Tulokset tuntuisi vahvistavan aikaisemmin esittämäni teorian, että varaajan pohjalle laskettava kylmä vesi, viilentää anturin nopeasti. Mitä enemmän on kuormitusta, sen lyhyemmäksi tulee keskimääräinen käyntiaika. Eli aivan selvästi pumppu lähtee käyntiin ilman todellista tarvetta.
Käsittääkseni LKV-pumppu ehtii pumpata vettä noin 20-30l yhden syklin aikana. Jos varaajassa olisi silloin 50 asteista vettä ja kierrosta palaavan veden keskilämpötila olisi vaikka 20 astetta. Tämän jälkeen varaajan lämpötila olisi (130l*50C+30l*20C)/160l=44.4C mikä ei pitäisi vielä aiheuttaa kompuran käynnistymistä (riippuen tietysti KV-alarajan asetuksesta).
Pääasia tietysti on, että pumpussa ei ole mitään vikaan. Eli Haatolla saavat olla rauhallisin mielin tämän asiakkaan suhteen 
Kuitenkin tässä laitteessa on ikävä ominaisuus, jonka kanssa pitää elää ja jonka haittoja yritetään minimoida. Tätä ominaisuutta voidaan myös kutsua suunnitteluvirheeksi. Tosin myyjä voi markkinoida tätä lisäominaisuutena: "varaajassa aina täysi valmius - tämän laitteen kanssa lämmin pesuvesi ei lopu".
Seuraavaksi pitäisi mitata, kuinka kuumaa vettä hanasta saadaan. Tämän perusteella voidaan alata hilaamaan alarajaa alemmaksi.
Minun mielestä suunnitteluvirhe on tehty siinä kohtaa, kun pumppu on sijoitettu ulkorakennukseen 
Tosin itse halusin pumpun taloon sen takia, että ei tulisi siirtohäviöitä. Koneen paikkaa miettiessä ei minulla ollut vielä tiedossa, että tuollaisi käynnistymisiinkin liittyviä "ongelmia" voisi tulla.
Kyllä samanlaisia "ongelmia" tulee muillakin pumpuilla, mutta ei välttämättä ihan samassa mittakaavassa.
Ei tuollainen 10-20 vuorokaudessa nyt vielä mikään maata kaatava virhe/ongelma ole. Näyttää tilastojen perusteella meilläkin kovilla pakkasilla pumppu käynnistyvän lähes kerran tunnissa (lattian lämmitykseen). Se johtuu siitä, että pumppu on aika rajusti ylimitoitettu nykyiselle neliömäärälle.
Sekin on yksi suunnitteluvirhe, kun ei tyydytty asumaan vuokralla rivitalossa, kun muutkin köyhät
. Sielä ei olisi moisia murheita.
Laitoin pumpun ulkorakennukseen, koska halusin pitää option lämmitysmuodon vaihtamisesta, jos vaikka eläkkeellä alkaisin lämmittämään puilla tai banaanin kuorilla. Eihän sitä tiedä... Lisäksi ulkorakennuksessakin on vesikiertoinen lämmitys.
Mietin kyllä pumpun asentamista taloon, mutta se ei olisi mahtunu khh:seen. Taloa olisi pitänyt jatkaa 60cm, joka olisi tarkoittanut 6m2 laajennusta, josta olisi seurannut keskimääräisellä neliöhinnalla 9000€ lisäkustannus
Halvemmaksi olisi tullut laittaa taloon ja ulkorakennukseen omat pumppunsa.
Tosin mietin myös pumpun viemistä talon yläkertaan, jonne se olisi mahtunut hyvin. Mutta sekään ei tuntunut kovin järkevältä vaihtoehdolta.
Muistaakseni rakentamisen alkuvaiheessa vihreänä (nyt vähän kypsempi?) kyselin kaikenmoista kaikenmoisilta asiantuntijoilta, niin Uponorin teknisen tuen tyyppi heitti LKV-kierron hinnaksi 100€ vuodessa. Mittausten mukaan tyhjässä talossa kierto ottaa 2.75kWh/vrk, joten vuodessa noin 1004kWh. Ei pöllömpi veikkaus. Tuo energian hukka voi jäädä vielä olemattomammaksi, kun talvella ja talo miehitettynä kulutusta on kuitenkin, mikä aiheuttaa pumpun käynnistymisiä.
Voisko kuitenkin olla parempi pitää linjasäätöventtiili kuristettuna ja antaa kiertopumpun pyöriä pidempään. Tällöin kerrostumien sekoittuminen vähenisi. Voisko se auttaa ominaisuuteen?
