Logintutkintaa ja optimointia

[Jankki]

Mietityttää vastuksen ahkera käyttö KV-vaiheen vaihtuessa lämmitysveden tekoon. Asteminuutit eivät koskaan nouse juuri yli -350:n vaikka varaa olisi, ja asteminuutit ehtivät kv-aikana pudota alas. Onko paras ratkaisu vain suurentaa lisälämmön käynnistyseroa entisestään niin kauan kun lämpötilanvaihtelut eivät käy epämiellyttävän suureksi?  (Nyt käynnistysero 500am, käynnistysraja -60)

KV-vaiheessa kompressorin taajuus näyttää putotavan aika alas, vaikka pikaisempi lämmitys lienee optimaalisempaa jos sillä välttyy vastuksen käytöltä. Toisaalta taas kv-vaiheen jälkeen kompressori on täysillä 10-20min, ja putoaa jopa alle 50Hz:n vaikka sähkövastus on päällä. Onko järkevää kokeilla estää vastuksen käyttöä?

Ja täällä excelissä tarkemmin:
https://docs.google.com/spreadsheets/d/1Yd8qNbx3oF_Ih7ssz_DetQk913wvAsH8/edit?usp=sharing&ouid=114367060964402643427&rtpof=true&sd=true

(12kW, 100l puskurivaraaja, aktiivisyvyys 210m, lämmitettävää 160m2 pattereilla + 160 lattialämmityksellä. Asennettu 2022, patterilämmitetty osuus lisätty jouluksi 2024)

[seppaant]

Tuosta kuvasta ei kovin paljon selvinnyt.

Kerää muistitikulle mittaustietoja niin niitä voi sitten pyöritellä Excelissä
Tikku FAT32 tiedostomuodossa
Keruuväli 30sek
Kerää aluksi 1 vrk ja sitten loggaus tänne

Tikun kytkemisestä löytyy tarkemmat ohjeet Asentajan käsikirjasta.
Ohessa F1255-ohje, muissa tyypeissä toiminta vastaavalla tavalla

ATS

[Jankki]

Tuossa linkatussa excelissä on kyllä logitiedot, kaikki mitä sieltä irti saa.

Tässä samat myös tekstitiedostona jos se on hyödyllisempi! https://drive.google.com/file/d/1Lh8LF2dytpQpefUItRtO7UvcT6dWRKFu/view?usp=sharing

[seppaant]

Nyt aukesi oikein Excelissä
Kun BT25 mittaus on käytössä käytetään sitä asteminuuttien laskennassa.
Lokin mukaan näytää siltä että BT25 anturi on väärässä putkessa, tämä selittäisi asteminuuttilaskennan omituisen käyttäytymisen.
Näyttää siltä että se on lämmönjaosta palaavasssa putkessa, samassa missä on BT3 mutta aiemmin.
BT25 anturin pitää olla puskurivaraajalta lämmönjakoon menevässä putkessa

Mitenkä puskurivaraaja on kytketty?
2-, 3- vai 4-putkikytkentä?

ATS

[Jankki]

Olin otaksunut että BT25 olisi puskurivaraajan (Jäspi buffer 100) anturitaskussa oleva kun ei muitakaan putkiin kiinnitettyjä löydy kuin lattialämmön meno ja paluu. Mutta tokihan BT25-lukemat ovat erikoisia joka tapauksessa.

4-putkinen on puskurivaraajan kytkentä.

[seppaant]

4-putkikytkentä on aina haasteellinen.
Siirrä BT25 aluksi  lämpöpumpulta puskurivaraajaan menevään putkeen, mittaa periaatteessa samaa kuin BT2.
Sitten asteminuuttilaskennan pitäisi toimia ainakin kohtuullisesti.
Sen jälkeen pitää selvittää 4-putkikytkentäisen puskurin toiminta (ei helppo)
Kun olet siirtänyt BT25 anturin niin ota vrk loggaus

ATS

[seppaant]

Onko sinulla koko järjestelmästä kytkentä kuvaa?
Kuinka syvällä puskurisäiliössä lämpötila-anturi on?

Olin otaksunut että BT25 olisi puskurivaraajan (Jäspi buffer 100) anturitaskussa oleva kun ei muitakaan putkiin kiinnitettyjä löydy kuin lattialämmön meno ja paluu

Ovatko nämä Niben vai lattiapiirin säätöön liittyviä mittauksia?
Puskurisäiliössä oleva BT25 voi mitata virtauksien suhteesta johtuen pelkästään paluuveden lämpötillaa.

ATS

[Jankki]

BT25 on n. 60cm syvällä puskurisäiliössä (jonka korkeus n. 100cm).
Eihän se äkkiseltään optimaaliselta paikalta tunnu jos pattereille menevästä lämpötilasta ollaan kiinnostuneita.
Kokeilen siirtää anturin kunhan saan tarvikkeet, raportoin sitten.

Ovatko nämä Niben vai lattiapiirin säätöön liittyviä mittauksia?

Lattiapiirin säätöön liittyvät mittaukset, eivät sinällään liity aiheeseen.

[seppaant]

Kokeilen siirtää anturin kunhan saan tarvikkeet

Eihän siinä ihmeellisiä tarvikkeita tarvita
- Kiinnitä anturi putken suoralle osuudelle
- Anturi ilmastointiteipillä tiukasti putkeen kiinni siten että se jää ilmatiiviiseen tilaan
- Jos on, niin piitahnaa anturin ja putken väliin.
- Lopuksi päälle paksu tollo lämpöeristettä vähintään 20mm


ATS

[seppaant]

Joko olet siirtänyt BT25 mittauksen?
Onko kytkentä oheisen Jäspin käyttöohjeessa olevan kuvan mukainen?

ATS

[JariR80]

Minulla myös vähän vastaavanlaista tilannetta BT25 anturin kanssa, sillä erolla että minulla on jätetty aiempi öljylämmityksen kaksoispesäkattila toimintavalmiudessa paikalleen maalämmön rinnalle "varajärjestelmäksi" ja näkyy Jämä pumpulle shunttiohjattuna lisälämpönä. BT25 on kytketty Jäspi Buffer 100 puskurilta patteriverkkoon lähtevään putkeen siten, että välissä on kuitenkin kaksoiskattilan shuntti, jonka jälkeen anturi heti kiinnitetty valurautaisen putken kylkeen. Tämän viestiketjun myötä heräsi epäily, että BT25 kiinnityksessä on toivomisen varaa, koska BT2 näytti melko paljon suurempaa lämpötilaa kuin mitä BT25 näytti ja tämä nähdäkseni johti siihen, että pumppu tuppasi käymään turhan korkealla taajuudella herkästi.

Lämpökamera näytti valurautaputksen pinnalta BT25 vierestä mitattuna lämpimämpää, kuin mitä BT25 kertoi pumpulle, joten avasin anturin kiinnitystä, joka oli tehty neopreenia muistuttavalla teipillä, piitahnaa ei nähdäkseni ollut anturin ja putken välissä. Tiukkasin nyt teippausta ja käärin useita kerroksia foliota tiukkaan anturin asennuksen ympärille ja sain näin tuntumalta anturin näyttämään korkeampaa lämpötilaa. Nyt pumppu vaikuttaa käyvän tavallisesti matalammalla taajuudella, mutta kylmemmillä keleillä ehkä näkee sitten paremmin vaikutuksia. Mietin että kannattaisikohan anturin kiinnitys vielä ottaa auki ja koittaa puhdistaa rautaputken pintaa paremmin ja laittaa asennukseen tuota piitahnaa, jota minulla ei ollut kokeillessa saatavilla? Nyt kuitenin BT25 näyttää putken pinnalta mitattuna lämpimämpää arvoa, kuin puskurivaraajan anturitaskusta saan yleismittarin lämpötila-anturilla mitattua, kun ennen anturin kiinnityksen "parantamista" anturitasku palautti korkeampaa lukemaa kuin BT25. Nyt leudommilla keleillä tilannetta seuraillut ja ero BT2 - BT25 välillä on tavanomaisesti 1,5-3 asteen luokkaa kun talon lämmitys käynnissä.

[maalämmittää]

Minulla myös vähän vastaavanlaista tilannetta BT25 anturin kanssa, sillä erolla että minulla on jätetty aiempi öljylämmityksen kaksoispesäkattila toimintavalmiudessa paikalleen maalämmön rinnalle "varajärjestelmäksi" ja näkyy Jämä pumpulle shunttiohjattuna lisälämpönä. BT25 on kytketty Jäspi Buffer 100 puskurilta patteriverkkoon lähtevään putkeen siten, että välissä on kuitenkin kaksoiskattilan shuntti, jonka jälkeen anturi heti kiinnitetty valurautaisen putken kylkeen. Tämän viestiketjun myötä heräsi epäily, että BT25 kiinnityksessä on toivomisen varaa, koska BT2 näytti melko paljon suurempaa lämpötilaa kuin mitä BT25 näytti ja tämä nähdäkseni johti siihen, että pumppu tuppasi käymään turhan korkealla taajuudella herkästi.

Lämpökamera näytti valurautaputksen pinnalta BT25 vierestä mitattuna lämpimämpää, kuin mitä BT25 kertoi pumpulle, joten avasin anturin kiinnitystä, joka oli tehty neopreenia muistuttavalla teipillä, piitahnaa ei nähdäkseni ollut anturin ja putken välissä. Tiukkasin nyt teippausta ja käärin useita kerroksia foliota tiukkaan anturin asennuksen ympärille ja sain näin tuntumalta anturin näyttämään korkeampaa lämpötilaa. Nyt pumppu vaikuttaa käyvän tavallisesti matalammalla taajuudella, mutta kylmemmillä keleillä ehkä näkee sitten paremmin vaikutuksia. Mietin että kannattaisikohan anturin kiinnitys vielä ottaa auki ja koittaa puhdistaa rautaputken pintaa paremmin ja laittaa asennukseen tuota piitahnaa, jota minulla ei ollut kokeillessa saatavilla? Nyt kuitenin BT25 näyttää putken pinnalta mitattuna lämpimämpää arvoa, kuin puskurivaraajan anturitaskusta saan yleismittarin lämpötila-anturilla mitattua, kun ennen anturin kiinnityksen "parantamista" anturitasku palautti korkeampaa lukemaa kuin BT25. Nyt leudommilla keleillä tilannetta seuraillut ja ero BT2 - BT25 välillä on tavanomaisesti 1,5-3 asteen luokkaa kun talon lämmitys käynnissä.

Minusta ei ole suurta huolta, jos mittauspaikka on loogisesti oikein.
Tällöin korjauksen voi tehdä lämpökäyrää muuttamalla.

Jokainen mittaus näyttää jonkinverran väärin.

Täällä BT25 näyttämä muuttui noin 1-1,5C verran piitahnakiinnityksellä ja sen jälkeen piti käyrää korjata.

[Jankki]

Nyt on viimein uutta dataa, reilut kaksi ja puoli vuorokautta. Ei välttämättä vastaa ihan täysin normaalikäyttöä kun on ensin oltu reissussa ja sitten vesikin lämmitetty lähinnä pihasaunassa.
Patterilämmityksen käyrää nostettu pykälällä tuossa 12.1. iltapäivällä.

BT25 siirretty varaajalta lähtevään putkeen (varaaja asennetty ylle laittamasi kuvan mukaan, sen toiminnassa ei vaikuttanut olevan mitään erikoista).
Asteminuutit näyttävät hakeutuvan n. -310:een, ja pysyvät siinä kun ulkolämpötila on tasainen (esim. 11.1. aamuyöstä). Käynnistysraja on -60am ja lisälämmön käynnistysero 700am.
Varmaan ilman vastuksia pärjätään ihan hyvin niin kauan kuin tuo n. 390 asteminuutin marginaali riittää kv-vaiheen ajaksi.

Ei kai tässä pahempia ongelmia ole kun asumislämpö vaikuttaa mukavalta, mutta en myöskään tarkkaan tiedä mikä on normaalia.
Mitkä on viisaampien näkemykset?

(Sitä en osaa sanoa miksi tänään iltapäivällä käyttövettä lämmitettiin noin kuumaksi, legionellakorotus tehty viimeksi 9.1. ja seuraava pitäisi olla 23.1. Liekö smart control hommissa.)
En myöskään tajua mikä pointti on tiputtaa kompressorin taajuutta käyttövettä tehtäessä..

Ulkoisen menon ja paluun erotus on toki melkoisen pieni, kannattaisikohan sille jotain tehdä?
25l/min kulkee lämmitysvesi tuolla 70% pumpun nopeudella ja 100 litran puskurivaraajassa lämpö kumminkin tippuu aika nopeasti vaikka menon ja tulon erotus luokkaa 1.5 astetta.

[seppaant]

Muutamia huomioita

Patterilämmityksen käyrää nostettu pykälällä tuossa 12.1. iltapäivällä.

Siellä on kaksi lämmityspiiriä
- Patteripiiri
- Lattiapiiri
Kumpi on shuntattu ja kumpi ei?

Tasaussäiliön toimintaperiaate on sellainen että siellä pitäisi olla pieni virtaus alaspäin.
Tällöin se täyttyy lämpöpumpulta tulevalla (BT2) lämpimällä vedellä.
Tällöin säiliölle tuleva (BT2) ja sieltä lämmönjakoon lähtevän (BT25) veden lämpötilat ovat samat.
Siirryttäessä käyttöveden tekoon on menoveteen käytettävissä säiliöllinen lämmintä menovettä.

Nyt on BT2 ja BT25 ero on n. 2,5C
Tämä merkitsee sitä että säiliössä on virtaus alhaalta ylöspäin eli väärinpäin.

Mittausten mukaan on lämpöpumpun virtaus (BF1) 24,5 l/min
Loggauksessa olevien mittausten perusteella voidaan laskea myös lattia- ja patteripiirien summavirtaus
Ja tulokseksi saadaan n. 76 l/min
Eli kolme kertaa suurempi kuin lämpöpumpun virtaus
Näiden erotus (51,5 l/min) on virtaus säiliössä ylöspäin
Eli lämpöpumpulta tulevaan lämpimään veteen sekottuu lämmönjakoon menevään veteen 2/3 osaa viileätä paluuvettä

Tavoitteenahan on että säiliössän pieni virtaus alaspäin eli BT25 = BT2
Tähän päästään lämmityspiirien virtausta pienentämällä
Minkälainen on kiertopumppujen tehon säätö?

LJ-piirien Dt on vain n. 1,4C, tämäkin kielii suuresta virtauksesta.
Pienennä virtausta tavoitteena BT25 = BT2

ATS

[maalämmittää]

..
En myöskään tajua mikä pointti on tiputtaa kompressorin taajuutta käyttövettä tehtäessä..
..

Lämpöä ehtii siirtymään käyttöveteen pidempään ennenkuin kompressorin suojaukset (korkealauhdutin tulo ja korkealauhdutin meno) pysäyttävät.
Käyttöveden lämmityskertoja saataneen näin vähennettyä ja/tai käyttöveden lämpötilaa korkeammaksi.

Täällä on/off kone paahtaa aina täysillä ja em. suojaukset pysäyttävät.

Edit: Invertterikone pystyy usein tekemään jaksottaisen korotuksen ilman lisävastusta.
 

[Jankki]

Kumpi on shuntattu ja kumpi ei?

Lattiapiiri on shuntattu.

Molemmilla piireillä on omat pumppunsa (Grundfos alpha1 25-60 180 Model B kummassakin)
Tällä hetkellä (nollasää) lattialämmön pumppu toimii 15 ja patterilämmityksen 30w teholla, en ole seurannut ajan myötä.

Luulin että nopeuksia ohjattaisiin automaattisesti mutta ilmeisesti ei; logissa nopeus jatkuvasti 72 jota tiputetaan ainoastaan kv-ajaksi.

Asennusmiehen jäljiltä käytössä on kummassakin keskimmäinen suhteellinen painekäyrä (PP2). Tämä sitten vaan pykälän alas ja katsotaan mitä tapahtuu?

[seppaant]

Asennusmiehen jäljiltä käytössä on kummassakin keskimmäinen suhteellinen painekäyrä (PP2)

En tarkkaan tiedä mitä tämä tekee, mutta voi olla mahdollista että tekee "omaa kivaa"
Eikö sieltä löydy nämä vanhanaikaiset kolme tehoasetusta, III, II ja I? Näillä se ainakin pyörii vakionopeudella.

Laita alulksi vaikka asentoon II ja katsotaan mitä tapahtuu
Katso mitenkä pumppujen Watit käyttäytyy.

ATS

[Jankki]

Kakkoselle laitettu, 25W kummassakin.
Odottelen vaikka huomiseen minkälaista muutosta aiheuttaa.

[Jankki]

Ei mielestäni merkittävää muutosta logissa. Kokeilen laittaa ykkösnopeudelle jos alkaisi löytyä raportoitavaa. Pumput näemmä näyttää ykkösellä 3-4W, joten luulisi että jotain muuttuu.

[seppaant]

Ei merkittävää muutosta mutta pientä kuitenkin

ATS

[maalämmittää]

Kuten tuolla yllä jo todettu sisäinen pumppu on kiinteällä 72%:lla.
Se on aika paljon pieneen puskuriin.

[Jankki]

Tässäpä edellinen vrk, pumppuja pyöritelty muutaman watin teholla, tuntuisi toistaiseksi patterit pysyvän lämpiminä silti.

Aika pieni on menon ja paluun ero edelleen.
BT2 ja BT25 sentään asteen päässä toisistaan.

Minulle ei äkkiseltään auennut miten lattia- ja patteripiirien summavirtauksen saa laskettua logeista, mitenkäs se toimii? Ja onko siihen tullut merkittävä muutos verrattuna aiempaan 76 litraan minuutissa?

Pitäisikö sisäisen pumpunkin nopeutta pienentää? Ja loppuukohan sitten säätövara jos ulkoiset pumput on jo pienimmillään..

Vai pitääkö tässä kohtaa aiemmin 90-luvun vehkeillä operoineen öljylämmittäjän todeta että toimii "riittävän hyvin"? Vai onko ikuisen optimoinnin ja näpräämisen tieltä enää paluuta?

[seppaant]

Olen nyt mökillä eikä minulla ole täällä käytettävissä lähdeaineistoja.
Palataan alkuviikosta asiaan

ATS

[maalämmittää]

Kuten tuolla yllä jo todettu sisäinen pumppu on kiinteällä 72%:lla.
Se on aika paljon pieneen puskuriin.

Korjaan: Ei se olekaan kiinteä.
Uudessa lokissa se vaihteli 70-72 välillä.

Edit:
Näissä lokeissa ei ole vastuskäyttöä.

Ennemmin pienentäisin käynnistyseroa (esim. 300:aan).
Käsittääkseni silloin Nibe kuroo KV-vaiheen aiheuttaman asteminuuttilaskun nopeammin.

Havainto:    Silmäilin lokia ja 12.1.2025 15:19 kohdalla viiden minuutin ajan alarm 274.
Googlailun perusteella "Compressor phase overloaded".
Onko talon sulakkeet ilmoitettu Nibelle oikein?

[Jankki]

Liitteenä lisää dataa.
Nyt on menon ja paluun välille tullut hiukan eroakin, varmaan pieni sään viileneminenkin auttoi. (lattiapiirin lämpöjä ei logiin tule, mutta aamulla oli 5 asteen korvilla mikä lienee ihan ok?) Kummankin piirin pumput nyt siis pienimmällä mahdollisella nopeudella.

BT2-BT25 ero pienentynyt noin asteeseen. Varmaan hiukan vaikuttaa sekin että parin metrin kupariputki koneelta puskurivaraajaan kulkee vilpoisehkossa kellarissa, tuskin sentään kovin merkittävä.

Ennemmin pienentäisin käynnistyseroa (esim. 300:aan).

Tarkoitatko käynnistyserolla kompressorin käynnistysrajaa? Se on nyt -60, joka taisi olla tehdasasetus.

Vastusten käytön asteminuuttiero puolestaan on nyt 700. Näillä asetuksilla asteminuuttien "steady state" näyttäisi olevan n. -200.
Joka KV-vaiheen aikana ehtii asteminuutit tippua n. 350:lla (ainakin pari viimeistä sykliä muutaman asteen pakkasella); varmaan hyvä olla sen verran marginaalia ettei vastuskäytön rajaa sen aikana saavuteta.

Näissä lokeissa ei ole vastuskäyttöä.

Tosiaan vastukset ei näytä olleen käytössä kuin 9.1. viimeksi, se on sentään positiivista.

viiden minuutin ajan alarm 274.

Ehkäpä kotiinpalatessa kulki hetkisen verran paljon virtaa, siinä taisi mennä auto lataukseen ja patterikäyrä ylös ym samaan aikaan.

[maalämmittää]

...
Tarkoitatko käynnistyserolla kompressorin käynnistysrajaa? Se on nyt -60, joka taisi olla tehdasasetus.

Vastusten käytön asteminuuttiero puolestaan on nyt 700. Näillä asetuksilla asteminuuttien "steady state" näyttäisi olevan n. -200.
Joka KV-vaiheen aikana ehtii asteminuutit tippua n. 350:lla (ainakin pari viimeistä sykliä muutaman asteen pakkasella); varmaan hyvä olla sen verran marginaalia ettei vastuskäytön rajaa sen aikana saavuteta.

Tosiaan vastukset ei näytä olleen käytössä kuin 9.1. viimeksi, se on sentään positiivista.
Ehkäpä kotiinpalatessa kulki hetkisen verran paljon virtaa, siinä taisi mennä auto lataukseen ja patterikäyrä ylös ym samaan aikaan.

Vastusten käytön asteminuuttieroa tarkoitin.
Käsittääksen se nostaisi ""steady statea" ylemmäs ja nostaa myös herkemmin kompressorin hertsejä kun asteminuutit ovat reilusti miinuksella.

Yksi säätömahdollisuus on muuttaa käyttöpriorisointia 30/30 -> 20/20.
Tällöin asteminuutit eivät ehdi laskea kovin alas, toki KV-jaksoja tulee enemmän.

Näyttää F1255 tehdasasetus olevan 25A, mutta jos pääsulakkeet on isommat niin tarkastaisin.

Kun kyse on osittain "asumattomasta" talosta ja kotiintullessa laitetaan lämmöt päälle, niin voi olla haasteellista säätää "viimeisen päälle".

Ollaan kesällä pitkiä aikoja mökillä, mutta pidän silti käyttöveden lämpimänä.
Arvioin KV lämpimänä pitämisen maksavan alle 5€/kk, niin hyväksyn sen mukavuuskuluna.

[Jankki]

Täytyneepä testailla priorisoinnin rukkaamistakin.
Ihan asuttu talo on,  tarkoitin vaan nostaneeni patterikäyrää pykälällä kun viikonloppureissusta palatessa oli vähän viileän tuntuista. Käyrän kohdilleen hakeminen on vielä kesken kun patteriverkko on hiljattain liitetty maalämpöön.

[maalämmittää]

Ok, ymmärsin väärin.
Ei muuta kuin säätöjä jatkamaan.

Ohessa logintutkijan (saatavana tiedonkeruuosiosta PC:lle) peruskuvat viimeisistä lokeista.

Edit: 17.1 klo 18:08 romahti BT6 vartissa 20C ja jäi sille tasolle. Outoa.
Onko käyttövedessä ohjelmointia?

[Jankki]

17.1 klo 18:08 romahti BT6 vartissa 20C ja jäi sille tasolle. Outoa.

Ei ole ohjelmointia, smart control ollut käytössä, johtuneekohan siitä. Vaihdan käsisäädölle, katsotaan tuleeko samanlaisia.

Liitteenä pari päivää lisää logeja, ei pahempia ongelmia.
Laitoin myös kuvan kiertopumppujen ominaiskäyristä, niiden perustella taitaisi olla ykkösnopeudella virtaus n.200-400l/h per pumppu, näyttävät 3-4 wattia. En tiedä miten tarkkoja lukuja tuosta kannattaa tihrustaa.
Ja sisäinen pumppu on nyt liikuttanut normaalisti n.1450l/h.

Tällä perusteella siis puskurin pitäisi toimia "oikein päin" (jos käsitin homman oikein). Toki se 24 litraa minuutissa 100 litran puskurivaraajaan varmaan sekoittaa aika hyvin.

[seppaant]

Vai pitääkö tässä kohtaa aiemmin 90-luvun vehkeillä operoineen öljylämmittäjän todeta että toimii "riittävän hyvin"? Vai onko ikuisen optimoinnin ja näpräämisen tieltä enää paluuta?

Näprätähän voi aina vaikka maailman tappiin asti. (Mikä muuten on se maailman tappi)

Oheisessa kuvassa mittausarvoja siitä mitä vaikutti kun ulkoisten pumppujen teho pudotettiin II -> I.
Vaikuttiko tämä huonelämpötiloihin?
Mittausarvot tunnin keskiarvoja.
Laskennallinen lämmityspiirien summavirtaus on nyt 38,8 l/min
Virtaus säiliössä ylöspäin on 14,2 l/min eli on pudonnut kolmanteen osaan lähtötilanteesta.
On otettava huomioon se että laskennassa käytetään pieniä dt arvoja niin pienikin virhe mittauksessa saattaa aiheuttaa suuren virheen lopputulokseen.

BT25 - BT2  eli lämpöpumpulta tulevan veden jäähtymä sen kulkiessa säiliön yläosan kautta lämmönjakoon, on nyt -0,9C aiemmin -1,8C
Mittausten tarkkuuksien rajoissa varsin hyvä lukema.

Kuinka BT25 on kiinnitetty putkeen? Onko piitahnaa? paljonko eristettä päällä? Pitää olla paljon eristettä, jos mittaus on viileässä ympäristössä.

ATS

[Jankki]

Hienoa, tämä selventää. Suurkiitos!

Huonelämpötiloissa ei huomattavaa muutosta. (Täytyneekin seuraavaksi hankkia minuuttidataa kerääviä lämpömittareita niin saa käyrätkin viimeisen päälle kohdilleen)

Anturin eristyksen arvelen riittäväksi, toki voihan sitä lisätä määrättömiin ja katsoa muuttuuko mittaustulos. Piitahnaa ei ole tullut hankittua vielä.

Tuo sisäisen pumpun nopeus (72-73 eli 24.x l/h) lienee muutettavissa, olisiko mielekästä kokeilla nostaa nopeutta sen verran että saa virtauksen käännettyä oikein päin? Vai liekö siitä sekoittumisen myötä jo enemmän haittaa kuin hyötyä.

[JariR80]

Mielenkiinnolla seuraan tätä ketjua, koska Jankin järjestelmässä vaikuttaisi olevan paljon samaa kuin omassanikin. Minulla myös öljylämmityksen tilalle laitettu Jämä RST Inverter 6kw erillisellä 280l lämminvesivaraajalla (Jäspi) + tuo sama 100l puskurivaraaja. Järjestelmässä on niin ikään patteri- ja lattialämmityspiirit.

Olen ohjelmoinnilla pyrkinyt ajoittamaan käyttöveden lämmitystä yöaikana tapahtuvaksi, koska kulutus on tosi pientä ja säännöllistä meillä. Käyttövesijakson aikana asteminuutit sukeltavat minullakin ja vähänkään kylmemmän ulkoilman aikaan saavutetaan lisäenergialle asetettu asteminuuttiraja käyttövettä tehdessä, mikä on kyllä harmillista. Sieltä sitten kestää aikansa kivuta ylös, vaikka talon sisälämpötilassa tuon käyttöveden teon aikana ei kyllä ihan helposti mitään muutosta tunne. Olen itse taklannut tuota lisävastusten käyttöä pudottamalla ulkolämpötilalle asetettua rajaa, eli nyt lisäenergia sallitaan vain jos viimeisen 24 tunnin keskilämpötila on kylmempi kuin -5 astetta. En tiedä kuinka alas tuota lämpötilarajaa arvaa säätää, kun kokemusta järjestelmän toiminnasta kovemmilla pakkasilla ei ole pahemmin täällä eteläisessä Suomessa kertynyt tälle talvelle.

Lisäenergian asteminuuttiraja minulla oli -550 ja kokeilin palauttaa sen -400. Tämän myötä pumppu kyllä pyrkii tavanomaisesti pitämään asteminuutit vähemmän miinuksella, mutta myös käy korkeammalla taajuudella aika systemaattisesti. Minulla mlp:n sisäinen kiertovesipumppu (GP1) käy taloa lämmitettäessä pääsääntöisesti 27% nopeudella, kylmemmillä keleillä näkyy 34%:a. Käyttövedenlämmityksen aikana GP1 nopeus vaihtelee 0-100%, onkohan tämä normaali toiminta?

[seppaant]

@JariR80
Olisi mielenkiintoista vilkaista sinun systeemin toimintaa ja verrata sitä @Jankin järjestelmään.
Jos sinua kiinnostaa niin avaa uusi viestiketju, koska muuten sattaa mennä asiat sekaisin.

Tökkää muistitikku keräämään mittaustietoja
- Ohjeet löytyvät Asentajan oppaasta
- Keruuväli 1 min
- Päivän parin jälkeen laita saalis tänne niin katsotaan miltä näyttää.

ATS

[seppaant]

Anturin eristyksen arvelen riittäväksi, toki voihan sitä lisätä määrättömiin ja katsoa muuttuuko mittaustulos. Piitahnaa ei ole tullut hankittua vielä.

Tuo sisäisen pumpun nopeus (72-73 eli 24.x l/h) lienee muutettavissa, olisiko mielekästä kokeilla nostaa nopeutta sen verran että saa virtauksen käännettyä oikein päin? Vai liekö siitä sekoittumisen myötä jo enemmän haittaa kuin hyötyä.

Jos sinulla riittää viitseliäisyyttä, olisihan se hyvä tietää mitä vaikuttaa kun sisäinen pumppu on täysillä
Kuitenkin ennen sitä kannattaa BT25 anturin asennus tarkastaa
Olen joskus tutkinut anturien erilaisten kiinnitysten ja eristysten vaikutusta mittaustulokseen
Tulokset oheisessa kuvassa
Esim 22mm Cu putkessa, anturi kiinnitetty ilmastointiteipillä, välissä piitahnaa, eristetty 20mm solumuovi putkieristeellä
Putken ja ympäristön välinen lämpötilaero 20C -> mittaus näyttää 0,75C liian vähän

- Anturi tiukasti ilastointiteipillä ilmatiiviisti putken pintaan kiinni
- Piitahnaa tai vastaavaa anturin ja putken väliin
- Anturijohto myös tiukasti putkeen kiinni muutaman cm matkalta
- Eristettä enemmän kuin 20mm päälle (koko putken ympäri) vähintään 100mm pituudelta.

ATS

[JariR80]

@JariR80
Olisi mielenkiintoista vilkaista sinun systeemin toimintaa ja verrata sitä @Jankin järjestelmään.
Jos sinua kiinnostaa niin avaa uusi viestiketju, koska muuten sattaa mennä asiat sekaisin.

Tökkää muistitikku keräämään mittaustietoja
- Ohjeet löytyvät Asentajan oppaasta
- Keruuväli 1 min
- Päivän parin jälkeen laita saalis tänne niin katsotaan miltä näyttää.

ATS

Minulla oli lokitus ollut viikon päivät käynnissä ja otin tikun nyt irti ja filut talteen. Laitoin oman lokini erilliseen viestiketjuun https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=12596.0

[JariR80]

Minulla oli lokitus ollut viikon päivät käynnissä ja otin tikun nyt irti ja filut talteen. Laitoin oman lokini erilliseen viestiketjuun https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=12596.0

Vertailin itsekin hieman Jankin lokeja omiini, niin trendeissä näkyy kyllä selkeä ero "l-jako nopeus EP14" käyttäytymisessä.

[seppaant]

Tämä 4-putkikytkentä on ongelmallinen, koska siinä menee kaikki lämpöpumpun menovesi varaajan yläosan ja lämmönjaon paluuvesi varaajan alaosan kautta sekottaen tehokkaasti varaajan tasalämpöiseksi.
Oheisen kuvan mukainen kytkentä toimii paljon paremmin, koska siinä varaajassa virtaa ainoastaan menoveden ja paluuveden erotuksen verran vettä.

ATS