F1245 - käyttövesiasetukset

[Huvila]

Kyllä tuo kyykähti tuossa lopussa kun kv-pumppu oli jo minimissä niin dt putos tohon 5,3.

Muutoin kyllä tällainen osatehoräpsä käy aikissa muissa olsuhteissa mukavasti rallatellen pienellä teholla ja koneen ominaisuuksia tehokkaasti käyttäen ja mikä tärkeintä aina lähellä tavoitelämpötilaa pitkään ja hartaasti 

[jm82]

Jos ariarilla laskisikin sitä maksimi paluulämpöä 57 tai 56 asteeseen niin ehkä ei kerkiäisi tulla sitä korkeapainehälyytystä?

Huvilalla on niin hyvät kaivon lämpötilat että ehkä olisi tehnyt kuumempaakin jos ei olisi tullut tuo 58 astetta vastaan. Delta 5.3 on myös vielä kohtalainen että lämpöä liikkuu.

Täälläkin taisi meno alkaa hidastumaan jos lämmitysvettä tehtiin 44C paluuvedestä ja delta 8C. Tietysti vielä lämmittää kun vaan jauhaa pitkään.

[ariari]

Minulla on tässä talologgerin käyrää missä näkyy kun tuo käyttöveden muutos on tehty: http://aijaa.com/R3BbvR
ja tässä toisessa sitten tulee häly: http://aijaa.com/9Hh5JT

Hälyä ei ole nyt enää tullut kun laskin käyttöveden lämpötilat tehtaan arvoihin.

Eikä tietenkään ole logituksessa tuota lauhduttimen menolämpöä mutta kaikkea muuta kyllä löytyy.

Sillä rupesin vaan kokeilemaan näitä maksimi asetuksia kun lueskelin täältä että jotkut onnistuu tekemää legionellan murhankin pelkän kompuran voimin mutta täällä kone alkaa hälyttelemään kun nostaa lämpötilaa kolmella asteella.

[Roori]

Minulla on tässä talologgerin käyrää missä näkyy kun tuo käyttöveden muutos on tehty: http://aijaa.com/R3BbvR
ja tässä toisessa sitten tulee häly: http://aijaa.com/9Hh5JT

semmonen tuosta pisti silmään että LKV säiliön jäähtymä on ~1.5C/h (00-03h)...onko tuo yleistä, mulla Akvalaisessa LKV osastolla se on 0.5C/h (300L)...siis silloin kun vettä ei käytetä.

[ariari]

semmonen tuosta pisti silmään että LKV säiliön jäähtymä on ~1.5C/h (00-03h)...onko tuo yleistä, mulla Akvalaisessa LKV osastolla se on 0.5C/h (300L)...siis silloin kun vettä ei käytetä.

Täällä on lämpimän käyttövedenkierto minkä takia se jäähtyy tavallista nopeampaa. Nyt olen senkin pari päivää sitten laittanut ajastimen perään ettei öiseen aikaa kierrätetä vettä kun ei ole tarvetta. Tässä näkyy hyvin tuo yön seisokki http://aijaa.com/sDLmBu

Kompuran käyntiin tuo veden kierrätyksen stoppaaminen ei ole kylläkään vaikuttanut noin lukumäärällisesti, ehkä yksi käynnistys on jäänyt pois. Saman verran tuntuu tulevan startteja mutta käyttövettä ei tehdä joka kerta joten enpä tiedä sitten onko tuosta ajastuksesta mitään hyötyä. Eikö se ole ihan sama lämmittää se käyttövesikin sitten lämmitysjakson perään kun kompura on jo käynnissä?

[fraatti]

Mikä tuossa on ylipäätään ideana ajaa käyttövettä hitaammalla nopeudella?

Se että lämpö ehtii ylipäätään siirtymään kierukasta veteen?
Se että varaajasta saadaan kuumempi yläosasta?
Vai joku muu mutta mikä? Kierukan koko suhteessa koneen tehoon?

Oma kone ajaa käyttöveden toisiopumppu täysillä mutta kylmäaineena r410 niben r407 sijasta.

Onko joku tehnyt testin niin että lähtötilanteessa pytty on tasalämpöinen ja sitä aloitetaan lämmittämään "automaatilla" jollain tietyllä deltalla ja sitten laskenut pyttyyn siirtyneen energian ala- ja yläosan anturin keskiarvon mukaan? Kulunut energia kWh mittarista.

Ja toinen samanlainen mittaus niin että lauhdutin pumppu on täysillä?

[maalämmittää]

Mikä tuossa on ylipäätään ideana ajaa käyttövettä hitaammalla nopeudella?

Se että lämpö ehtii ylipäätään siirtymään kierukasta veteen?
Se että varaajasta saadaan kuumempi yläosasta?
Vai joku muu mutta mikä? Kierukan koko suhteessa koneen tehoon?

Oma kone ajaa käyttöveden toisiopumppu täysillä mutta kylmäaineena r410 niben r407 sijasta.

Onko joku tehnyt testin niin että lähtötilanteessa pytty on tasalämpöinen ja sitä aloitetaan lämmittämään "automaatilla" jollain tietyllä deltalla ja sitten laskenut pyttyyn siirtyneen energian ala- ja yläosan anturin keskiarvon mukaan? Kulunut energia kWh mittarista.

Ja toinen samanlainen mittaus niin että lauhdutin pumppu on täysillä?

Varmaan molemmat, mutta perusjuttu taitaa olla Niben lyhyt kierukka joka ei ehdi siirtämään lämpöä käyttöveteen.
Saattaa olla että Nibellä on tutkittu että keruu delta 3C ja luovutus delta 6C on tavoiteltavia.... mulla luovutusdeltaksi tulee nyt automaatilla 6C.

Tein aiemmin kokeiluja eri nopeuksilla ja päädyin empiirisesti n. 28-30% nopeuteen... tästä tarinaa Niben ketjuissa ehkä parin vuoden takaa.

Jollain foorumlaisella on ollut Nibeläinen 300l ja 500l + 10kW kone, niin niissä ehtii lämpö luovuttua veteen... parempi kierukka.

Kuvaamasi testicaseja ei ole tehty, mutta mahdollisimman samankaltaisia tilanteita toki haettu vertailukelpoisuuden tavoittamiseksi.

[Huvila]

No niin taas mennään fysiikan peruslakien lähtöjuurille.

Derivointi ja integrointihan on sama asia kuin nykykielessä optimointi ( ei sama kuin excelöinti ).

Otetaanpa tähän vaikka kaikille tuttu väkipyörä malliksi. Jos siis haluat nostaa raskaan taakan eikä voimat riitä niin laita väliin väkipyörä tai useampi. Näin saat taakan ylös eikä sinulle tule välttämättä edes hiki. Tämä myös vähentää lihasrevähdysten todennäköisyyttä. Taakan ylösnostamiseen käytetty energia on sama molemmilla tyyleillä. Toisessa vaan käytetään pienempää ottotehoa 

[maalämmittää]

Sillä rupesin vaan kokeilemaan näitä maksimi asetuksia kun lueskelin täältä että jotkut onnistuu tekemää legionellan murhankin pelkän kompuran voimin mutta täällä kone alkaa hälyttelemään kun nostaa lämpötilaa kolmella asteella.

Isommilla varaajilla voi onnistua, kun niissä on isompi/parempi kierukka.

[fraatti]

Varmaan molemmat, mutta perusjuttu taitaa olla Niben lyhyt kierukka joka ei ehdi siirtämään lämpöä käyttöveteen.
Saattaa olla että Nibellä on tutkittu että keruu delta 3C ja luovutus delta 6C on tavoiteltavia.... mulla luovutusdeltaksi tulee nyt automaatilla 6C.

Onko delta sama riippumatta koneen tehosta? Malleja taitaa olla ainakin 6-12Kw asti. Varaajahan on todennäköisesti aivan sama mallista riippumatta tai näin ainakin luulisin. Tällöin kierukan pinta-ala tehoa kohden on aivan eri jos delta pysyy samana 6 asteena...

[maalämmittää]

.......... Eikö se ole ihan sama lämmittää se käyttövesikin sitten lämmitysjakson perään kun kompura on jo käynnissä?

Luultavasti isoa eroa ei tule... tuskin kossua vuodessa... vaihtoventtiili kyllä säästyy kun ei käännellä alvariinsa 

[maalämmittää]

Onko delta sama riippumatta koneen tehosta? Malleja taitaa olla ainakin 6-12Kw asti. Varaajahan on todennäköisesti aivan sama mallista riippumatta tai näin ainakin luulisin. Tällöin kierukan pinta-ala tehoa kohden on aivan eri jos delta pysyy samana 6 asteena...

Näin se varmaan on... kunnes joku toisin todistaa.

[Huvila]

Kuten arvata jo saattaa niin osatehomitoitetut räpsäkäthän käyttää noita deltoja tietenkin täysmääräisesti optimoiden 

[fraatti]

Näin se varmaan on... kunnes joku toisin todistaa.

Nibellähän on varaosakatalogi netissä mistä asian voisi tarkistaa varsin nopeasti.



Tässä oma tilanne käyttövesijakson loppupuolelta. Lähtevä 57,6 astetta, palaava 54,1. dT 3,5.

Käyttöveden tekemisessä niin moni kompressorin pysäyttävä parametri alkaa olemaan tässä vanhemman mallin koneessa sen verran lähellä että paljon tuon lämpöisempää vettä ei pysty kompressorilla tekemään vaan lämmitysjakso pysähtyy aina johonkin kompressoria suojaavan ehdon täyttymiseen.

Ehtoja mm höyrystimen ja lauhduttimen maks dt 62 (kuvassa 61)
lauhduttimen maks lähtevän veden lämpötila 61 (57,6)
kuumakaasun paine 41 (36,5)
-""- lämpötila 125 (106)

Tässä tapauksessa jos varaaja ei olisi tarpeeksi lämmin käyttöveden teko olisi pysähtynyt lauhduttimen ja höyrystimen liian suuren lämpötilaeroon. Usein olen myös nähnyt että menoveden lämpötila keikkuu tuossa 61 asteen korvilla jolloin käyttöveden teko loppuu siihen. Monta tekijää kaikenkaikkiaan ja kaikkien tehtävä on suojella kompressoria. Paluuveden maksimi lämpötilaa Viessmannissa ei ole.

Sinänsä vain puhtaasta mielenkiinnosta kysymyksiä herättää tuo 6 astetta. Miksi juuri kuusi ja vielä jos arvo kaikille koneilla sama... 

Ainakin itse olen järkeillyt että ehdot mitkä itsellä ensimmäisenä täyttyvät mahdollistavat pienempitehoisella koneella kuumemman käyttöveden tekemisen.

[Huvila]

Nibellähän on varaosakatalogi netissä mistä asian voisi tarkistaa varsin nopeasti.



Tässä oma tilanne käyttövesijakson loppupuolelta. Lähtevä 57,6 astetta, palaava 54,1. dT 3,5.

Käyttöveden tekemisessä niin moni kompressorin pysäyttävä parametri alkaa olemaan tässä vanhemman mallin koneessa sen verran lähellä että paljon tuon lämpöisempää vettä ei pysty kompressorilla tekemään vaan lämmitysjakso pysähtyy aina johonkin kompressoria suojaavan ehdon täyttymiseen.

Ehtoja mm höyrystimen ja lauhduttimen maks dt 62 (kuvassa 61)
lauhduttimen maks lähtevän veden lämpötila 61 (57,6)
kuumakaasun paine 41 (36,5)
-""- lämpötila 125 (106)

Tässä tapauksessa jos varaaja ei olisi tarpeeksi lämmin käyttöveden teko olisi pysähtynyt lauhduttimen ja höyrystimen liian suuren lämpötilaeroon. Usein olen myös nähnyt että menoveden lämpötila keikkuu tuossa 61 asteen korvilla jolloin käyttöveden teko loppuu siihen. Monta tekijää kaikenkaikkiaan ja kaikkien tehtävä on suojella kompressoria. Paluuveden maksimi lämpötilaa Viessmannissa ei ole.

Sinänsä vain puhtaasta mielenkiinnosta kysymyksiä herättää tuo 6 astetta. Miksi juuri kuusi ja vielä jos arvo kaikille koneilla sama... 

Ainakin itse olen järkeillyt että ehdot mitkä itsellä ensimmäisenä täyttyvät mahdollistavat pienempitehoisella koneella kuumemman käyttöveden tekemisen.

No niin nytkö sitte aletaan epäileen miehen sanaa kun ei enää jaksa syyllistää osatehoräpsästä. Selvittäkäähän varaosista. Maalämmittä taitaa vaan olla niin iso mylly ettei se ehdi ottaa kaikkia ominaisuuksia käyttöön Tuossa mun esimerkissä lähettiin +47 tekeen legionella tappoa ja deltat on muissa lämmitys tilanteissa osin isommat ja optimaaliset. Uskon kaikesta huolimatta, että ainakin muutama ruottalainen nibeinsinööri on ollut hereillä matikan ja fyssan tunneilla ? Tai mistä sitä nykyaikana enää varmaks tietää 

[Huvila]

Piti oikein käväistä pumpun luona kun moisia epäilyjä täällä vapaasti viljellään. Noh kuten arvata saattaa niin osatehari oli tietenkin käynnissä. Oli käynyt näemmä hetken aikaa ja haeskeli varmaan vielä optimia.

LK-pumppu 68% ja delta 3,4

KV-pumppu 19% ja delta 7,0

Kaivolta paluu 5,1 eli oli vissiin aika alku aiheessa 

[tk-]

Täällä on lämpimän käyttövedenkierto minkä takia se jäähtyy tavallista nopeampaa. Nyt olen senkin pari päivää sitten laittanut ajastimen perään ettei öiseen aikaa kierrätetä vettä kun ei ole tarvetta. Tässä näkyy hyvin tuo yön seisokki http://aijaa.com/sDLmBu

Kompuran käyntiin tuo veden kierrätyksen stoppaaminen ei ole kylläkään vaikuttanut noin lukumäärällisesti, ehkä yksi käynnistys on jäänyt pois. Saman verran tuntuu tulevan startteja mutta käyttövettä ei tehdä joka kerta joten enpä tiedä sitten onko tuosta ajastuksesta mitään hyötyä. Eikö se ole ihan sama lämmittää se käyttövesikin sitten lämmitysjakson perään kun kompura on jo käynnissä?

Tuosta käyttövesikierrosta hieman ongelmallisen näille lämpöpumpuille tekee myös tuo varaajan kerrostumisen menetys. Meillä oli alunperin suunniteltuna, että käyttöveden hukka tehdään suorasähköllä lämpöpumpun varaajan jälkeen, mutta putkimies oli vahingossa kytkenyt sen tuohon VPB-varaajan kv-kiertopaluuseen. Tuolloin varaaja jäähtyi tasaisesti sekä huipusta että tuosta puolivälistä. Sittemmin kun tuo kierto kytkettiin suunnitellusti, niin varaaja saa keskivaiheilta jäähtyä jopa 30-asteiseksi ja huipulta saadaan edelleen 55-asteista. Eli matalammilla asetuksilla saadaan tuolta varaajasta kuumempaa vettä.

Eli mitä haluan tällä sanoa, tuo kv-kierto laittaa lämpöpumppua entistä kovemmalle kun kierto kokoajan myllyttää varaajan kerrostumia sekaisin. Sen takia noita asetuksia ei varmastikaan saa ihan niin korkealle kuin saisi ilman kv-kiertoa.

[maalämmittää]

Nibellähän on varaosakatalogi netissä mistä asian voisi tarkistaa varsin nopeasti.

Tässä oma tilanne käyttövesijakson loppupuolelta. Lähtevä 57,6 astetta, palaava 54,1. dT 3,5.

Käyttöveden tekemisessä niin moni kompressorin pysäyttävä parametri alkaa olemaan tässä vanhemman mallin koneessa sen verran lähellä että paljon tuon lämpöisempää vettä ei pysty kompressorilla tekemään vaan lämmitysjakso pysähtyy aina johonkin kompressoria suojaavan ehdon täyttymiseen.

Ehtoja mm höyrystimen ja lauhduttimen maks dt 62 (kuvassa 61)
lauhduttimen maks lähtevän veden lämpötila 61 (57,6)
kuumakaasun paine 41 (36,5)
-""- lämpötila 125 (106)

Tässä tapauksessa jos varaaja ei olisi tarpeeksi lämmin käyttöveden teko olisi pysähtynyt lauhduttimen ja höyrystimen liian suuren lämpötilaeroon. Usein olen myös nähnyt että menoveden lämpötila keikkuu tuossa 61 asteen korvilla jolloin käyttöveden teko loppuu siihen. Monta tekijää kaikenkaikkiaan ja kaikkien tehtävä on suojella kompressoria. Paluuveden maksimi lämpötilaa Viessmannissa ei ole.

Sinänsä vain puhtaasta mielenkiinnosta kysymyksiä herättää tuo 6 astetta. Miksi juuri kuusi ja vielä jos arvo kaikille koneilla sama... 

Ainakin itse olen järkeillyt että ehdot mitkä itsellä ensimmäisenä täyttyvät mahdollistavat pienempitehoisella koneella kuumemman käyttöveden tekemisen.

Tuo deltojen 3/6C on iskostunut mieleen tältä foorumilta. Että se ehkei ole pelkästään Nibeläistä keksintöä.

Mun kokoonpanolla ei hyödytä laittaa KV stop lämpötilaa yli 50C:n, kun kompuran suojat tulee aiemmin vastaan.

Minulla on "hallituksen määräyksestä" KV mahdollisimman lämmintä ja siksi tuota joskus kokeilin.
Nibessä (ohjelma versio 3***) oli laudutin menon max. 63,4C ja lauhdutin tulo max. 57.
Versiossa 5*** ne on käsittääkseni 64 ja 58.

Samaa mieltä että ollaan kompuran äärialueilla.
Varhemmissa kokeiluissani päädyin siihen, että KV:een siirtyy mahdollisimman paljon lämpöä kun kierukkaan jää mahdollisimman lämmintä vettä ja samalla KV jaksot vähenivät. Tällöin toisiopumpun nopeudessa pyrin em. maximeihin. Harrastuksesta seurasin tuota kesälläkin ja sai säätää nopeutta kun maa oli lämmin ja potkua enemmän takana.

[fraatti]

Hiukan jää itselle epäselväksi missä välissä sähkövaraaja on nyt? Ja mihin käyttöveden kierto nyt palaa?

Ainakin usein tälläisissä yksikertaisissa yhdellä varaajalla toimivilla komboilla käyttöveden paluu menee usein takaisin varaajaan jostain puolivälin tienoilta. Muistelisin myös että viessmanneissa käyttöveden kierto on ainakin 343 mallissa suljettuna sen aikaa kun kompressori tekee käyttövettä. Valikoissa on myös käyttöveden kiertopumpulle asetuksia tyyliin 5/10 5/30 yms. Eli 5 minuuttia käyntiä ja 10min lepoa jne...

[fraatti]

Tuo deltojen 3/6C on iskostunut mieleen tältä foorumilta. Että se ehkei ole pelkästään Nibeläistä keksintöä.

Mun kokoonpanolla ei hyödytä laittaa KV stop lämpötilaa yli 50C:n, kun kompuran suojat tulee aiemmin vastaan.

Samaa mieltä että ollaan kompuran äärialueilla.
Varhemmissa kokeiluissani päädyin siihen, että KV:een siirtyy mahdollisimman paljon lämpöä kun kierukkaan jää mahdollisimman lämmintä vettä ja samalla KV jaksot vähenivät. Tällöin toisiopumpun nopeudessa pyrin em. maximeihin. Harrastuksesta seurasin tuota kesälläkin ja sai säätää nopeutta kun maa oli lämmin ja potkua enemmän takana.

Samoihin lämpöihin täälläkin jäädään 10kW myllyllä. Eroa korkeintaan aste tai pari.

Onkos sulla varaajan ala- ja ylälaidassa käyttövedelle omat anturit? Nibessähän on noille vaiheille virtamittaukset. Eikös logiin pysty valikoimaan mitä antureita tuo laite logittaa ja myös virramittauksen saa mukaan? Vai näkikö noita arvoja/kulutusta jostain valikosta tms? Tällöin pystyisi mahdollisesti "mittaamaan" saavutetun käyttöveden määrän sekä toteutuneen coppelon. Varaaja tietysti pitäisi alkuu laskea totaalisen tyhjäksi että varaaja olisi varmasti tasalämpöinen...

"Tällöin toisiopumpun nopeudessa pyrin em. maximeihin." Ajoit/ajat käyttövettä täydellä nopeudella?

[Huvila]

No ja vastauksiin perustuen otankin sen promillen pois ja väitän,  että osatehonen räpsä käy tehokkaammin 100% käyntiajastaan  kuin sopivasti täysylimitoitettu niin on helpompi ymmärtää

Tällaisen aloittelijan väitteet ehkä joku ampuu alas ja hyvä niin jos tekee sen perustellen 

[tk-]

Hiukan jää itselle epäselväksi missä välissä sähkövaraaja on nyt? Ja mihin käyttöveden kierto nyt palaa?

Ainakin usein tälläisissä yksikertaisissa yhdellä varaajalla toimivilla komboilla käyttöveden paluu menee usein takaisin varaajaan jostain puolivälin tienoilta. Muistelisin myös että viessmanneissa käyttöveden kierto on ainakin 343 mallissa suljettuna sen aikaa kun kompressori tekee käyttövettä. Valikoissa on myös käyttöveden kiertopumpulle asetuksia tyyliin 5/10 5/30 yms. Eli 5 minuuttia käyntiä ja 10min lepoa jne...

Nibessä ei ainakaan tuo automatiikka taida olla noin fiksua, että katkaisisi käyttövesikierron lämmityksen ajaksi.

Jos tarkoitit tuota aiempaa viestiäni epäselvyydellä, niin yritän selventää. Eli VPB-varaajan jälkeen on vielä erillinen sähkövaraaja, minkä kylmävesiliitäntään tulee vesi VPB-varaajan lähdöstä. Ja lämmin käyttövesi lähtee "jakeluun" sitten tuon sähkövaraajan lähdöstä. VPB- ja sähkövaraajan väliseen putkeen palautetaan käyttövesikierto, eli vasta VPB-varaajan jälkeen.

VPB-varaajassakin olisi liitäntä käyttövesikierron palautukselle ja se vienee veden varaajan sisällä keskivaiheille.

Onkos sulla varaajan ala- ja ylälaidassa käyttövedelle omat anturit? Nibessähän on noille vaiheille virtamittaukset. Eikös logiin pysty valikoimaan mitä antureita tuo laite logittaa ja myös virramittauksen saa mukaan? Vai näkikö noita arvoja/kulutusta jostain valikosta tms? Tällöin pystyisi mahdollisesti "mittaamaan" saavutetun käyttöveden määrän sekä toteutuneen coppelon. Varaaja tietysti pitäisi alkuu laskea totaalisen tyhjäksi että varaaja olisi varmasti tasalämpöinen...

Tuo virtavahti kuuluisi asentaa niin, että seuraa koko kiinteistön kulutusta. Toki sen voi asentaa myös lämpöpumpun sähkönsyöttöön, mutta silloin se ei toimi oikein. Tarkoitus sillä on antaa pumpun ohjauslogiikalle tietoa eri vaiheiden kuormituksesta jotta laite osaa jakaa vastuskuormaa aina vähiten kuormitetulle vaiheelle. Ja lisäksi tuo suojaa kiinteistön pääsulakkeita jos meinataan mennä liian korkeaan kuormitukseen, eli estää tarvittaessa sähkövastuksen käytön.

[fraatti]

Nibessä ei ainakaan tuo automatiikka taida olla noin fiksua, että katkaisisi käyttövesikierron lämmityksen ajaksi.

Jos tarkoitit tuota aiempaa viestiäni epäselvyydellä, niin yritän selventää. Eli VPB-varaajan jälkeen on vielä erillinen sähkövaraaja, minkä kylmävesiliitäntään tulee vesi VPB-varaajan lähdöstä. Ja lämmin käyttövesi lähtee "jakeluun" sitten tuon sähkövaraajan lähdöstä. VPB- ja sähkövaraajan väliseen putkeen palautetaan käyttövesikierto, eli vasta VPB-varaajan jälkeen.

VPB-varaajassakin olisi liitäntä käyttövesikierron palautukselle ja se vienee veden varaajan sisällä keskivaiheille.

Noniin nythän tuo tuli sitten laakista selville.. 

Päätani nyt en vadille tuosta käyttöveden kierron katkaisusta laita mutta niin ainakin työkaveri väitti kun kyttäsi kiertovesipun aikaohjelmien vaikutusta tuon kiertopumpun toimintaan. Plikka oli vaan samaan aikaan suihkussa ja pumppu kävi niin eihän tuo sitten käynnistynyt ollenkaan. Ja oli ilmeisesti pitkä suihku kun oli nojaillut pumpun kylkeen puolisen tuontia ja todennut että ei se käynnisty kunnes soitti mulle ja väitti että tais mennä asetuksissa jotain perseelleen kun laitoimme tuohon kiertoon ajastusta. 

[tk-]

Noniin nythän tuo tuli sitten laakista selville.. 

Päätani nyt en vadille tuosta käyttöveden kierron katkaisusta laita mutta niin ainakin työkaveri väitti kun kyttäsi kiertovesipun aikaohjelmien vaikutusta tuon kiertopumpun toimintaan. Plikka oli vaan samaan aikaan suihkussa ja pumppu kävi niin eihän tuo sitten käynnistynyt ollenkaan. Ja oli ilmeisesti pitkä suihku kun oli nojaillut pumpun kylkeen puolisen tuontia ja todennut että ei se käynnisty kunnes soitti mulle ja väitti että tais mennä asetuksissa jotain perseelleen kun laitoimme tuohon kiertoon ajastusta. 

Olen kyllä täältä aiemminkin lukenut, että joissain pumpuissa tuo kv-kierto katkeaisi automaattisesti vedenlämmityksen ajaksi. Olisiko se Nibeissäkin sitten nykyään vai oliko tuolla työkaverillasi muunmerkkinen?

Itsehän toki ehkä sotken kokemuksillani pakkaa näissä keskusteluissa kun kokemukset tulee tuosta "kiinteistöpumpusta" omine ominaisuuksineen/omituisuuksineen. Meillä tuo kv-kierron ohjaus menee AXC50 kautta, minkä pumppu tunnistaa "käyttövesimukavuutena". Siihen kuuluu tuon kv-kierron ohjauksen lisäksi lähtevän veden lämpöanturi, tarvittaessa shunttaus kylmää vettä sekoittaen ja VPB-varaajan apuvastuksen ohjaus. Toki nuo ajastusasetukset halutessaan tehtäisi tuon Niben valikoiden kautta.

[maalämmittää]

Onkos sulla varaajan ala- ja ylälaidassa käyttövedelle omat anturit?
 
Nibessähän on noille vaiheille virtamittaukset. Eikös logiin pysty valikoimaan mitä antureita tuo laite logittaa ja myös virramittauksen saa mukaan? Vai näkikö noita arvoja/kulutusta jostain valikosta tms? Tällöin pystyisi mahdollisesti "mittaamaan" saavutetun käyttöveden määrän sekä toteutuneen coppelon. Varaaja tietysti pitäisi alkuu laskea totaalisen tyhjäksi että varaaja olisi varmasti tasalämpöinen...

"Tällöin toisiopumpun nopeudessa pyrin em. maximeihin." Ajoit/ajat käyttövettä täydellä nopeudella?

On molemmat anturit.

Käsittääkseni Niben vaihemitaukset mittaavat pääkeskukseen tulevat virrat.
Osaa siis säätää lisävastuksia niin ettei kuormita jotain vaihetta liikaa.
EDIT: tk- jo oli vastannutkin

... maximit... sori olin hiukan epäselvä  ... mitens tuon sanois... pyrin sellaiseen nopeuteen jossa "katkaisutilanteessa" molemmat (meno + paluu) oli mahdollisimman korkeita.

[Huvila]

Kiitokset taas foorumilaisille mukavista keskusteluista. Jotenkin vaan toivon, että ihan kaikki excelöijät yms. eivät ihan heti ala pilvenpiirtäjiä tai kovin pitkiä siltoja suunnittelemaan. Välillä kun tuntuu, että excelin antama muutaman desimaalipilkun siirtyminen suuntaan tai toiseen kun ei haittaa menoa ollenkaan. 

Pistäkkö fraatti vielä yhden kuvan vanhasta talosta iltakennykseksi?

Mä lähden tästä pian valmistautumaan huomiseen työpäivään että sais noi osateharin lyhennykset kunnialla hoidettua 

[fraatti]

On molemmat anturit.

Käsittääkseni Niben vaihemitaukset mittaavat pääkeskukseen tulevat virrat.
Osaa siis säätää lisävastuksia niin ettei kuormita jotain vaihetta liikaa.
EDIT: tk- jo oli vastannutkin

... maximit... sori olin hiukan epäselvä  ... mitens tuon sanois... pyrin sellaiseen nopeuteen jossa "katkaisutilanteessa" molemmat (meno + paluu) oli mahdollisimman korkeita.

Ai niinhän se perkule tekeekin... pitäs olla testin aikana muualta käännetty kahvat nollille ja taskulampun valossa kattella vaihevirtoja testin ajan

Mun on turha yrittää mitään testiä tehdä kun tuossa laitteessa ei ole alhaalla lämpövesianturia ja näinollen varaajan lämpösisältöä on mahdoton arvioida. KWh mittari kylläkin on pumpun edessä mistä näkee myös hetkellisen kulutuksen.

Toteutuuko nuo mahdollisimman korkeat lämpötilat niin että että kiertopumppu on täysillä?

Tällähetkellä itsellä on käyttöveden lämpötila pyynti 50 asteessa ja kun katsoin logeja niin sielä löytyi ilmoituksia "lämpötilan nousu" eli kone oli tuutannut 61 asteista vettä käyttövettä tehdessään mutta siitä huolimatta varaajan päällä oleva anturi ei ollut saavuttanut 50 astetta.

Äsken myös huomasin testejä tehdessäni että omassa pumpussa on myös lämpötila reguloitu toisio pumppu. Hystereesi tuolle on vain asentajan avaimen takana normaalisti. 

Siitä en tiedä vielä varmaksi että onko käyttöveden tekemiselle oma delta mutta ei se ainakaan sama 5K ole mitä se on lämmityksessä. Omassa tapauksessa tuo 5K lämmityksen aikana ei toteudu niin siksi se jurnuttaa aina täysillä lämmitysvettä tehdessään. Jahka kerkiää niin täytyy kokeilla mihin se asettuu käyttöveden tekemisessä. Tuolle pumpulle annetaan parametreissa liikkumavara xx% - yy% minkä väliä se saa sahata itsekseen nopeutta edestakaisin sekä z mistä se alkaa säätämään pumpun nopeutta sitten kohti jossain määrättyä optimia itsekseen. Vakiona tuo liikkumavara näyttää olevan laitettu 100%:n jolloin se jurnuttaa aina täysillä.

Itsehän toki ehkä sotken kokemuksillani pakkaa näissä keskusteluissa kun kokemukset tulee tuosta "kiinteistöpumpusta" omine ominaisuuksineen/omituisuuksineen.

Olen kyllä täältä aiemminkin lukenut, että joissain pumpuissa tuo kv-kierto katkeaisi automaattisesti vedenlämmityksen ajaksi. Olisiko se Nibeissäkin sitten nykyään vai oliko tuolla työkaverillasi muunmerkkinen?

Mukava näitä on lukea ja laajentaa näkökantaansa.

Tuo on Viessmanni myös.

Pistäkkö fraatti vielä yhden kuvan vanhasta talosta iltakennykseksi?

Mä lähden tästä pian valmistautumaan huomiseen työpäivään että sais noi osateharin lyhennykset kunnialla hoidettua 

Vielä kerkee hetken exceliä pyörittään kun joutuu mennä huomenna vasta iltavuoroon tienaamaan lyhennyksiä.

Komea vanha talo.

[Huvila]

Kiitoksia Fraatti tuosta kuvasta. Mukavaa työpäivää kaikille lyhentäjille.

[maalämmittää]

Tällähetkellä itsellä on käyttöveden lämpötila pyynti 50 asteessa ja kun katsoin logeja niin sielä löytyi ilmoituksia "lämpötilan nousu" eli kone oli tuutannut 61 asteista vettä käyttövettä tehdessään mutta siitä huolimatta varaajan päällä oleva anturi ei ollut saavuttanut 50 astetta.

Eli sullakaan ei ehdi lämpö siirtyä kierukasta varaajaan....

[maalämmittää]

Välillä kun tuntuu, että excelin antama muutaman desimaalipilkun siirtyminen suuntaan tai toiseen kun ei haittaa menoa ollenkaan. 

Joo tämä on hyvä huomioida ja eikä antaa excelin "keksityn" tarkkuuden hämätä.

Mittaukset on epätarkkoja (+-0,5C - 1C) ja lokiin tulee siten "mitä sattuu", niin korkeintaan 2 merkitsevää lukua.

Säätöohjeet on yleensä yhden merkitsevän luvun tarkkuudella.

Niben versiossa 5*** tuli mitausten kalibrointi. Se oli iso parannus.

[maalämmittää]

Toteutuuko nuo mahdollisimman korkeat lämpötilat niin että että kiertopumppu on täysillä?

Ei toteudu ainakaan mulla, vaan jossain 28-32% nopeudella.
Eikös tämä ole kone (teho) ja varaajakohtainen (vastaanottokyky) asia ja varmaan tavoiteltava käyttöveden lämpötilakin vaikuttaa.

Jos ajaa kiertopumppu täysillä, niin lauhduttimen korkea paluu rajoittaa ja jos ajaa hiljaa (kuten laulussa isin toivotaan tekevän) niin lauhduttimen korkea meno rajoittaa.
Siis, siinä puun ja kuoren välissä mennään 

[fraatti]

Eli sullakaan ei ehdi lämpö siirtyä kierukasta varaajaan....

Olen huomennut että pumppu tekee selvästi erilaisia käyntijaksoja. Joskus se jurnuttaa tuota käyttövettä vaikka kuinka pitkään ja välillä käyttövesijakso on hetkessä ohi. Epäilen että varaajan energiasisältö vaihtelee eri käynnistymisten kohdalla ja näin ollen kun ollaan siinä hilkulla että pumppu käynnistyy saattaa silti varaajan energia sisältö olla miltei tapissa.

Olen huomannut että tuollainen pytty voi kerrostua niin hyvin että pohjalla voi olla jotakuinkin melkein yhtä kylmää kuin mitä verkostota tulee ja silti pinnalta saadaan vielä 45 asteista. Käyttöveden kiertopumppu tai joku muu sopivasti pöyhäsee niin sitten koko säiliö onkin kuin sormen napsautuksesta 15 asteista. Epäilen että sellainen käyntijakso on "pahin" joka tulee silloin kun varaajan lämpötila laskee hissunkissun vaikka esim lämpövuotojen takia on pahin. Todellisessa käyttötilanteessa kuten suihkussa energiaa on kerennyt siirtymään varaajasta huomattavasti enemmän pois kuin mitä silloin jos kyse on vain varaajahäviöistä. Kertoohan sekin jo sen että kun sanoin että käyttöveden teko oli jäänyt korkea lämpötilan takia nousematta varaajan rajaan saakka niin kyseinen käyntijakso oli kestänyt 12 minuuttia ja oli tullut muutenkin keskellä yötä. Siinä ei keretä energiaa lataamaan kuin 2 kWh.

Käyttääkös nibe tuota varaajan yläanturia käynnistymisen määrittämiseen vai alaanturia? Vai molempia? Vai pystyy päättämään itse?

[jm82]

Käyttääköhän nibe 1245 sitä ala-anturia? Yläanturilla tuskin on mitään virkaa?

Täällä muutama päivä sitten kokeilin sammuttaa talon lämmityksen ja käyttöveden lämmityksen. Kaksi melko pitkää suihkua. En nyt tarkalleen muista mitä käyttöveden lämpö oli aluksi. Käyttövesi kumminkin tippui 41->31 asteeseen. Vielä suihkuvedessä ei huomannut mitään lämpötilan laskua eli käyttövesi riitti ja varaajan yläosassa täytyi olla vielä sitä kuumempaa vettä. Puskurista on käyttöveden esilämmitys ja puskurin lämpötila oli silloin jotain 25-30 astetta. Varaajan tilavuus on 160 litraa. Lämmitys on ollut 39-41->46 astetta ja tuohon korotukseen ei kaksoisvaippavaraajassa montaa minuuttia mene. Miinuksena että lämpötila ei pysy 46 asteessa vaan laskee siitä vähän.

Joo se lämpövuodosta johtuva hidas lämpötilan lasku taitaa viilentää koko pönttöä vähän ja lämmitysjaksosta tulee sitten aika lyhyt. Kun käyttöveden kulutusta on samalla niin varaajan pohjalle tulee sitä kylmempää vettä jota saa tehokkaammin lämmitettyä lämpimämmäksi. Samalla myös yläosan lämpötila vähän nousee.

[maalämmittää]

Käyttääkös nibe tuota varaajan yläanturia käynnistymisen määrittämiseen vai alaanturia? Vai molempia? Vai pystyy päättämään itse?

Ala-anturia käyttää ohjaamiseen, ei voi vaikuttaa. Yläanturilla on lähinnä "viihdearvo".

[alspe]

Tehdasasetukset 8kW laitteelle kuparilla ovat asennusohjeen mukaan:
säästö 40-44
normaali 43-47
luksus 46-50

Asentaja jätti kuitenkin noita korkeammat arvot 5.1.1 valikkoon.
säästö 43-47
normaali 47-51
luksus 51-55

Kumpi parempi vai onko niillä käytännön merkitystä?

Kovin on matalat lämmöt tuossa tehtaan "säästö"-asetuksessa. Saattaisi ehkä riittää 2-3 hengen taloudessa, mutta vähänkään isommalla porukalla "käyttökelvoton". Minusta ihan järkevästi laitettu noi rajat asentajan jäljiltä. "Luksusta" ei kannata käyttää kuin tilapäisesti silloin ku on normaalia enemmän väkeä saunomassa/suihkuttelemassa. 55c veden tekeminen ei ole enää kovin tehokasta....

Onko noissa asetuksissa eroa sen suhteen käytetäänkö sähkövastusta? Eikä aloittajan tapauksessa, ja omassakin, voisi hyvin käyttää tehdasasetusten luksusta? Vai tekeekö luksus lämmön sähköllä eikä ollenkaan kompuralla?

Omassa pumpussa on vielä tehdasasetukset ja käyttövesi kyykkää vaimon käytössä, ehkä suihku saisi olla enemmän eco. Taidan säätää normaalitilaksi esim. 43-50C. Onko tuosta kasvatetusta välistä jotain haittaa? Ehkä kolmen asteen nosto vaikuttaa enemmän kuin se koska kompura käynnistyy kun ei 8kW kone kumminkaan pysty suihkua lennosta lämmittämään.

[maalämmittää]

Onko noissa asetuksissa eroa sen suhteen käytetäänkö sähkövastusta? Eikä aloittajan tapauksessa, ja omassakin, voisi hyvin käyttää tehdasasetusten luksusta? Vai tekeekö luksus lämmön sähköllä eikä ollenkaan kompuralla?

Omassa pumpussa on vielä tehdasasetukset ja käyttövesi kyykkää vaimon käytössä, ehkä suihku saisi olla enemmän eco. Taidan säätää normaalitilaksi esim. 43-50C. Onko tuosta kasvatetusta välistä jotain haittaa? Ehkä kolmen asteen nosto vaikuttaa enemmän kuin se koska kompura käynnistyy kun ei 8kW kone kumminkaan pysty suihkua lennosta lämmittämään.

Kokemusta ei ole mutta epäilen että käyttötilassa luksus kone tekee vedet pyynnin mukaan ja käyttää sähkövastusta.
Ote manuaalista : luksus: Luksustila antaa suurimman mahdollisen käyttövesimäärän. Tässä tilassa käyttövettä lämmitetään
kompressorin lisäksi myös sähkövastuksella, mikä suurentaa käyttökustannuksia.

Normaalitilassa (mulla 45-50) käytetään vain kompuraa.
Kasvatetusta välistä ei taida olla haittaa ja tuskin hyötyäkään, kun normikokoisilla KV-varaajilla kone lämmittää vettä noin 3C ja alaraja määrää käynnistyksen. Käyttöveden teon katkaisee joko korkea meno tai korkea paluulämpötila.

Lämmityskaudellahan kone tekee käyttövedet lämmitysjakson perään jos K-vesi on jäähtynyt.

[erkki46]

Minulla  on tuo NIBE F1245-8 ja olen muuttanut käyttöveden normaalin 43-50 koemielessä. Hyötynä tästä olisi pitemmät käynti ja lepojaksot (vähemmän käynnistyksiä). Kysymys kuuluu, tuleeko ongelmia tästä suuremmasta lämpötilan vaihtelusta 7 astetta. Kaikissa tehtaan asetteluissa lämpötilan vaihtelu on 4 astetta.

[maalämmittää]

Minulla  on tuo NIBE F1245-8 ja olen muuttanut käyttöveden normaalin 43-50 koemielessä. Hyötynä tästä olisi pitemmät käynti ja lepojaksot (vähemmän käynnistyksiä). Kysymys kuuluu, tuleeko ongelmia tästä suuremmasta lämpötilan vaihtelusta 7 astetta. Kaikissa tehtaan asetteluissa lämpötilan vaihtelu on 4 astetta.

Jos asia kiinnostaa, niin suosittelen että lokitat kuinka koneesi käyttäytyy eri asetuksilla.
Havaintoni on tuo 3-4C nousu per lämmityskerta.
Loma-aikana (kun ei olla säännöllisesti kotona) pidän säästöllä (muistaakseni 37-50), jotta KV jakso olisi pidempi.
En usko että ongelmia kuitenkaan tulee.

[maalämmittää]

Loma-aikana (kun ei olla säännöllisesti kotona) pidän säästöllä (muistaakseni 37-50), jotta KV jakso olisi pidempi.

Em. asetus olikin 38-51C ja kone lämmitti käyttövettä sillä 28 minuuttia.
Korkea menolämpötila pysäytti.