Lattialämmityksen säätö

[tomppeli]

Se kanaali on 32mm ulkomitaltaan varmaan 28mm sisältä, mutta 20mm putket sitä ennen...

Kuinka pitkä se kanaali on?

[darkside]

Se kanaali on 32mm ulkomitaltaan varmaan 28mm sisältä, mutta 20mm putket sitä ennen. Nopeasti viilenee muutamia huoneita kun vetää menot kiinni mutta isot tilat pysyvät päärakennuksessa lämpösenä.

Tälläiset lämmöt koneessa meilkein aina riippumatta miten paljon kuristaa jne.

Ulko: 3
Meno: 33(29)
Paluu: 25(55)
Käyttövesi: 59
Integraali -109

Keruul.paluu  1
Keruul.meno -3

välillä pumppu trkee 35 asteista vettä, jolloin paluu 27.



Lämpökameralla katsoin 33asteisella menovedellä toiseen rakennukseen menee tukeille asti 31,5 asteista ja vain yhdestä piiristä palasi 28 asteista muut piirit olivat 22-25 asteisia paluussa. Päärakennuksessa tukeille menee 32-33 asteista ja paluu kuristuksien takia vaihteli 23-28, lyhyimmät piirit eli MLP tä lähimmät tilat WC ja KHH joissa lyhyimmät piirit meno 33 ja paluu 32 lattiat kuumia, niitä kuristettu nyt ja ovat normaalin lämpöiset. Pumppu käy edelleen useaan kertaan päivässä ja kulutukset on nyt paikallistettu siihen. Kokonaiskulutus tunnissa, kun MLP käy ja lämmittää lattiavettä on 4-5kwh, ilman mlp:tä pohjakulutus 1-2kwh, kun kaikki poissa ja ilman mlp:tä 1,13kwh kulutus. Kun MLP lämmittää vettä hetkellinen kulutus 7-8kwh

[darkside]

Kuinka pitkä se kanaali on?

4m eli ei mikään pitkä

[tomppeli]

Kanaali on niin lyhyt, että se ei juurikaan haittaa kiertoa toisessa talossa.
Kierron ongelmat eivät johdu lämpökanaalista, kun se on vain 4 metriä. Rakennukset ovat hyvin lähellä toisiaan.

[darkside]

Pumppu on nyt käynyt 16 päivässä 200 tuntia, eli noin 12 tuntia keskiarvoltaan päivässä, mikä on todella paljon.

[darkside]

Pumppu on nyt käynyt 16 päivässä 200 tuntia, eli noin 12 tuntia keskiarvoltaan päivässä, mikä on todella paljon.

Käyttötunnit 10 vuoteen 24907h tähän päivään saakka.

[dillon]

Pumppu on nyt käynyt 16 päivässä 200 tuntia, eli noin 12 tuntia keskiarvoltaan päivässä, mikä on todella paljon.

Eikö tuo ole vähän 12kW pumpulta 500 neliön lämmittämiseen. 210m kaivokin vaikuttaa todella alimittaiselta.

Vai onko mulla mennyt jotain ohi?

[seppaant]

Tälläiset lämmöt koneessa meilkein aina riippumatta miten paljon kuristaa jne.

Ulko: 3
Meno: 33(29)
Paluu: 25(55)
Käyttövesi: 59
Integraali -109

Keruul.paluu  1
Keruul.meno -3

välillä pumppu trkee 35 asteista vettä, jolloin paluu 27.



Lämpökameralla katsoin 33asteisella menovedellä toiseen rakennukseen menee tukeille asti 31,5 asteista ja vain yhdestä piiristä palasi 28 asteista muut piirit olivat 22-25 asteisia paluussa. Päärakennuksessa tukeille menee 32-33 asteista ja paluu kuristuksien takia vaihteli 23-28, lyhyimmät piirit eli MLP tä lähimmät tilat WC ja KHH joissa lyhyimmät piirit meno 33 ja paluu 32 lattiat kuumia, niitä kuristettu nyt ja ovat normaalin lämpöiset. Pumppu käy edelleen useaan kertaan päivässä ja kulutukset on nyt paikallistettu siihen. Kokonaiskulutus tunnissa, kun MLP käy ja lämmittää lattiavettä on 4-5kwh, ilman mlp:tä pohjakulutus 1-2kwh, kun kaikki poissa ja ilman mlp:tä 1,13kwh kulutus. Kun MLP lämmittää vettä hetkellinen kulutus 7-8kwh

Onko lisää tuloksia?

ATS

[darkside]

Onko lisää tuloksia?

ATS

Tänään kun nyt pumppu ei käy meno 27 paluu 26 ja sisälämpötilat toisessa rakennuksessa 20 kellarissa, 18-20 yläkerrassa

Päärakennuksessa lämmötkin laskeneet 21,5 keskikerros ja yläkerta. Kellari 21-22 mutta se lämpö ei nyt siirry tuonne toiseen rakennukseen.

Kun pumppu käy

Ulko: 1
Meno: 34 (pyynti 30)
Paluu: 26 (55)
Käyttövesi: 49
Integraali: -69
Keruul.paluu: 0
Keruul.meno: -4

[aksutre]

Hyvä kun sait kuristettua noista lyhyistä piireistä kiertoa, auttaa tilanteeseen. Sama kakkostalon piiriin jossa jäähtymä pieni. Tuon ikäisen 12 kW pumpun ei pitäisi viedä 3kW enempää, mutta kaivo on vuodenaikaan nähden todella kylmä, lienee talven aikana ja vieläkin osa lämmöstä tehty vastuksilla.

Lämpötiloihin tuo säätäminen kv pumpun lisäys vaikuttaa, ei kulutukseen. Vaikuttaa ns. osateho systeemiltä, pumppu käyttää vastusta ja sähköä palaa. Kaivo on viilentynyt vuosien mittaan kun sieltä on otettu liikaa energiaa. Nyt sitä tarvitsee korvata sähköllä. Kyllä suhteellisen korkeaa lämpötilaa tarvitsee kylmän yön jälkeen syöttää järjestelmään, eilen itselläkin mennyt 32.9, toki sisälämpö vähän eri.

Etelä-Suomessa tähän aikaan 210m kaivon tulo pitäisi olla jossain 4-5 asteen paikkeilla, jos 0 tulee niin "ryöstetty" on kaivoa jatkuvasti.

[darkside]

Hyvä kun sait kuristettua noista lyhyistä piireistä kiertoa, auttaa tilanteeseen. Sama kakkostalon piiriin jossa jäähtymä pieni. Tuon ikäisen 12 kW pumpun ei pitäisi viedä 3kW enempää, mutta kaivo on vuodenaikaan nähden todella kylmä, lienee talven aikana ja vieläkin osa lämmöstä tehty vastuksilla.

Lämpötiloihin tuo säätäminen kv pumpun lisäys vaikuttaa, ei kulutukseen. Vaikuttaa ns. osateho systeemiltä, pumppu käyttää vastusta ja sähköä palaa. Kaivo on viilentynyt vuosien mittaan kun sieltä on otettu liikaa energiaa. Nyt sitä tarvitsee korvata sähköllä. Kyllä suhteellisen korkeaa lämpötilaa tarvitsee kylmän yön jälkeen syöttää järjestelmään, eilen itselläkin mennyt 32.9, toki sisälämpö vähän eri.

Etelä-Suomessa tähän aikaan 210m kaivon tulo pitäisi olla jossain 4-5 asteen paikkeilla, jos 0 tulee niin "ryöstetty" on kaivoa jatkuvasti.

Sehän tässä on kun ei käytä vastuksia ollenkaan? Mitä tähän pitäisi tehdä, jos kerta kv pumpun lisäyskään ei auta? Pyynniksi kun laittaa esim 30 niin lämmittää itse 33-35 asteista vettä.

Itse olen tässä mutuillut, että kiertoa olisi liian vähän ja lämpö jää päärakennukseen, ja kun MLP mittaa paluuveden lämpötilaa ja se kun on koko ajan 25, kun toisesta rakennuksesta tulee kylmää vettä?, niin se vain lämmittää koko ajan kun ei saa paluuveden lämpötilaa nostettua, eihän talossa ole lämmitettäviä lattianeliöitä kuitenkaan yli 500,. Ja kun pumppu lämmittää koko ajan niin kaivokin menee kylmäksi, mikä tähän ratkaisuksi? Mikä on kaivon ideaalilämpötila tähän aikaan vuodesta?

[aksutre]

En oikein usko että ilman vastuksia on menty. Pumpun jäätymisuojaus napsahtaa päälle kun kaivoon meno on -6 astetta. Katsoppa esim tämän vuoden tammikuun kulutuksia, siellä näkyy varmasti kulutuspiikkejä.

Tammikuun ensimmäinen viikko taisi olla koko Etelä-Suomessa  vähintään -20 pakkasta, silloin pitäs piikkejä löytyä.

[darkside]

En oikein usko että ilman vastuksia on menty. Pumpun jäätymisuojaus napsahtaa päälle kun kaivoon meno on -6 astetta. Katsoppa esim tämän vuoden tammikuun kulutuksia, siellä näkyy varmasti kulutuspiikkejä.

Kulutuspiikkejä on, mutta ei ole käyttänyt vastuksia ainakaan pumpun omasta käyttötunneista tammikuussakin laitoin vastukset pois kokonaan käytöstä, ja kulutus pysyy samana. Kulutuspiikit johtuvat muista juuri sattumalta samaan aikaan päälle menevistä suurikulutuksista laitteista (poreallas tai liesi). Lattiavettä lämmittäessä pumppu ei kuluta kuin 3-4kwh ainoastaan käyttövettä lämmittäessä se käyttää 4-6kwh tai silloin on joka kerta oolut muuta kulutusta rinnalla, mutta pumppu ei ole kertaakaan näyttänyt että käyttäisi vastuksia jne.

Kaivo ei kertaakaan ole mennyt jäihin, hälytyksiä ei ole koskaan tullut. Onkohan pumpun oma ohjaus tai anturit tai joku pielessä?

Edit: Taas pumppu käy
Ulko:2
Meno 34(30)
paluu 26(55)
käyttövesi 49
integraali -129
keruul paluu 1
keruulmeno -3

[aksutre]

Tuo ilmeisesti on/off pumppu ja erillinen varaaja jossa vastukset?
Tammikuun ensimmäisen viikon aikana pitäisi olla melkoiset kulutuspiikit jos vastuksilla lämmitetty.

[darkside]

Tuo ilmeisesti on/off pumppu ja erillinen varaaja jossa vastukset?

Thermia Diplomat 12kw taitaa olla juurikin on off pumppu, pumpun omalla 180l lvv varaajalla, jossa kierukka lattialämmitykselle.


Tuossa tammikuun kulutus

Edit: Tuossa huhtikuun kulutus

[aksutre]

Oudon kuuloinen viritys jos ei ole ulkoista isompaa varaajaa, yleensä on/off pumpuissa aina ulkoinen varaaja.

[darkside]

Oudon kuuloinen viritys jos ei ole ulkoista isompaa varaajaa, yleensä on/off pumpuissa aina ulkoinen varaaja.

Tätä olen itsekin miettinyt, mutta lämmintä käyttövettä riittänyt, mutta tekee sitäkin ainakin kerran päivässä. Vai tarkoitatko, että kuuluisi lattialämmitykselle olla varaaja? Olen käsittänyt että tämä systeemi varaisi lattiaan, eli ns ruotsalainen pumppu, mitä ikinä meinaakaan.

Tällä kertaa nyt kun kuristanut vielä toisen talon kellaria missä lämmin, niin meno 34 ja paluu jo 27, mutta ulkolämpötila 2. Kaivon paluu taas 0 ja meno -3. Käyttövesi edelleen 49 ja vilkuttaa tyhjää säiliötä eli kohta se päräyttää samaan putkeen käyttöveden lämmityksen.

[aksutre]

Saatko vielä tuon tammikuun kulutuksen vertailuksi, se kertoo paljon missä on menty kovilla pakkasilla.

[darkside]

Saatko vielä tuon tammikuun kulutuksen vertailuksi, se kertoo paljon missä on menty kovilla pakkasilla.

Vertailuksi eli kaaviona?

[aksutre]

Samanlainen tuloste riittää kuin tuo aiempi pdf.

Mielenkiintoinen viritys tuo pumppu on, ollut tuossa lopputyössä mukana:

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/47754/Kajava_Juho.pdf;jsessionid=0704A193835E46E8319584A4EF146F55?sequence=1

Tekee käyttöveden varaajaan ja sitten suoraan lämmitysverkkoon tarpeen mukaan.


"Ulkolämpötilan laskiessa alle –17 °C:n alkoi lämpöpumppu käyttää lisäenergiaa.
Rakennuksen sähköenergian kulutus kaksinkertaistui siinä vaiheessa kun pakkanen laski alle –22 °C:n verrattuna esimerkiksi –10 °C:seen. 3 kW lisävastuksen tarve alkaa kun ulkolämpötila on alle –17 °C ja 6 kW lisävastuksen tarve
kun ulkolämpötila on alle – 25 °C.

Lisävastuksien käyttö vuositasolla jää kuitenkin niin vähäiseksi, että vuosihyötysuhde nousee korkeammaksi kuin tämän mittausjakson aikainen hyötysuhde.
Mittausjakson aikaiseksi hyötysuhteeksi saatiin 1,97."

[darkside]

Samanlainen tuloste riittää kuin tuo aiempi pdf.

Mielenkiintoinen viritys tuo pumppu on, ollut tuossa lopputyössä mukana:

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/47754/Kajava_Juho.pdf;jsessionid=0704A193835E46E8319584A4EF146F55?sequence=1

Tekee käyttöveden varaajaan ja sitten suoraan lämmitysverkkoon tarpeen mukaan.


"Ulkolämpötilan laskiessa alle –17 °C:n alkoi lämpöpumppu käyttää lisäenergiaa.
Rakennuksen sähköenergian kulutus kaksinkertaistui siinä vaiheessa kun pakkanen laski alle –22 °C:n verrattuna esimerkiksi –10 °C:seen. 3 kW lisävastuksen tarve alkaa kun ulkolämpötila on alle –17 °C ja 6 kW lisävastuksen tarve
kun ulkolämpötila on alle – 25 °C.

Lisävastuksien käyttö vuositasolla jää kuitenkin niin vähäiseksi, että vuosihyötysuhde nousee korkeammaksi kuin tämän mittausjakson aikainen hyötysuhde.
Mittausjakson aikaiseksi hyötysuhteeksi saatiin 1,97."

Eli mitä tarkoittanee, pumppu toimii siis oikein?

[aksutre]

joo pumppu toimii oikein, mutta sen pitäisi käyttää paljon sähköä osatehomitoituksessa kun pakkanen menee -17 asteeseen tai alle.
Ilman vastuksia se ei selviä, mikä selittää kulutuslukemia. Uudemmat invertteripumput tekevät kovalla pakkasellakin 4.0 tai yli läämpökertoimen jos vain kaivossa on energiaa mitä ottaa.

Nyt on ollut kylmin talvi varmaan 20 vuoteen, se selittää kyllä suuren kulutuksen.

[darkside]

joo pumppu toimii oikein, mutta sen pitäisi käyttää paljon sähköä osatehomitoituksessa kun pakkanen menee -17 asteeseen tai alle.
Ilman vastuksia se ei selviä, mikä selittää kulutuslukemia. Uudemmat invertteripumput tekevät kovalla pakkasellakin 4.0 tai yli läämpökertoimen jos vain kaivossa on energiaa mitä ottaa.

Nyt on ollut kylmin talvi varmaan 20 vuoteen, se selittää kyllä suuren kulutuksen.

Kyllä sielä oli joo kulutusta, ulkoporeallas varmasti otti osan siitä, mutta vastuksia se ei ole käyttänyt, sitä en ymmärrä että miksi, ja että eikö se ole hyvä niin? 10 vuoteen käyttänyt vastuksia vajaa 400 tuntia.

Lämpöpumpun käyttötunteja kertynyt se 24900 ja sen kun jakaa 10 vuodella tulee vuosittaiseksi tunneiksi 2490, ja tämän 12 kuukaudella 207,5 ja tämän kun kertoo vaikka 4,4kW eli pumpun nimelliskulutuksella (tätä se ei todellisuudessa lattiavettä lämmittäessä aina käytä, niin kulutukseksi 913 kWh kuukaudessa, näin siis karkeasti, mutta sitten kun katsoo kuukausittaista kulutusta niin ollaan yli 3500kWh lähemmäs 4000kWh niin missä syy? Käyttövettä lämmittäessä se ottaa sen 4-6kW ja taas ilman vastuksia, mikä ei pitäisi olla mahdollista.

Käyttötunteja oli 4.4 24710H ja nyt niitä oli eilen 20.4 20910, eli käynyt noin 200 tuntia, onko tämä paljon vai vähän, ja pystyykö tähän vaikuttamaan jakamalla lämpöä eri tavalla tai sillä pumpun lisäyksellä, jolloin saisi kiertämään nopeampaan ja pienemmällä menovedellä, jolloin pumppu ei kävisi useasti päivässä, jolloin kulutus pienenisi, vai onko tämä täysin väärin ajateltu

Liitteenä tammikuun kulutus (oletettavasti mitä hait)

[aksutre]

Ei ole oikein mahdoliista että 500m2 pidetään lämpimänä yli +20 astetta kun ulkona on alle -20 astetta.
12kW teho ei tuohon riitä ja esim. tammikuun ensimmäisen viikon kulutuksesta voi asian todeta. Sinänsä vatsuskäyttö on ihan ok, estää ettei kaivo jäädy.

Kulutus on ollut kaksinkertainen tammikuun alussa. Pitää tutkia pumpun speksejä tarkemmin, mutta ei sen kompressorin ottoteho luulis olevan 4.5 kW enempää.

[darkside]

Ei ole oikein mahdoliista että 500m2 pidetään lämpimänä yli +20 astetta kun ulkona on alle -20 astetta.
12kW teho ei tuohon riitä ja esim. tammikuun ensimmäisen viikon kulutuksesta voi asian todeta. Sinänsä vatsuskäyttö on ihan ok, estää ettei kaivo jäädy.

Tammikuun alkuviikossa korkeat kulutukset, mutta johtunee ulkoporealtaan lämmityksestä, vastuksien käyttötunteja ei ole kuitenkaan kertynyt, niin mitä tämä tarkoittaa?

Lattialämmitys on mitoitettu 378m2 lämmitykseen, mikä on varmasti väärin, yritän juuri etsiä oikeat neliö määrät, joka paikassa eri lukemat.....

Edit: Rakennusten yhteenlaskettu neliömäärä ulkomittojen mukaan, mikä on siis karkea arvio, eikä liity lämmitykseen juurikaan, mutta:

1 rakennus: 405,72m2
2 rakennus: 148,8m2
yht. 554,52m2, nämä ovat siis ulkomittojen perusteella, eli eivät pidä siten paikkaansa lattialämmityksen mitoituksessa.


Lämmitettävät alat:
1 rakennuksen ylin kerros: 81,5m2
1 rakennuksen keskikerros: 109,4m2
1 rakennuksen kellari: 108,6m2
1 rakennus yht. 299,5m2

2 rakennus kellari 58,5m2
2 rakennus yläkerta 68m2

Mutta käyttötunnit ovat oikein, eli sen ei pitäisi viedä sähköä, käyttötuntien mukaan oikein ja ikinä ei ole kaivo jäätynyt

[aksutre]

Kulutuksen varmistamiseksi kannattaa asennuttaa keskukseen kWh mittaus pumpulle, wi-fi niin saat tiedot suoraan kännykkään. 40000 kWh on suuri kulutus ja merkkaa rahassakin paljon. Mahdolliset investoinnit järjestelmän toiminnan parantamiseksi onnistuvat lyhyellä takaisinmaksuajalla. Esim. kv-pumppu, lisävaraaja, kaivo.

https://www.verkkokauppa.com/fi/product/856738/TOMZN-TO-DTS238-alykas-3-vaiheinen-WiFi-ohjattava-energiamit

[darkside]

Kulutuksen varmistamiseksi kannattaa asennuttaa keskukseen kWh mittaus pumpulle, wi-fi niin saat tiedot suoraan kännykkään. 40000 kWh on suuri kulutus ja merkkaa rahassakin paljon. Mahdolliset investoinnit järjestelmän toiminnan parantamiseksi onnistuvat lyhyellä takaisinmaksuajalla. Esim. kv-pumppu, lisävaraaja, kaivo.

https://www.verkkokauppa.com/fi/product/856738/TOMZN-TO-DTS238-alykas-3-vaiheinen-WiFi-ohjattava-energiamit

Kyllä tuo kulutus merkkaa rahassakin jo paljon, ja sen takia juuri täytyykin keksiä ratkaisuja sen pienentämiseksi, mutta kun epäilen juurikin, että se johtuu lämmityksestä, äkkiähän se itsensä maksaa takaisin, jos muutaman sadan euron pumpun hommaa, mutta yritän hakea vastausta mikä tähän olisi järkevin ratkaisu ja sitä kautta edullisin.

Asensin koko talon kulutusta mittaavan Shelly Pro 3EM, jolla olen nyt seuraillut kulutusta, mutta tämä ei kerro itse pumpun tarkkaa kulutusta, muuten kuin katsomalla pohjakulutus, ja sitten vähentää se MLP:n käynti kulutuksesta ja varmistaa, että tällöin ei ole muita suurikulutuksisia laitteita päällä

[aksutre]

Ensin kannattaa selvittää mikä laite kulutuksen aiheuttaa. Poreallas ei viene kuin max 3000-4000 kWh /v.

Pumpun oma automatiikka todennäköisesti ohittaa käsin tehdyn vastusten käytön eston kun tilanne kaivossa menee jäätymisrajalle.

Alkuun kannattaa laittaa pumpulle mittaus, lisätä kv pumppu toiseen rakennukseen menevään linjaan, ostaa porealtaalle thermopeite jne.

[darkside]

Ensin kannattaa selvittää mikä laite kulutuksen aiheuttaa. Poreallas ei viene kuin max 3000-4000 kWh /v.

Pumpun oma automatiikka todennäköisesti ohittaa käsin tehdyn vastusten käytön eston kun tilanne kaivossa menee jäätymisrajalle.

Alkuun kannattaa laittaa pumpulle mittaus, lisätä kv pumppu toiseen rakennukseen menevään linjaan, ostaa porealtaalle thermopeite jne.

Porealtaita on kaksi, joista toinen sisällä eli sen ei pitäisi kuluttaa lämmitykseen yhtä paljoa, kuin ulkona oleva. Suurimmat syöpöt mitä olen tässä havainnut, niin juurikin porealtaat ja sitten tuo MLP

[aksutre]

Onneksi tulee kesä ja kulutus pienenee joksikin aikaa. Kannattaa katsoa kesällä kaivon meno/paluulämpötiloja 10 min käynnin jälkeen ja laittaa liuospumppu kiertämään manuaalisesti ja ottaa samat lämmöt ylos. siitä selviää kaivon tilanne.

Muuten sitten noita ehdotettuja asennuksia ennen lämmityskauden alkua.

[darkside]

Onneksi tulee kesä ja kulutus pienenee joksikin aikaa. Kannattaa katsoa kesällä kaivon meno/paluulämpötiloja 10 min käynnin jälkeen ja laittaa liuospumppu kiertämään manuaalisesti ja ottaa samat lämmöt ylos. siitä selviää kaivon tilanne.

Muuten sitten noita ehdotettuja asennuksia ennen lämmityskauden alkua.

Kulutuksen luulisi pienentyvän, mutta kesälläkin menee 3000kwh kuukaudessa.

Mitä tuon liuospumpun manuaalinen kierrätys kesällä auttaa?

EDIT:
Nyt kun meno on 35 ja paluu 27, niin saisiko tuota menoa pienennettyä ja paluuta suurennettua lisäämällä kiertoa, jolloin pumppu kävisi vähemmän ja täten kuluttaisi vähemmän? Omaan korvaan kuulostaa suurelta tuo 35 meno lämpötila. Tänäänkin pumppu käynyt jo yli 10 tuntia.

Edelleen kulutus pumpun käydessä 5,0-5,5 kWh, kun pohjakulutus 1,5-2 kWh, jolloin pumpun kulutus 3-4kWh, mikä olisi aivan oikea määrä.

Onkohan tuo pohjakulutus suuri, karkeasti laskettuna 2 kWh, jos kuluu joka tunti joka päivä niin se tekisi 18 000kWh vuodessa, siihen päälle porealtaat 8 000 kWh, ja MLP:n laskennallinen kulutus 10-15 000 kwh tekee juurikin 36-41 000 kWh vuodessa.

Paljonko teillä käy päivässä pumput, jos sitä voi ollenkaan verrata.

[aksutre]

Jos saat paremman kierron ja jäähtymän vaikka 5 asteeseen voit pudottaa tuota pyyntiä alaspäin. Toki pitää Thermian manuaalista katsoa miten pelaa lattialämmityksessä, kun on/off pumppu antaa joka tapauksessa korkeahkoa lämpötilaa, Lattialämmitykseen riittää useimmiten 30-35 astetta.

Kun liuospumppua pitää kokeeksi päällä vaikka 30min saa kaivon todellisen lämpötilan selvitettyä. Jos ei ole liikaa kuormitettu niin lämpötilan pitäisi olla jossain 5.0-6.0 asteen nurkilla.

Itsellä pumppu käynyt tänään 2 käyttövesijaksoa, 1 legionellatapon ja n. 6h lämmitystä. Legionellatappo näyttäs vievän n. 5kWh "ylimääräistä" huonontaa lämpökerrointa. Kulutus yhteensä 20 kWh.

Huhtikuussa mennyt tähän asti 280 kWh.

MLP:n vuosikulutus vaihdellut (lämmitys+käyttövesi) vajaa 4000kWh-4500 kWh välillä /vuosi.

Edit: Thermian ottoteho lattialämmitysessä EN14511 mukaan on vain 2,6 kW, labramittaus, mutta jos menee tuplat lienee pumpussakin jotain vikaa esim.kylmä-aineen määrä. Tilaa huoltomies tarkistamaan pumppu kesän aikana. ns."perushuolto"

[darkside]

Jos saat paremman kierron ja jäähtymän vaikka 5 asteeseen voit pudottaa tuota pyyntiä alaspäin. Toki pitää Thermian manuaalista katsoa miten pelaa lattialämmityksessä, kun on/off pumppu antaa joka tapauksessa korkeahkoa lämpötilaa, Lattialämmitykseen riittää useimmiten 30-35 astetta.

Kun liuospumppua pitää kokeeksi päällä vaikka 30min saa kaivon todellisen lämpötilan selvitettyä. Jos ei ole liikaa kuormitettu niin lämpötilan pitäisi olla jossain 5.0-6.0 asteen nurkilla.

Itsellä pumppu käynyt tänään 2 käyttövesijaksoa, 1 legionellatapon ja n. 6h lämmitystä. Legionellatappo näyttäs vievän n. 5kWh "ylimääräistä" huonontaa lämpökerrointa. Kulutus yhteensä 20 kWh.

Huhtikuussa mennyt tähän asti 280 kWh.

MLP:n vuosikulutus vaihdellut (lämmitys+käyttövesi) vajaa 4000kWh-4500 kWh välillä /vuosi.

Edit: Thermian ottoteho lattialämmitysessä EN14511 mukaan on vain 2,6 kW, labramittaus, mutta jos menee tuplat lienee pumpussakin jotain vikaa esim.kylmä-aineen määrä. Tilaa huoltomies tarkistamaan pumppu kesän aikana. ns."perushuolto"

Joo täytyy näitä seurailla, kokeeksi sammutin kaikki ilmanvaihtokoneet ja MLP:n, niin hetkellinen kulutus on 1,14 kWh, päällä ainoastaan kylmälaitteet, yksi tv, pleikkari ja tietokone, niin kulutus 1-1,15 kWh.

Tähän asti kokonaiskulutus 2046 kWh huhtikuussa

[aksutre]

Mulla on kokonaissähkönkulutus huhtikuussa 517 kWh.

Hyvä vinkki on pistää keväällä maalämpö päiväksi pois jos sääennuste lupaa auringonpaistetta seuraavaksi päiväksi. Voi vaikka pumpulta pudottaa lämmityksen pyynnin alas niin lämmittää vain käyttövettä.

Mulla lopetti pumppu lämmittämisen aamulla klo 8.00 ja kämpässä nyt  26.2 lämmintä kun aurinko paahtanut koko päivän. Ehkä lähtee aamuyöstä lämmittämään tai sitten ei jos huomennakin aurinko paistaa. Kun pumppu ei käy niin se ei myöskään kuluta.

[seppaant]

Saatko tammikuun sähkönkulutuksesta vastaavanlaisen tulosteen kuin viestissä #134 on huhtikuulta?

ATS

[darkside]

Saatko tammikuun sähkönkulutuksesta vastaavanlaisen tulosteen kuin viestissä #134 on huhtikuulta?

ATS

Tässä tammikuun kulutus taulukossa

[darkside]

Jos saat paremman kierron ja jäähtymän vaikka 5 asteeseen voit pudottaa tuota pyyntiä alaspäin. Toki pitää Thermian manuaalista katsoa miten pelaa lattialämmityksessä, kun on/off pumppu antaa joka tapauksessa korkeahkoa lämpötilaa, Lattialämmitykseen riittää useimmiten 30-35 astetta.

Kun liuospumppua pitää kokeeksi päällä vaikka 30min saa kaivon todellisen lämpötilan selvitettyä. Jos ei ole liikaa kuormitettu niin lämpötilan pitäisi olla jossain 5.0-6.0 asteen nurkilla.

Itsellä pumppu käynyt tänään 2 käyttövesijaksoa, 1 legionellatapon ja n. 6h lämmitystä. Legionellatappo näyttäs vievän n. 5kWh "ylimääräistä" huonontaa lämpökerrointa. Kulutus yhteensä 20 kWh.

Huhtikuussa mennyt tähän asti 280 kWh.

MLP:n vuosikulutus vaihdellut (lämmitys+käyttövesi) vajaa 4000kWh-4500 kWh välillä /vuosi.

Edit: Thermian ottoteho lattialämmitysessä EN14511 mukaan on vain 2,6 kW, labramittaus, mutta jos menee tuplat lienee pumpussakin jotain vikaa esim.kylmä-aineen määrä. Tilaa huoltomies tarkistamaan pumppu kesän aikana. ns."perushuolto"

Sammutin noin 30min-1h MLP:n ja keruul.paluu oli taisi olla 5-6 ja meno kanssa 5-6 luokkaa,

[seppaant]

Oheisessa kuvassa esitetään tammikuun tuntikohtaiset kulutukset:
- 4.1.2024 n. klo 04 putosi kulutus radikaalisti 5 kw (12 kw -> 7 kW ). Mitä on tehty?
- Kulutus kasvaa lähes suoraviivaisesti, hieman ylöspäin kaartuen kuten pitääkin, lämpötila-alueella  +5 C -> -25 C
- Lisävastuksia ei käytetä ainakaan vielä pakkasen kiristyessä -25 C:een

ATS

Lisäsin toisen kuvan missä on yhdistetty sekä tammi- että huhtikuun kulutukset.
Samaan "pötköön" näkyy menevän

[darkside]

Oheisessa kuvassa esitetään tammikuun tuntikohtaiset kulutukset:
- 4.1.2024 n. klo 04 putosi kulutus radikaalisti 5 kw (12 kw -> 7 kW ). Mitä on tehty?
- Kulutus kasvaa lähes suoraviivaisesti, hieman ylöspäin kaartuen kuten pitääkin, lämpötila-alueella  +5 C -> -25 C
- Lisävastuksia ei käytetä ainakaan vielä pakkasen kiristyessä -25 C:een

ATS

Lisäsin toisen kuvan missä on yhdistetty sekä tammi- että huhtikuun kulutukset.
Samaan "pötköön" näkyy menevän

Veikkaan, että tuolloin klo 4 on ollut sattumalta esim ulkoporeallas pelkästään tai molemmat porealtaat ja maalämpökone lämmittämässä, mutta tuollaisia isoja piikkejä on koko ajan ja toistuvasti 2-5 ja 5-8kwh piikkejä.

Eikö tuo kulutus kuitenkin ole todella paljon, nyt kun pystyn katsomaan koko talon kulutusta niin siitä näkee, että todella useasti on yli 4 kilowattia hetkellinen kulutus ja joskus putoaa 1 kw ja esim tänään yöllä alle 900 watin, syytä sille en tiedä.

Talossa edelleen päärakennuksessa lämmintä 22-24, toisessa rakennuksessa 20 astetta, menovesi lämmittäessä 35 ja paluu edelleen 26-27, pumppu käy useasti päivässä 0 asteen keleissä, minusta ei voi kuulostaa oikealta, jos 0 asteen keleillä käy puolet päivästä, niin käykö se sitten 24/7 kunnon pakkaskeleillä alle -20 kuitenkin.

[seppaant]

Veikkaan, että tuolloin klo 4 on ollut sattumalta esim ulkoporeallas pelkästään tai molemmat porealtaat ja maalämpökone lämmittämässä, mutta tuollaisia isoja piikkejä on koko ajan ja toistuvasti 2-5 ja 5-8kwh piikkejä.

Tammikuun alun ja 4.1. klo 04 välisen ajan oli koko ajan n. 5kW suurempi kulutus verrattuna samalla lämpötilalla olevaan kulutukseen sen jälkeen.
Kulutus siis putosi kerrasta 4.1. klo 04 sen 5 kW ja pysyi sen jälkeen alemmalla tasolla.

Trendeistä nähdään että ulkolämpötilalla n. +15C on kulutus n. 3 kW
Koska tällöin ei enää ole lämmitystarvetta, on tuo lukema käyttöveden lämmitys +muu talon kulutus.

Eli peruskulutus on n. 3kW, mutta mihin se menee?

ATS