. Sammutettua sitä vissiin ei saa tauon  ajaksi, kokeilisin laittaa 5-10%, jos pumppu on niin pienellä ettei se jaksa avata takaiskuja niin se saattaapa ottaa ja lämmetä,liikaakin. Mutta Meno-paluu lämpötiloistahan sen näkee kiertääkö vesi. Sillä sitä vois hifistelyä.

[Lappanen]

Tarkennus:

Viime 24 tunnin aikana kone on käynnistynyt 16 krt, siitä 4 krt KV ja käynyt 13 h: yöllä pakkasta -20.

Lämmityksen ulkoinen pumppu 25-40 on nopeudella 2 manuaalisäädöllä. MLP:n oma pumppu on automaatilla.Asteminuutit -100. Oumannin käyrä laitettu vastaamaan mlp:n käyrää (käyrä 7).

Saisiko noiden pulaamisella vielä käyntisuhdetta paremmaksi?

MLP:n oma kv-pumppu ajoittaiselle käynnille, niin ei sotke varaajaa silloin kun kompura ei ole käynnissä.

Samaten tuon MLP:n pumpun nopeus vakionopeudelle, nopeus haettava niin että BT2 lämpötila olisi mahdollisimman lähellä BT25 lämpötilaa. Edit. Eikun BT25 onkin varaajan taskussa, edellä kerrottu toimii kun se on varaajalta lähtevässä menoputkessa. Ehkä tuo pelittää automaatilla kuitenki tässä tapauksessa.

[pmarjeta]

MLP:n kv-pumppu on väliaikoina säädetty sammumaan kokonaan ja käynti on ajoittaisella sen lisäksi.

Mistähän/ miten noita käppyröitä saisi näkyville yhtä aikaa?

[Lappanen]

MLP:n kv-pumppu on väliaikoina säädetty sammumaan kokonaan ja käynti on ajoittaisella sen lisäksi.

Mistähän/ miten noita käppyröitä saisi näkyville yhtä aikaa?

Nuo arvot näkee kyllä koneen näytöltäkin info-valikosta, kun niitä menee tsekkaaman kun kompura on vaikka tunnin ehtinyt jauhaa lämpöä. Laittaa kv-pumpun alkuun vaikka 50% nopeudelle ja siitä alkaa tarkkailemaan miten lämmöt käyttäytyy ja sitten sääätää jompaan kumpaan suuntaan esim 10% askelin jos tarvetta on.

[Roori]

Oumannin käyrä laitettu vastaamaan mlp:n käyrää (käyrä 7).

Kuinka noinpäin, onko Oumanni ollut huonoilla säädöillä aikaisemminkin?

Tuntuis paremminkin että Jämä käyrää olis pitäny trimmata jos samaksi haluaa...

[Roori]

MLP:n kv-pumppu on väliaikoina säädetty sammumaan kokonaan ja käynti on ajoittaisella sen lisäksi.

Mistähän/ miten noita käppyröitä saisi näkyville yhtä aikaa?

Pitääkö ostaa joku 'Premium' palvelu Jämältä, näin taitaa emo Nibellä olla.

[pmarjeta]

Kuinka noinpäin, onko Oumanni ollut huonoilla säädöillä aikaisemminkin?

Tuntuis paremminkin että Jämä käyrää olis pitäny trimmata jos samaksi haluaa...

Alkuperäisellä koostumuksella mlp sääti lämpöä suoraan,nyt varaajan ja siten oumannin kautta

[Roori]

Alkuperäisellä koostumuksella mlp sääti lämpöä suoraan,nyt varaajan ja siten oumannin kautta

Eikö tuo Oumanni ole ollut aikaisemmin käytössä eli se on asennettu samassa yhteydessä kun homma tehtiin?

[pmarjeta]

Eikö tuo Oumanni ole ollut aikaisemmin käytössä eli se on asennettu samassa yhteydessä kun homma tehtiin?

Oli toki, mutta se ohjasi talon puulämmitystä varaajan kautta. MLP:n lämmittäessä lämmitys meni nyt poistetun puskurivaaraajan kautta sen säätimen kauta

[Roori]

Oli toki, mutta se ohjasi talon puulämmitystä varaajan kautta. MLP:n lämmittäessä lämmitys meni nyt poistetun puskurivaaraajan kautta sen säätimen kauta

"ohjasi talon puulämmitystä" 
Tuo varmaankin tarkoittaa että 'shunttasi talon lämmitykseen' sopivaa vettä
varaajasta puulämmityksen aikana!?
Eli siinä on ehkä ollut käyrä kohillaan jo pitkän aikaa, vai todettiinko se käyrä
jotenki vääräksi remontin jälkeen, termostaatit avattu tjms?

[pmarjeta]

juurikin näin: pientä säätöä käyrä vaati, ei muuta

[pmarjeta]

Kommenttia kerrostumisesta:

Tämän päivän tiedot, eli 1 aste plussan puolella, tilanne mlp:ssa täysillä asteminuuteilla tämä:

menolämpötila BT2   43.3°C
paluulämpötila EB100-EP14-BT3   30.2°C
ulkoinen menoanturi BT25   44.1°C