Maaviileän poisto

[Dr.Pepper]

Osaako tietäjät neuvoa noviisia, että onko järkeä/ mahdollista pois kytkeä/ sammuttaa maaviileä järjestelmää ilman putkimuutoksia? Taloon tuli kesällä kaksi ILP:iä, jotka hoitavat viilennyksen, joten tuo tehoton maaviileä on nykyään tarpeeton.

Maalämpölaitteena on Nibe F1255. Maaviileässä on Wilon pumppu ja Belimo LR230 toimilaite venttiilille.

Maaviileään liittyen ongelmana on pumpulta ylös pöntölle menevä eristetty putki, joka kondensoi voimakkaasti ja valuttaa vettä putken kiinnityspantaan joka on seinässä kiinni ja tämän johdosta vaneri seinä kastuu tästä kohdalta. Myös pumpun juuri on jatkuvasti märkänä ylhäältä valuvasta kondenssista.

[kotte]

Jos tuossa on hanat lähinnä maalämpöputken liitäntää, nuo voisi sulkea. Sen jälkeen ei pitäisi kondensoida kuin mahdollisesti liitäntöjen luota ja asian voi korjata kiertämällä ympärille solumuoviteippiä. Jollei ole hanoja, sitten täytyy vaihtaa liitäntöjen paikalle uudet hanat tai tulpata liitännät, jolloin liuosta valunee tarvittavaan keräysastiaan ja se olisi pumpattava takaisin järjestelmään. Samalla viilennyspiiristä voi valuttaa liuosta pumpttavaksi lisää sen verran, mitä valuttamalla lähtee tai vähän enemmän auttamallla varovasti paineilmalla.

[geo_lampoa]

Ikävää, että on tuommoinen turaus tehty maaviileästä. Ilmeisesti sinne maaviileän haarojen väliin on kaiken lisäksi laitettu huomattavasti kiertoa vastustava yksisuuntaventtiili, jos kiertää konvektorin putkissa vielä ilman viilennyksen pumppaustaki.

Olisi siis parasta poistaa haarat ja venttiili kokonaan siitä välistä, jos ei halua tehdä kunnollista enää ole. Putkaria paikalle, jos ei muutoin onnistu.

[kaupunkitila]

Myöhään huomasin ketjun,  vastaisen varalle maaviileää vielä harkitseville:
- kannattaa mitoittaa maaviileä "oikein".  Oikea mielestäni ei ole valmistajan lupaamat viilennystehot, koska ne tyypillisesti ovat epärealistisilla parametreillä (esim. +27C huonelämpötila, kova puhallinnopeus)
- vertailun vuoksi: täällä on alle 140m2 kokonaispinta-ala, joista 80m2 asuinneliöitä -> 2 kpl Sabiana SK32 ( valmistajan ilmoittamana 5,2kw jäähdytysteho per laite x 2 = 10,4kw),  molemmat ovat kanavapuhaltimina (parempi tehokkuus, koska laite laitteen puhallus on kaukana ilman otto-puolelta) , puhallusnopeutta on laskettu minimistä (vähentää tehokkuutta), jolloin laitteet ovat korvakuulolta äänettömiä.

Epäilemättä tuossa on ylimitoitusta, mutta en ole havainnut siitä haittaa, päinvastoin, laitteet pyörivät huomaamattomasti osa-teholla, ja olemattoman pienellä sähkönkulutuksella.

Harvoin jäähdyttimet ovat yhtä aikaa päällä, joskus pitkään jatkuneilla hellejaksoilla päivän kuumimpaan aikaan on saattanut olla.  ILP:iin en vaihtaisi (mistään hinnasta).

[Lappanen]

Ikävää, että on tuommoinen turaus tehty maaviileästä. Ilmeisesti sinne maaviileän haarojen väliin on kaiken lisäksi laitettu huomattavasti kiertoa vastustava yksisuuntaventtiili, jos kiertää konvektorin putkissa vielä ilman viilennyksen pumppaustaki.

Olisi siis parasta poistaa haarat ja venttiili kokonaan siitä välistä, jos ei halua tehdä kunnollista enää ole. Putkaria paikalle, jos ei muutoin onnistu.

Eikös noihin konvektorikytkentöihin (kai se tässä on kyseessä) ole yleensä magneettiventtiili laitettu katkaisemaan kierron kun viilennys ei ole päällä?

Ja mitä tuohon yksisuuntaventtiiliin tulee, se ei lopulta taida paljoa virtausta vastustaa, läppämallinen ei edes sitä. Ja jos maaviileä on ollut tehoton, niin on myös syytä epäillä ettei tuota venttiiliä ole edes asennettu viilennyshaarojen väliin ja keruuneste kiertää hullunkiertoa viilennyslinjassa eikä se silloin mitään viilennä.

[kotte]

Myöhään huomasin ketjun,  vastaisen varalle maaviileää vielä harkitseville:
- kannattaa mitoittaa maaviileä "oikein".  Oikea mielestäni ei ole valmistajan lupaamat viilennystehot, koska ne tyypillisesti ovat epärealistisilla parametreillä (esim. +27C huonelämpötila, kova puhallinnopeus)
- vertailun vuoksi: täällä on alle 140m2 kokonaispinta-ala, joista 80m2 asuinneliöitä -> 2 kpl Sabiana SK32 ( valmistajan ilmoittamana 5,2kw jäähdytysteho per laite x 2 = 10,4kw),  molemmat ovat kanavapuhaltimina (parempi tehokkuus, koska laite laitteen puhallus on kaukana ilman otto-puolelta) , puhallusnopeutta on laskettu minimistä (vähentää tehokkuutta), jolloin laitteet ovat korvakuulolta äänettömiä.

Epäilemättä tuossa on ylimitoitusta, mutta en ole havainnut siitä haittaa, päinvastoin, laitteet pyörivät huomaamattomasti osa-teholla, ja olemattoman pienellä sähkönkulutuksella.

Harvoin jäähdyttimet ovat yhtä aikaa päällä, joskus pitkään jatkuneilla hellejaksoilla päivän kuumimpaan aikaan on saattanut olla.  ILP:iin en vaihtaisi (mistään hinnasta).

Itselläni on aivan vastaavat kokemukset. Kaivon maaliuoksella jäähdyttäminen onnistuu eikä teho lopu kesken, kunhan päätelaitteita (yleensä puhallinkonvektoreita) on teholtaan riittävästi. Kulunut kesä on ollut normaali tai jopa viileän puoleinen pääkaupunkiseudulla eikä konvektoreiden ole siitä syystä tarvinnut käydä kuin ajoittain ja yleensä vähennetyllä miniteholla (ellei poikkeuksena huoneen tavoitelämpötilaa ole erityisesti syystä tai toisesta säädetty uudelleen alemmas, jolloin jäähtyminen vie aikansa ja laite valitsee itse suuremman puhallintehon, jolloin tavoitekin saavutetaan nopeammin). Aiempina tällä seudulla lämpimämpinä kesinäkään ei ole ollut pulaa tehosta.

Oma nyrkkisääntöni on, että konvektoreiden yhteisteho on mitoitettava näiden speksien mukaiseen tehoon nähden vähintään kaksinkertaiseksi rakennuksen todelliseen jäähdytystarpeeseen verrattuna. Itsellä on 5 kpl n. 140m³ asuinpinta-alalle. Auringon turha porottaminen sisälle on toki estettävä eivätkä ikkunoiden sisäpuoliset kaihtimet ole tuossa tehtävässä järin tehokkaita, vaan tarvittaisiin varjostusta rakennuksen ulkopuolelle.

[Berit]

Minullakin pelkästään positiivisia kokemuksia maaviilennyksestä. Lähtökohtana on tietenkin että järjestelmä on alun perin suunniteltu ja mitoitettu oikein, eli viilennys tavat ja paikat on valittu huolella, kondenssieristys tehty kunnolla ja viilennystehon tarve, kuten tässä jo parin kertaan mainittiin, mitoitettu reilusti yläkanttiin. Kukaan ei halua asua talossa jossa puhaltimet koko ajan surisee kovalla äänellä ja jatkuva viileä viima käy.

Itsellä on nyt reilun 4 vuoden kokemus maalitkulla toimivasta lattiaviilennyksestä, 2 puhallinkonvektoreista ja tuloilman viilennyksestä (viillenetyllä lattiavedellä) kivitalo lasikoppi risteytyksessä. Kokemuksen perusteella ylivoimaisesti paras jatkuva maaviilennystapa on viilentää lattiassa (pl. kosteat tilat) kiertävä vesi tarvittaessa 20 asteeseen asti. Sillä saa tehokkaan täysin äänettömän, vedottoman ja tasaisen viilennyksen koko taloon, samalla kun lattia ei koskaan tunnu kylmältä eikä kondensaatio ongelmista tarvitse olla huolestunut (kunhan talon ilmanvaihto on nykyaikainen). Maaliuoksella toimivia seinä/katto puhallinkonvektoreita ja/tai tuloilman viilennys on hyvä lisää lattiaviilennykselle, tehostamaan sekä hoitamaan paikallista korkeampaa viilennystarvetta ja tarvittaessa kosteudenpoistoa. Puhallinkonvektoreiden mitoitus kannattaa aina laskea niin että tarvittava jatkuva viilennys saadaan laitteen pienimmällä nopeudella, niin viilennys on melkein äänetön ja kylmä veto on siedettävä. Esim. Niben sarjassa mukana tuleva Sabianan konvektorissa puhaltimen tehdasnopeus saa piirikortilla säädetty vieläkin pienemmälle. Tällöin on kuitenkin hyvä huomioida, että optimi tilanteessa luvatusta reilusta 5kw maksimi viilennystehosta on enää jäljellä murto osa. Meillä puhallinkonvektorit ovat harvoin päällä, lattia- ja tuloilmanviilennys aina tarvittaessa maalämpökoneen automatiikan säätämänä (on/off ja viilennysteho).