Moi!
Silloin tällöin tullut tätä foorumia lueskeltua, vaikkei maalämpöasiat ole itseäni koskeneet. Keväällä tilanne muuttui ja muutimme 2013 valmistuneeseen 2-kerroksiseen puurakenteiseen paritaloasuntoon, joka lämpeää maalämmöllä (Nibe F1245-12). Kun muutosta ja pintaremontista selvittiin, oli aikaa perehtyä tarkemmin paritalon lämmitysjärjestelmään, jossa jo ensimmäisten päivien/viikkojen aikana ilmeni jotain kummallisuuksia.
Ensimmäinen kummastuksen aihe oli korkeat sisälämpötilat, jotka eivät laskeneet vaikka huonetermostaatteja säädettiin. Edellinen omistaja kertoi, että olivat lähinnä maalämpöpumpun lämpökäyrää hienosäätäneet, termarit kun eivät oikein totelleet. Tutkin asiaa ja selvisi, että termostaattien toiminta oli asetettu toimimaan väärinpäin. Kun oli tarkoitus lämmittää, pisti termarit kierrot kiinni ja kun lämpötila saavutti pyyntilämpötilan, avasi termarit kierron. Eli mitä lämpimempi oli, sitä enemmän lattialämmitys lämmitti taloa ja mitä viileämpi oli, niin sen hankalampi oli saada lämpötilat nousemaan. Tuo kuitenkin onnistui, koska aika iso osa tämän 2-kerroksisen asunnon alakerran kierroista oli ilman termaria ja näin ollen ymmärrän jälkikäteen, miksi kaikki säädöt piti tehdä aina pumpulta käsin. Kuuma -> hienosäädetään lämpökäyrää tarpeeksi alaspäin. Kylmä -> hienosäädetään lämpökäyrää ylöspäin. Kunhan ei kutsuta ketään paikalle selvittämään asiaa...
Mitä tulee itse maalämpöpumppuun, niin kiinnitin huomiota kompressorin melko isoihin käynnistyskertoihin. 11 vuoden aikana käynnistyksiä oli 64000 ja kokonaiskäyttöaika n. 21200h, joista käyttövesi hieman vajaa 4000h. Naapurin mukaan pumppua ei oltu kertaakaan huollettu, joten otettiin huoltofirma suorittamaan pumpun huolto. Huollossa ei löytynyt itse pumpusta mitään hälyttävää, mutta huoltomies kiinnitti huomiota lattialämmityspuolen puskurivaraajan (Nibe UKV 100) asennukseen, joka oltiin tehty kuulemma väärin. Käytännössä lämmitystilassa pumppu lämmitti vettä, ohjasi sen puskurivaraajan yläosaan ja puskurivaraajan alaosasta lähti putket asuntoihin. Lattiasta vesi palasi suoraan pumpulle. Huoltomies totesi, että tälläisessä asennuksessa puskurivaraajasta ei ole käytännössä mitään hyötyä. Puskurivaraajan asennus muutettiin toissa viikolla 4-putkiasennukseksi ja puskurivaraajasta lattiaan lähtevään putkeen lisättiin bt-25 anturi, jota aiemmin ei ollut. Nyt näillä lämpimillä keleillä lämmitystä ei pääse vielä oikein seurailemaan, mutta uskoisin että jo tämä voisi ainakin hieman vähentää noita kompressorin käynnistymiskertoja.
Tässä paritalossa on siis asunnoilla yhteinen Niben maalämpöpumppu. Pumppu tekee käyttövettä säästö-tilassa, mutta molemmissa asunnoissa on erilliset Jäspin VLM 300 lämminvesivaraajat, jotka varmistavat sen että käyttövesi ei lopu kesken. Maalämpöpumpulle on oma käyttöpaikkansa ja sen ansiosta sille on oma sähkösopimus. Hallinnanjakosopimuksessa on sovittu, että pumpun sähkölasku menee puoliksi. Onko tälläinen ratkaisu kuinka yleistä paritaloissa? Nythän ei ole mahdollista seurata, että kummalle asunnolle pumppu lämmittää käyttövettä. Yksi mahdollisuushan voisi olla, että pumppu hoitaisi vain lattialämmityksen ja asuntokohtaiset lämminvesivaraajat tekevät suorasähköllä käyttöveden, mutta kun maalämpöpumppu kerran on olemassa niin mielellään sitä hyödyntäisi. Tämäkään ei nyt ainakaan toistaiseksi ole ongelma, kun molempien asuntojen vedenkulutus on hyvinkin maltillista. Jos naapuriin kuitenkin muuttaisi lotraaja, niin harmittaisihan se maksaa hänen runsaasta lämpimän veden käytöstä.
Kysyisin lisäksi vähän vinkkejä Niben optimointiin, jotta jatkossa turhia käynnistyksiä voitaisiin välttää ja käyntijaksoja saataisiin mahdollisesti pidemmiksi. Pumppu siis tekee käyttövettä säästö-tilassa, jolloin alarajana on 37C ja ylärajana 42C. Lämmitetty käyttövesi johdetaan ymmärtääkseni sitten näille erillisille lämminvesivaraajille, jotka lämmittävät pumpun esilämmittämän käyttöveden vähintään siihen vaadittuun 55C. Olen logittanut nyt pari päivää noita Niben tilastoja ja käyttövesijaksot ovat lyhyitä, vain noin 8min. Jaksoja tulee vuorokaudessa n. 5-10. Olisiko tuota mahdollista hienosäätää? Kun kerran erilliset lämminvesivaraajat löytyy, niin pitäisikö esim. tuota säästö-tilaa muuttaa laajemmaksi, esim. alaraja 35C, yläraja 45C?
Onko jotain muuta, mitä tulisi ottaa huomioon Niben optimoinnissa? Koska kyseessä paritalo, niin kaikki säädöt vaikuttaa myös naapuriasuntoon. Sen takia kysyn mielummin apua, ennen kuin teen radikaaleja muutoksia säätöihin
