Moro! Lähinnä tiedustelisin foorumin viisailta näkemyksiä optimaalisista asetuksista 11/2022 käyttöönotetulle Lämpöässän VSI12 pumpulle. Olen itse täysi amatööri tämän laitteen kanssa ja ymmärrän koko maalämmöstä vain karkean perusidean.
Kyseessä on Keski-Suomessa sijaitseva uudisrakennus, jossa on asuttu 03/2023 lähtien. Käsinveistetty hirsirakennus (seinän paksuus 25cm), painovoimainen ilmanvaihto, huonekorkeus noin 3m. Rakennuksen ilmatilavuus noin 394m3.
Täyslämmin ala 131m2 (talon ulkomitat 143m2)
Puolilämmin ala (noin 8-10 astetta) 26m2 (eri rakennuksessa oleva autotalli)
Keruupiirin pituus 230m
Vuodessa meni sähköä noin 12 000 kWh (sisältää kaiken sähkönkulutuksen).
LJ1 piirissä on autotalli ja talon kuivat tilat. Lämmönluovutuslevyjen kera laitetut 20mm putket kiertelevät 31mm paksujen kuusilankkujen alla talossa. Jakotukilla on LK:n sähkötoimisia termostaatteja ja huoneissa on langattomat lämpötilamittarit, joista voi napsutella lämpötilaa huonekohtaisesti.
LJ2 piirissä on märät tilat (KHH, wc, kylpyhuone ja sauna). 16mm putket on valettu 80mm paksun betonilaatan sisään) (tässä piirissä ei ole erillisiä sähköisiä toimilaitteita jakotukilla, kierrot lattiaan ovat aina auki).
Talossa on myös varaava takka, jota lämmitellään parin-kolmen päivän välein talvella.
Kysymyksiä:
1. Huonelämpötilat olen säätänyt noin 19 asteeseen. Nurkkahuoneet on säädetty asteen verran korkeammalle vain sen takia, että piiri pysyisi auki, koska oven ollessa kiinni, huoneen lämpötila laskee yöllä pari astetta. Viime tammikuussa kun pakkasta oli lähemmäs 30 astetta, aamulla saattoi nurkkamakkarissa olla 13 astetta lämmintä (ovi oli yön kiinni). Untuvapeitto on niin lämmin, ettei tällä ole käytännön merkitystä, mutta jos jollain tempulla asiaan voi vaikuttaa, niin kuulen mielelläni ehdotuksia.
2. Ohessa kuvia lämpökäyristä ja varaajan lämpötila-asetuksista. Näistä varaajan asetuksista en ymmärrä mitään, ovatko asetukset OK? Jotain parannettavaa? Mielelläni kuulen myös perusteet, jotta tästä oppisi jotain.
3. Mikä merkitys LJ1 ja LJ2 piirien pumppujen asetuksilla on? Nämä maalämpökoneen päällä olevat pumput ovat Grundfos UPM3 AUTO 25-70 -mallisia. LJ2 oli asetettu ykköselle (yksi keltainen valo) ja LJ1 kakkosella (kaksi keltaista valoa). Eilen huomasin, että näissä pumpuissa on 10 eri toimintamoodia. Jos pelkkä keltainen palaa, tarkoittaa se vakionopeusasetusta. Pumpun valmistaja suosittelee lattialämmityspiirejä käytettäessä vakioPAINE -asetusta eli vihreä valo + (1-3 keltaista valoa). Ja jos palaa pelkkä vihreä, tämä tarkoittaa "constant pressure Auto Adapt". Mitä suosittelette ja miksi?
4. Lämmityssuunnitelman mukana tuli jakotukin huonekohtaisten piirien säätämiseksi hyvin tarkat säätöohjeet (esim. 4. piiri 2,25 kierrosta auki). Viileiden nurkkahuoneiden osalta olen kokeillut vähän erilaisia asetuksia pienestä isompaan, mutta rehellisesti sanottuna en huomaa näillä mitään eroa. Ja jotta asia ei olisi liian helppoa, osa piirien pituuksista on suunnitelmissa erilaisia kuin mitä jakotukille on merkattu (esim suunnitelmassa lukee että piiri 4:ssä olisi putkea 50m, mutta todellisuudessa siinä on 62m).
Jostain syystä autotallin kahteen piiriin ei ole annettu mitään kierroslukemia. Putkifirman edustaja sanoi vain että "laita pari kierrosta auki".
5. Kuinka paljon teidän lämpöässät pitää ääntä kun kompura käy? Laitteemme on kodinhoitohuoneessa ja kompressori on kuultavissa koko talossa. LVI tarkastuksella kaikki ihmettelivät ääntä ja ehdoksi tulikin äänitasojen mittaus. Makuuhuoneisiin ei onneksi kuulu ääntä nimeksikään ja muuallakin häiriö on vain vähäinen, jos KHH:n ovet ovat kiinni.
Mutta ihmetyttää tämä silti, koska kaikki tutut, joilla on maalämpö sanovat ettei heidän laitteestaan kuulu mitään (kenelläkään ei tosin ole lämpöässää). Olemme pyrkineet vaimentamaan ääntä äänieristysmatoilla kaikista suunnista ja laite on nostettu kumitallojen päälle. Kumitallat tosin pahensivat tilannetta, mutta prosessi oli niin aikaa vievä kupariputkien lyhentämisineen, että sinne jäivät. Lopuksi laitoin myös ison olohuoneen maton koneen päälle... Mainittakoon vielä että lämpöässän huoltomies kävi paikan päällä ja totesi että "normaalilta kuulostaa". Sanoi hänkin tosin laittaneensa jonkun äänieristysläpyskän jonnekin jolla sai "yhden taajuudeen vaimennettua". Melkein ainoa paikka, missä ei vielä ole butyylimattoa on kompressorin pinta. Mitätöiköhän sen vuoraaminen takuun?
6. Kompura käy kohtuullisen tiheästi, en tiedä onko tämä normaalia vai ei. Ohessa on talon sähkönkulutuskäyrä, josta karkeasti näkee käyntitiheyden (piikit kuvassa).
Jos kompura on susi, toivottavasti hajoaa takuuaikana..
Kiitos vinkeistä jo etukäteen
