Niben käyttöveden lämpö tippuu

[Kape80]

Morjens!

Onko täällä ollut kellään NIBEN kanssa sellaista ongelmaa, että käyttöveden lämpö tippuu 54 --> 42 asteeseen tunnissa ,parissa. Vaihtoventtiili vaihdettu kahdesti, eipä taida syy sieltäkään löytyä... Käyttöveden kiertoa ei ole.

Olisin tosi iloinen, jos jollain olisi antaa jotain kehittävää neuvoa

Kaapo

[Pete H]

Itsellä oli tässä aiemmin yhden päivän vaihtoventtiili "jumissa" (ei sulkeutunut kunnolla, nyt toimii taas?), niin tällöin lämpötila laski n. 5 minuutissa 52->32. Sikäli tuo kuullostaa vielä "normaalilta", pitäisi joskus yöllä( ) seurata kuinka nopeasti vajuu ilman käyttöä.

[commo73]

Tuli sellainen seikka mieleen että jos vika onkin vaihtoventtiiliä syöttävässä virtapiirissä. Vaihtoventtiiliin tulee 3 johdinta vaihe, nolla ja ohjaus tulee ohjausyksiköstä koskettimen kautta ainakin thermiassa.

Onko huoltomiehet todenneet mittaamalla ohjauspiirin moitteettoman kunnon?

Tämä on vain arvaus nibestä ei ole sen kummempaa kokemusta.

[ziffy]

Taitaapi olla ihan kaikkien kaksoisvaippavaraajallisten pumppujen ominaisuus. Eli ulkovaipassa (45 l) kiertää kv-lämmitysvesi josta sen lämpö johtuu 160 litran sisäsäiliöön.  

Oletetaan että asetukset on siten että käyttöveden lämmityksen aloituslämpötila on vaikkapa 40 astetta ja lopetuslämpötila 54 astetta.

Ulkovaipan (45 l) lämpötilan nostamiseen 40 --> 54 asteeseen tarvitaan n. 2646 KJ edestä energiaa kun taas puolestaan sisäsäiliön (160 l) lämpötilan nostamiseen vastaavan verran tarvittaisiin n. 9408 KJ.

Yhden lataussyklin aikana kaikki energia/lämpö ei ehdi siirtyä sisäsäilöön ja tästä johtuen lämmityksen lakattua ulkovaipan lämpötila alkaa laskea kunnes lämpötilaerot ovat tasaantuneet sisä- ja ulkovaipan kesken.

edit: typoja

[Kape80]

Moi!

Kiitti vastauksista, mutta tutnttupi ettei toi veden lämpö putoa sen 44 asteen oikeen nopiaa. Eli putoaminen on äkästä tosta n 50 --> 40 asteeseen.
Eikös se mittaa ton käyttöveen tuolta sisemmästä vaipasta? Se kyllä näyttää lämmöks 52 astetta.
 :-?

[ziffy]

Moi!

Kiitti vastauksista, mutta tutnttupi ettei toi veden lämpö putoa sen 44 asteen oikeen nopiaa. Eli putoaminen on äkästä tosta n 50 --> 40 asteeseen.
Eikös se mittaa ton käyttöveen tuolta sisemmästä vaipasta? Se kyllä näyttää lämmöks 52 astetta.
 :-?

Sulla lienee käytössä 1240 malli?  Mä en ihan ymmärtänyt kaikkea tuosta edellisestä mutta tarkoititko että kun alaosan anturin ilmoittama lämpötila laskee nopeasti tuonne 44 tai 40 asteeseen niin samalla yläosan anturi näyttää 52 astetta? Vai saako tuosta 1240 mallin näytöstä ylipäänsä näkymään sekä yläosan että alasosan anturin ilmoittamat lämpötilat?

1240:ssa on kaksi eri lämpötila-anturia, toinen ulkovaipan alaosassa (joka ohjaa lämmitystä) ja toinen ulkovaipan yläosassa joka näyttää käyttovesiverkostoon lähtevän veden lämpötilaa. Olen siinä käsityksessä että tuo yläosan lämpötila-anturi on myös ulkovaipassa kuten alaosankin lämpötila-anturi. Voin olla toki väärässäkin.

[Kape80]

Tota, anteeksi puutteelliset lähtötiedot... malli on 1217 tai 1210, no sama vehehän toi on... Siinä on vaan yksi anturi käyttöveden lämpötilalle.

[ziffy]

Joo, samoja koneitahan nuo 1210 ja 1217 taitavat olla. Kuoret saattavat olla erilaiset. Tuskin softassakaan juurikaan mitään eroa on. Noissa koneissa tosiaan on vain yksi lämpötila-anturi joka on ulkovaipan alaosassa.

Mutta kyllä se mun mielestä toimii niin että kun käyttövesilämmityksessä lämmitetään ulkovaippaa niin kaikki lämpö ei ehdi siirtyä ”lennossa” ulkovaipasta sisäsäiliöön. Tämän takia ulkovaipan lämpötila nousee nopeammin 54 asteeseen kuin sisäsäiliön. Lämmityksen loputtua kahden eri säiliön lämpötilaerot pyrkivät tasaantumaan ja ulkovaippa alkaa viilentymään kun lämpö siirtyy sisäsäiliöön.

Katsoppa vaikka Malibran hienoja graafeja. http://www.pauna.net

Semmonen tuli mieleen että voikohan sen vaihtoventtiilin asentaa jotenkin huolimattomasti siten ettei se sulje kokonaan ulkovaippakiertoa lattiälämmitysmoodissa? En tiedä kun en ole koskaan nähnyt Honeywellin vaihtoventtiiliä palasina.

Onhan muuten kaksoisvaippavaraaja ilmattu pumpun kaksoivaipan ilmausnipan avulla?

[Kape80]

Moi taas! Juu, kaksoisvaippa on ilmattu ja Niben huolto sanoo, notta on aivan normaalia tuo käyttöveden lämmön tippuminen.
Haluaisin kuulla, esiintyykö tota onkelmaa muilla Niben omistajilla?

[Pete H]

Eilen tsekkasin ja tippui 54->51 asteeseen parissa tunnissa (suihkussa tuli käytyä tuona aikana). Lähtötilanteessa (tarkemmin tuntia ennen) oli tehnyt legionellakuumennuksen 62:een, kenties siksi pysyi noinkin ylhäällä pitkään.

[Kape80]

Kiitoksia peteH vastauksesta. Olisi todella tärkeää tietää tippuuko teillä lämpötila 54-->47 kuinka nopeaa, olettaen että lämmintä vettä EI käytetä?

Ittellä tippuu n.20 min, ilman vedenkäyttöä.

[eko]

Kiitoksia peteH vastauksesta. Olisi todella tärkeää tietää tippuuko teillä lämpötila 54-->47 kuinka nopeaa, olettaen että lämmintä vettä EI käytetä?

Ittellä tippuu n.20 min, ilman vedenkäyttöä.

Tarkasta vaihtoventtiilin mahdollinen vika laittamalla LL-piiri kesäasentoon ja katso onko LKV-lämpöjen muutos edelleen samanlaista. Jos erilaista, valita NIBE:lle.

Ainakin mulla uudessa ruotti-pumpussa 185l ämäri jäähtyy 58 / 40 -säädöllä (anturi säiliön puolessa välissä)n. 12 h (ilman LKV käyttöä), oli sitten LL-syklejä tai ei (kun LKV-kierto pois päältä).

Meillä MLP LP-paluu (vaippasta palaava vesi) n. 3.2 astetta alle mitatun LKV:n GT-anturin (mulla oli tavoite laittaaa MLP paluu 55 C:hen). Säiliön yläosan (vaipan ulkopuolinen oma) lisäanturi näyttää, että pudotus lineaaarista, mutta kuten jo edelellä ilmiö mainittiin (ulkovaippa-vaaaja), LKV GT putoaa MLP pusäytyksen jälkeen n. 2 astetta muutaman minuutin aikana (n. 56 C). Tällaisen postitin toiseen aiheeseen, mutta sopii tähänkin   (en muistanut laittaa LKV-estoa kesälomalla   , kesätoiminto näkyy virheistä LL-käyristä, LKV ona sensori pinkki))

          

Ei kai se NIBE kovin erillainen oli, joten luulisi toimivan testinä sullakin  :-/

[Pete H]

Tuota luokkaa tuo näyttäisi olevan, 54->49/48 tasaantuminen käyttämättömänä kestää 15-20 min ja Niben Grundfos on asennossa 2 (tosin 110 W on max teho tuossa 2003 mallissa). Alarajana on nyt 42 astetta, tuolla näyttäisi olevan vaikutusta jonkin verran (aiemmin 40, jolloin asettui 46:n paikkeille).

Ja vaihtoventtiili vaihdettu keväällä, joten se on "kunnossa".

[Kape80]

Kiitos Pete!

Oli niben huolto vaan ala-arvoista kun kukaan ei tuota tiennyt... Kymmenennellä soittokerralla joku vanhempi kaveri sano, notta noissa on sellasta suunnitteluvikaa, että lämpö ei isommissa malleissa kerkeä siirtyä käyttöveteen. En tahtonut uskoa, ajattelin kaverin jauhavan shita, että pääsis helpommalla. Taispa puhua totta, nimittäin mulla oireet juuri samat, kuin sulla. Tuolla alarajalla muuten on vaikutusta tuohon, että mihin asti laskee.

[eko]

Kiitos Pete!

Oli niben huolto vaan ala-arvoista kun kukaan ei tuota tiennyt... Kymmenennellä soittokerralla joku vanhempi kaveri sano, notta noissa on sellasta suunnitteluvikaa, että lämpö ei isommissa malleissa kerkeä siirtyä käyttöveteen.

Olisit kysynyt heti Thermialta  

Omaa ostaessani Thermian myyntitykki esitti käyriä, joista (MLP:n oma) ulkovaipa-varaajaa ei pustynyt ottamaan tehoa vastaan (Thermiassahan kierukka) - edelliset postien perusteella taisi olla NIBEstä   . En ollut kuitenkaan valmis maksamaan 2tEUR extraa...

Sai minutkin senverran uskomaan, että testasin omaani (185l, mantteli) LKV:tä eri asennoilla...

Ei näyttänyt olevan ollut ongelma IVT/Carrierissa, mutta itsellä on silti ajatus muuttaa (ulkoista) ohjaus-pakotusta siten, että mahdollisimman usein, kun LKV käynnistää MLP:n, myös LL-pyyntö päälle ainakin varaajan tasaantumisen ajan. Vastaavasti, kun LL käyynistää, LKV-pyyntö päälle esim. 10min kynnistyksestä(tai heti, kun LKV-kulutusta havaittu). LL-syklin lopussa oleva LKV-loppulämmitys saa sitten lämmittää tasoittunutta varaajaa...

Toiminee kaikissa ruotti-pumpuissa?

[commo73]

Olisit kysynyt heti Thermialta  

Omaa ostaessani Thermian myyntitykki esitti käyriä, joista (MLP:n oma) ulkovaipa-varaajaa ei pustynyt ottamaan tehoa vastaan (Thermiassahan kierukka) - edelliset postien perusteella taisi olla NIBEstä   . En ollut kuitenkaan valmis maksamaan 2tEUR extraa...

Sai minutkin senverran uskomaan, että testasin omaani (185l, mantteli) LKV:tä eri asennoilla...

Ei näyttänyt olevan ollut ongelma IVT/Carrierissa, mutta itsellä on silti ajatus muuttaa (ulkoista) ohjaus-pakotusta siten, että mahdollisimman usein, kun LKV käynnistää MLP:n, myös LL-pyyntö päälle ainakin varaajan tasaantumisen ajan. Vastaavasti, kun LL käyynistää, LKV-pyyntö päälle esim. 10min kynnistyksestä(tai heti, kun LKV-kulutusta havaittu). LL-syklin lopussa oleva LKV-loppulämmitys saa sitten lämmittää tasoittunutta varaajaa...

Toiminee kaikissa ruotti-pumpuissa?[/quote]


Mitä.... termiassa ...(Thermiassahan kierukka) ei kyllä ole.

En tiedä mitä tällä on haettu.. mutta ei todellakaan thermiassa ole kierukkaa.

Toisaalta Thermia LKV tuotanto nibe ja IVT astetta fiksumpaa mallia.

Paljonko se Eko taas Carrier C9 maksoi, pumpun hinta siis?

[eko]

Mitä.... termiassa ...(Thermiassahan kierukka) ei kyllä ole.

En tiedä mitä tällä on haettu.. mutta ei todellakaan thermiassa ole kierukkaa.

Toisaalta Thermia LKV tuotanto nibe ja IVT astetta fiksumpaa mallia.

Minkä vuoden vehkeestä puhut   - googlaamallakin löytyy helposti (kun vaan löytää TWS hakusanan)  8-)

1. Katso vaikka sivun 5 kuva - kierukalta se minusta vieläkin näyttää.
 
     http://www.thermia.fi/docroot/dokumentbank/Thermia_user_086U6294_FI.pdf
 
 2 Eikä tämäkään manttelilta näytä?
     http://www.turunmaanlampotalo.fi/pdf/TWS-esite.pdf

Paljonko se Eko taas Carrier C9 maksoi, pumpun hinta siis?

Minua kiinosti vain kokonaispaketin hinta - kaikki laitteet + asennus /avaimet käteen. Yksittäisen nikaleen hinnalla ei ollut merkitystä vaan vain kokonaisuudella (ja sen hinnalla).

[commo73]

Tiedä ilman manuaalejakin että LKV:een tuodaan lämpöenergia kierukalla(lämmönvaihdin), mutta ei tavalla jolla se suomipumpuissa tehdään. Olet oikeassa on siellä kierukka.

Nopsasti lukiessani luulin että tarkoitit kierukka jolla tehdään LKV vauhdissa vrt. Lässä c / ctc ecoheat/ ekowell.

Ei se Thermia välttämättä aina ole 2k kalliimpi jos itse tekee jotain työvaiheita.

Minua kiinnostaa aina kun hankin jonkin laitteiston, osien hinnat erikseen sekä koko paketin hinta töineen ja tarvikkeineen.

[Kape80]

Moi taas!

Mitenhän auttas tohon ongelmaan, jos lisäis lämpösen käyttöveen ja sen kierrätyksen väliin kiertovesipumpu.
Eli vesi kiertäis oikeastaan vaan kv-säiliössä.
Luulis ton johtuvuuden tulevan paremmeksi säiliössö tapahtuvien pyörteilyn ansiosta?

[eko]

Mitenhän auttas tohon ongelmaan, jos lisäis lämpösen käyttöveen ja sen kierrätyksen väliin kiertovesipumpu.
Eli vesi kiertäis oikeastaan vaan kv-säiliössä.
Luulis ton johtuvuuden tulevan paremmeksi säiliössö tapahtuvien pyörteilyn ansiosta?

Kannattaisi varmaan katsoa ensin, paljonko LJ-paluun (IVT:n termi MLP lämmitys-puolen paluuvesille) lämpötila on, kun LKV-sykli loppuu. Meillä säädin LKV tuoton siten, että LJ-paluu maksimi muutaman asteen alle trippirajan (57C). Ei vaikuta COP:n juuri ollenkaan, koska "viimeisiä asteita" - käynnistys 40 C, joten LJ-paluun keskiarvo n. 46C).

Meillä LKV-kierto päällä, kun kompura kaynnissä (ei muuten). En ole mitannut, miten vaikuttaa "siirtymään", mutta ainakin tasoittaa pytyn LL-syklillä ennen lopetus-lämmitustä.

Samalla Legionella-lämmitys näyttää menevän minimi-sähköllä...

[mtalo]

Nostan tätä vanhaa ketjua ylös, koska meillä on nyt onglemana käyttöveden lämpötilan nopea tippuminen. Pumppuna on 1217-10kW. Alarajana on 45C ja ylärajana on 50C. Testasin, kuinka nopeasti lämpötila tipuu alarajalle kompuran pysähtymisen jälkeen, kun käyttövettä ei käytetä ja LKV-kierto on pois päältä.

Tuloksena oli 25min, jos lattialämmitys päällä. Kun otin LL.n pois päältä, lämpötila oli tippunut 46asteeseen 70 minuutissa (tämän pidempään en jaksanut odottaa). Onko tämä selvä merkki siitä, että Niben vaihtoventtiili on rikki? Voiko syyynä olla venttiiliin kulkeutunut roska?

Lisäksi testasin vastaavan tippumisen, niin että LL on pois päältä ja LKV on päällä. LKV:n "päässä" on rättipatteri ja putket vielä erstämättä. Tulos oli hämmästyttävä, 50-->45 ainoastaan 15 minuutissa. Kompura lähtee käymään aikasintana 30 minuutin kohdalla, jolloin lämpötila oli 44 astetta. Kierto on kyllä aika kovalla, mutta rättipatterin + LKV-kierron energian tarve on kyllä melkoinen.

[eko]

Muutama ajatus:

 - varmaan tosiaan vaihtoventtiili kannattaa katsoa, kun LL-päällä ja LL-pois noinkin eri tulos.
   Meillä Carrier:ssa samalla ei vaikutusta (vielä) menevä vesi laskee n. 1C/h (kun LL käy, LKV-kierto päällä, jolloin LKV mittaus "luotettava")

 - LKV-kierron voi laittaa P2:n taakse, niin ei kierrä kun MLP ei käy (Jos P2 "vain komp". Vähentää erit. käynnistyksiä kesällä (nm. tarkasta aina mitä asennusfirma tekee).

 - LKV-kiertoon säätöventtiili minimoimaan virtaus. ainakin meillä rättipatterin minimi oli yllätävän auki (säätöventtiilin meikein-kiinni-jälkeen meillä paluu lämpiää vasta 20min päästä, vaikka rättipatteri 5m päässä). Ennen säätöä vastaava kesti 5min ja pudotus 2.5C/1h

 - LKV yläraja COP:n kustannuksella 55C:n (meillä asetukset 47.5 -+7.5C, jolloin vaihtelu 15C eikä ongelmia).

[mtalo]

- LKV-kierron voi laittaa P2:n taakse, niin ei kierrä kun MLP ei käy (Jos P2 "vain komp". Vähentää erit. käynnistyksiä kesällä (nm. tarkasta aina mitä asennusfirma tekee).

Kiitos vastauksesta. Mikä tämä P2 on?

Soitin jo putkarille ja se lupas ottaa Nibeen yhteyttä vaihtoventtiilin tiimoilta.

Pitääpä nostaa yläraja 55C:seen, kun vika on saatu poistettua. Virtauksen pienentäminenkin on kyllä tarpeen.

[eko]

- LKV-kierron voi laittaa P2:n taakse, niin ei kierrä kun MLP ei käy (Jos P2 "vain komp". Vähentää erit. käynnistyksiä kesällä (nm. tarkasta aina mitä asennusfirma tekee).

Kiitos vastauksesta. Mikä tämä P2 on?

Soitin jo putkarille ja se lupas ottaa Nibeen yhteyttä vaihtoventtiilin tiimoilta.

Pitääpä nostaa yläraja 55C:seen, kun vika on saatu poistettua. Virtauksen pienentäminenkin on kyllä tarpeen.

P2 on siis se pumppu, joka pumppaa nestettä MLP-n (LP) lämmityspuolella. Jos NIBEssa saat parskut siten, että se pumppu kay vain kun MLP käy, voit samasta kontaktori-lähdöstä ottaa myös LKV-kierron sähköt (niinkuin mulla nyt).

Miksi odottaa venttiilin korjaamista, kun muutos vähentäisi ylimääräisiä käynnistyksiä jo nyt?

[mtalo]

Okei. Jos oikein ymmärsin, niin mulla toi P2 kierrättää vettä koko ajan, jos lattialämmitys on päällä. P2 käy kompuran kanssa yhtäaikaisesti ainoastaan silloin, kun vain käyttöveden lämmitys on päällä. Tarkoitus olisi kuitenkin pitää koko kesä lattialämmitystä päällä.

Väänsin linjasäätöventtiilin nollille, mutta virtausta kuitenkin jäi niin paljon, että rättipatteri on vielä lämmin (jopa liian lämmin). Onkohan linjasäätöventtiilikin rikki vai onko normaalia, ettei se mene täysin kiinni. Tarkoitus on kuitenkin säätää LKV:n kiertovesipumppua hiljaisemmalle. Onnistunee tällä.

Oon suunnitellut värkkääväni lämpötilaohjatun on/off katkaisimen pumpulle. Ohjauslämpötilan ottaisin LKV:n paluulinjasta. Saa nähdä, koska sellainen tulee tehtyä

[eko]

Okei. Jos oikein ymmärsin, niin mulla toi P2 kierrättää vettä koko ajan, jos lattialämmitys on päällä. P2 käy kompuran kanssa yhtäaikaisesti ainoastaan silloin, kun vain käyttöveden lämmitys on päällä. Tarkoitus olisi kuitenkin pitää koko kesä lattialämmitystä päällä.

Eiku (muistaakseniNIBEssa samat nimitykset / periaate kuin IVT/Carrier:ssa)....

P1 on se pumppu, joka on MLPn ulkopuolella LL-piirissä ja pyörii aina kun halutaan LL-kiertoa. Tätä sitten MLP sammuttaa kesällä, jos asetukset laitettu siten (meillä raja 18.5C)

P2 on taas MLP:n sisällä, jota tarvitaan hullukuerto-systeemissä vain kuin MLP käy (LL ja LKV käynti = MLP käynti) (en tiedä NIBEn parametreja, mutta IVT/Carrier:ssa P2 vain komp" on oikea vastaus)

Jos LL:llä ei omaa pumppua (P1 puuttuu), P2 päällä aina. (halpis-asennnus   )

(jos P1 hullunkiertoputkessa (lienee harvinaista), P1:n tulisi olla pällä aina muulloin paitsi LL-syklissä ja kesällä - minusta turhan monimuktaista, kun pelkällä takaiskulla (toisaalla foorumissa) saadaan helpolla hyvää)

(ja P3 on se maapiirin pumppu)

Väänsin linjasäätöventtiilin nollille, mutta virtausta kuitenkin jäi niin paljon, että rättipatteri on vielä lämmin (jopa liian lämmin). Onkohan linjasäätöventtiilikin rikki vai onko normaalia, ettei se mene täysin kiinni.

Meillä oli sama homma, vaikka LKV-kierto pieni vastapainesäätyvä pumppu. Hoidin olemassa olevalla sulkuventtiilillä (oli "hieman" tarkka asennosta).

Oon suunnitellut värkkääväni lämpötilaohjatun on/off katkaisimen pumpulle. Ohjauslämpötilan ottaisin LKV:n paluulinjasta. Saa nähdä, koska sellainen tulee tehtyä

Jos saat LKV-paluu linjan riittävän ahtaalle, "P2 vain komp"-sähkö antaa yllättävän hyvän tuloksen ja ylimääräiset kännistykset (jo tänään) nollalle   Voit sitten "huomenna" miettiä/suunnitella lisää  

[mtalo]

Tämä vaihtoventtiili juttu oli jäänyt vähän paitsioon, koska otin kesäksi lämmityksen pois. Juuri Niben huoltomies soitteli, että lähtee korjaamaan sitä venttiiliä. Kyseli samalla, että onko lämmityspiirissä suodatinta, jota muistaakseni siinä ei ole. Onko teillä lämmityspiirissä suodatin? Pitäisikö se lisätä?

[eko]

....Kyseli samalla, että onko lämmityspiirissä suodatinta, jota muistaakseni siinä ei ole. Onko teillä lämmityspiirissä suodatin? Pitäisikö se lisätä?

Pitää olla roskasihti (ainakin IVT:n asennuksessa pakollinen) ja aina hyvän asennustavan mukaista.

Jos ei ole,  lisää ihmeessä. Jos asennukessa takuu vielä voimassa (ja jos "avaimet käteen"), vaadi kulut takuuseen!

[mtalo]

Kyllä paluu putkessa oli sihti, en ollut vain kiinnittänyt asiaan huomiota.

Huoltomies väitti, että vaihtoventtiili ei ole juuttunut, kun kokeili siitä venttiilin vipstaakista. Väitti lämmityslaitoksen olevan täysin kunnossa. En hyväksynyt selitystä, joten asiakkaan mieliksi vaihtoi sen jumittavan osan venttiiliin. En ole vielä tutkinut, vaikuttiko tämä korjaus mitään.

Onko muuten normaalia, että käyttöveden lämmityksen jälkeen sylkäisee reilusti kuumaa vettä lämmityspiiriin? Huoltomies väitti sitä aivan normaaliksi reaktioksi.

[Matias]

käyttöveden lämmityksen jälkeen sylkäisee reilusti kuumaa vettä lämmityspiiriin?

Onhan siinä ainakin vaihtoventtiilin ja lauhduttimen välisessä putkessa kuumaa vettä joka menee lämmityspiiriin kun vaihtoventtiili vaihtaa asentoa.Samoin käyttövesivaraajalta lauhduttimelle menevässä putkessa.

[mtalo]

Eilen testasin käyttövesivaraajan lämpötilan tippumista. Laitoin sulkijasta kuuman veden kiinni, tällöin käyttövesi oli 54 asteista. 15min kuluttua kävin katsomassa uudestaan ja vesi oli 46 asteista. Eli käyttöveden lämpötila tippuu 8 astetta 15 minuutissa. Lämpötilahan tippuu nopeammin kuin aikaisemmin. Eli meillä kävikin rikkomismies

Onko jotain järkevää selitystä, mistä tälläinen voi johtua? Onko mahdollista asentaa vaihtoventtiili jotenkin väärin?

En oikein ole perillä koko laitoksen toiminnasta, mutta ilmeisesti varaajassa oleva vesi lämpiää, kun sen ympärillä olevaa vettä lämmitetään (=kaksoisvaippa). Lämmin vesi nousee ylöspäin, josta se myös otetaan käyttöön. Uutta kylmää vettä lykätään varaajan alaosaan. Onko asia näin? Voiko vesi jostain syystä sekoittua varaajassa niin, että anturiin pääsee kylmempää vettä? Eihän vesi pitäisi sekoittua, jos kuuman veden sulkija on kiinni.

Missä kohtaa varaajaa tuo lämpötilan mittaus tapahtuu? Yläosassa? Onko anturi ylipäätään varaajassa vai ulkovaipassa?

Pitääkö tässä opiskella ittensä maalämpötohtoriksi, että voi neuvoa arvollisia huoltomiehiä vaihtamaan oikean osan. Huoltomiehen mukaanhan kyseinen laitos toimii aivan oikein.

[mtalo]

Soitin Nibelle ja sain vähän lisätietoa. Olettamukseni koneen toiminnasta osui oikeaan ja kuulemma käyttöveden lämpötila-anturi on ulkoivaipassa. Niben "asiantuntijan" mukaan koneen teho (10kW) on korkeampi kuin varaajan lämmönsiirtokyky. Eli varaajan ulkopuolinen anturi mittaa korkeampaa lämpötilaa kuin mikä varaajassa on. Kun lämmitys loppuu, lämpö jatkaa johtumistaan käyttöveteen. Tästä seuraa ulkovaipan lämpötilan tippuminen. Kuulemma kone joutuu käymään 2-3 kertaa ennen kuin käyttövesi olisi lämmennyt. Ihan uskottavan kuuloinen teoria.

Eli seuraavaksi pitäisi tehdä seuraavanlainen testi:
1. Lasketaan kuumaa vettä hanasta, kunnes lämpötila tippuu alle käynnistysrajan
2. Kuuman käyttöveden pääsulkija kiinni
3. Mitataan lämpötilan tippumisnopeutta
4. Annetaan koneen käynnistyä uudelleen, kun lämpötila on tippunut alarajan alapuolelle
5. Mitataan toisen ja kolmannen käyntikerran jälkeinen tippumisnopeus
6. Jos kolmannellakin käyntikerralla lämpötila tippuu liian nopeasti, käsketään Niben tuoda takuuseen uusi laite ja mielummin vielä 1240

Mikä voisi olla sopiva raja-arvo tippumisnopeudelle?  55 --> 42 asteeseen 2 tunnissa? Eikö tuo olisi kohtuullinen vaatimus?

Jos tuohon päästään, pitää vain tämän ominaisuuden kanssa elää. Auttaisiko tässä, jos säätäisi varaajan ylälämpötilan esim. 56 tai 57 asteeseen? Tällöin jakson pituus kasvaisi huomattavasti ja lämpöehtisi siirtyä huomattavasti tehokkaammin yhdellä käynnistyksellä. Talvellahan tuo monen syklin lämmitys ei ole niin ongelmallinen, koska ne voi yhdistää lämmityssykleihin. Kesällähän tuo on suurempi ongelma. Liekkö kesällä tehokkaampaa lämmittää sähköllä?

Paras tietenkin olisi, jos saisi käyttöveden lämpötila-anturin lämminvesivaraajan sisälle, mutta sitä ei varmaan voi jälkikäteen muuttaaa. Jos olisin tiennyt tälläisestä ominaisuudesta, olisin ostanut 1240:n, joka ei ollut montaa sataa kalliimpi.

[seppaant]

Vaihtoventtiilin vialtahan tuo kuullostaa.
Joko "rikkomies" vaihtoi väärän osan tai antoi vain valohoitoa.

Tee seuraava koe:
Varaajan lämmityksen loputtua ja kompressorin pysähdyttyä pysäytä kiertovesipumppu.

En tiedä mitenkä se Nibessä kätevimmin käy. Helpoin konsti on, ota lämpöpumpusta sähköt pois, tällöin menee myös mittauksetkin pimeiksi.
15 min kuluttua laita sähköt päälle ja tarkasta lämpötilat. Jos lämpötila ei ole oleellisesti pudonnut, on vika vaihtoventtiilissä.

ATS

[justus01]

Eilen testasin käyttövesivaraajan lämpötilan tippumista. Laitoin sulkijasta kuuman veden kiinni, tällöin käyttövesi oli 54 asteista. 15min kuluttua kävin katsomassa uudestaan ja vesi oli 46 asteista. Eli käyttöveden lämpötila tippuu 8 astetta 15 minuutissa. Lämpötilahan tippuu nopeammin kuin aikaisemmin. Eli meillä kävikin rikkomismies

Onko jotain järkevää selitystä, mistä tälläinen voi johtua? Onko mahdollista asentaa vaihtoventtiili jotenkin väärin?

En oikein ole perillä koko laitoksen toiminnasta, mutta ilmeisesti varaajassa oleva vesi lämpiää, kun sen ympärillä olevaa vettä lämmitetään (=kaksoisvaippa). Lämmin vesi nousee ylöspäin, josta se myös otetaan käyttöön. Uutta kylmää vettä lykätään varaajan alaosaan. Onko asia näin? Voiko vesi jostain syystä sekoittua varaajassa niin, että anturiin pääsee kylmempää vettä? Eihän vesi pitäisi sekoittua, jos kuuman veden sulkija on kiinni.

Missä kohtaa varaajaa tuo lämpötilan mittaus tapahtuu? Yläosassa? Onko anturi ylipäätään varaajassa vai ulkovaipassa?

Pitääkö tässä opiskella ittensä maalämpötohtoriksi, että voi neuvoa arvollisia huoltomiehiä vaihtamaan oikean osan. Huoltomiehen mukaanhan kyseinen laitos toimii aivan oikein.

Minulle on tullut sellainen käsitys, että Nibe mittaa veden lämpötilan siitä uloimmaisesta 45L varaajasta. Tuo sitten aiheuttaisi sen, että vaikka Niben mittari näyttää lämmityksen jälkeen 55 astetta, niin sisempi 160L varaaja voi olla vaikka 35 asteinen. Tuo varaajien välinen lämpötilaero tasoittuu aika nopeasti MLP:n sammumisen jälkeen ja pumppu lähtee taas lämmittämään. Tätä jatkuu kunnes kumpikin varaaja on noin suurinpiirtein saavuttanut pyydetyn lämpötilan.

[mtalo]

Vaihtoventtiilin vialtahan tuo kuullostaa.
Joko "rikkomies" vaihtoi väärän osan tai antoi vain valohoitoa.

Tee seuraava koe:
Varaajan lämmityksen loputtua ja kompressorin pysähdyttyä pysäytä kiertovesipumppu.

En tiedä mitenkä se Nibessä kätevimmin käy. Helpoin konsti on, ota lämpöpumpusta sähköt pois, tällöin menee myös mittauksetkin pimeiksi.
15 min kuluttua laita sähköt päälle ja tarkasta lämpötilat. Jos lämpötila ei ole oleellisesti pudonnut, on vika vaihtoventtiilissä.

ATS

Helpoiton tuon testin voi tehdä, että ottaa lämmityksen pois päältä. Tällöin venttiili pysyy kokoajan käyttäveden lämmitysasennossa ja kiertovesipumppu pyörii vain, kun vettä lämmitetään. Rikkomies vaihtoi sen venttiilin sisuskalut. Onhan mahdollista, että venttiilin rungossa on jotain tirsaa.

Oon tuon testin tehnyt aikaisemmin keväällä ja silloin käyttövesi pysyi huomattavan paljon pidempään ilman lattialämmitystä. Tämä ei kuitenkaan riitä lakimiesfirma Nibelle, koska on vielä mahdollista,juuri silloin olisi ollut se kuuluisa kolmas sykli, jolloin vesi on vasta oikeasti lämmennyt.

Kuinka monelta löytyy 1217-10kW tai 12kW? Onko teillä samanlaisia ongelmia?

[eko]

....Tämä ei kuitenkaan riitä lakimiesfirma Nibelle, koska on vielä mahdollista,juuri silloin olisi ollut se kuuluisa kolmas sykli, jolloin vesi on vasta oikeasti lämmennyt.

Todella mielenkiintoista, että NIBE myöntää (ensi kertaa?) julkisesti heidän manttelivaraajansa mitoitusvirheen ("koneen teho (10kW) on korkeampi kuin varaajan lämmönsiirtokyky").

Ongelma hoituu helpoiten (jälkikäteen) kasvattamalla LKV ylälämpöä uhraamalla viimeisien minuuttien COPa (eli isontamalla Manttelin ja LKV: lämpöeroa, koska tällaisessa(kin) rakenteessa lämmönsiirto käytännössä suoraan verrannollinen lämpöeroon...)

IVT:ssä (Carrier C9) gradientti vaipasta palaavan LP-paluu ja mitatun LKV:n välillä on n. 3C, mites  NIBE:llä. Meillä toinen käynnistys todella harvinaisuus (onneksi).

Mikä voisi olla sopiva raja-arvo tippumisnopeudelle?  55 --> 42 asteeseen 2 tunnissa? Eikö tuo olisi kohtuullinen vaatimus?

Meillä putoaa 12h:ssa (kun LL P1 päällä ja ei LKV käyttöä) (LKV:n lähtäputken alun lämpötilaa seuraten) 10C / GT-antureilla (ml. alkupudotus) 15C.

Jos vaadit em. 2h, päästät toimittajan aivan liiian helpolla (vaikkapa kesällä käynnistyksiä 12/pv vaikka olisit mökillä LKV päällä???)

(meillä yleensö LKV säädöt 47.5+-7.5C)

Aiheesta myös useampia vanhoja kirjoituksia foorumilla, suosittelen ihmettelemään...

[justus01]

Vaihtoventtiilin vialtahan tuo kuullostaa.
Joko "rikkomies" vaihtoi väärän osan tai antoi vain valohoitoa.

Tee seuraava koe:
Varaajan lämmityksen loputtua ja kompressorin pysähdyttyä pysäytä kiertovesipumppu.

En tiedä mitenkä se Nibessä kätevimmin käy. Helpoin konsti on, ota lämpöpumpusta sähköt pois, tällöin menee myös mittauksetkin pimeiksi.
15 min kuluttua laita sähköt päälle ja tarkasta lämpötilat. Jos lämpötila ei ole oleellisesti pudonnut, on vika vaihtoventtiilissä.

ATS

Helpoiton tuon testin voi tehdä, että ottaa lämmityksen pois päältä. Tällöin venttiili pysyy kokoajan käyttäveden lämmitysasennossa ja kiertovesipumppu pyörii vain, kun vettä lämmitetään. Rikkomies vaihtoi sen venttiilin sisuskalut. Onhan mahdollista, että venttiilin rungossa on jotain tirsaa.

Oon tuon testin tehnyt aikaisemmin keväällä ja silloin käyttövesi pysyi huomattavan paljon pidempään ilman lattialämmitystä. Tämä ei kuitenkaan riitä lakimiesfirma Nibelle, koska on vielä mahdollista,juuri silloin olisi ollut se kuuluisa kolmas sykli, jolloin vesi on vasta oikeasti lämmennyt.

Kuinka monelta löytyy 1217-10kW tai 12kW? Onko teillä samanlaisia ongelmia?

Meillä varaaja pysyy sen verran hyvin lämpimänä, että viikon lomamatkan aikana pumppu oli lämmittänyt varaajaa noin 2-3 kertaa päivässä (min.44 maks 50).

[mtalo]

Vaihtoventtiilin vialtahan tuo kuullostaa.
Joko "rikkomies" vaihtoi väärän osan tai antoi vain valohoitoa.

Tee seuraava koe:
Varaajan lämmityksen loputtua ja kompressorin pysähdyttyä pysäytä kiertovesipumppu.

En tiedä mitenkä se Nibessä kätevimmin käy. Helpoin konsti on, ota lämpöpumpusta sähköt pois, tällöin menee myös mittauksetkin pimeiksi.
15 min kuluttua laita sähköt päälle ja tarkasta lämpötilat. Jos lämpötila ei ole oleellisesti pudonnut, on vika vaihtoventtiilissä.

ATS

Helpoiton tuon testin voi tehdä, että ottaa lämmityksen pois päältä. Tällöin venttiili pysyy kokoajan käyttäveden lämmitysasennossa ja kiertovesipumppu pyörii vain, kun vettä lämmitetään. Rikkomies vaihtoi sen venttiilin sisuskalut. Onhan mahdollista, että venttiilin rungossa on jotain tirsaa.

Oon tuon testin tehnyt aikaisemmin keväällä ja silloin käyttövesi pysyi huomattavan paljon pidempään ilman lattialämmitystä. Tämä ei kuitenkaan riitä lakimiesfirma Nibelle, koska on vielä mahdollista,juuri silloin olisi ollut se kuuluisa kolmas sykli, jolloin vesi on vasta oikeasti lämmennyt.

Kuinka monelta löytyy 1217-10kW tai 12kW? Onko teillä samanlaisia ongelmia?

Meillä varaaja pysyy sen verran hyvin lämpimänä, että viikon lomamatkan aikana pumppu oli lämmittänyt varaajaa noin 2-3 kertaa päivässä (min.44 maks 50).

Eli teillä on samanlainen laitteisto kuin meilläkin, mutta teho on vain hieman pienempi. Teillä ei ole mitään ulkopuolista lisävaraajaa?

[justus01]

Vaihtoventtiilin vialtahan tuo kuullostaa.
Joko "rikkomies" vaihtoi väärän osan tai antoi vain valohoitoa.

Tee seuraava koe:
Varaajan lämmityksen loputtua ja kompressorin pysähdyttyä pysäytä kiertovesipumppu.

En tiedä mitenkä se Nibessä kätevimmin käy. Helpoin konsti on, ota lämpöpumpusta sähköt pois, tällöin menee myös mittauksetkin pimeiksi.
15 min kuluttua laita sähköt päälle ja tarkasta lämpötilat. Jos lämpötila ei ole oleellisesti pudonnut, on vika vaihtoventtiilissä.

ATS

Helpoiton tuon testin voi tehdä, että ottaa lämmityksen pois päältä. Tällöin venttiili pysyy kokoajan käyttäveden lämmitysasennossa ja kiertovesipumppu pyörii vain, kun vettä lämmitetään. Rikkomies vaihtoi sen venttiilin sisuskalut. Onhan mahdollista, että venttiilin rungossa on jotain tirsaa.

Oon tuon testin tehnyt aikaisemmin keväällä ja silloin käyttövesi pysyi huomattavan paljon pidempään ilman lattialämmitystä. Tämä ei kuitenkaan riitä lakimiesfirma Nibelle, koska on vielä mahdollista,juuri silloin olisi ollut se kuuluisa kolmas sykli, jolloin vesi on vasta oikeasti lämmennyt.

Kuinka monelta löytyy 1217-10kW tai 12kW? Onko teillä samanlaisia ongelmia?

Meillä varaaja pysyy sen verran hyvin lämpimänä, että viikon lomamatkan aikana pumppu oli lämmittänyt varaajaa noin 2-3 kertaa päivässä (min.44 maks 50).

Eli teillä on samanlainen laitteisto kuin meilläkin, mutta teho on vain hieman pienempi. Teillä ei ole mitään ulkopuolista lisävaraajaa?

Ei ole ulkopuolista lisävaraajaa, pumpun pitäisi olla aika identtinen verratuna tuohon sinun pumppuun. Teillä on vaan kompura vähän isompi tai sitten samasta kompurasta on otettu vähän enemmän tehoja irti. Ensimmäisen lataussyklin jälkeen lämpötila laskee kyllä todella nopeasti mikäli lämmintä vettä on otettu juuri aikaisemmin lyhyessä ajassa paljon. Mutta viimeistään tunnin-puolen toista päästä viimeisestä lämpimän veden kulutuksesta pitäisi lämpötilan laskun olla hyvin maltillista.

Kyllä sen pumpun pitäisi joka tapauksessa olla väh. 6 tuntia hiljaa, jos ei ole lämpimän veden kulutusta eikä talon lämmitystarvetta. Niben varaajan lämpöhäviöksi on mitattu testissä 89W. 6 tunnissa kuluisi siis energiaa n.0.6kWh, jos tuon verran katoaa energiaa 205L:sta niin ei se lämpötila paljon muutu.

[mtalo]

En vielä ehtinyt tekemään tuota super-testiä, mutta huomasin mielenkiintoisen asian pumppua tutkiessa. Kun pumppu teki käyttövettä, käyttöveden lämpötila oli 45 astetta (käynyt jo jonkin aikaa, koska alaraja on 42 astetta), menoveden lämpötila oli 50 astetta ja paluuvesi oli 27 astetta. Kuinka voi olla mahdollista, että paluuvesi on 27 astetta? Eihän se voi kaksoisvaipassa niin paljoa jäähtyä. Kertooko tämä vuoren varmasti siitä, että vaihtoventtiili ottaa lämmityskierrosta vettä sekaan?