Mitoituspyyntö OKT Turku 285 m2

[ilkkasaa]

Hei,

meillä on ollut Thermia Duo 10 -pumppu ulkoisella 300 l varaajalla. Nyt kuitenkin ilmeisesti pumpun kompressori on tullut tiensä päähän. Tiedoksi myös että 20 vuotta vanhan maalämpökaivon syvyys on 190 m, muita tietoja kaivosta meillä ei ole. Olisin pyytänyt mitoitusta seuraavin lähtöarvoin:

Tällaisia lähtötietoja tarvittaisiin mitoituksen tekemiseen:
- Rakennuksen sijainti Suomen kartalla? Turku. Tieto tarvitaan mitoituksen laskemiseen.
- Rakentamisvuosi? 2004. Onko rinnetalo? On.
- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. vuosikulutus? Tieto on varsin hyödyllinen. Sähkön kokonaiskulutus on kahtena viime asumisvuonna ollut 13 400 kWh, en valitettavasti erittelemään lämmityksen osuutta.
- Patterilämmitys vai lattialämmitys? Lattilämmitys.
- Ilmanvaihto: koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto? Koneellinen iv lämmön talteenotolla.
- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus. Yhteenlaskettu ulkopituus 46 m.
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus? Mineraalivilla 195 mm, kokonaispaksuus 243 mm.
- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)? Kaksi lämmintä asuinkerrosta, joiden alapuolella osin lämmin kellarikerros.
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)? Yläkerta 99 m2, keskikerros 102 m2 ja kellari 84 m2.
- Huonekorkeudet kerroksittain? Ylin 255 cm, keski 278 cm ja kellari 229 vm. 
- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus? Kantava 160 mm TB-laatta, jonka alla 100 mm Finn-Foam uretaanilevy ja sen alla salaojasoraa.
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus? Mineraalivilla 400 mm.
- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden yhteisala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi? 3-lasiset ikkunat. Yhteisala kerrosalasta (201 m2) 14.9 % ja ulkoseinien bruttoalasta 10 %.
- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Kellarikerroksessa on autotalli ja varasto (pinta-alaltaan yhtä suuret), joiden ei tarvitse olla täysin lämpimiä. Vain yksi rakennus. Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä?
- Tilojen lämpötilat? (Esim. puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.) Asuintilat 20-21 C ja kellarit 12-18 C.
- Jos on tiedossa rakennuksen ulkovaipan U -arvoja, olisi niistä kovasti hyötyä laskennassa. Yläpohjan U 0.15, autotallin yläpohjan U 0.24, ulkoseinien U 0.22, kellarin ulkoseinien U 0.27, alapohjan U 0.16.

Paljon kiitoksia etukäteen!

[tomppeli]

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman. Klikkaa tätä; näet tehokuvaajan ja laskelman erittelyn.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Tässä laskelman tulos:
Talo  ”ilkkasaa”   TURKU   (Varsinais-Suomi)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  LATTIALÄMMITYS  -  COP -laskennassa 30 °C  -  menovesi lämpötila max 32 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -25 °C
- Kellarikerros 2004: Kivi-Lattialämmitys, 16°C, 84 m2, 192 m3  (18°C)         18,7 W/m2   1,57 kW   3 223 kWh
- Keskikerros 2004: Laminaatti-Lattialämmitys, 21°C, 102 m2, 284 m3  (30°C)      29 W/m2   2,95 kW   7 582 kWh
- Talon yläkerta 2004: Laminaatti-Lattialämmitys, 21°C, 99 m2, 252 m3  (32°C)      33,7 W/m2   3,34 kW   8 350 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ         28 W/m2   7,86 kW   19 155 kWh
• Kiinteistö yhteensä   285 m2   728 m3   5,3 COP   7,5 kW   19 155 kWh
- Taloussähkön ja henkilöiden lämmitysvaikutus      -1,0 kW   -2 515 kWh
• Rakennuksen lämmitystarve            6,5 kW   16 640 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,216 m3 / 50 °C   3,3 COP   1,15 kW   4 800 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja       0 kWh   0,0 kW   21 440 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            8,7 kW   21 440 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää         0 kWh
 Yhteensä   285 m2   75 kWh/m2   4,7 SCOP   8,7 kW   21 440 kWh

• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho      8,7 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho)   8,7 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka      -25 °C
- Maasta kerätään lämpöpumpulle 16859 kWh ja ilmanvaihtoon 0 kWh   ( 4,7 SCOP)   7,1 kW   16 859 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä            4 581 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   4 581 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa        2 434 kWh

• Tarvitaan vähintään 175 m lämpökaivo.  Kaivon yläosassa 6 m vedetöntä ja 20 m maaporausta.   Poraus   175 m
- Kaivon aktiivisyvyys 169 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 175 m.   Putkea kaivossa yhteensä 350 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 4,5 kPa)   2 kpl   PE40x2.4   20 m
  Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.

• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,53 l/s = 31,8 l/min = 1908 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,53 l/s virtaus 2xPE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,2 K. Liitäntäputkitus mukana. Vol 381 ltr - 12 min 31 s   58 kPa = 0,58 bar
- Kaivo, painehäviö 0,53 l/s virtaus 3xPE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,2 K. Liitäntäputkitus mukana. Vol 627 ltr - 19 min 43 s   40 kPa = 0,4 bar
 Tai vaakakeruulla:               
kostea savi, vähintään 409m = 2x210 m PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 0,9 m. Vol 441 ltr - 13min 52s      18 kPa = 0,18 bar
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.