Korjauksen jälkeen HP häly

[maalämmittää]

Ei kai sentään kokonaan lopeteta? Mikä mielestäsi olisi oikea siirtymä kompressorilta sähkölle, jos ei korkea lauhduttimen tulo/menolämpötila

Minun kokemuksieni mukaan lopettaa, kun normaali KV-tarve.
Jos on luksus, niin sitä en ole kokeillut.

Edit: en huomannut vastata jälkimmäiseen kysymykseen..
Ei minun mielipiteellä merkitystä
Käyttöohjeen mukaan luksus- tilassa nibe voi käyttää sähkövastusta ja se lisää käyttökustannuksia.
Tätä mainintaa ei ole säästö ja normaali tiloissa.

[geo_lampoa]

Minun kokemuksieni mukaan lopettaa, kun normaali KV-tarve.
Jos on luksus, niin sitä en ole kokeillut.

Edit: en huomannut vastata jälkimmäiseen kysymykseen..
Ei minun mielipiteellä merkitystä
Käyttöohjeen mukaan luksus- tilassa nibe voi käyttää sähkövastusta ja se lisää käyttökustannuksia.
Tätä mainintaa ei ole säästö ja normaali tiloissa.

Kyllähän sen pumpun pitää osata siirtyä kompressorilta sähkölle ilman hälytyksiä joka tilanteessa, jos tarve vaatii. Mille tahansa profiilille voi määrittää sellaiset pyyntilämpötilat, ettei pelkkä pumppu siihen pysty. Pointti olikin siinä, että mikä sen siirtymän määrittää. Mielestäni se on juurikin se höyrystimen lämpötilatieto eikä HP häly. Normaalisti toimiessaan pitäisi siis tilanteesta riippumatta triggeröityä aina ensin se lämpötila eikä HP hälyä pitäisi tulla ikinä ensimmäistäkään kertaa.

Muutoinhan tilanne on absurdi. Vastuskäytölle ei siirryttäisi ikinä, jos minkä tahansa raja-arvon saavuttaminen lopettaisi kaiken lämmittämisen.

[1245_Nibe]

 Otin BT6 ja BT7 anturit ulos lokeroistaan ja laitoin ne vierekkäin. Täsmälleen samaa lämpötilaa näyttivät. Koitin vähän putsata lokeroita ja tuuppasin täyteen lämpötahnaa ja anturit takaisin.

[seppaant]

Otin BT6 ja BT7 anturit ulos lokeroistaan ja laitoin ne vierekkäin. Täsmälleen samaa lämpötilaa näyttivät. Koitin vähän putsata lokeroita ja tuuppasin täyteen lämpötahnaa ja anturit takaisin.

Todetaan että KV-säiliön lämmityskiertoon osallistuvat mittaukset näyttävät oikein.

Olen verrannut "1245_Nibe":n mittausten BT3-BT6 erotusta kymmenkunnan muun Nibe-pumpun vastaavaan eroon.
"1245_Nibe":n pumpussa ero on keskimäärin 9C ja muissa pumpuissa keskimäärin 5,5C
Tämä tarkoittaa sitä että "1245_Nibe":n pumpussa siirtyy lämpö kierukasta huonommin KV-varaajan veteen verrattuna muihin pumppuihin.

Jos kierukassa olisi tukos, niin silloin virtaus hidastuisi kierukassa.
Tästä seuraisi se että kierukasta ulostulevan veden lämpötila BT3 lähenee KV-varaajan veden lämpötilaa BT6
Eli erotus BT3-BT6 pienenee, näinhän ei ole
-> kierukassa ei ole tukosta.

Jos kierukka olisi karstottunut eli lämmönsiirto kierukan vedestä KV-säiliön veteen on huonontunut
Niin silloin kierukan lämmitysvesi menee "sukkana" kierukan läpi ja lämpötila laskee kierukassa vähemmän kuin puhtaassa kierukassa eli vesi BT3 tulee kuumempana kierukasta ulos
Tällöin erotus BT3-BT6 kasvaa, kuten tässä tapauksessa on käynyt.
Tässä tapauksessa pumppu hoitaa KV-varaajan lämmityksen suurentamalla kierukan ja säiliön välistä Dt:ä
Eli nostaa lämmitysveden lämpötilaa BT12 / BT2 ja lauhduttimen painetta,
-> Kierukka on karstottunut

Mielipiteitä?

ATS

[geo_lampoa]

Todetaan että KV-säiliön lämmityskiertoon osallistuvat mittaukset näyttävät oikein.

Olen verrannut "1245_Nibe":n mittausten BT3-BT6 erotusta kymmenkunnan muun Nibe-pumpun vastaavaan eroon.
"1245_Nibe":n pumpussa ero on keskimäärin 9C ja muissa pumpuissa keskimäärin 5,5C
Tämä tarkoittaa sitä että "1245_Nibe":n pumpussa siirtyy lämpö kierukasta huonommin KV-varaajan veteen verrattuna muihin pumppuihin.

Jos kierukassa olisi tukos, niin silloin virtaus hidastuisi kierukassa.
Tästä seuraisi se että kierukasta ulostulevan veden lämpötila BT3 lähenee KV-varaajan veden lämpötilaa BT6
Eli erotus BT3-BT6 pienenee, näinhän ei ole
-> kierukassa ei ole tukosta.

Jos kierukka olisi karstottunut eli lämmönsiirto kierukan vedestä KV-säiliön veteen on huonontunut
Niin silloin kierukan lämmitysvesi menee "sukkana" kierukan läpi ja lämpötila laskee kierukassa vähemmän kuin puhtaassa kierukassa eli vesi BT3 tulee kuumempana kierukasta ulos
Tällöin erotus BT3-BT6 kasvaa, kuten tässä tapauksessa on käynyt.
Tässä tapauksessa pumppu hoitaa KV-varaajan lämmityksen suurentamalla kierukan ja säiliön välistä Dt:ä
Eli nostaa lämmitysveden lämpötilaa BT12 / BT2 ja luhduttimen painetta,
-> Kierukka on karstottunut

Mielipiteitä?

ATS

Mahdollista, mutta pitäisin epätodennäköisenä, että tämä olisi tapahtunut täsmälleen samaan aikaan kylmäpiirin rukkauksen kanssa.

Ja edelleen olen sitä mieltä, että tässäkään tilanteessa pressostaatti ei saisi laueta, vaan jos lämpö siirtyy eteenpäin lauhduttimelta, niin eka pitäisi tulla "korkea lämpötila".

Eli edelleen veikkaan ongelman juurisyytä kylmäyksikön sisään

[seppaant]

Vielä yksi kuva
Kuvassa näytetään kuinka lämmintä lämmitysvettä BT12 tarvitaan tietyn lämpötilan saavuttamiseksi varaajan alaosaan BT6
Esim 45 C saavuttamiseksi varaajan alaosaan pitää lämmitysveden BT12 lämpötilan olla välillä 54,5 - 57 C
Kun taas "1245_Nibe":llä pitää lämmitysveden lämpötilan olla välillä 59,5 - 61,5 C eli n. 5 C lämpimämpää.
-> Kierukan lämmönsiirto heikentynyt

Käyrästössä on kolme poikkeavaa tapausta johtuen syystä mitä en ole ehtinyt vielä tutkia

ATS

[maalämmittää]

Kyllähän sen pumpun pitää osata siirtyä kompressorilta sähkölle ilman hälytyksiä joka tilanteessa, jos tarve vaatii. Mille tahansa profiilille voi määrittää sellaiset pyyntilämpötilat, ettei pelkkä pumppu siihen pysty. Pointti olikin siinä, että mikä sen siirtymän määrittää. Mielestäni se on juurikin se höyrystimen lämpötilatieto eikä HP häly. Normaalisti toimiessaan pitäisi siis tilanteesta riippumatta triggeröityä aina ensin se lämpötila eikä HP hälyä pitäisi tulla ikinä ensimmäistäkään kertaa.

Muutoinhan tilanne on absurdi. Vastuskäytölle ei siirryttäisi ikinä, jos minkä tahansa raja-arvon saavuttaminen lopettaisi kaiken lämmittämisen.

Näissä olemme Niben ohjelmistojen ominaisuuksien "vankeja" mielipiteinemme.

Olen yllä kuvannut miten kokemusteni mukaan Nibe toimii.

Samaa mieltä, ettei HP / LP hälyjä pitäisi normitilanteessa tulla, mutta silti softissa voi olla ominaisuuksia jotka ottavat ne huomioon.

[maalämmittää]

Voisko tukos olla muualla kuin KV-varaajan kierukassa?

[seppaant]

Pari kysymystä:
- Onko lattialämmitysputket pysyneet kirkkaina vai ova
tko tummuneet?
Jos tummumeet, niin minkä värisiä ovat
- Onko järjestelmässä mustaa rautaa olevia komponentteja?
Kiertovesipumppu?
Paisunta-astia?
Muita?

[Olde]

Vielä yksi kuva
Kuvassa näytetään kuinka lämmintä lämmitysvettä BT12 tarvitaan tietyn lämpötilan saavuttamiseksi varaajan alaosaan BT6
Esim 45 C saavuttamiseksi varaajan alaosaan pitää lämmitysveden BT12 lämpötilan olla välillä 54,5 - 57 C
Kun taas "1245_Nibe":llä pitää lämmitysveden lämpötilan olla välillä 59,5 - 61,5 C eli n. 5 C lämpimämpää.
-> Kierukan lämmönsiirto heikentynyt

Käyrästössä on kolme poikkeavaa tapausta johtuen syystä mitä en ole ehtinyt vielä tutkia

ATS

En tiedä auttaako tähän ketjun ongelmaan mitään, mutta lukemat omassa 10v vanhassa F1245-10 seuraavasti ja osuvat yksiin kuvan lukemien kanssa
BT6 47,5c / BT12 62,5c
(Kuumaksaasu BT14 94c, GP1 28%)
BT6 50c  / BT12 64,7c)
(Kuumaksasu  98,5c, GP1 27%)
Paluu BT3 57,9c ja meno 64c, niin about max on tuo 50c pysäytys mulla pelkällä kompuralla.

Paikat on varmasti kaikki ”pinttymän peitossa” kun piiri vanhaa patarautaputkea ja kiertovesi täysin mustaa.

[1245_Nibe]

Pari kysymystä:
- Onko lattialämmitysputket pysyneet kirkkaina vai ova
tko tummuneet?
Jos tummumeet, niin minkä värisiä ovat
- Onko järjestelmässä mustaa rautaa olevia komponentteja?
Kiertovesipumppu?
Paisunta-astia?
Muita?

Lattialämmitysputket ovat vihreät, oleet aina 

Sen verran mit nyt materiaaleista ymmärrän niin ei ole "mustaa rautaa". Pari mutka palaa putkissa vähän "ehkä on, ehkä ei".

Vesi mikä kierukasta tuli ulos, oli ainakin ihan puhdasta.

about max on tuo 50c pysäytys mulla pelkällä kompuralla

Tätä pitikin kysyä että mihin noin suurinpiirtein tällaisen ehjän pumpun pitäisi pystyä käyttövesi lämmittämään ilman vastuksia...

EDIT: asetin KV-lämmöt nyt niin että ala=40 ja ylä=46 . Siihen näyttää pumppu pystyvän ilman hälyjä. 48 ylärajaan ei enää kykene. Vaikka historia lokia ei ole, niin uskon että tuo 50 astetta on varmaan ollut aikalähellä sitä mihin aikaisemmin pystynyt. Tämä siis päättelyä talon sähkönkulutuskäyristä. Ehkä on ennenkin 1-2kw vastusta käyttänyt että on päässyt aiempaan 52 pyyntiin, sitä en pysty varmuudella erottamaan kulutustiedoista koska pumppu jo itsessään käyttää saman. Mutta 3kw ja varsinkin siitä ylöspäin, pomppaa jo esiin käppyröissä....

[Olde]

Tätä pitikin kysyä että mihin noin suurinpiirtein tällaisen ehjän pumpun pitäisi pystyä käyttövesi lämmittämään ilman vastuksia...

EDIT: asetin KV-lämmöt nyt niin että ala=40 ja ylä=46 . Siihen näyttää pumppu pystyvän ilman hälyjä. 48 ylärajaan ei enää kykene. Vaikka historia lokia ei ole, niin uskon että tuo 50 astetta on varmaan ollut aikalähellä sitä mihin aikaisemmin pystynyt. Tämä siis päättelyä talon sähkönkulutuskäyristä. Ehkä on ennenkin 1-2kw vastusta käyttänyt että on päässyt aiempaan 52 pyyntiin, sitä en pysty varmuudella erottamaan kulutustiedoista koska pumppu jo itsessään käyttää saman. Mutta 3kw ja varsinkin siitä ylöspäin, pomppaa jo esiin käppyröissä....

51c menee menee useimmiten vielä kompuralla läpi ja 52c myös välillä ja sen seurannut on asia riippuvainen minun tapauksessa lähtölämpötilasta ja sen taas riippuvainen edellisen päivän LV:n käytöstä, kun LV tehdään kerran vuorokaudessa.
50c pysäytyksellä ylälämpö on reilu 58c

[maalämmittää]

Täällä meni alkukuusta kompuralla "tappiin" (tuli 163), jolloin :
BT2=63
BT3=58
BT6=46,6
BT7=53,3
BT12=64,5
BT14=105,6
GP-1 speed=35%

Muutaman minuutin kuluttua
BT6=48
BT7=55

Käynnistystilanne :
BT6=39 
BT7=43

En ole ihan varma että kone on enää uuden veroinen.
Pari vuotta sitten oli legionella-ajossa puhtiongelmia
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=10060.msg131315#msg131315
Mutta referenssiksi käynee.

[1245_Nibe]

Eli "maalämmittää" ja "Olde" suurinpiirtein samanlaisilla pumpuilla ja toinen kykenee ~51c ja toinen ~46c käyttöveteen ?

[maalämmittää]

Täällä on erillinen 200l varaaja.

[Olde]

Eli "maalämmittää" ja "Olde" suurinpiirtein samanlaisilla pumpuilla ja toinen kykenee ~51c ja toinen ~46c käyttöveteen ?

Kuvassa LV:n tekoa pysäytys 51c kummassakin.
Toisessa kuvassa 15.6 on legionellan polttoa ja vastukset silloin toki sallittu.
Tänään eli 16.6 ei mennyt ilman apuja 51c läpi ja koitin vielä toisen kerran ja sama homma.
Jälkimmäinen yritys oli ns puoli kuumasta kuumaan.
En niin paljon asiaa ole tutkinut, että voisin varmasti sanoa mihin rajaan lyö, mutta mitään hälyä ei kuitenkaan generoi, kun esim tänään oli koneen vieressä lukemia ottamassa.
Virrakulutuksesta kyllä näen systemaattisesti koska vastuksia on käytetty mutta uplinkkiä ei ole enkä tikun kanssa jaksa pulata. Voin kyllä login ottaa, jos jotain se kiinnostaa.
Oma target on max pysäytys ilman apuja ja on jossain 50-51 välissä.

[1245_Nibe]

En tiedä puhutaanko eri termeillä asioista, mutta kun minulle tulee HP häly, niin ei se näy kuin yhdessä ruudussa. Pumpun valo on aina vihreällä.

Itse siis erottelen hälyn tuollaiseksi ja jos pumppu menee punaiselle niin on virheessä. 

[Olde]

En tiedä puhutaanko eri termeillä asioista, mutta kun minulle tulee HP häly, niin ei se näy kuin yhdessä ruudussa. Pumpun valo on aina vihreällä.

Itse siis erottelen hälyn tuollaiseksi ja jos pumppu menee punaiselle niin on virheessä. 

Missä ruudussa tuo näkyy, jos näkyy?
Vikalogiin mulla ei kerry mitään, niin erikseen en ruutuja  kytsinyt.
Arvoja seurasin tänään niin useampi (kuumakaasu, meno ja paluu) limitillä.
Mikä sanoi stop en tiedä, kuin en myöskään on joka kerta aina sama vai vaihteleeko.
Rajaa hakenut etupäässä sen kautta mikä menee systemaattisesti läpi.

[maalämmittää]

Minulle 163 ja 162 ovat "suojausilmoituksia".
HP- ja MP hälyt ovat mielestäni huomiota vaativia, koska ne tulevat kylmäaineprosessista.

[1245_Nibe]

Missä ruudussa tuo näkyy, jos näkyy?
Vikalogiin mulla ei kerry mitään, niin erikseen en ruutuja  kytsinyt.
Arvoja seurasin tänään niin useampi (kuumakaasu, meno ja paluu) limitillä.
Mikä sanoi stop en tiedä, kuin en myöskään on joka kerta aina sama vai vaihteleeko.
Rajaa hakenut etupäässä sen kautta mikä menee systemaattisesti läpi.

Minulla tuo HP häly ei tule virhelokiin, koska pumppu pysyy vihreällä. Se näkyy siinä ikkunassa mistä pääsee mm. hälytyslokiin ja huoltotietoihin. Samassa ikkunassa on "kompressoritiedot". Siinä perässä lukee HP häly kun pumppu sammuu ja vastus alkaa hoitamaan loppulämmitystä. Kompressoritietoja klikkaamalla antaa sillä hetkellä lisätietoja tuosta hälystä. Kun homma on ohi, niin jossain välissä tuo HP häly tieto häviää tuostakin. Eli jos et USB lokeista tai muuten seuraa vierestä, niin et tiedä tuosta mitään.

Sitten kun sopivasti kulutetaan käyttövettä, niin että tuo 150 HP häly tulee 3krt 150min aikana, niin sitten pumppu menee vikatilaan. Olisikohan hälykoodi silloin ollut 50. Pumppu menee silloin punaiselle.

Minulle 163 ja 162 ovat "suojausilmoituksia".
HP- ja MP hälyt ovat mielestäni huomiota vaativia, koska ne tulevat kylmäaineprosessista.

Hp häly on muistaakseni 150. Suojausilmoitus voi olla ihan hyvä termi . Mutta Niben mielestä ei ilmeisesti vaadi suurta huomiota, koska siitä ei jää jälkeä muutakuin USB lokiin.

Olisiko ollut 162/163 kun tulee tuohon samaan yllämainitsemaani kohtaan , "Kork lauh tu" , kun vastus on ottanut homman haltuun ja jos pyynti on korkealla niin joutuu melko pitkään vastuksella (aina 6kw asti) kuumentamaan. Sekään ei jää hälytyslokiin.

[Olde]

Minulla tuo HP häly ei tule virhelokiin, koska pumppu pysyy vihreällä. Se näkyy siinä ikkunassa mistä pääsee mm. hälytyslokiin ja huoltotietoihin. Samassa ikkunassa on "kompressoritiedot". Siinä perässä lukee HP häly kun pumppu sammuu ja vastus alkaa hoitamaan loppulämmitystä. Kompressoritietoja klikkaamalla antaa sillä hetkellä lisätietoja tuosta hälystä. Kun homma on ohi, niin jossain välissä tuo HP häly tieto häviää tuostakin. Eli jos et USB lokeista tai muuten seuraa vierestä, niin et tiedä tuosta mitään.

Pitänee tutustua, kun selvää kuitenkin on että johonkin rajaan törmää, jos ja kun pysäytys on asetettu liian korkeaksi ja vastus tulee lopussa apuun.
En muista lukeneeni että jossain olisi mainittu lukua, mihin F1245:n pitäisi pystyä pelkällä kompuralla, siis  BT6.

[seppaant]

Mahdollista, mutta pitäisin epätodennäköisenä, että tämä olisi tapahtunut täsmälleen samaan aikaan kylmäpiirin rukkauksen kanssa.

Ja edelleen olen sitä mieltä, että tässäkään tilanteessa pressostaatti ei saisi laueta, vaan jos lämpö siirtyy eteenpäin lauhduttimelta, niin eka pitäisi tulla "korkea lämpötila".

Eli edelleen veikkaan ongelman juurisyytä kylmäyksikön sisään

Veikatahan aina voi, ennemmin tai myöhemmin joku veikkaus osuu kohdalleen.
Kylmäyksikön sisältä löytyvä syy voisi olla että myös lauhdutin on karstottunut eli lämmönsiirto kylmäainepuolesta vesipuolelle on heikentynyt.
Jos näin olisi niin silloin täytyy kylmäainepuolen lämpötilaa nostaa (samalla nousee myös paine) jotta sama lämpömäärä siirtyisi kylmäaineesta veteen.
Tämän kone tekee pudottamalla kiertovesipumpun tehoa pitääkseen Dt:n vakiona lauhduttimen yli.
Jotta baletti pysyisi koossa pitää sekä kierukan että lauhduttimen molempien olla karstottuneet.

ATS

[maalämmittää]

Täällä on kuumakaasu n. 10C korkeampi kuin aloittajalla.
Aiheuttaako tehoero tuon?

[geo_lampoa]

Täällä on kuumakaasu n. 10C korkeampi kuin aloittajalla.
Aiheuttaako tehoero tuon?

Ei tehoero vaan se, miten korkeaa lämpöä lauhduttimeen pusketaan. Ymmärtäisin, että aloittajalla olisi tullut jo HP häly, mutta sinulla saa kehitettyä ainakin noin paljon korkeampaa lämpöä.

[seppaant]

Mitenkä nyt pitäisi edetä?
On noin kolme vaihtoehtoa:
1) Ei tehdä mitään, kärvistellään vaan hälytysten ja ilmoitusten kanssa
2) Pudotetaan KV-säiliön lämpötilapyynti niin matalalle että hälytyksiä ei enää tule
3) Pestään KV-säiliön kierukka ellei tämä auta niin pestään myös lauhdutin.

ATS

[1245_Nibe]

Tällä hetkellä olen vaihtoehdossa 2)

Kuten joku aiemmin sanoi että aikamoinen yhteensattuma jos juuri korjauksen hetkellä kierukka tukkeutuu. Mutta ei oikeen lompakko kestä palkallistamiestä usein tontille ihmettelemään ja kokeilemaan kaikenlaista. Kun ei ole mitään tietoa että mistä johtuu.

Pieni epäilys että kompurayksikön sisällä oli jotain. Ehkä huonosti tehty huolto tms. Tai sitten tosiaan kierukka on tukossa. Mutta aika kallista arvailua.

Vaikkakin pumppu nyt selvästi on "heikompi" kuin ennen, niin silti kykenee ~46 asteen käyttöveteen. Se kyllä riittää käytännössä.

Pysyykö se tällaisena vai heikkeneekö tästä vielä, sitä ei tiedä kukaan...

En oikeen tiedä mitä pitäisi tehdä 

[seppaant]

Kuten joku aiemmin sanoi että aikamoinen yhteensattuma jos juuri korjauksen hetkellä kierukka tukkeutuu

Tällainen karstottuminen ei ole mikään äkillinen ilmiö vaan pitkän ajan kuluessa vähitellen tapahtuva ilmiö.
Karstottuminen oli todennäköisesti jo ennen remonttia siinä vaiheessa että kohta olisivat alkaneet hälytykset.
Remontissahan vaihdettiin paisuntaventtiili ja todennäköisesti kone jäi vähän eri toimintapisteeseen ja sellaiseen missä lämpötilat ja paineet olivat alueella missä tulee hälytyksiä.

ATS

[geo_lampoa]

Nyt on omasta kylmäainetta vuotavasta F1245-12:sta paineet mitattu ihan mielenkiinnosta, näkyykö kylmäinevajaus vielä mitenkään ja kannattaako asialle tehdä mitään. Väänsin käyttöveden pysäytyslämmön 5 astetta ylemmäs, eli 49 asteeseen.

Käyttöveden teko pysähtyy "hälyyn" 163 ”korkea lauhduttimen tulo” 58*C kohdalla. Ja tottahan toki käyttöveden teko stoppaa siihen, kun lisäys on estetty. Legionellakoomennuksessa ei välitetä estosta.

Mutta sitten yllätykseen, miten veitsen terällä tuossakin painerajan kanssa mennään. Ihan bar:in murto-osien sisällä. Miten tarkka tuo pressostaattikaan lienee. Ja paineet riippuvat vielä jonkin verran siitä, mistä lämpötiloista veden lämmitys aloitetaan.

Pitää ottaa arvot talteen, jos kylmäaine joskus pitää täydentää. Nyt ei vielä merkkejä sille näy.

Ehkä sillä BT12:n kontaktin parantamisella voi tuon presson laukeamisen juuri välttää.

[maalämmittää]

Ei tehoero vaan se, miten korkeaa lämpöä lauhduttimeen pusketaan. Ymmärtäisin, että aloittajalla olisi tullut jo HP häly, mutta sinulla saa kehitettyä ainakin noin paljon korkeampaa lämpöä.

Eli aloittajan kone pystyisi suunnilleen samaan lämpötilaan jos olisi kunnossa?


Edellä oleva mittaus:
- ei taida ihan kotimittareilla onnistua tuo hieno evidenssi
- täällä on vastus sallittu, mutta 163/162 jälkeen ei jatketa


Pari pointtia:
- Kierukasta tuli "mato"/o-rengas. Voiko niitä olla lisää? Mikä on sen alkuperä? Julkaisetko kuvan?
- Huollossa luultavasti meni ilmaa lämmitysjärjestelmään. Pitäisikö se poistaa ennen lämmityskautta?

[1245_Nibe]

Kierukasta tuli "mato"/o-rengas. Voiko niitä olla lisää? Mikä on sen alkuperä? Julkaisetko kuvan?

Huoltomies arveli että olisi sen ilmausruuvin tiiviste. On samankokoinen ja juuri tuon letkureiän kohdalla.

Huollossa luultavasti meni ilmaa lämmitysjärjestelmään. Pitäisikö se poistaa ennen lämmityskautta?

Päästin vettä läpi jakotukeille menevien linjojen läpi. Piirejä en käynyt läpi...

[seppaant]

Täällä on pyöritelty KV-lämmityskiertoon liittyviä mittauksia ja niiden käyttöä
Voisitteko Nibe-tuntijat täydentää ohesta taulukkoa, jotta olisivat kootusti yhdessä paikassa

- BT7  KV-säiliön yläosan lämpötila, vain informatiivinen
- BT6  KV-säiliön alaosan lämpötila, ohjaa KV-säiliön lämmitystä
- BT3  Veden lämpötila ennen lauhdutinta .......
- BT12 Veden lämpötila lauhduttimen jälkeen ......
- BP1  Painekytkin, lauhduttimen paine, Vikakoodi 150, Korkeapainehälytys .......
- BT2  Veden lämpötila ennen vaihtoventtiiliä ......
- BT14 Kuumakaasu .......

ATS

[geo_lampoa]

Eli aloittajan kone pystyisi suunnilleen samaan lämpötilaan jos olisi kunnossa?

Kaiken järjen mukaan pumppujen nimellistehon ei pitäisi vaikuttaa lämpötilaan mitä pystyy tuottamaan.

Toki muuttujia tulee heti eteen. Varaajahan on kaikissa sama tehosta riippumatta, niin tuleehan siinä lämmön siirtymisessä sitten eroja. Ja sittenhän noissa on eri tyyppisiä kompressoreita. Onko peräti uusissa vs. vanhoissa saman tehoisissakin eroa onko scollia vai mäntää...

Yleensähän sitten mittauksia tehdään, kun prosessi on pielessä, niin aika vähän on verrokkidataa "normaalisti" toimivista kamppeista

Edellä oleva mittaus:
- ei taida ihan kotimittareilla onnistua tuo hieno evidenssi
- täällä on vastus sallittu, mutta 163/162 jälkeen ei jatketa

Huoltoportteihin pitää vain olla painemittarit. Sähköiset tai toimia itse kirjurina. Mittarit eivät varmaankaan ole ongelma, kun kiinalaisia saa kympistä ylöspäin, mutta ilmat olisi syytä saada välistä pois, ettei joudu kiertoon. Eli tarvitsee tyhjiöpumppua, letkuja ja mieluusti vakuumimittaria. Ja sitten äkkinäinen voi saada kylmäaineet päällensä... 

Jäin tuossa itsekin miettimään aiemmin ihmeteltyjä huoltomanuaalin Ero, ylipaineensäädin (-7bar) ja Ero, alipaineensäädin (1.5bar) arvoja. Onko nämä jotkut Niben antamat säädön referenssiarvot? Ja verrattuna mihin? Pressostaatin laukeamispaineeseen? Yleensä kai käytetään superheat ja subcooling arvoja, jotka eivät ole niin ympäristöstä riippuvia, mutta niitä taas ei Nibellä kerrota.

Edit: Vai ovatko nuo vain pressostaatin palautumispaineet... Tuollekin olisi oikea termi "hystereesi"

[maalämmittää]

Täällä on pyöritelty KV-lämmityskiertoon liittyviä mittauksia ja niiden käyttöä
Voisitteko Nibe-tuntijat täydentää ohesta taulukkoa, jotta olisivat kootusti yhdessä paikassa

- BT7  KV-säiliön yläosan lämpötila, vain informatiivinen
- BT6  KV-säiliön alaosan lämpötila, ohjaa KV-säiliön lämmitystä
- BT3  Veden lämpötila ennen lauhdutinta .......
- BT12 Veden lämpötila lauhduttimen jälkeen ......
- BP1  Painekytkin, lauhduttimen paine, Vikakoodi 150, Korkeapainehälytys .......
- BT2  Veden lämpötila ennen vaihtoventtiiliä ......
- BT14 Kuumakaasu .......

ATS

Aiempana tässä ketjussa on paras näkemäni yhteenveto mittauksista ja niiden paikoista.

Tuollaistako tarkoitit?

[seppaant]

Aiempana tässä ketjussa on paras näkemäni yhteenveto mittauksista ja niiden paikoista.

Tuollaistako tarkoitit?

No niinpäs oli
Viesti#107 12.6.2024 klo 8:32
Vielä kun siinä olisi mitä hälytyksiä tulee kyseisissä toimntarajoissa

ATS

[seppaant]

Nyt on omasta kylmäainetta vuotavasta F1245-12:sta paineet mitattu ihan mielenkiinnosta, näkyykö kylmäinevajaus vielä mitenkään ja kannattaako asialle tehdä mitään. Väänsin käyttöveden pysäytyslämmön 5 astetta ylemmäs, eli 49 asteeseen.

Käyttöveden teko pysähtyy "hälyyn" 163 ”korkea lauhduttimen tulo” 58*C kohdalla. Ja tottahan toki käyttöveden teko stoppaa siihen, kun lisäys on estetty. Legionellakoomennuksessa ei välitetä estosta.

Mutta sitten yllätykseen, miten veitsen terällä tuossakin painerajan kanssa mennään. Ihan bar:in murto-osien sisällä. Miten tarkka tuo pressostaattikaan lienee. Ja paineet riippuvat vielä jonkin verran siitä, mistä lämpötiloista veden lämmitys aloitetaan.

Pitää ottaa arvot talteen, jos kylmäaine joskus pitää täydentää. Nyt ei vielä merkkejä sille näy.

Ehkä sillä BT12:n kontaktin parantamisella voi tuon presson laukeamisen juuri välttää.

Mitähän oli paineen max arvon kohdalla
- Kuumakaasu BT14
- lauhduttimelta lähtevä vesi BT12

ATS

[geo_lampoa]

Mitähän oli paineen max arvon kohdalla
- Kuumakaasu BT14
- lauhduttimelta lähtevä vesi BT12

ATS

Kuumakaasu BT14: 102*C
lauhduttimelta lähtevä vesi BT12: 65*C

Liitteenä vielä koko eilisen käyrät. Aamuöstä sattui legionellakuumennus. Painekäyrät illan ensimmäisestä lämmityksestä. Ekan ja toisen lämmityksen väliin sattui virtaresetti.

Ja vielä lisäsin painekäyrän myös illan kolmannesta käyttövesisyklistä. Toisesta jäi paineet ottamatta.

Illan kolmannesta syklistä myös tikulle kerätty logi

[maalämmittää]

No niinpäs oli
Viesti#107 12.6.2024 klo 8:32
Vielä kun siinä olisi mitä hälytyksiä tulee kyseisissä toimntarajoissa

ATS

Googlaamalla "service manual nibe f1245" löytyy manuaali (manuaalipalvelusta), jossa on hälytyksistä lisätietoa.

Nibellä on online-sivu, josta hälytyskoodin numerolla selviää lisää
https://installer.nibe.eu/fi/tyokalut/vikakoodihaku

[fraatti]

Voiko kyseessä olla ylitäyttö?

https://www.compressorsunlimited.com/undercharge-and-overcharge-conditions-for-commercial-compressors/

[1245_Nibe]

Voiko kyseessä olla ylitäyttö?

https://www.compressorsunlimited.com/undercharge-and-overcharge-conditions-for-commercial-compressors/

Ylitäytöstä keskusteltiin jo aiemmin. Huoltomiehen mukaan on pumpun kyljessä mainittu määrä tavaraa koneessa, eli 2,2kg. Mutta tosiaan jostain youtube videosta bongasin saman että ylitäyttö aiheuttaisi samaa asiaa...

[fraatti]

Ylitäytöstä keskusteltiin jo aiemmin. Huoltomiehen mukaan on pumpun kyljessä mainittu määrä tavaraa koneessa, eli 2,2kg. Mutta tosiaan jostain youtube videosta bongasin saman että ylitäyttö aiheuttaisi samaa asiaa...

Voihan pressostaattikin olla rikki? Tutulla meni Karhusta ja mulla elektroninen paineanturi alkoi kertomaan liian pieniä lukemia. Tämä oli tosin mekaanisella varmistettu.