Vesivuodon selvittelyä

[Tekniikkatutkija]

Meillä on pääkaupunkiseudulla vuonna 2018 valmistunut omakotitalo, jossa maalämpöpumppu Nibe 1226-8 ja sen yhteydessä lämminvesivaraaja Haato Hk 300. Kun talossa ei olla paikalla, vesimittarin mukaan vettä silti kuluu noin 15-30 litraa vuorokaudessa eli noin litra tunnissa. Vettä kuluu mittarin mukaan sykäyksittäin noin puoli desilitraa kerralla eli vesimittarin pyörä ei pyöri koko aikaa. Jos pääsulku on päiviä kiinni ja sen avaa, järjestelmään menee mittarin mukaan noin litra vettä.

Olen tutkinut, että minne vesi vuotaa mutta vähän tuloksetta. Kun pääsulku on kiinni, vettä ei kulu. Kun talon vesipisteille johtavat sulut ovat kiinni, vettä kuluu. Kun laittaa lämminvesivaraajan sulun kiinni eli sulkee lämpimän veden lähdön, vettä kuluu. Kun sulkee maalämpöpumppuun johtavan kylmän vesilinjan, jolloin kylmän veden vesipisteet ovat edelleen käytössä, kulutus oikeastaan pysähtyy. Eli ongelma olisi maalämpöpumppuun tulevan kylmän veden sulun ja lämminvesivaraajan lähtevän kuuman veden sulun välissä. Lattialämmityspiiriin ei pitäisi vuotaa vettä (paine noin 0,4 Bar), tuskin keruupiiriinkään (paine noin 0,4 Bar) eikä vesi valu myöskään viemäriin maalämpöpumpun tai lämminvesivaraajan varoventtiilin vuotolinjasta. Missään teknisessä tilassa tai koko talossa ei näy pisaraakaan vuotovettä.

Selvitin ongelmaa myös painemittarin avulla ja tulokset olivat samankaltaisia kuin vesimittarin kanssa. Paine laskee noin 0,5 baria tunnissa. Tämä poissulki sen, että vesimittarissa olisi ollu vikaa.

Keinot jotenkin jo vähän lopussa selvitysten suhteen. Miten tämä ongelma pitäisi selvittää, koska 20 litraa vuorokaudessa tuntuu aika isolta vuotomäärältä?

[seppaant]

eikä vesi valu myöskään viemäriin maalämpöpumpun tai lämminvesivaraajan varoventtiilin vuotolinjasta

Tätä minä kuitenkin epäilisin.
Laita vuotolinjan päähän jokin astia, johon mahdollinen vuotovesi menisi.
Käyttövesilinjan varoventtiilistä kuuluukin tulla vettä silloin kun säiliötä lämmitetään, mutta 15 - 20 l/vrk tuntuu aika paljolta.
Laita painemittari johonkin lämminvesilinjaan ja katso paineen käyttäytyminen säiliön lämmityksen aikana.
- Nouseeko paine suuremmaksi kuin verkoston paine?
- Vai pysyykö samana kuin verkoston paine?

Onko käyttöveden kierto?
Kuinka usein tehdään lämmintä vettä?

ATS

[Matias]

Missään teknisessä tilassa tai koko talossa ei näy pisaraakaan vuotovettä.

Eihän ulkohana liruttelisi hiukan?

[Olde]

Vettä kuluu mittarin mukaan sykäyksittäin noin puoli desilitraa kerralla eli vesimittarin pyörä ei pyöri koko aikaa.

Pystytkö yhdistämään tiedot veden kulutuksen ja mlp:n välillä, että korreloiko nämä sykäykset mitenkään yhteen Lv lämmityssyklin kanssa ?

[Jounie]

Tutulla oli aikoinaan sama ongelma. Oli kaksi viikkoakin reissussa niin vettä kului monta kuutiota. Vika löytyi tuosta lämpimän veden systeemistä. Elikkä vaikka oli vaan sähköboileri veden lämmitykseen niin teki semmoista että kun vettä lämmitettiin niin painevaihtelu sai mittarin liikkumaan . Mittarissa kulki sama vesi edestakaisin paine vaihtelun takia. Elikkä kun lämmitettiin vettä niin sehän laajenee ja se ei päässyt muualle kuin verkostoon mittarin kautta ja sehän pyörii silloin. Vika korjaantu kun lisättiin tai vaihdettiin kylmä vesilinjan takaiskuventiili. Hänellä ei ollut siis varsinaista vuotoa vaan veden edestakainen kulku aiheutti tuota mittarin lukeman nousua.Tuo takaiskuhan on käsittääkseni pakollinen .

[Matias]

Itselläni oli aikoinaan huoltokeikka kun asiakas ilmoitti että eteiseen sijoitettu vastuksilla lämpiävä  pystymallinen 200-300l:n käyttövesivaraaja oli alkanut ajoittain pitää outoa ääntä mutta kuumaa vettä oli aina riittänyt.
Siellä oli varaajan kapillaaritemostaatin koskettimet hitsautuneet kiinni eikä erillistä kuitattavaa ylikuumenemissuojaa ollut vastuksen päävirtapiirissä.
Varaajan vastus oli siis jatkuvasti päällä.
Asiakas kertoi että varaajan ääntelyä oli ajoittain kuulunut useamman kuukauden ajan.

Järkeilin silloin että ilmeisesti varaajassa oli vesi alkanut kiehua jolloin paine nousi ja varoventtiili avautui jossain vaiheessa ja laski paineet ja vettä viemäriin ja varaajassa kaiketi paine aleni alle vesijohtoverkon paineen joten varaajaan tuli kylmää vettä tilalle ja sama ilmiö sitten toistui.
Varoventtiililtä oli kiinteästi liitetty putki viemäriin joten mitään ei tulvinut eteiseen.

Termostaatin uusimisen jälkeen varaajan ääntely oli lakannut.

Tapahtuma oli niiltä ajoilta kun sähkön ja veden hinta oli sitä luokkaa ettei niillä juuri ollut merkitystä rahallisesti

[Tekniikkatutkija]

Tätä minä kuitenkin epäilisin.
Laita vuotolinjan päähän jokin astia, johon mahdollinen vuotovesi menisi.
Käyttövesilinjan varoventtiilistä kuuluukin tulla vettä silloin kun säiliötä lämmitetään, mutta 15 - 20 l/vrk tuntuu aika paljolta.
Laita painemittari johonkin lämminvesilinjaan ja katso paineen käyttäytyminen säiliön lämmityksen aikana.
- Nouseeko paine suuremmaksi kuin verkoston paine?
- Vai pysyykö samana kuin verkoston paine?

Onko käyttöveden kierto?
Kuinka usein tehdään lämmintä vettä?

ATS

Ei ole käyttöveden kiertoa.

Vuotolinja on suoraan lattiakaivoon ja avasin kaivon niin, jotta näkee jos tulee vettä. Vuotoa ei ole, paitsi silloin harvoin kun varoventtiilin kuuluukin toimia.  Varmuuden vuoksi voisi katsoa, että saako putken pään näkyviin ennen kaivolinjaa.

Lämminvesilinjaan pitäisi tosiaan tehdä painemittaus mutta sopivia kohtia ei oikein ole mittarille ja mitään ei viitsisi lähteä aukomaan. Onnistuisikohan jos mittarin laittaisi kiinni kodinhoitohuoneen hanaan ja avaisi sen kuumalle.

[Tekniikkatutkija]

Eihän ulkohana liruttelisi hiukan?

Ei vuoda ja lisäksi sulku sisäpuolella ja painekoe myös todennut että on kunnossa.

[seppaant]

Vuotolinja on suoraan lattiakaivoon ja avasin kaivon niin, jotta näkee jos tulee vettä. Vuotoa ei ole, paitsi silloin harvoin kun varoventtiilin kuuluukin toimia.  Varmuuden vuoksi voisi katsoa, että saako putken pään näkyviin ennen kaivolinjaa.
Varoventtiilin kuuluu toimia aina kun lämmitetään käyttövesisäiliötä
Jos tällöin ei tule varosta vettä, niin silloin KV-linjan takaiskuventtiili vuotaa estosuuntaan.
Kuinka usein kone lämmittää KV-säiliön ja mitkä ovat lämmityksen aloitus- ja lopetus lämpötilat?

Lämminvesilinjaan pitäisi tosiaan tehdä painemittaus mutta sopivia kohtua ei oikein ole mittarille ja mitään ei viitsisi lähteä aukomaan. Onnistuisikohan jos mittarin laittaisi kiinni kodinhoitohuoneen hanaan ja avaisi sen kuumalle.
Se on mittarille hyvä paikka

ATS

[Kajakki]

Onko WC istuimesi moderni seinäkiinnitteinen? Niissähän vesisäiliö on seinänsisässä ja niissä onhavaittu vuotoja seinän sisään.

[Matias]

Kajakin postauksesta tuli ajatus että wc:n huuhtelusäiliön pohjaventtiilin tiivistelevy saattaa hiukan vuotaa pönttöön ja kun huuhtelusäiliössä vedenpinta laskee tarpeeksi niin uimuriventtiili täyttää huuhtelusäiliön uudelleen.
Tuollaisessa tilanteessa vuotanut vesi menee suoraan viemäriin ja säiliön täyttö tapahtuu jaksottain.

Vettä kuluu mittarin mukaan sykäyksittäin noin puoli desilitraa kerralla eli vesimittarin pyörä ei pyöri koko aikaa.

[seppaant]

Onko WC istuimesi moderni seinäkiinnitteinen? Niissähän vesisäiliö on seinänsisässä ja niissä onhavaittu vuotoja seinän sisään.

Vessa käyttää kylmää vettä, mutta "vuoto" on paikallistettu KV-järjestelmään

ATS

[seppaant]

Kun talossa ei olla paikalla, vesimittarin mukaan vettä silti kuluu noin 15-30 litraa vuorokaudessa eli noin litra tunnissa. Vettä kuluu mittarin mukaan sykäyksittäin noin puoli desilitraa kerralla eli vesimittarin pyörä ei pyöri koko aikaa. Jos pääsulku on päiviä kiinni ja sen avaa, järjestelmään menee mittarin mukaan noin litra vettä.

Jos vettä menee 15 - 30 litraa vuorokaudessa puolen desilitran erissä, tarkoittaa tämä että tuo puoli desilitraa menee n. 3-4 min välein.
Tuskin talon sisällä on mitään sellaista mikä voisi aiheuttaa näin nopean syklisen ilmiön.
Vaihtoehdoksi jäänee että vesijohtoverkoston paine sykkii tällä taajuudella.
Paljonko on verkoston paine ja paljonko se vaihtelee ja millä taajuudella?
Tuleeko vesi vesitornista vai hoidetaanko verkoston paine paineenkorotuspumpuilla?

Jossitellaan vielä vähän:
Jos verkoston paine vaihtelee riittävästi, paineen noustessa pullistuu 300 litran KV-varaaja puolen desilitran verran ja vesimittarin lukema kasvaa.
Paineen laskiessa vesi pakenee takaisin verkostoon estosuuntaan vuotavan käyttövesilinjan takaiskun ja vesimittarin kautta.
Ja jos vesimittarissa on takaisinpyörinnän esto, niin mittarin lukema ei pienene.

ATS

[Kajakki]

Kajakin postauksesta tuli ajatus että wc:n huuhtelusäiliön pohjaventtiilin tiivistelevy saattaa hiukan vuotaa pönttöön ja kun huuhtelusäiliössä vedenpinta laskee tarpeeksi niin uimuriventtiili täyttää huuhtelusäiliön uudelleen.
Tuollaisessa tilanteessa vuotanut vesi menee suoraan viemäriin ja säiliön täyttö tapahtuu jaksottain.

Tuohan ehkä yleisin vesivuodon syy ja senhän näkee Vc kulhosta esim kuivalla vc paperilla tsekkaamalla. Tämä uutinen tältä talvelta on ehkä mennyt joiltakin ohi, nimittäin nämä seinän sisään asennettavan säiliöt ovat vuotaneet rakenteisiin vettä. Jostain tiivisteestä. Mutta emmehän tiedä edes onko tuolla tällainen säiliö.

[Lappanen]

Tuohan ehkä yleisin vesivuodon syy ja senhän näkee Vc kulhosta esim kuivalla vc paperilla tsekkaamalla. Tämä uutinen tältä talvelta on ehkä mennyt joiltakin ohi, nimittäin nämä seinän sisään asennettavan säiliöt ovat vuotaneet rakenteisiin vettä. Jostain tiivisteestä. Mutta emmehän tiedä edes onko tuolla tällainen säiliö.

Oikein tehtynä seinä-wcn seinän sisäinen mahdollinen vuoto paljastuu kun pöntön alle seinään lattiantasoon jätetystä kolosta alkaa valua vettä. Ja se seinä jossa wcn runko-osa on kiinni on vesieristetty myös. Eri asia sitten onko se oikeasti oikein tehty 

[Tekniikkatutkija]

Jos vettä menee 15 - 30 litraa vuorokaudessa puolen desilitran erissä, tarkoittaa tämä että tuo puoli desilitraa menee n. 3-4 min välein.
Tuskin talon sisällä on mitään sellaista mikä voisi aiheuttaa näin nopean syklisen ilmiön.
Vaihtoehdoksi jäänee että vesijohtoverkoston paine sykkii tällä taajuudella.
Paljonko on verkoston paine ja paljonko se vaihtelee ja millä taajuudella?
Tuleeko vesi vesitornista vai hoidetaanko verkoston paine paineenkorotuspumpuilla?

Jossitellaan vielä vähän:
Jos verkoston paine vaihtelee riittävästi, paineen noustessa pullistuu 300 litran KV-varaaja puolen desilitran verran ja vesimittarin lukema kasvaa.
Paineen laskiessa vesi pakenee takaisin verkostoon estosuuntaan vuotavan käyttövesilinjan takaiskun ja vesimittarin kautta.
Ja jos vesimittarissa on takaisinpyörinnän esto, niin mittarin lukema ei pienene.

ATS

Sain pienen mietiskely- ja hankintatauon jälkeen taas tehtyä kokeiluja. Onnistuin tekemään vähän harrastelijakeinoilla painekokeen ylä- ja alakerran putkiin. Jakotukeilta vesipisteille paine pysyy hyvin kylmän ja lämpimän putkissa eli ei ole vuotoa. Tämä helpotti oloa, koska nyt ei vesi ainakaan valu minnekään talossa.

Varsinainen ongelma ei silti poistunut. Lähdin tutkimaan täällä olleiden pohdiskelujen mukaisesti. Yritin tutkia paineen nousua lämminvesilinjassa, kun vettä lämmitetään, mutta se ei tuntunut onnistuvan. Laitoin sitten painemittarin kylmälle puolelle ja Nibestä kertakorotuksen päälle lämmittämään maalämpökoneen säiliötä. Pääsulku kiinni ja paine lähti heti nousemaan. Pääsulku auki ja paine lähti hitaasti laskemaan, sulku kiinni ja paine nousee jne. Vesi siis virtaa vesimittarin kautta myös takaisinpäin.  Nyt vihdoin löytyi selkeä vika, jonka pystyi toistamaan. Nibessä on LK:n syöttöventtiili, jonka takaisku taitaa vuotaa.

Toisaalta myös vesimittarin takaiskuventtiili vuotaa mikäli siinä sellainen on. Mistä sen näkee, kuva liitteenä?

Kaikki epämääräisyyden tuntuvat selittyvät tällä yhden tai kahden takaiskun vialla. Viime aikoina myös varosta on tullut entistä vähemmän vettä jos lainkaan. Verkon paine on aika tasainen mutta pikku nousu näytti työntävän vettä sisään ja sama vesi luultavasti valui myös takaisin ilman että se näkyy mittarissa. Tätäkin oli palstalla jo ehdotettu vikojen perusteella. Nyt varmistunut, että ainakaan vettä ei vuoda taloon mutta kai tämäkin pitäisi korjata.

[Kajakki]

Takaisku on yleensä vinokaraventtiilissä joka on virtaussuuntaan VM jälkeen. Ei näy tuossa kuvassa. Joskus takaiskut limoittuu ja alkaa vuotamaan. Minullakin teki kerran sen.

[rsaarela]

Takaisku on yleensä vinokaraventtiilissä joka on virtaussuuntaan VM jälkeen. Ei näy tuossa kuvassa. Joskus takaiskut limoittuu ja alkaa vuotamaan. Minullakin teki kerran sen.

Mikä on kuvan vasemmassa laidassa oleva juttu?
Kun olisi isompi kuva siitä / alemmas?
onko vain muunnos talojohtoon?

[Kajakki]

Siinä on Mess liitin talojohtoon ja tulppa on mahdollisuus vastuslangan pujottamiseen.

[ISKI]

Mulla Boschin pumpussa vastaava ongelma eli takaiskuventtiili falskaa ja näköjään myös talon vesimittarin jälkeen oleva takaisku myös, koska ylivuotoputkesta ei tule koskaan mitään.
Aloin katselemaan syöttösekoitusventtiiliä ja sekoitusventtiiliä tarkemmin.
Boschissa se on toteutettu kahdella osalla, siis erillisellä syöttöventtiilillä (jossa varoventtiili ja takaiskuventtiili ja syöttösekoitusventtiilillä (jossa lämpimän käyttöveden säätönuppi).
Tuo syöttöventtiili näyttää olevan tuon pdf-tiedoston mukainen malli 508.
Siinä on yhdistetty sulku- ja takaiskuventtiili.
Testasin, että sulku toimii eli kun nupin kiertää kiinni, niin lämpimän veden tulo loppuu.
Käyttöasennossa se on minulla täysin auki, mutta onko tämä oikein?
Entä onko kokemuksia siitä, miten luotettavasti tämän mallin takaiskuventtiili yleensä toimii?
Onko sillä väliä, että asennettu pdf-tiedoston kuvaan nähden ylösalaisin?
Periaatteessa painovoima voisi auttaa takaiskun karan sulkeutumista, jos olisi pdf-kuvan mukaisesti.

[Tekniikkatutkija]

Mulla Boschin pumpussa vastaava ongelma eli takaiskuventtiili falskaa ja näköjään myös talon vesimittarin jälkeen oleva takaisku myös, koska ylivuotoputkesta ei tule koskaan mitään.
Aloin katselemaan syöttösekoitusventtiiliä ja sekoitusventtiiliä tarkemmin.
Boschissa se on toteutettu kahdella osalla, siis erillisellä syöttöventtiilillä (jossa varoventtiili ja takaiskuventtiili ja syöttösekoitusventtiilillä (jossa lämpimän käyttöveden säätönuppi).
Tuo syöttöventtiili näyttää olevan tuon pdf-tiedoston mukainen malli 508.
Siinä on yhdistetty sulku- ja takaiskuventtiili.
Testasin, että sulku toimii eli kun nupin kiertää kiinni, niin lämpimän veden tulo loppuu.
Käyttöasennossa se on minulla täysin auki, mutta onko tämä oikein?
Entä onko kokemuksia siitä, miten luotettavasti tämän mallin takaiskuventtiili yleensä toimii?
Onko sillä väliä, että asennettu pdf-tiedoston kuvaan nähden ylösalaisin?
Periaatteessa painovoima voisi auttaa takaiskun karan sulkeutumista, jos olisi pdf-kuvan mukaisesti.

Minulla tuo sama venttiili Nibessä ja myös ylösalaisin. Nuppi on myös täysin auki asennossa. Olisi kiva kuulla, jos jollakin aiempia kokemuksia venttiilistä sekä sen vaihdosta.