Lattialämmityksen säätö

[darkside]

Miten lähtisitte säätämään jakotukkeja kahden rakennuksen välillä, kohteessa Thermia Diplomat 12 210m kaivolla, tukkeja on 6. Lämpöä ei riitä toiseen rakennukseen, menoveden lämpötilaa joutuu nostamaan näin 0 keleillä 34, että riittää, sähköä siis kuluu. Neliöitä 500, joista 1 rakennuksessa 3 kerrosta 365m2 ja loput 2 rakennuksessa 2 kerroksessa

[tomppeli]

Vähäisillä lähtötiedoilla, edes paikkakunta ei ole tiedossa, vaikuttaisi siltä, että lämmityslaitteen lämmitysteho ei riittäisi kunnolla kohteen lämmitystarpeeseen.
Isohko sähkön kulutuskin voisi viitata siihen samaan.
Lämpökaivokin voi olla jonkin verran alimittainen.

[seppaant]

Otahan valokuva jostakin jakotukista ja jos niitä on erityyppisiä niin jokaisesta tyypistä kuva.

ATS

[tomppeli]

Ilmeisesti kyseessä on uudisrakennus, ehkä vielä osittain keskeneräinenkin.
Keskeneräisessä talossa on aina rakennekosteutta, jonka poistaminen vaatii lisäenergiaa.
Kun rakennukset ovat valmiit ja kuivuneet normaalikosteuteen, alenee lämmitystarve ja vähän alempi kiertoveden lämpötila riittää.

Jos piharakennukseen tarvitaan korkeaa kiertoveden lämpötilaa, voi yhtenä syynä olla liian ohut, tai pitkä lämmönsiirtokanaali, jossa tulee virtausvastusta, siis painehäviötä, jonka takia kiertonopeus ei ole riittävä. Tämäkin voi vaatia kiertoveden lämpötilan nousua.

NÄMÄ ovat lähinnä arvailuja.
Jos kohde on Etelä-Suomessa, on kaivokin riittävän syvä.

[euroshopperi]

80 % Osatehoinen se on ilmeisesti laskettu ja 2-4 kW lisävastus käytöllä. Toinen osa kanaalin päässä tarvitsee lisää lämpöä. Nyt oli nostettu kierron lämpötilaa, niin toinen rakennus lämpeni liikaa. Josko tuolla pystyisi lisäämään kierron määrää tuonne lisärakennukseen vaikka ylimääräisellä Grundfoss alpha 3:lla, jos sen saisi ohjelmoitua oikein järjestelmään, niin saisikohan sillä tarpeellisen lämpömäärän vielä samalla kiertoveden lämpötilalla?

https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=11403.msg144335#msg144335

Kaivo taitaa mennä kyllä ihan umpijäähän pohjaan asti, jos 12 kW pumppu pyörii käytännössä 1/2- vuotta putkeen.

[darkside]

Talo on Etelä-Suomessa, rakennusvuosi 2012 toisessa rakennuksessa "talousrakennus" kellarissa on aina vuodenajasta riippumatta 20 astetta, mutta ylemmässä kerroksessa lämmöt 18 astetta nyt näin 0 keleillä, kun asetetty syöttämään 29 asteista (mutta syöttää 35 asteista, ja paluu 26-28), päärakennuksessa lämpöä on riittävästi melkein liikaakin, itse olen pähkäillyt, että josko kiertovesipumppu on alitehoinen ja ei jaksa täten pumpata vettä tarpeeksi riittävällä kierrolla, tuo talousrakennus liitettiin järjestelmään ikään kuin jälkikäteen, mutta oli jo huomioitu suunnitelmissa, joten sinne oli vedetty 20 putket, kun muualle menee 25 putket.

Tässä mitoituslaskelma vuodelta 2012.
Laskentatulos:
Kiinteistön energiasäästö  25457 kwh/v
Kokonaisenergiankulutus (ml. lisäenergia sekä sisäiset ja ulkoiset kiertopumput)   10006 kwh/v
Kiinteistön kokonaisenergiantarve (ml. käyttövesi)    35463 kwh/v
Energiankulutus lämpöpumpulle (josta kiertopumput 1871 kwh/v)   9564 kwh/v
Energiankulutus lisäenergia sähkö (100% hyötysuhde)   412 kwh/v

Vuosihyötysuhde, lämpöpumppu (ilman k.pumppuja ja lisäenergiaa)   4,54
Vuosihyötysuhde, kokonais (ml. lisäenerhia sekä sisäise ja ulkoiset kiertopumput)  3,54
Energiapeittoaste  98,8%
Vaadittu lisäenergia 4 kw
Kiinteistön suurin tehontarve (ml. käyttövesi)   14,1 kw
josta käyttöveden osuus   0,5 kw


Edellytykset:
Lämmitysjärj. Lattialäm betonilattiassa (38/30 meno/paluulämpötila MUT:ssa)
Tehontarve lämmitys   4500 kwh/v
josta käyttöveden osuus   100%
Sisälämpötila 20 astetta
Vuosikeskilämpötila 4,9
MUT (mitoittava ulkolämpötila) -26 astetta
      100
Kevyt (puu, tiili, rappaus), 378m2, 36 W/m2

Mitoitustiedot

LK-nesteen l.tila vuosikeskilämpötila    0,6 astetta
LK-nesteen lämpötila. MUT:lla    -2,4 astetta
Lambda arvo kallio  3 W/m K
Porausreiän läpimitta  115mm
Syvyys kallio 5m
Porausreikien lkm 1
Aktiivinen porausreiän syvyys (lasketaan vakaasta p.veden tasosta)  210 m

[darkside]

80 % Osatehoinen se on ilmeisesti laskettu ja 2-4 kW lisävastus käytöllä. Toinen osa kanaalin päässä tarvitsee lisää lämpöä. Nyt oli nostettu kierron lämpötilaa, niin toinen rakennus lämpeni liikaa. Josko tuolla pystyisi lisäämään kierron määrää tuonne lisärakennukseen vaikka ylimääräisellä Grundfoss alpha 3:lla, jos sen saisi ohjelmoitua oikein järjestelmään, niin saisikohan sillä tarpeellisen lämpömäärän vielä samalla kiertoveden lämpötilalla?

https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=11403.msg144335#msg144335

Kaivo taitaa mennä kyllä ihan umpijäähän pohjaan asti, jos 12 kW pumppu pyörii käytännössä 1/2- vuotta putkeen.

Pitäisi olla 98 % tehoinen, vastusta ei ole käyttänyt lainkaan

Käyttötunnit tähän mennessa, en tiedä onko välissä nollattu vuonna 2016, kun vastus poltti sulakkeita, joka sitten vaihdettiin. Kierron vähäiseen nopeuteen olen itsekin tullut, laskin lattialämpösuunnitelmasta, että litroja tunnissa pitäisi kiertää yli 2,5 m3, mutta kv-pumppu, joka Diplomatissa on on Grundfossin UPS 25-70 180, jonka nimellisvirtaama on 2,17 m3/h

Lämpöpumppu:  24710H
Lisälämpö 1:  145H
Lisälämpö 2:  109H
Käyttövesi: 3265H

[darkside]

Otahan valokuva jostakin jakotukista ja jos niitä on erityyppisiä niin jokaisesta tyypistä kuva.

ATS

Kuvia en saa liitettyä tähän?

[darkside]

Vähäisillä lähtötiedoilla, edes paikkakunta ei ole tiedossa, vaikuttaisi siltä, että lämmityslaitteen lämmitysteho ei riittäisi kunnolla kohteen lämmitystarpeeseen.
Isohko sähkön kulutuskin voisi viitata siihen samaan.
Lämpökaivokin voi olla jonkin verran alimittainen.

Sähköä kuluukin törkeästi viime vuonna yli 40 000 kwh, kulutus on noussut joka vuosi tasaisesti vuonna 2017 kulutus oli 25 000 kwh luokkaa, en käsitä moista nousua, kun mitään olennaista ei ole muuttunut. Tunnissa kuluu nykyään 4-9kwh ja päivässä 100-170kwh. Sammutin muutama päivä sitten MLP kolmeksi tunniksi, jolloin kulutusta oli niiltä tunneilta 1,47-2,47 luokkaa.

[tomppeli]

Kuvia en saa liitettyä tähän?

Kuvan koko saa olla enintään 1000 kB.
Jos kuvassa on enemmän dataa, rajoita datamäärää jollain kuvankäsittelyohjelmalla vähentäen kuvarasterin pixelimäärä isommassa suunnassa esimerkiksi 1024 pixeliin.

[tomppeli]

Sähköä kuluukin törkeästi viime vuonna yli 40 000 kwh, kulutus on noussut joka vuosi tasaisesti vuonna 2017 kulutus oli 25 000 kwh luokkaa, en käsitä moista nousua, kun mitään olennaista ei ole muuttunut. Tunnissa kuluu nykyään 4-9kwh ja päivässä 100-170kwh. Sammutin muutama päivä sitten MLP kolmeksi tunniksi, jolloin kulutusta oli niiltä tunneilta 1,47-2,47 luokkaa.

Sähköä kuluu kohtuuttoman paljon.
Kaikki ei varmaankaan ole kunnossa.
Mikä on kaivosta tulevan ja kaivoon menevän lämpötila kompressorin käydessä?
Pitäisi olla käynyt ennen mittausta noin 0,5 tuntia.

[darkside]

Sähköä kuluu kohtuuttoman paljon.
Kaikki ei varmaankaan ole kunnossa.
Mikä on kaivosta tulevan ja kaivoon menevän lämpötila kompressorin käydessä?
Pitäisi olla käynyt ennen mittausta noin 0,5 tuntia.

Keruulämmöt mielestäni vaihtelee -3 - 4 asteen välillä nyt pumppu ei käy kirjoittessani

[darkside]

Keruulämmöt mielestäni vaihtelee -3 - 4 asteen välillä nyt pumppu ei käy kirjoittessani

Nyt käyttövettä tehdessä keruu paluu 2 astetta
ja keruu meno -2 astetta

[darkside]

Nyt käyttövettä tehdessä keruu paluu 2 astetta
ja keruu meno -2 astetta

Lisänä vielä että vastuksia pumppu ei ilmoita käyttävänsä milloinkaan, sen puolesta puhuukin vastuksien vähäinen käyttötuntimäärä.

[darkside]

Lisänä vielä että vastuksia pumppu ei ilmoita käyttävänsä milloinkaan, sen puolesta puhuukin vastuksien vähäinen käyttötuntimäärä.

Lämpöpumpun lämmittäessä, menovesi -3, paluuvesi 1

[darkside]

Otahan valokuva jostakin jakotukista ja jos niitä on erityyppisiä niin jokaisesta tyypistä kuva.

ATS

Tuollaisia tukkeja ilmeisesti Uponorin KaMo

[darkside]

Tuossa vielä lattialämmitys suunnitelma, jos saisi jotain tolkkua tähän touhuun, niin olisi hyvä.

Voisin vielä kertoa sähkönkulutuksen vuosittain, tosin siitä ei hyötyä, kun ei tiedä itse maalämpökoneen kulutusta,

2013: 33003,54 kWh
2014: 32868,2 kWh
2015: 25724,5 kWh
2016: 27037,07 kWh
2017: 28912,36 kWh
2018: 29894,6 kWh
2019: 33064,57 kWh
2020: 32777,18 kWh
2021: 38956,99 kWh
2022: 35960,93 kWh
2023: 41104,25 kWh

Toinen rakennus, jossa nyt lämmön puutetta liitettiin lattialämmitykseen vuonna 2017, jonka jälkeen kulutus noussut tasaisen epätasaisesti...

[darkside]

80 % Osatehoinen se on ilmeisesti laskettu ja 2-4 kW lisävastus käytöllä. Toinen osa kanaalin päässä tarvitsee lisää lämpöä. Nyt oli nostettu kierron lämpötilaa, niin toinen rakennus lämpeni liikaa. Josko tuolla pystyisi lisäämään kierron määrää tuonne lisärakennukseen vaikka ylimääräisellä Grundfoss alpha 3:lla, jos sen saisi ohjelmoitua oikein järjestelmään, niin saisikohan sillä tarpeellisen lämpömäärän vielä samalla kiertoveden lämpötilalla?

https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=11403.msg144335#msg144335

Kaivo taitaa mennä kyllä ihan umpijäähän pohjaan asti, jos 12 kW pumppu pyörii käytännössä 1/2- vuotta putkeen.

Pumppu käy tällä hetkellä näillä keleillä noin 1h ja sitten lepää 1h, liikaa?
Integraali asetettu -150,
Käyrä 30,
Menovesi 33-35,
Paluu 25-28,
Keruupaluu 1,
Keruumeno -3,
lämmöt päärakennuksessa hyvät 20-24, mutta toisessa rakennuksessa 18-20, 20 astetta siis kellarissa, joka 89% maanalla.

[darkside]

Tehdäänkö nuo esisäädöt muuten meno vai paluupuolen tukeista?, ja onko se ensin täysin kiinni ja siiten jos ES on 2 niin kaksi kierrosta auki?

[darkside]

Ilmeisesti kyseessä on uudisrakennus, ehkä vielä osittain keskeneräinenkin.
Keskeneräisessä talossa on aina rakennekosteutta, jonka poistaminen vaatii lisäenergiaa.
Kun rakennukset ovat valmiit ja kuivuneet normaalikosteuteen, alenee lämmitystarve ja vähän alempi kiertoveden lämpötila riittää.

Jos piharakennukseen tarvitaan korkeaa kiertoveden lämpötilaa, voi yhtenä syynä olla liian ohut, tai pitkä lämmönsiirtokanaali, jossa tulee virtausvastusta, siis painehäviötä, jonka takia kiertonopeus ei ole riittävä. Tämäkin voi vaatia kiertoveden lämpötilan nousua.

NÄMÄ ovat lähinnä arvailuja.
Jos kohde on Etelä-Suomessa, on kaivokin riittävän syvä.

MLP:ltä lähtee toiseen rakennukseen 20 putket noin 3 metriä päärakennuksen 1 kerroksesta kellariin, joka vaihtuu 32 putkiin toisen rakennuksen kellariin noin 5 m, jonka päässä T-haarat josta lähtee siihen kerrokseen ja sen rakennuksen 1 kerrokseen 25 putket

[tomppeli]

Lämpöpumpun lämmittäessä, menovesi -3, paluuvesi 1

Nuo arvot ovat aika tyypillisiä.
Menon ja paluun erotus on 1 -(-3) = 4 astetta.
dT on vähän yläkantissa, mutta kertoo, että lämpöpumppu toimii.

[darkside]

Nuo arvot ovat aika tyypillisiä.
Menon ja paluun erotus on 1 -(-3) = 4 astetta.
dT on vähän yläkantissa, mutta kertoo, että lämpöpumppu toimii.

Okei, eli voisiko tässä nyt olla sitten kyse siitä virtauksesta? Eli pitäisi saada sitä virtausta lisää, niin saadaan laskettua menoveden lämpötilaa, joka tällä hetkellä on ilmeisen suurii (pumppu käy toistuvasti päivässä, lämpö ei riitä toiseen taloon eli pidempään kiertoon?

[euroshopperi]

Voisi olla hyvä kohde tutustua tuohon Alpha3 versioon pumpuista. Vaihtaisin molemmat noihin, josko niillä onnistuisi ohjelmallinen yhteistoiminta. Kannattaa ainakin tutustua, että saisiko rakenteen hallintaan.
Ja siis tuolle toiselle rakennukselle saisi olla oma pumppu, eikä kuristella enempää enää kiertoa, vaan pyrkiä saamaan kokonais volyymia lisää kiertoon.

https://www.grundfos.com/fi/learn/ecademy/all-courses/full-control-and-balancing-with-the-alpha3-connected-circulator-pump/an-introduction-to-the-alpha3-connected-circulator-pump

Tai katsoo tuon läpi.

https://www.grundfos.com/fi/learn/ecademy/all-courses/full-control-and-balancing-with-the-alpha3-connected-circulator-pump/how-to-use-the-grundfos-go-remote-in-an-alpha3-installation

[darkside]

Molemmilla pumpuilla tarkoitat tarkalleen mitä? , Thermia Diplomatissa on lattialämmitykselle yksi Grundfossin UPS 25-70 180 pumppu. Kannattaisiko tämä pumppu vaihtaa isompaan vai lisätä kokonaan toiselle rakennukselle oma pumppu vielä tuon Thermian oman lisäksi, ja sitten vielä minkälaiset virtaamat pitäisi olla tuolla pumpulla joka lisättäisiin Thermian oman kanssa samaan piiriin, ettei se jarruta virtausta (jos siis jarruttaa)?

[euroshopperi]

Liian vaikeita kysymyksiä meikäläiselle. Mä en noista virtaamista kovin paljon ymmärrä. Tuo virtaaman lisääminen nyt tuli ensimmäisenä mieleen, että onko tuo MLP oma enää kykenevä nostamaan yhtään lisää volyymia. Kyllähän tuo lisärakennuksen oma pumppaaminen vähentää tarvittavaa nostokorkeutta ja voi hyvinkin riittää nostamaan lämmöt kohdalleen. Osaavammat jatkaa ja tietää miten paljon pitää virtaamaa lisätä, että lämmöt tasoittuu. Ajattelin, että 2:lla tuollaisella Alha3:lla saisi tarkasti balanssiin, kun saa vetää sormella haluttua arvoa kaaviossa sopimaan reaalitilanteeseen ja printtaa asetukset ylös.

[darkside]

Liian vaikeita kysymyksiä meikäläiselle. Mä en noista virtaamista kovin paljon ymmärrä. Tuo virtaaman lisääminen nyt tuli ensimmäisenä mieleen, että onko tuo MLP oma enää kykenevä nostamaan yhtään lisää volyymia. Kyllähän tuo lisärakennuksen oma pumppaaminen vähentää tarvittavaa nostokorkeutta ja voi hyvinkin riittää nostamaan lämmöt kohdalleen. Osaavammat jatkaa ja tietää miten paljon pitää virtaamaa lisätä, että lämmöt tasoittuu. Ajattelin, että 2:lla tuollaisella Alha3:lla saisi tarkasti balanssiin, kun saa vetää sormella haluttua arvoa kaaviossa sopimaan reaalitilanteeseen ja printtaa asetukset ylös.

Onhan nää itsellekkin vaikeita asioita pakko myöntää. Mutta siis meinasit että lisään kaksi tuollaista Alpha 3 MLP:n oman pumpun lisäksi ko kö? vai vaihtaa MLP:n oma alpha 3 ja vielä toinen lisäksi? vai vaan oma isommaksi? Mietin tässä juuri, että mikä olisi järkevintä tosi asiahan se on tai siltä se vaikuttaa että tällä hetkellä kiertää liian vähän vettä.

[seppaant]

Voisin vielä kertoa sähkönkulutuksen vuosittain, tosin siitä ei hyötyä, kun ei tiedä itse maalämpökoneen kulutusta,

2013: 33003,54 kWh
2014: 32868,2 kWh
2015: 25724,5 kWh
2016: 27037,07 kWh
2017: 28912,36 kWh
2018: 29894,6 kWh
2019: 33064,57 kWh
2020: 32777,18 kWh
2021: 38956,99 kWh
2022: 35960,93 kWh
2023: 41104,25 kWh

Aika omituiselta näyttää tuo vuotuisen sähkönkulutuksen käyttäytyminen.
Parin ensimmäisen vuoden jälkeen kulutus putoaa n. 8000 kWh
Tämän jälkeen vuodesta 2015 alkaen kasvaa melko tasaisesti n. 2000 kWh vuodessa.
Onko arvauksia mistä johtui vuoden 2014 pudotus ja sen jälkeen tasainen vuotuinen nousu?

ATS

[darkside]

Aika omituiselta näyttää tuo vuotuisen sähkönkulutuksen käyttäytyminen.
Parin ensimmäisen vuoden jälkeen kulutus putoaa n. 8000 kWh
Tämän jälkeen vuodesta 2015 alkaen kasvaa melko tasaisesti n. 2000 kWh vuodessa.
Onko arvauksia mistä johtui vuoden 2014 pudotus ja sen jälkeen tasainen vuotuinen nousu?

ATS

Ei ole yhtään mitään käryä miksi näin on ja se ihmetyttää itseäkin, 2013-2014 maalämpö tuli taloon(tätä ennen lämmitettiin sähköllä, jolloin kului 4000-8000 kWh/kk loka-maalis välillä), jolloin kulutus tipahti(oletettavasti), ja vuonna 2016-2017 toinen rakennus liitettiin järjestelmään. Ulkoporeallas hommattiin 2019, mutta ei sen pitäisi kuluttaa niin paljoa.

[darkside]

Aika omituiselta näyttää tuo vuotuisen sähkönkulutuksen käyttäytyminen.
Parin ensimmäisen vuoden jälkeen kulutus putoaa n. 8000 kWh
Tämän jälkeen vuodesta 2015 alkaen kasvaa melko tasaisesti n. 2000 kWh vuodessa.
Onko arvauksia mistä johtui vuoden 2014 pudotus ja sen jälkeen tasainen vuotuinen nousu?

ATS

Tässäkin eilisen sähkönkulutus, todella suurta heittoa, melkein samanlainen käyrä on MLP:n menoveden lämpötiloissa. Nytkin tuo kulutus eiliseltä on pienempi kuin normaalisti, kun olen pumpun käyrän säätänyt pienemmälle, mutta nyt juurikin toinen rakennus on viileä. Päärakennuksesta olisi melkein vieläkin varaa pudottaa lämpötiloja asteella tai kahdella

[seppaant]

Miten lähtisitte säätämään jakotukkeja kahden rakennuksen välillä, kohteessa Thermia Diplomat 12 210m kaivolla, tukkeja on 6. Lämpöä ei riitä toiseen rakennukseen, menoveden lämpötilaa joutuu nostamaan näin 0 keleillä 34, että riittää, sähköä siis kuluu. Neliöitä 500, joista 1 rakennuksessa 3 kerrosta 365m2 ja loput 2 rakennuksessa 2 kerroksessa

Näin kysyit aloitusviestissä.
Jos toisessa rakennuksessa on liian lämmin ja toisessa liian kylmä, niin silloin todennäköisesti lämmitysteho riittää se jakaantuu vaan väärin rakennusten kesken.
Mielestäni marssijärjestys on seuraava:
- Tarkista ja tarvittaessa säädä kaikki piirit suunnitelman mukaisiksi.
- Jos edelleen rakennukset ovat eri lämpöisiä, niin nosta säätökäyrää jonkin verran ylöspäin.
- Liian lämpöisten tilojen lämmityspiirejä säädä pienemmälle. Tällöin muihin piireihin riittää enemmän vettä ja ne lämpiävät.
- Liian kylmien tilojen piirejä säädä isommalle tällöin muihin piireihin riittää vähemmän vettä ja ne jäähtyvät
- Teet tämän muutamaan kertaan parin päivän välein, tarkoituksena saada kaikki tilat saman lämpöisiksi
- Kun kaikki tilat ovat saman lämpöisiä, käyrää säätämällä säädä tiloihin sopiva lämpötila.

Kun tähän ryhdyt, niin pidä tarkkaa kirjaa kaikista tehdyistä toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista muuten olet kohta pihalla kuin "lumiukko"

ATS

[darkside]

Näin kysyit aloitusviestissä.
Jos toisessa rakennuksessa on liian lämmin ja toisessa liian kylmä, niin silloin todennäköisesti lämmitysteho riittää se jakaantuu vaan väärin rakennusten kesken.
Mielestäni marssijärjestys on seuraava:
- Tarkista ja tarvittaessa säädä kaikki piirit suunnitelman mukaisiksi.
- Jos edelleen rakennukset ovat eri lämpöisiä, niin nosta säätökäyrää jonkin verran ylöspäin.
- Liian lämpöisten tilojen lämmityspiirejä säädä pienemmälle. Tällöin muihin piireihin riittää enemmän vettä ja ne lämpiävät.
- Liian kylmien tilojen piirejä säädä isommalle tällöin muihin piireihin riittää vähemmän vettä ja ne jäähtyvät
- Teet tämän muutamaan kertaan parin päivän välein, tarkoituksena saada kaikki tilat saman lämpöisiksi
- Kun kaikki tilat ovat saman lämpöisiä, käyrää säätämällä säädä tiloihin sopiva lämpötila.

Kun tähän ryhdyt, niin pidä tarkkaa kirjaa kaikista tehdyistä toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista muuten olet kohta pihalla kuin "lumiukko"

ATS

Teenkö säädöt, meno vai paluupuolelta, ja kirjaan siis kierrosmäärät miten paljon olen kiristänyt tai löystänyt kiertoa? Tällä hetkellä olen tehnyt tätä ja mikään huone päärakennuksesta ei ole liian kylmä tai kuuma mutta ylin kerros on 23-24 ja kellarin pesuhuone on 23-24, pesuhuoneella on oma jakotukki mutta samassa piirissä.

ja sitten vielä sen sähkönkulutuksen kannalta sen menoveden lisääminen ei ole optimaalinen ratkaisu? Kyllä lämpöä riittää kaikkialle kunhan lämpökäyrä on tarpeeksi korkea, mutta se on käytännössä silloin yli 35 asteista, jolloinka pumppu käy koko ajan, vaikka integraali sen -150, jossa ei ole siis järkeä.

[Kajakki]

Minä laittaisin linjasäätöventtiilin molempien talojen paluujohtoihin. Niistä säädetään ensin virtaamat suunnitelman mukaan. Loppu säätö tukeilta.

[darkside]

Minä laittaisin linjasäätöventtiilin molempien talojen paluujohtoihin. Niistä säädetään ensin virtaamat suunnitelman mukaan. Loppu säätö tukeilta.

Eli sinä et laittaisi toista pumppua toisen talon kiertoon

[euroshopperi]

Ei kai tuossa ole muuta tarvetta, kuin kuristaa sitä päätalon virtaamaa näin ensin. Jos kuristus toimii, niin toista pumppua ei tarvita. Saattaa olla ihan kintaalla tuon nykyisen kanssa, että virtaamaa saa tarpeeksi 500 neliön lämmittämiseen. Ottaa lisäpumpun vasta jos kuristus ei toimi. Periaatteessa tehokkaampi pumppukin käy laittaa tilalle ja menee tuolla kuristus periaatteella.
Erinomainen kaivo kyllä, jos nuo neliöt saatu lämmitettyä ja tulo pysyy jatkuvasti plussalla ja vastuksia ei ole käytetty käytännössä ollenkaan. 40 000 kWh viittaa kyllä johonkin käytetyn ehkä useammalla ILP:llä sähköä tai muuta lämmitystä. Oliko ulkoporeallas kuinka tehosyöppö?

[Kajakki]

Ensin linjasäädöt molempiin runkoihin. Niillä säädetään suunnittelijan laskemat vesivirrat. Loppu hienosäätö tukeista. Niiden jälkeen näkee mahdollisen pumpun tarpeen.

[darkside]

Ei kai tuossa ole muuta tarvetta, kuin kuristaa sitä päätalon virtaamaa näin ensin. Jos kuristus toimii, niin toista pumppua ei tarvita. Saattaa olla ihan kintaalla tuon nykyisen kanssa, että virtaamaa saa tarpeeksi 500 neliön lämmittämiseen. Ottaa lisäpumpun vasta jos kuristus ei toimi. Periaatteessa tehokkaampi pumppukin käy laittaa tilalle ja menee tuolla kuristus periaatteella.
Erinomainen kaivo kyllä, jos nuo neliöt saatu lämmitettyä ja tulo pysyy jatkuvasti plussalla ja vastuksia ei ole käytetty käytännössä ollenkaan. 40 000 kWh viittaa kyllä johonkin käytetyn ehkä useammalla ILP:llä sähköä tai muuta lämmitystä. Oliko ulkoporeallas kuinka tehosyöppö?

Sehän siinä onkin pumpun luulisi toimivan oikein mutta mikään ei selitä tasaista kulutuksen nousua

[seppaant]

Sehän siinä onkin pumpun luulisi toimivan oikein mutta mikään ei selitä tasaista kulutuksen nousua

Jos maltat katsoa oheiseen liitteeseen merkityt mittausarvot (lisäksi kuumakaasu) normaalin käyntijakson loppupuolella, niin niistä voisi päätellä että käykö kone normaalisti.

Onko käyttöveden kierto?
Viestissä#28 olevasta kulutus/ulkolämpötila trendistä näkee selvästi että sähkön kulutus on kääntäen verrannollinen ulkolämpötilaan.

ATS

[darkside]

Jos maltat katsoa oheiseen liitteeseen merkityt mittausarvot (lisäksi kuumakaasu) normaalin käyntijakson loppupuolella, niin niistä voisi päätellä että käykö kone normaalisti.

Onko käyttöveden kierto?
Viestissä#28 olevasta kulutus/ulkolämpötila trendistä näkee selvästi että sähkön kulutus on kääntäen verrannollinen ulkolämpötilaan.

ATS

Mistä tuon kuumakaasun arvon katson?

Onko hyvä asia että sähkönkulutus on kääntäen verrannollinen ulkolömpötilaan eli sähköä siis kuluu lämmitykseen?

[seppaant]

Mistä tuon kuumakaasun arvon katson?

Jostakin valikosta se pitäisi löytyä. Olisi ihmeellistä, jos sitä ei mitattaisi.

Onko hyvä asia että sähkönkulutus on kääntäen verrannollinen ulkolömpötilaan eli sähköä siis kuluu lämmitykseen?

Sen siitä näkee että kylmällä ilmalla kuluu enemmän sähköä kuin lämpimällä ilmalla. Sitä se ei kerro mikä sen sähkön kuluttaa.
Saatko noita kulutuslukemia numeroarvoina? Esim tuntiarvot kuukauden ajalta.

ATS

[darkside]

Jostakin valikosta se pitäisi löytyä. Olisi ihmeellistä, jos sitä ei mitattaisi.Sen siitä näkee että kylmällä ilmalla kuluu enemmän sähköä kuin lämpimällä ilmalla. Sitä se ei kerro mikä sen sähkön kuluttaa.
Saatko noita kulutuslukemia numeroarvoina? Esim tuntiarvot kuukauden ajalta.

ATS

Ei taida Diplomatissa olla kuumakaasun arvoa?

Tehdäänkö nuo tukkiensäädöt meno vai paluupuolelta? ja kun ei ole erinäisiä linjasäätöventtiileitä vaan jokaisella jakotukilla on meno ja paluu letkussa sulkuventtiili, voiko näitä käyttää tukkien tasapainottamiseksi?

Liitteenä kulutus kuukauden ajalta tunteina