Lattialämmityksen säätö

[darkside]

Eli menisitkö tuonne rakennus2:een sitten nyt enemmän virtausta ainakin suhteessa, mutta määrä saattaa kokonaisuudessaan jo vähentyä. Jotenkin vain tuntuu, että pumpulle kiertoon tarvitaan lisää volyymia ja MLPn oma on selvästi alakanttiin.

Eli pumpun vaihdolta alkaa vaikuttamaan, mietinnässä UPS2 25-80 180, jossa virtausta melkein 4 m3/h

[euroshopperi]

Mittaa nyt ensin niitä lämpöjä, mitä nuo tietävämmät täällä ehdotti. Mulla ei ole juurikkaan kompetenssia muuhun, kuin heitellä kysymyksiä. Menot paluut päätalon tukeilta ja toisen talon sisälläkin ilmeisesti jakotukki . Lämpöjä laitat joka aikasta tänne, niin tilanne valottuu ja voi alkaa selvitäkin jotain.

[darkside]

Mittaa nyt ensin niitä lämpöjä, mitä nuo tietävämmät täällä ehdotti. Mulla ei ole juurikkaan kompetenssia muuhun, kuin heitellä kysymyksiä. Menot paluut päätalon tukeilta ja toisen talon sisälläkin ilmeisesti jakotukki . Lämpöjä laitat joka aikasta tänne, niin tilanne valottuu ja voi alkaa selvitäkin jotain.

Selvä, yritän saada lainaan lämpökameraa, jolloin valottuisi itsellekin tämä lattian sisäinen"maailma".

[seppaant]

Millä teholla kiertovesipumppu käy?
Ellei käy täysillä niin laita täysille

[aksutre]

Noi tilat missä 12mm putket ja laminaatti eivät lämpiä lähellekkään samalla tasolla kuin 17mm putket ja klinkkeri. Menolämmöksi klinkkerille riittää n.4 astetta alempi menovesi. Tuo 12mm lattialämmitysputki on aika epätoivoinen ratkaisu ainakin noilla piiripituuksilla, 50m tai yli. Ei se voi edes toimia kunnolla kun muut on tehty 17mm putkilla ja niissäkin osa aika pitkiä piiriä. Virtaamaa ei saane 12mm putkiin millään riittäväksi. Jäähtymän lattialämmiyspiirissä tulisi olla n. 4-5 astetta jotta virtaus olis riittävä. Nyt ei olla lähelläkään sitä.

Jos meinaa jotain järkevää saada aikaan niin eri lämpötilat piireihin sunttiventtiili asentamalla (jos mlp:hen saa 2 piirin ohjauksen). Lisäksi 12mm piireille lisää kiertoa esim. laittamalla toinen kiertovesipunppu tukille lähtevään putkeen lisää.
Todella haastava tilanne ja vaikea, jollei täysin mahdoton saada tasapainoon ilman laminaatin vaihtoa ja putkikoon 12->17 mm kasvattamista.

[euroshopperi]

Tulipas kattottua huolimattomasti noita lattiasuunnitelmia ja nyt vasta huomasin nuo 12 mm putket. Ei silmät taivu kunnolla ja vaatii zoomausta kaikki lukeminen.
Mullahan on siis kokemusta 12 mm putkilla tehdystä lattialämmityksessä, kun vedin koko yläkerran niillä ja muutaman muunkin huoneen jo remontoinut. Omat on siis vedetty alumiinipellillä päällystettyyn EPS eristeen päälle ja laatoitus suoraan kiinni alumiinipeltiin. Piirien pituudet luokkaa 40 m max, eli kaikki tilat vedetty vählntään 2:lla piirillä. Aloittajalla sanoisin, että nuo vajaa 60 m piirit eivät toimi kyllä kummoisesti. Tuonne kyllä pitää laittaa oma pumppu noilla metreille 12 mm putkea ainakin omaan kokemukseen verraten. Alupelti on mulla siis myös koko alan kattava ja epäilen suuresti kykyä luovuttaa lämpöä, jos peltejä ei ole.
Hyvä Aksutre, että vedit tuon esiin. 12 mm PEX upotettuna betoniin pitkillä lenkeillä ja lattiat laminaattia, niin saattaa tosiaan olla haastava yhdistelmä. Tuonne ei pidä esim enää laittaa edes mattoja lattialle, jottei eristys lisäänny luovutuksella.

[darkside]

Millä teholla kiertovesipumppu käy?
Ellei käy täysillä niin laita täysille

Täysillä on pyörinyt aina eli kolmosella

[darkside]

Noi tilat missä 12mm putket ja laminaatti eivät lämpiä lähellekkään samalla tasolla kuin 17mm putket ja klinkkeri. Menolämmöksi klinkkerille riittää n.4 astetta alempi menovesi. Tuo 12mm lattialämmitysputki on aika epätoivoinen ratkaisu ainakin noilla piiripituuksilla, 50m tai yli. Ei se voi edes toimia kunnolla kun muut on tehty 17mm putkilla ja niissäkin osa aika pitkiä piiriä. Virtaamaa ei saane 12mm putkiin millään riittäväksi. Jäähtymän lattialämmiyspiirissä tulisi olla n. 4-5 astetta jotta virtaus olis riittävä. Nyt ei olla lähelläkään sitä.

Jos meinaa jotain järkevää saada aikaan niin eri lämpötilat piireihin sunttiventtiili asentamalla (jos mlp:hen saa 2 piirin ohjauksen). Lisäksi 12mm piireille lisää kiertoa esim. laittamalla toinen kiertovesipunppu tukille lähtevään putkeen lisää.
Todella haastava tilanne ja vaikea, jollei täysin mahdoton saada tasapainoon ilman laminaatin vaihtoa ja putkikoon 12->17 mm kasvattamista.

Eikös se ole ihan normaalia että laitetaan tehdään urat kyprokkiattiaan 12mm putkille ja laminaatti päälle?

[darkside]

Tulipas kattottua huolimattomasti noita lattiasuunnitelmia ja nyt vasta huomasin nuo 12 mm putket. Ei silmät taivu kunnolla ja vaatii zoomausta kaikki lukeminen.
Mullahan on siis kokemusta 12 mm putkilla tehdystä lattialämmityksessä, kun vedin koko yläkerran niillä ja muutaman muunkin huoneen jo remontoinut. Omat on siis vedetty alumiinipellillä päällystettyyn EPS eristeen päälle ja laatoitus suoraan kiinni alumiinipeltiin. Piirien pituudet luokkaa 40 m max, eli kaikki tilat vedetty vählntään 2:lla piirillä. Aloittajalla sanoisin, että nuo vajaa 60 m piirit eivät toimi kyllä kummoisesti. Tuonne kyllä pitää laittaa oma pumppu noilla metreille 12 mm putkea ainakin omaan kokemukseen verraten. Alupelti on mulla siis myös koko alan kattava ja epäilen suuresti kykyä luovuttaa lämpöä, jos peltejä ei ole.
Hyvä Aksutre, että vedit tuon esiin. 12 mm PEX upotettuna betoniin pitkillä lenkeillä ja lattiat laminaattia, niin saattaa tosiaan olla haastava yhdistelmä. Tuonne ei pidä esim enää laittaa edes mattoja lattialle, jottei eristys lisäänny luovutuksella.

Yläkerran lattia tehty gyprocista ja siihen päälle laminaatit ja siellä riittää lämpö? Minkä takia tämä lämpötilaero on nyt siis kasvanut kun olen kuristanut päätalon piirejä.

[aksutre]

Onko järjestelmässä termostaatteja linjasäätöventtiileitä? Tuo kuristaminen saataa lisätä lyhyiden piirien kiertoa päätalossa ja vähemmän menee kakkostaloon. Ykköstalossa nousee lämpö ylös jos alakerrassa klinkkerilattia. Laserlämpömittarilla voi lattialämmön eron todeta ylä/alakerta. saa varmaan Motonetistä tms. muutamalla kympillä.

Jos jotain meinaa kuristamalla saada aikaan niin lyhyitä piirejä ykköstalossa minimiin ja kakkostalossa kaikki auki ja laserlämpömittari käteen ja säätämään. Kyllä jotain muutosta tapahtuu ja jäljille pääsee. Toki hyvää tuosta on vaikea säätämällä saada johtuen piiripituuksista, materiaalieista ja eri kokoisista putkista.

Vinkkinä jakotukin piirien muoviputkien meno paluusta saa hyvin jäähtymän mitattua ja pystyy sen perusteella säätämään perussäädön piirien välillä. Myös tukkien väliset erot voi todeta, missä tarvitaan enemmän/vähemmän lämpöä.

[darkside]

Onko järjestelmässä termostaatteja linjasäätöventtiileitä? Tuo kuristaminen saataa lisätä lyhyiden piirien kiertoa päätalossa ja vähemmän menee kakkostaloon. Ykköstalossa nousee lämpö ylös jos alakerrassa klinkkerilattia. Laserlämpömittarilla voi lattialämmön eron todeta ylä/alakerta. saa varmaan Motonetistä tms. muutamalla kympillä.

Jos jotain meinaa kuristamalla saada aikaan niin lyhyitä piirejä ykköstalossa minimiin ja kakkostalossa kaikki auki ja laserlämpömittari käteen ja säätämään. Kyllä jotain muutosta tapahtuu ja jäljille pääsee. Toki hyvää tuosta on vaikea säätämällä saada johtuen piiripituuksista, materiaalieista ja eri kokoisista putkista.

Vinkkinä jakotukin piirien muoviputkien meno paluusta saa hyvin jäähtymän mitattua ja pystyy sen perusteella säätämään perussäädön piirien välillä. Myös tukkien väliset erot voi todeta, missä tarvitaan enemmän/vähemmän lämpöä.

Eli miten näitä kannattaisi lähteä säätelemään? Minkälainen jäähtymän tulisi olla suunnitelman mukainen tai tukkien väliset lämpötilat menoveden lämpötilalla x? Nyt siis lyhyempiä piiriejä kuristamaan ja avaa siis isompia?

[darkside]

Tuossa lattialämmitys suunnitelmassa 6 alinta piiriä/kohtaa on tuohon 2 rakennukseen ja kaikki muut päärakennukseen.

[aksutre]

Keskity aluksi päätalon 17mm piireihin, nuo 12mm voi unohtaa niillä ei taida olla juurikaan vaikutusta.
Mittaa laserilla meno ja paluu, jos meno on vaikka 30 ja paluu 28 niin pienennä kiertoa. Jos se on n. 5 astetta meno 30 ja paluu 25 älä säädä mitään. Jos meno on 30 ja paluu vaikka 22 niin lisää kiertoa. Yleensä tuolla pystyy toteamaan missä kiertää liikaa missä liian vähän. Aloita lyhyistä piireistä niissä yleensä liikaa kiertoa.Kun saat nuo tasapainoon niin siirry kakkosrakennukseen ja tee siellä sama homma. Jos siellä suuri jäähtymä 30/22 tai vieläkin suurempi kun tukit auki niin laita toinen kiertovesipumppu kakkostaloon menevään putkeen lisäämään kiertoa. Menovesi voi olla säädön aikana vaikka +30-32 niin on riittävästi lämpöä ja jäähtymä helppo todeta.

[darkside]

Keskity aluksi päätalon 17mm piireihin, nuo 12mm voi unohtaa niillä ei taida olla juurikaan vaikutusta.
Mittaa laserilla meno ja paluu, jos meno on vaikka 30 ja paluu 28 niin pienennä kiertoa. Jos se on n. 5 astetta meno 30 ja paluu 25 älä säädä mitään. Jos meno on 30 ja paluu vaikka 22 niin lisää kiertoa. Yleensä tuolla pystyy toteamaan missä kiertää liikaa missä liian vähän. Aloita lyhyistä piireistä niissä yleensä liikaa kiertoa.Kun saat nuo tasapainoon niin siirry kakkosrakennukseen ja tee siellä sama homma. Jos siellä suuri jäähtymä 30/22 tai vieläkin suurempi kun tukit auki niin laita toinen kiertovesipumppu kakkostaloon menevään putkeen lisäämään kiertoa. Menovesi voi olla säädön aikana vaikka +30-32 niin on riittävästi lämpöä ja jäähtymä helppo todeta.

Tässä hyviä neuvoja kiitos, eikös se ole nyt näillä lämpimillä keleillä vaikeampi säätää? Ja vielä osaatko sinä sanoa että minkälainen pumppu pitäisi lisätä toisen talon kiertoon(jos siis siltä näyttää että tähän joutuu),että rajoittaako jos laittaa pienemmän pumpun kuin mitä itse MLP:ssä on? MLP pumpun virtaus on 2.17m3/h, joten jos hommaan 2m3/h virtauksells olevan pumpun toisen talon kiertoon niin rajoittaako se? Tai sitten jos laitan sinne 3m3/h virtauksella olevan niin onko siitä haittaa vai vaan parempi että saa sinne lisättyä? Oletettavasti se lisää kuitenkin virtausta koko kierrossa mutta ”boostaa” kiertoa enempi 2 taloon.

[darkside]

Tässä hyviä neuvoja kiitos, eikös se ole nyt näillä lämpimillä keleillä vaikeampi säätää? Ja vielä osaatko sinä sanoa että minkälainen pumppu pitäisi lisätä toisen talon kiertoon(jos siis siltä näyttää että tähän joutuu),että rajoittaako jos laittaa pienemmän pumpun kuin mitä itse MLP:ssä on? MLP pumpun virtaus on 2.17m3/h, joten jos hommaan 2m3/h virtauksells olevan pumpun toisen talon kiertoon niin rajoittaako se? Tai sitten jos laitan sinne 3m3/h virtauksella olevan niin onko siitä haittaa vai vaan parempi että saa sinne lisättyä? Oletettavasti se lisää kuitenkin virtausta koko kierrossa mutta ”boostaa” kiertoa enempi 2 taloon.

Tai mitä jos toiseen rakennukseen ei mene edes meno 30, niin 30 asteista? Tällöin kiertoa vähän, pystyykö lisäämään kuristamalla vai pumpun lisäys?

[aksutre]

Lisäpumppu kannattaa laittaa päätaloon ennen kanaalia tai kakkostaloon mistä syöttö tulee ennen t-haaraa, niin sotkee vähemmän muuta kiertoa.. Tuolla lämpötilalle ei liene merkitystä jos sinne menee vaikka 28 niin se vertailuarvoksi. Kun lämpenee niin meno/paluu saattaa olla ilman lämmitystäkin  25/25 silloin ei voi säätää mitään. Loppuviikokis luvattu kylmenevää ja säätö onnistuu.

kiertovesipumppu kannattaa valita tarpeen mukaan, jos kierto huonoa kakkostalossa, niin järeämpi pumppu, järeetä voi säätää pienemmälle, mutta pientä pumppua ei voi säätää yli maksimin. Eipä nuo ole onneksi kalliita. Vesi valitsee aina lyhimmän reitin, siksi nuo lyhyiden piirien kuristukset ovat tärkeitä.

Edit: Boschin kiertovesipumpussa  on 2.6m3/h virtaama, tarkoitettu 300m2 lattialämmitykselle. 2.1 m3/h pumppu on vajaatehoinen, joten järeämpää pumppua rinnalle niin alkaa vesi kiertämään.

[darkside]

Lisäpumppu kannattaa laittaa päätaloon ennen kanaalia tai kakkostaloon mistä syöttö tulee ennen t-haaraa, niin sotkee vähemmän muuta kiertoa.. Tuolla lämpötilalle ei liene merkitystä jos sinne menee vaikka 28 niin se vertailuarvoksi. Kun lämpenee niin meno/paluu saattaa olla ilman lämmitystäkin  25/25 silloin ei voi säätää mitään. Loppuviikokis luvattu kylmenevää ja säätö onnistuu.

kiertovesipumppu kannattaa valita tarpeen mukaan, jos kierto huonoa kakkostalossa, niin järeämpi pumppu, järeetä voi säätää pienemmälle, mutta pientä pumppua ei voi säätää yli maksimin. Eipä nuo ole onneksi kalliita. Vesi valitsee aina lyhimmän reitin, siksi nuo lyhyiden piirien kuristukset ovat tärkeitä.

Laittaisitko nyt pääsääntöisesti kuitenkin toisen rakennuksen kaikki piirit kuitenkin täysin auki. Silloin kun kompura ei ole käynyt pitkään aikaan MLP ssä nii nmeno 25 ja paluu 24

[aksutre]

Laita kaikki piirit auki. Kun lämpenee +10 asteeseen niin lämmitystarvetta/jäähtymää piirissä ei olle ja säätö ei onnistu. Loppuviikoksi luvattu viileämpää ja vielä onnistuu. Joka tapauksessa MLP:n kiertovesipumpun virtaama ei riitä noille neliöille. MLP:n lämmönvaihdin vaatii opitimivirtaamaa jotta lämpökerroin on hyvä.

[darkside]

Laita kaikki piirit auki. Kun lämpenee +10 asteeseen niin lämmitystarvetta/jäähtymää piirissä ei olle ja säätö ei onnistu. Loppuviikoksi luvattu viileämpää ja vielä onnistuu. Joka tapauksessa MLP:n kiertovesipumpun virtaama ei riitä noille neliöille. MLP:n lämmönvaihdin vaatii opitimivirtaamaa jotta lämpökerroin on hyvä.

Mitä hyötyä kuristamisesta on, kerta on selvää, että pumpun virtaama ei riitä? Näillä keleilöä toinen rakennus viilenee, mutta koska toisessa rakennuksessa koko ajan 23-25, niin sielä liian kuuma. MLP kuitenkin lämmittää useasti, mutta se riittää ylläpitämään noin 18-20 asteen lämpöä toisessa rakennuksessa näillä säädöillä ja keleillä kun käyrä 33 ja menovesi 32.

[darkside]

Mitä hyötyä kuristamisesta on, kerta on selvää, että pumpun virtaama ei riitä? Näillä keleilöä toinen rakennus viilenee, mutta koska toisessa rakennuksessa koko ajan 23-25, niin sielä liian kuuma. MLP kuitenkin lämmittää useasti, mutta se riittää ylläpitämään noin 18-20 asteen lämpöä toisessa rakennuksessa näillä säädöillä ja keleillä kun käyrä 33 ja menovesi 32.

Toista rakennusta kuristettu todella paljon ja silti lämmöt 23-25. En tajua, sen tajuan että liika/turha kuristaminen huonontaa yleisesti kiertoa ja täten lämmityskykyä. Mutta tässä vain mietityttää sen pumupn asennus. Joo kohta olisi tiedossa, ja asennus onnistuu, mutta sitten pumpun valinta ja mahdollinen ilmaus jne.

[tomppeli]

Yläkerran lattia tehty gyprocista ja siihen päälle laminaatit ja siellä riittää lämpö?

Jos 12 mm lämmitysputket ovat Gyprokissa ilman lämmönluovutuslevyä, leviää lämpö lattiarakenteessa aika huonosti ja tästä syystä lämmön siirtyminen huonetilaan on heikohko. Voisiko olla jotain 3 - 4 W/m2K ?
Lämmitystarve ei tosin niissä tiloissa, joissa on 122 mm lämpöputkitus lattiassa ei ole kovin suuri, vain noin 30 - 38 W/m2.
Lattiarakenne voi toki olla toisenlainen, kuin mitä tässä oletin.
Tietämättömyyttäni tässä vain arvailen.
Ohuet putket kyllä lisäävät virtausvastusta / painehäviötä.

[darkside]

Jos 12 mm lämmitysputket ovat Gyprokissa ilman lämmönluovutuslevyä, leviää lämpö lattiarakenteessa aika huonosti ja tästä syystä lämmön siirtyminen huonetilaan on heikohko. Voisiko olla jotain 3 - 4 W/m2K ?
Lämmitystarve ei tosin niissä tiloissa, joissa on 122 mm lämpöputkitus lattiassa ei ole kovin suuri, vain noin 30 - 38 W/m2.
Lattiarakenne voi toki olla toisenlainen, kuin mitä tässä oletin.

Siis tuo on päärakennuksen ylin kerros, missä gyprokki lattia ja 12mm putket sielä lämpö hyvä 23-25, yhtä huonetta lukuunottamatta.

[darkside]

Lisäpumppu kannattaa laittaa päätaloon ennen kanaalia tai kakkostaloon mistä syöttö tulee ennen t-haaraa, niin sotkee vähemmän muuta kiertoa.. Tuolla lämpötilalle ei liene merkitystä jos sinne menee vaikka 28 niin se vertailuarvoksi. Kun lämpenee niin meno/paluu saattaa olla ilman lämmitystäkin  25/25 silloin ei voi säätää mitään. Loppuviikokis luvattu kylmenevää ja säätö onnistuu.

kiertovesipumppu kannattaa valita tarpeen mukaan, jos kierto huonoa kakkostalossa, niin järeämpi pumppu, järeetä voi säätää pienemmälle, mutta pientä pumppua ei voi säätää yli maksimin. Eipä nuo ole onneksi kalliita. Vesi valitsee aina lyhimmän reitin, siksi nuo lyhyiden piirien kuristukset ovat tärkeitä.

Edit: Boschin kiertovesipumpussa  on 2.6m3/h virtaama, tarkoitettu 300m2 lattialämmitykselle. 2.1 m3/h pumppu on vajaatehoinen, joten järeämpää pumppua rinnalle niin alkaa vesi kiertämään.

Et siis vaihtaisi itse MLP:n pumppua järeämpään vaan nimenomaan laittaisit rinnaille toisen, edullisempi näinpäin?

[aksutre]

Joo toinen pumppu rinnalle. Itsellä 12mm putket yläkerrassa ja virtaus heikko kun alakerrassa 20mm putket. Nyt toinen pumppu yläkertaan lähtevässä putkessa ja virtaus parani huomattavasti. Nykyään noita pumppuja on virtausmittauksella ja säädettävissä kännykällä ym. herkuilla.

Itse testasin mitä tapahtuu kun virtaus on liian suuri järjestelmässä, jäähtymä 2 astetta lämmityspiirissä ja COP putosi 4.9->4.1. Sama tapahtunee myös liian pienellä virtauksella. Tällä on jo vaikutusta sähkönkulutukseen.

[darkside]

Joo toinen pumppu rinnalle. Itsellä 12mm putket yläkerrassa ja virtaus heikko kun alakerrassa 20mm putket. Nyt toinen pumppu yläkertaan lähtevässä putkessa ja virtaus parani huomattavasti. Nykyään noita pumppuja on virtausmittauksella ja säädettävissä kännykällä ym. herkuilla.

Itse testasin mitä tapahtuu kun virtaus on liian suuri järjestelmässä, jäähtymä 2 astetta lämmityspiirissä ja COP putosi 4.9->4.1. Sama tapahtunee myös liian pienellä virtauksella. Tällä on jo vaikutusta sähkönkulutukseen.

Mutta kun tuo yläkerta ei ole tuolla toisessa rakennuksessa missä kylmä, vai meinasitko tätä nyt esimerkkinä? Että toinen pumppu nyt tuon toisen rakennuksen menoon rinnalle nykyisen pumpun kanssa. Tällöin pystyisi poistaan suurimman osan kuristuksista. Joo täällä meno paluu ero sitä 7-9 asteen luokkaa varmasti on vaikutusta kulutukseen jos saisi tuon 4 asteeseen?

[darkside]

Mutta kun tuo yläkerta ei ole tuolla toisessa rakennuksessa missä kylmä, vai meinasitko tätä nyt esimerkkinä? Että toinen pumppu nyt tuon toisen rakennuksen menoon rinnalle nykyisen pumpun kanssa. Tällöin pystyisi poistaan suurimman osan kuristuksista. Joo täällä meno paluu ero sitä 7-9 asteen luokkaa varmasti on vaikutusta kulutukseen jos saisi tuon 4 asteeseen?

En tiedä mitä tähän kannattaisi tehdä ensialkuun, kun menovesi on nyt niin iso että päärakennuksessa tukalan kuuma ja sähköä kuluu…, en tiedä pitäisikö kaikki kuristukset avata ja laskea meno vettä, mutta sitten jäähtyy tuo toinen rakennus.

Edit: vai sulkea nyt ens alkuun päätalon piirit että jäähtyy 20 asteeseen ja tällä välin samalla ”testata” lämmittää toista rakennusta. ja sitten kun sielä lämpö hyvä, avata toisen talon kiertoja?

[aksutre]

Kohta on ulkona +10 ja lämmitystarve poistuu. Nyt ei kannata enää alkaa isommin säätämään, virtaama kierovesipumpussa on niin pieni ettei tuosta hyvää saa. Soittele putkarille kesän aikana ja laita tuohon kakkostaloon menevään putkeen toinen kiertovesipumppu. Sitten kun kakkostalossa vesi kiertää, jäähtyy ykköstalo automaattisesti. Kun kierto on riittävä niin voi alkaa kunnolla säätämään.

[Kajakki]

Entäpä jos ”kylmä talo” määräisi lämpökäyrän ja heti lämpöpumpulta lähdettyä haarottaisi toisen sunttipiirin ” lämpimään taloon” johon tietysti kiertovesipumppu . Noin paapiirteissään näin.

[darkside]

Entäpä jos ”kylmä talo” määräisi lämpökäyrän ja heti lämpöpumpulta lähdettyä haarottaisi toisen sunttipiirin ” lämpimään taloon” johon tietysti kiertovesipumppu . Noin paapiirteissään näin.

Perjaatteessa näin, pumpussa pitäisi olla toinen piiri ohjaus ja omalämpökäyrä en tosin varmaksi sano mutta tällöin kytkisi siihen? Mutta jos oikein kunnon pakkaset on ja lämmittää vain toista käyrää niin jääkö toinen lämmittämättä vai miten

[Kajakki]

Ei jää. Kylmä talo olisi. Ensisijainen piiri,se joka tarvitsee kuumimman veden. Kuitenkin heti lämpöpumpulta lähdettyä rungosta haaroitetaan linja lämpimään taloon. Siihen linjaan laitetaan shunttaus joka viilentää lämpimän talon menoveden sopivaksi.se tarvitsee kiertovesipumpun.

[darkside]

Ei jää. Kylmä talo olisi. Ensisijainen piiri,se joka tarvitsee kuumimman veden. Kuitenkin heti lämpöpumpulta lähdettyä rungosta haaroitetaan linja lämpimään taloon. Siihen linjaan laitetaan shunttaus joka viilentää lämpimän talon menoveden sopivaksi.se tarvitsee kiertovesipumpun.

Tuota on hankala toteuttaa pitäisi putkitukset muuttaa radikaalisti

[Kajakki]

Tuota on hankala toteuttaa pitäisi putkitukset muuttaa radikaalisti

En tietysti ole nähnyt paikkaa mutta ammattitaitoinen putkimies tekee sen helposti. Nykyiset asennusmenetelmät ovat sitäpaitsi nopeita.

[darkside]

En tietysti ole nähnyt paikkaa mutta ammattitaitoinen putkimies tekee sen helposti. Nykyiset asennusmenetelmät ovat sitäpaitsi nopeita.

Niin en tiedä jos riittäisi vain että MLP:n oman pumpun vaihtaisi isommaksi…., tämä olisi kaikista edullisin ja helpoin vaihtoehto. Pitkällä aikavälillä kalliiksi tulee kun huudattaa näillä keleillä 33 asteista vettä että toinen rakennuslämpee

[Kajakki]

Niin en tiedä jos riittäisi vain että MLP:n oman pumpun vaihtaisi isommaksi…., tämä olisi kaikista edullisin ja helpoin vaihtoehto. Pitkällä aikavälillä kalliiksi tulee kun huudattaa näillä keleillä 33 asteista vettä että toinen rakennuslämpee

Jos tuon valitsee siihen pitää yhdistää linjasäädöt molempien talojen runkolinjoihin.

[darkside]

Jos tuon valitsee siihen pitää yhdistää linjasäädöt molempien talojen runkolinjoihin.

Mitä jos lisään toisen sanotaanko 2m3/h eli noin saman tehoisen pumpun kuin mlp ssä on niin tuohon autotallin 20mm meno putkeen pelkästään? Onko siitä mitään hyötyä?

[aksutre]

Yleensä aina lisäpumpusta hyötyä on. Mutta kannattaako säästää 100 eur jos sillä saa isomman pumpun jota tarvittaessa voi säätää pienemmälle. Rajansa kuitenkin tuolla lisäpumpulla on, jos on pienet putket ja suuri virtausvastus pumppu alkaa vaan jurisemaan, virtaus ei lisäänny ja pumpun kestoikä on lyhyt. Isompi pumppu jaksaa paremmin kuormaa eikä ala heti jurisemaan.

[seppaant]

Yksi iso pumppu vai kaksi pienempää? Siinä vaihtoehdot.

Ennen kuin tekee valinnan kannattaa tehdä yksi koe.
Nyt kun on näinkin kylmät ilmat ja on lämmitystarvetta. Missäpäin Suomea tämä kohde sijatsee?
- Sulje päärakennukseen menevä lämpö kokonaan niin että kiertovesipumppu kierrättää vettä ainoastaan 2-rakennuksessa.
- Avaa kaikki piirit täysin auki
- Lämpötilojen tasaannuttua katso meno- ja paluulämpötilat sekä huonelämpötila.
- Tee sama kiertovesipumpun eri tehoilla.
Jatka koetta niin pitkään kunnes päärakennuksen lämpötila menee liian kylmäksi.

Mikä on nykyisen kiertovesipumpun merkki ja tyyppi? Ota valokuva pumpusta

ATS

[darkside]

Yksi iso pumppu vai kaksi pienempää? Siinä vaihtoehdot.

Ennen kuin tekee valinnan kannattaa tehdä yksi koe.
Nyt kun on näinkin kylmät ilmat ja on lämmitystarvetta. Missäpäin Suomea tämä kohde sijatsee?
- Sulje päärakennukseen menevä lämpö kokonaan niin että kiertovesipumppu kierrättää vettä ainoastaan 2-rakennuksessa.
- Avaa kaikki piirit täysin auki
- Lämpötilojen tasaannuttua katso meno- ja paluulämpötilat sekä huonelämpötila.
- Tee sama kiertovesipumpun eri tehoilla.
Jatka koetta niin pitkään kunnes päärakennuksen lämpötila menee liian kylmäksi.

Mikä on nykyisen kiertovesipumpun merkki ja tyyppi? Ota valokuva pumpusta

ATA

Kun on päärakennuksen menot sulkenut niin tarkoitatko, että silloin avaa toisen rakennuksen kaikki kierrot?

Nykyinen pumppu on harmaa Grundfosin 25-70 180 N

Nyt on kuristetty päätalon menoja niin minimiin, en siis täysin kiinni, mutta 95 prosenttisesti, pyyntilämpö on 30 astetta mutta meno 34-35 paluu on 26 pumppu käy melkein koko ajan?

[tomppeli]

...
Nyt on kuristetty päätalon menoja niin minimiin, en siis täysin kiinni, mutta 95 prosenttisesti, pyyntilämpö on 30 astetta mutta meno 34-35 paluu on 26 pumppu käy melkein koko ajan?

Millainen lämmönsiirtokanaali (putkiläpimitta) ja kuinka pitkä se on päätalon ja toisen rakennuksen välillä?
Jos kanaali on pitkä, tai on liian ohutta putkea, kanaalissa voi syntyä liian suuri painehäviö (virtausvastus) ja kiertopumppu ei jaksa kierrättää lämmitysvettä riittävän tehokkaasti.
Isohko menevän ja palaavan kiertolämpötilojen erotus voisi kertoa siitä.

[darkside]

Millainen lämmönsiirtokanaali (putkiläpimitta) ja kuinka pitkä se on päätalon ja toisen rakennuksen välillä?
Jos kanaali on pitkä, tai on liian ohutta putkea, kanaalissa voi syntyä liian suuri painehäviö (virtausvastus) ja kiertopumppu ei jaksa kierrättää lämmitysvettä riittävän tehokkaasti.
Isohko menevän ja palaavan kiertolämpötilojen erotus voisi kertoa siitä.

Se kanaali on 32mm ulkomitaltaan varmaan 28mm sisältä, mutta 20mm putket sitä ennen. Nopeasti viilenee muutamia huoneita kun vetää menot kiinni mutta isot tilat pysyvät päärakennuksessa lämpösenä.