Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: vesikiertoinen jälkilämmitys  (Luettu 11071 kertaa)

Poissa Valitsiamies

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 11
  • Ekowell ECT-500 (-05) 2x300m
vesikiertoinen jälkilämmitys
« : 27.03.05 - klo:23:44 »
 :( Onko kellään käytännön kokemusta niben toiminnasta vesikiertoisen jälkilämmityksen kanssa? Jos olen oikein ymmärtänyt nibe voi olla 45 min. lämmittämättä lämmönjakopiiriä (tarkoittaa kovalla pakkasella varmaa jäätymistä, jollei ilmanvaihtoa pysäytetä). onko kyseessä osatehoisen (ruotsalaistyyppisen pumpun heikko ominaisuus vai onko asiaan joku ratkaisu?)

Poissa evt752

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 546
  • Ekowell EVT 752
Re: vesikiertoinen jälkilämmitys
« Vastaus #1 : 28.03.05 - klo:18:40 »
Ongelma lienee kaikilla vaihtoventtiilillä varustetuilla pumppumerkeillä, käytännössä ruotsalaispumput ja suomalaisista geopron gs-malli.

En tiedä ratkaisua ja onhan jäätyminen vaarana muillakin merkeillä, jos sähköt menevät poikki pidemmäksi aikaa. Tilan (jossa iv-kone on) lämpö riittää joksikin aikaa pitämään nesteen sulana, mutta kova pakkanen hiipii pikkuhiljaa iv-putkea pitkin (joka on eristetty lämpimässä tilassa) iv-koneen läpi patteriin ja vesi alkaa kylmetä ja lopulta jäätyä.

Pitkien sähkökatkosten varalta tuloilmaputkessa olisi hyvä olla jokin suljin, jolla saisi kylmän pysymään poissa pidempään.

Poissa Malibra

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 269
  • IVT / C9 / 2x300m vaaka / 2003 / 260m2 / 800m3
Re: vesikiertoinen jälkilämmitys
« Vastaus #2 : 07.04.05 - klo:16:46 »
Lainaus
 Jos olen oikein ymmärtänyt nibe voi olla 45 min. lämmittämättä lämmönjakopiiriä (tarkoittaa kovalla pakkasella varmaa jäätymistä, jollei ilmanvaihtoa pysäytetä). onko kyseessä osatehoisen (ruotsalaistyyppisen pumpun heikko ominaisuus vai onko asiaan joku ratkaisu?)

Sikäli mikäli ilmakone ei ole omana piirinään (ja miksi olisikaan) ja lattiankiertovesipumppu pyörii niin sanoisin, että jäätymisen vaaraa ei ole useaan tuntiin.

-Janne-

p.s Eihän nibe sentään katkaise lattiapiirin kiertoa kokonaan.

Poissa Kotkis

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 2
  • Nibe 1240-10kW, pintamaa 2x200m, ILTO 440econo
Re: vesikiertoinen jälkilämmitys
« Vastaus #3 : 17.01.10 - klo:20:34 »
Ollaan asuttu reipas vuosi uudessa tuvassa, joka lämpiää Nibe 1240-10kW -pumpulla  ja ilma kiertää ILTO 440 econolla (jälkilämmitys vesipatterilla).

Nyt tuli ongelma, kun ILTOn vesipatteri pääsi jäätymään hajalle näillä (yli -25C) kovilla pakkasilla  joulun (2009)  aikaan. Vuosi sitten ei ilmeisesti ollut tarpeeksi kylmää, jotta patteri olisi jäätynyt.
Itse aloin epäillä syyksi lattialämmityspiiriä, josko siinä ei vesi kierräkkään jatkuvasti. Näin ollen pysähtynyt vesi olisi päässyt jäätymään patterissa iv-koneen imiessä pakkasilmaa sisuksiinsa. Jälkilämmityspatterin  termari on ollut koko ajan täysillä ja patterissa on vesi kiertänyt todistettavasti joulun päiviin asti. Lattiapiiriin lämpöpumppu on työntänyt noilla pakkasilla yli 37C vettä.

Nibeltä varmistettiin, että -”Silloin kun lämpöpumppu lämmittää käyttövettä, lämmityspiirissä ei virtaa ollenkaan. Järjestelmään voi toki rakentaa ns. pakkokierron, joka kierrättää vettä lämmityspiirissä myös silloin kun LP lämmittää käyttövettä. Tarvitaan erillinen kiertovesipumppu ja ohitusyhde meno- ja paluun välille. Näin voidaan myös arvoa valikossa 1.3 suurentaa tarvittaessa reilummin”.

Nyt kysyisinkin neuvoa tämän ongelman ratkaisemiseksi teiltä foorumin jäseniltä. Vai onko ratkaisu juurikin tuo yllä mainittu?
Voiko tuohon kyseiseen systeemiin lisätä kytkimen, jolla vesipatterin kierron saisi esim. kesäksi pois päältä (tuskin kesällä pääsee jäätymään).
Tarvitaanko erillistä pientä varaajaa tuolle pakkokierrolle?
Pystyykö Niben lattialämmityspiirin pumpun ohjausta muuttamaan jatkuvalle kierrolle?



No niin, taas olisi kannattanut lukea kaikki tämän foorumin sivut.
Samaa asiaa on näköjään pohdittu aiemminkin... mutta josko nyt saataisiin asiaan uutta tietoa....

Poissa kkuukkeli

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 265
  • Thermia Diplomat TWS 10, 175m, 139+38 m2
Re: vesikiertoinen jälkilämmitys
« Vastaus #4 : 17.01.10 - klo:21:16 »
Lainaus
]Vai onko ratkaisu juurikin tuo
Noin se menee. Ainakin Thermiassa voi tuolle ulkoiselle kv-pumpulle ottaa sähköt maalämpöpumpusta -> kv-pumppu sammuu automaattisesti kun lämmityskin, eli esim ulkolämpötilan mukaan.
« Viimeksi muokattu: 17.01.10 - klo:21:16 kirjoittanut kkuukkeli »

Paikalla tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 763
  • yli-ikämies
Re: vesikiertoinen jälkilämmitys
« Vastaus #5 : 17.01.10 - klo:23:27 »
Lainaus
Ollaan asuttu reipas vuosi uudessa tuvassa, joka lämpiää Nibe 1240-10kW -pumpulla  ja ilma kiertää ILTO 440 econolla (jälkilämmitys vesipatterilla).

Nyt tuli ongelma, kun ILTOn vesipatteri pääsi jäätymään hajalle näillä (yli -25C) kovilla pakkasilla  joulun (2009)  aikaan. Vuosi sitten ei ilmeisesti ollut tarpeeksi kylmää, jotta patteri olisi jäätynyt.
Itse aloin epäillä syyksi lattialämmityspiiriä, josko siinä ei vesi kierräkkään jatkuvasti. Näin ollen pysähtynyt vesi olisi päässyt jäätymään patterissa iv-koneen imiessä pakkasilmaa sisuksiinsa. Jälkilämmityspatterin  termari on ollut koko ajan täysillä ja patterissa on vesi kiertänyt todistettavasti joulun päiviin asti. Lattiapiiriin lämpöpumppu on työntänyt noilla pakkasilla yli 37C vettä.

Nibeltä varmistettiin, että -”Silloin kun lämpöpumppu lämmittää käyttövettä, lämmityspiirissä ei virtaa ollenkaan. Järjestelmään voi toki rakentaa ns. pakkokierron, joka kierrättää vettä lämmityspiirissä myös silloin kun LP lämmittää käyttövettä. Tarvitaan erillinen kiertovesipumppu ja ohitusyhde meno- ja paluun välille. Näin voidaan myös arvoa valikossa 1.3 suurentaa tarvittaessa reilummin”.

Nyt kysyisinkin neuvoa tämän ongelman ratkaisemiseksi teiltä foorumin jäseniltä. Vai onko ratkaisu juurikin tuo yllä mainittu?
Voiko tuohon kyseiseen systeemiin lisätä kytkimen, jolla vesipatterin kierron saisi esim. kesäksi pois päältä (tuskin kesällä pääsee jäätymään).
Tarvitaanko erillistä pientä varaajaa tuolle pakkokierrolle?
Pystyykö Niben lattialämmityspiirin pumpun ohjausta muuttamaan jatkuvalle kierrolle?



No niin, taas olisi kannattanut lukea kaikki tämän foorumin sivut.
Samaa asiaa on näköjään pohdittu aiemminkin... mutta josko nyt saataisiin asiaan uutta tietoa....
Tätä ongelmaa ei ole tulistuslämpöpumpussa.
Täällä väännetään usein kättä siitä, pitäisikö valita vaihtoventtiilikone vai tulistuspumppu. Tulistuspumpulla ei tarvitse rakentaa erikseen mitään pakko / hullunkiertoa. Siinä tasalämpöinen vesi kiertää pattereissa kaiken aikaa.

Kun hankitaan lämpöpumppua, ei ostaja useinkaan voi tietää tällaisia asioita. Meidän muiden pitäisi neuvoa oikein heitä, jotka kysyvät hankintaansa ohjeita.
Täällä on kuitenkin muutamia niin kiihkeitä vaihtoventtiilikoneen puoltajia, että joskus taitaa unohtua kertoa oikeaa tietoa hankintaa suunnitteleville.
En nyt tässä suinkaan pyri pahoittamaan kenenkään mielenrauhaa tällä huomautuksellani, mutta silti tuntui vain aiheelliselta tästäkin taasen kirjoitella.

Sekä vaihtoventtiilikoneella että tulistuspumpulla on omat etunsa ja haittansa.
Vaihtoventtiilikone soveltuu hyvin betoniin varaavaan lattialämmitykseen. Vaihtoventtiilikone on aina hiukan halvempi, sen yksinkertaisemmasta rakenteesta johtuen.

Tulistuspumppu soveltuu hyvin varaamattomalle lattialämmitykselle ja patterilämmitykselle. Tulistuspumppu (se ns suomipumppu) on aina hiukan kalliimpi, koska siihen sisältyy varaaja pattereissa kiertävälle vedelle, sekä siinä on kolmitie sekoittajaventtiili ja säätö automatiikka, jolla vakioidaan pattereille menevän kiertoveden lämpötila.
Tulistuspumppu tuottaa vähän kuumempaa käyttövettä ja tulistuspumppu soveltuu hyvin kohteisiin, joissa tarvitaan paljon lämmintä käyttövettä.

Väitellään pumpputyyppien hyötysuhteiden (COP) eroista. COP arvot ovat molemmissa likimain samat. Eroja syntyy siitä, että useinkin pattereille joudutaan tuottamaan kuumempaa menovettä, kuin lattialämmitykseen tarvitaan. Siksi patterilämmitys käytöllä COP on usein luokkaa 2,7 ... 2,8  kun se lattialämmityksellä voi olla luokkaa 3.0

Poissa mtalo

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 280
Re: vesikiertoinen jälkilämmitys
« Vastaus #6 : 18.01.10 - klo:13:50 »
Eikö Ilto440:ssä pitäisi olla vesipatterin jäätymissuoja? Tietääkö joku sen toiminnasta jotain? Minulle on nimittäin tulossa samanlainen systeemi Nibe 1217-10 jo asennettu ja Ilto440 econo odottaa asennusta.
Nibe 1140-12kW + Haato VLP500R + Ilto 440 Econo

Poissa kkuukkeli

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 265
  • Thermia Diplomat TWS 10, 175m, 139+38 m2
Re: vesikiertoinen jälkilämmitys
« Vastaus #7 : 18.01.10 - klo:18:27 »
Lainaus

[Täällä on kuitenkin muutamia niin kiihkeitä vaihtoventtiilikoneen puoltajia, että joskus taitaa unohtua kertoa oikeaa tietoa hankintaa suunnitteleville.
Olisikohan se sittenkin toisinpäin tuo kiihkeys? Eiköhän se ole loppupeleissä käyttäjälle ihan sama mikä pumppu siellä jyskyttää, kunhan hinta on sopiva ja myyjä/asentaja on ottanut asiakkaan tarpeet huomioon.

Ongelmat näyttäisivät keskittyvän käyttäjien toimista johtuviin ja liian pieniin kaivoihin. Markkinamiesten ahneuttakaan unohtamatta.


« Viimeksi muokattu: 18.01.10 - klo:18:28 kirjoittanut kkuukkeli »

Poissa Roori

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 293
  • Maalämpo... Ollakko vai Ei....KYLLÄ
Re: vesikiertoinen jälkilämmitys
« Vastaus #8 : 18.01.10 - klo:20:27 »
Lainaus
Eikö Ilto440:ssä pitäisi olla vesipatterin jäätymissuoja? Tietääkö joku sen toiminnasta jotain? Minulle on nimittäin tulossa samanlainen systeemi Nibe 1217-10 jo asennettu ja Ilto440 econo odottaa asennusta.
Eikös sellaiset jäätymissuojat ainoastaan pysäytä puhaltimen ja jos ulkona on oikeen halvatun kylymä ja hiukan ilman kulkee kumminkin (sitä halvatun kylmää) niin saattaapi jäätyä kumminkin.
Tuo oli ihan omaa ajatuksen juoksua, ei perustu tietoon ja omaan kokemukseen kun itsellä on sähköllä tuo jälkilämmitys...ei jäädy, mitä nyt joskus pätkii kun lumet painaa puita nurin sähkölangoille.

justus01

  • Vieras
Re: vesikiertoinen jälkilämmitys
« Vastaus #9 : 18.01.10 - klo:23:41 »
Enpä huomannut tuossa -34 asteen pakkasella, että Vallox olisi kertaakaan ilmoittanut vesipatterin jäätymisvaarasta. Tuollaisilla pakkasilla taitaa muutenkin olla LTO:n sulatelun takia tulopuhallin seis ja perhospelti kiinni suurimman osan aikaa.

Meillä asennettiin lämmönvaihdin valmiiksi paikalleen lattiapiiriin, että on sitten nätti asentaa glykolikierto seuraavaan patteriin, jos ensimmäinen jäätyy rikki.

Poissa sintonen

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 5
Re: vesikiertoinen jälkilämmitys
« Vastaus #10 : 26.01.10 - klo:15:52 »
Meillä on 1220 - 440 econo yhdistelmä toteutettu siten että käyttöveden kierto on liitetty ilton patteriin.

Tämä siksi näin että estetään jäätyminen, käyttövesi kun on lämpimämpää kuin lattialämmityspiirin vesi. Käyttövedelle jouduttiin myös tekemään hullunkierto teknisestä tilasta talon jakotukille joten vesi kiertää myös tuonne ilton patterille koko ajan.

Hullunkierto sen takia koska matkaa on teknisestä tilasta suihkuille sen verran paljon että lämmintä vettä saapi odotella maailman tappiin saakka ilman tätä kiertoa... ja tämä ei olisi käynyt vaimolle eikä myöskään pilkuntarkalle LVI tarkastajalle...

Periaatteessa hyvä ratkaisu = ilton patteri ei pääse jäätymään. Mutta ongelmana on käyttöveden suht nopea jäähtyminen joten sitä joudutaan lämmittämään tiheään ja nyt kovemmilla pakkasilla sitten sähkövastuksetkin tulevat mukaan kun muuten ei tehot riitä.

Eli jos tällä ilton patterille löytyy muita ratkaisuja kuin tässä ketjussa ollut sekä meillä käytössä oleva niin mielellään otetaan ideoita vastaan.
"Trying is the first step towards failure."

Poissa JKn

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 51
  • YaBB 1G - SP1 on Kuningas!
Re: vesikiertoinen jälkilämmitys
« Vastaus #11 : 25.02.10 - klo:14:07 »
Omassa systeemissäni on erillinen kiertovesipumppu, jolloin lattialämmitys- ja Ilton kierto jäävät päälle käyttöveden lämmityksen ajaksi.
Ainakin ekono 440 mallissa on jäätymisenestoautomatiikka, joka estää kennon ja samalla kaiketi myös jälkilämmityspatterinkin jäätymistä. Muistaakseni toimii siten, että kun tulevan ilman lämpötila ennen jälkilämmityspatteria laskee +3 asteeseen sammutetaan tuloilmapuhallin, kunnes poistoilma on taas lämmittänyt kennon. Haittana on tuloilman pätkiminen, jolloin alipaine huoneistossa lisääntyy ja myös lämmöntalteenotto toimii pätkittäin.

Käytännössä olen todennut, että Ilton pätkiminen alkaa kun pakkasta on yli -10 astetta.