1217 käy tauotta ja käyttää vastusta

[jarivk]

kone käy tauotta ja käyttää vastusta paljon.

,,,onko viisaita neuvoja?
n.180m2, n.500m3, nelihenkinen perhe, pirtti yhdessä tasossa, valmistunut vuonna 2008, Kaarinassa, sähköä kulunut taloussähkön kanssa yhteensä n.20000KWH/vuosi.
150m kaivoa, 8,5KW 1217.

Havaitut muutokset;
Keruupiirin tulo lt ollut alkutalvella 0-1 astetta, paluu lt -1 astetta, kiertopumppu 1-nopeudella.
Pakkaset alkoivat, tulo lt +5, paluu lt -2 tai -3, kiertopumppu 3-nopudella.
Paisuntasäiliössä oli nesteen pinta puolessa välissä, nyt on jopa purskauttanut ylimääräisiä paineita venttiilin kautta ulos. Otin myös n.0,5 litraa nestettä pois(taisi olla virhe), mutta yhä paisuntasäiliö piripintaan asti täynnä.
Nyt käy tauotta, jopa -2 ulkolämpötilalla käyttää useita tunteja vastusta vuorokaudessa.

Historiaa:
Pumppu käynyt aina luvattoman paljon ja käyttänyt vastusta apunaan. Huoltomiehen käyntejä useita, jopa koko kylmäyksikkö on kerran vaihdettu. Nibe on hoitanut esimerkillisesti takuu vastuitaan, mutta kone ei ole koskaan tullut ilmeisesti ihan kuntoon, vai missä vika?

kiitos etukäteen!

[tomppeli]

kone käy tauotta ja käyttää vastusta paljon.

,,,onko viisaita neuvoja?
n.180m2, n.500m3, nelihenkinen perhe, pirtti yhdessä tasossa, valmistunut vuonna 2008, Kaarinassa, sähköä kulunut taloussähkön kanssa yhteensä n.20000KWH/vuosi.
150m kaivoa, 8,5KW 1217.

Tuntuu oudolta.
Vaikuttaisi siltä, että pumppu käy täysillä, ottaa jopa vastukset apuun.
Kaivo ylikuormittuu, joska on mennyt jäähän.
Laitoin tietojasi taulukkoon:
MAALÄMMITYSLASKELMA                                          
Laskelma on viitteellinen. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!                                          
Omakotitalo ”jarivk”, rak vuosi 2008, ilmeisesti lattialämmitys.                                          
Kaarina                                          
Tämä laskelma on tehty PI:n laatimalla BERGHEAT taulukko-ohjelmalla. V5-120209           Tulostuspäivä      11.02.2012
Vuotuinen rakennusten lämmitystarve      14 000 kWh      
Rakennusten lämmitystarve Wh/m2/astepäivä/vuosi      180 m2      18,9      Wh/m2/Ap/v
Rakennusten lämmitystarve Wh/m3/astepäivä/vuosi      500 m3      6,8      Wh/m3/Ap/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m2      180 m2      78      kWh/m2/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m3      500 m3      28,0      kWh/m3/v
Käyttöveden tuottamiseen kuluu energiaa vuodessa      4 pers      1000 kWh/p      4 000 kWh
Rakennusten + käyttöveden lämpöenergia yhteensä vuodessa 18 000 kWh      
Kokonaisteho saadaan öljylämmityksellä      2 118 litraa      1,180 €/ltr      2 499 €      
Kokonaisteho saadaan sähkölämmityksellä      18 000 kWh      0,120 €/kWh      2 160 €      1,0 COP
Rakennusten lämmittäminen pumpulla      14 000 kWh      0,120 €/kWh      4 004 kWh      3,5 COP
Käyttöveden tuottaminen pumpulla      4 000 kWh      0,120 €/kWh      1 600 kWh      2,5 COP
- Maalämmityslaitteen vuotuinen COP      18000 kWh      5 604 kWh      3,21 COP
* Pumpun osuus sähkön kulutuksesta      100,0%      5 604 kWh      672 €
* Lisälämpövastuksen osuus sähkön kulutuksesta      0,0%      0 kWh      0 €
* Sähkön kulutus yhteensä vuodessa                              100,0%      5 604 kWh      672 €
Säästöä tulisi vuodessa öljylämpöön verrattuna      1 826 €      
Säästöä tulisi vuodessa suorasähköön verrattuna      1 488 €      
                                          
PORAKAIVO                                          
Porakaivon aktiivisyvyydeksi valittu      145 m      
 - Häiriintymättömän kallioperän  lämpötilaksi laskettu (oC)      0,5 C      
 - Kiviaineksen lämmönjohtoluvuksi valittu (W / m K)      2,8 W/mK      
Joilla arvoilla lämpökaivon + pumpun kokonaistuotoksi tulee n. 29 662 kWh      
LÄMPÖKAIVO ON ILMEISESTI (ei takuuarvo!)      Riittävä!      
                                          
LÄMPÖPUMPUN TEHOLUOKAN VALINTA                                          
Kun ulkolämpötila on                  -20 C      -25 C      -30 C      -35 C      -40 C
- On tarvittava lämmitysteho      6,7kW      7,7 kW      8,6 kW      9,5 kW      10,4 kW
Täystehoisen pumpun tulee olla teholtaan vähintään      6,9 kW      
OMA PUMPPUTEHON VALINTASI            8,5 kW      Täystehoinen
Sen teho riittää täystehoisena tähän alimpaan ulkolämpöön saakka      -29,6 C      
Tuossa ulkolämpötilassa lämpöpumppu käy jatkuvasti.                                          
Sitä kylmemmällä säällä sisälämpö laskee ilman lisälämmönlähdettä.                                           
Lisälämpönä voi olla pumpun sisään rakennettu sähkövastus tai talon takka.                                           
Sähkövastuksen käyttö huonontaa pumpun hyötysuhdetta (COP).                                          
Valitsemasi kokoinen pumppu käy vuodessa keskimäärin      2 118 h      24,2%
Laskennassa käytetty koko vuoden Astepäivälukuna ( = Lämmitystarveluku)      4115 AP      667 AP
Tämä mitoitus ei ole takuuarvo. Luota ammattisuunnittelijaan!
******
Tämän laskelman mukaan pumpun ja kaivon tehon pitäisi olla riittävä.
Silti se ei näytä riittävän.
Joko tehoa katoaa jonnekin jotain on hullusti!
Oliko kaivon porausjäte valkoista, siis kalkkia? Sekin voisi selittää asiaa.
Mitä nyt on kaivosta tulevan sinne menevän nesteen lämpötilat.

Onko menevän ja tulevan keruunesteen lämpötilaero suuri, enemmän kuin 4 astetta?
Koeta puhdistaa maakierron mutasihti, siihen on voinut kertyä muovijäystettä tai muuta moskaa, joka haittaa maanesteen kiertoa.

Maanesteen ylipursuaminen on merkki kaivon jäätymisestä. Ota yli tuleva neste talteen, jotta voit laittaa sen takaisin, kun kaivo sulaa.

[JPN]

Koska kaivo jäätyy, sieltä otetaan energiaa suunniteltua enemmän pitkiä aikoja, pumppuhan käy paljon. Tämän perusteella pumppu vaikuttaisi olevan kunnossa koska energiaa siirtyy kaivosta reilusti pois.

Mikäli kompurapuolella olisi kovasti häikkää, se ei saisi kaivoa jäähän, eikä siis keruunestettä pursuisi paljoa pois, kun jää puristaa keruuputkia pienemmiksi.

Kiinnostava kysymys on mihin tuo kaikki energia menee. Vesivaraaja ei voi määrättömästi lämpöä sitoa, joten lämmön pitää siirtyä pumpulta johonkin??? Ei kai talosta puutu villoja jostain, tai ilmanvaihto pumppaa kaikkia lämpöjä suoraan harakoille.

[jarivk]

Tervehdys ja kiitos,

keruupiirin lt;t
Niben antureilta luettuna +6 ja -3. Mitattuna putken päältä, kahdella halvalla mittarilla samanaikaisesti +0.5 ja -4.7, jälkimäiset ilmeisesti lähempänä totuutta.

Koneen kokonais "kulutus" 1.9.2008-11.2.2012 (n.41vko:a)
LP käynn 20735
LP aika 15644h
SV aika 1043h

Laitoin juuri jakotukeille tulevien syöttöputkien kiertovesipumput 3 nopeudelle. Toinen pumppu on koneen oma ja toinen on tuplasuntin pumppu.

[tomppeli]

Ero on iso.
Voi johtua keruuputkien rutistumisesta, tai sitten mutasihdistä. Tai molemmistakin.
Koettaisitko aluksi puhdistaa tämän.
Sulje ensin molemmat venttiilit ja avaa suodin vasta sitten.


[size=14]Tämä on sulkuventtiilien välissä oleva muta- / roskasihti.
Voi olla osittain tukossa ja haitata maanesteen kiertoa.[/size]

[jarivk]

Mutasihdin olen pari kertaa avannut kolmen vuoden ajalla, siellä ei koskaan ole ollut mitään, viimeksi ehkä vuosi sitten, voisiko siellä olla jotain?

Ilmanvaihtokone Enerventin LTR3, kolmos nopeudella, jäteilman lämpötila 5.5-astetta, ilmeisesti ok?

[tomppeli]

On aika tavalla ilmeistä, että joku kohde hukkaa lämmitystehoa.
Koeta asettaa ilmanvaihtokoneen nopeus pienimmälle, ykköselle seuraa pumppua, oliko sillä jotain vaikutusta.

Toinen paikka voi olla autotalli. Meneekö sinne lämpökanaali? Onko se hyvin eristetty? Onko tallissa mahdollisia lämpövuotokohteita? Autotalli saattaa olla se suuri kuluttaja, jota en ole edes oikein kunnolla huomioinut tuossa aikaisemmassa laskelmassani.
Pääsetkö mittaamaan tallille menevän ja sieltä palaavan kiertoveden lämpötilat. Jos kiertovesi jäähtyy kierrolla voimakkaasti, on suuri kulutus siellä.
Usein autotallin ovensuussa on kylmä kohta, joka saattaa jäähdyttää kiertovettä kovasti.

Tämän päivän rakennukset ovat hyvin eristettyjä ja kuluttavat vähän lämpöenergiaa. Mitoitus tehdään sen mukaisesti.
Autotalli on yleensä se, joka ei olekaan yhtä hyvin lämmönpitävä ja saattaa aiheuttaa yllätyksen isohkolla kulutuksellaan.

[jarivk]

Ok,

laitoin mittarit at:n ja pirtin jakotukkien meno ja paluupuolelle. At on muuten eristetty kuten pirtti, mutta pariovet ovat teräsrunkoiset, viilutetut filmivanerit ulko ja sisäpinnassa, joten aika "horot" ilmeisesti. Oman lisänsä tuonee 5mm rst kynnys, joka kulke ulkoa sisälle yhtenäisenä. Sen alla on toki kylmäkatko,

Lämpötilat tulossa...

Kiitos neuvoista.

[jarivk]

kone on varasto autotalliyhdistelmässä, joka on taloon kytkettynä(yhteinen ontelolaatta ja katto). Lämpöjohtimien pituudet kuivantilan jakotukkiin n.10m ja kosteantilan jakotukkiin n.15m. Kulkevat tuulettuvassa tilassa, jonka lt n.6-astetta. Eristetty n.20mm paksulla solukumiputkieristeellä?
...ja lämpötiloja kiertopumppujen ollessa 2 nopeudella;
Koneelta lähtevä
44-astetta
Autotalli meno/paluu
30/25-astetta
kuivantilan jakotukki meno/paluu
42/35-astetta
kosteantilan jakotukki meno/paluu
41/33

44-astetta oli koneen ilmoitus veden lämpötilaksi, muut olivat mittareilla mitattuja, joten heittoja voi olla. Pitää vielä varmistaa mittarilla koneelta lämpötila. Näyttäisi jäähtyvän jonkun verran, ehkä lisä eristys syöttöjohtimiin voisi auttaa?

[Renoo]

kone on varasto autotalliyhdistelmässä, joka on taloon kytkettynä(yhteinen ontelolaatta ja katto). Lämpöjohtimien pituudet kuivantilan jakotukkiin n.10m ja kosteantilan jakotukkiin n.15m. Kulkevat tuulettuvassa tilassa, jonka lt n.6-astetta. Eristetty n.20mm paksulla solukumiputkieristeellä?
...ja lämpötiloja kiertopumppujen ollessa 2 nopeudella;
Koneelta lähtevä
44-astetta
Autotalli meno/paluu
30/25-astetta
kuivantilan jakotukki meno/paluu
42/35-astetta
kosteantilan jakotukki meno/paluu
41/33

44-astetta oli koneen ilmoitus veden lämpötilaksi, muut olivat mittareilla mitattuja, joten heittoja voi olla. Pitää vielä varmistaa mittarilla koneelta lämpötila. Näyttäisi jäähtyvän jonkun verran, ehkä lisä eristys syöttöjohtimiin voisi auttaa?

Oliko tässä lattialämmitys vai patterit, en huomannut sitä.

Jos tässä nyt on lämmityspiiri lattiassa eikä pattereita niin lattiaan menee 10 astetta korkeampi vesi kuin tuon ikäisessä talossa pitäisi mennä. Noilla menovesi arvoilla talossa pitäisi olla yli 25 astetta sisällä.

Onhan nyt ihan varmasti varmistettu että IV-koneessa on lämmöntalteenotto päällä, ettei ole kesäasennossa.

[jarivk]

Renoolle

oikeassa olet lähtevän lämpötilan suhteen. Pakkasta oli 1-2 astetta, normaalisti kone tekee jotain n.38 asteista silloin, kyseessä on lattialämmitys.
44-asteista ajoin hetkellisesti siksi, että pelkäsin autotallin lattian alkavan jäätyä, koska jakotukista mitattuna meno lt oli 39 ja paluu oli 25-23 astetta. Selvisi, että jakotukin lt johtui lämmön siirtymisestä kupariputkea pitkin jakotukille. Jakotukilla on kuristin, joten lattiaan menevistä putkista mitattuna lämpötilat olivat(44-asteisella syötöllä) mainitsemani 30/25 astetta.
Selvitän onko Enervent LTR-3 120ECO :ssa erillinen talviasento? Jäteilman lt 5.5-astetta ei kuulostane pahalta?

[Renoo]

38 asteinenkin menovesi lattiatalossa -1...-2 asteessa on omasta mielestäni iso, mihin se lämpö menee, voisiko se lämpö karata alapohjaan, tämä taitaa olla rossipohjalla?. Kun vastaavasti omassa 2011 valmistuneessa pärjää -1 asteella 26 asteisella menovedellä. Ei 3 vuoden ikäero talossa ihan noin isoa eroa tee.

[jarivk]

jep, rossipohjalla on, onteloitten alla 180mm epsiä eli styroxia.

Renoo, laitatko pirtistäsi jotain enmmän tietoja, karkeaa kulutusarviointia varten.

Oma yhdessä kerroksessa, 2008 valmistunut, 4 ihmistä asuttaa, n.186m2 sis. at ja varasto, 500m3 kuutioita, Etelä-Suomessa,kulutus yhteensä n.20000KWH/vuosi. Meillä ei kyllä pihistellä sähköä.

[Ipe]

38 asteinenkin menovesi lattiatalossa -1...-2 asteessa on omasta mielestäni iso, mihin se lämpö menee, voisiko se lämpö karata alapohjaan, tämä taitaa olla rossipohjalla?. Kun vastaavasti omassa 2011 valmistuneessa pärjää -1 asteella 26 asteisella menovedellä. Ei 3 vuoden ikäero talossa ihan noin isoa eroa tee.

Kieltämättä melkoisen lämmintä vettä tarvii lattiaan ajaa. Meillä menee patteritalossa 0C ulkolämpötilassa 33 astetta pattereille.

Ipe

[hoohöö]

jep, rossipohjalla on, onteloitten alla 180mm epsiä eli styroxia.

Renoo, laitatko pirtistäsi jotain enmmän tietoja, karkeaa kulutusarviointia varten.

Oma yhdessä kerroksessa, 2008 valmistunut, 4 ihmistä asuttaa, n.186m2 sis. at ja varasto, 500m3 kuutioita, Etelä-Suomessa,kulutus yhteensä n.20000KWH/vuosi. Meillä ei kyllä pihistellä sähköä.

Vertailun vuoksi kerrottakoon että teidän kokonaissähkönkulutus on samaa suuruusluokkaa kuin meillä (viime vuonna meni 22000kwh josta MLP haukkasi arvioideni mukaan noin 8000-9000kwh, loput taloussähköä, IV- koneen kulutusta ja piharakennuksen lämmitystä), mutta tuo menovesi on kyllä melkoisen lämmintä, siis jos pyynti on 38 astetta -2 asteessa?
MLP:hän ei osaa tehoaan rajoittaa eli se pukkaa aina niin kuumaa kuin mitä irti lähtee, eli se kyllä on ihan mahdollista että pumppusi jaksaa parin asteen pakkasella nostaa menoveden 38 asteeseen, mutta esim. meidän 2006 valmstuneessa talossa pyynti on 38 astetta noin 30 asteen pakkasella.

[Renoo]

jep, rossipohjalla on, onteloitten alla 180mm epsiä eli styroxia.

Renoo, laitatko pirtistäsi jotain enmmän tietoja, karkeaa kulutusarviointia varten.

Oma yhdessä kerroksessa, 2008 valmistunut, 4 ihmistä asuttaa, n.186m2 sis. at ja varasto, 500m3 kuutioita, Etelä-Suomessa,kulutus yhteensä n.20000KWH/vuosi. Meillä ei kyllä pihistellä sähköä.

Täysin identtinen sinun kanssasi, 145m² asuintilat + varasto/autotalli talossa kiinni 40m² eli 185m² ja lämmitettäviä kuutioita 500m³.

Talossahan ei olla vielä vuottakaan asuttu, mutta tuossa linkki sähkönkulutukseen, kyseessä kaikki talon sähköt, arvio noin 8500 kWh kesäkuusta 2011 - kesäkuu 2012, takassa on nyt kovimmilla pakkasilla polteltu pesällinen päivässä. 2+2 asukasta.

http://www.sarvi.fi/kulutus/

[tomppeli]

Autotalli meno/paluu 30/25-astetta
kuivantilan jakotukki meno/paluu 42/35-astetta
kosteantilan jakotukki meno/paluu 41/33

Jos sinulla on jakotukissa virtausmittarit, voit sen perusteella laskea suunnilleen linjan käyttämän lämpötehon.

Virtausmittari näyttää tavallisesti litraa minuutissa arvon. Kerro se lukema 60:llä, niin saat litraa tunnissa.
(Jos virtaus on esim. 2 litraa/min, saadaan siitä 60 x 2 = 120 litraa/tunti)

Laske linjalle jäävä lämpöteho tämän mukaan:
menopaluun erotus Celsius asteina x virtauslitrat tunnissa x 0,0012  = kW teho, joka menee autotallille.

[jarivk]

Kiitokset taas,

minulla on Warmian rst jakotukit, missä ei ole virtausmittaria. Niiden säädettävyys on muutenkin melkein nolla, eli erittäin huono!

[jarivk]

Kyllä piti vähän tehdä tarkistuksia lämpötilojen suhteen ja ovat hieman inhimillisempiä:
Ulkona pakkasta -5
Mlp:n pyynti +35 -astetta
Sisä lt +22
Ilmanvaihtokone toimii vamistajan teknisen tuen mukaan hyvin, koska jäteilman lt on +5.5

Muistin juuri, että pirtin lattia on Maxitin DB lattia, valitsin sen siksi, että lämpötilamuutokset tapahtuvat mahdollisimman nopeasti, eikä laahaa perässä kuten betonilaatalla on tapana. Taisi kostautua korkeina lämmityskustannuksina?

Sorry jos olen antanut väärää infoa.

[3700m3]

Lisäselvitystä kannattaa tehdä noilla lukemilla. Minulla menee jokunen vuosi sitten perusrempattuun ja tuplakokoiseksi laajennetun (250m2) rintsikan lattiaan +38C vettä vasta -30C pakkasilla. Nollakeleillä sellasta +27C vettä sisälämmön ollessa +22C. Lämmönsiirtoputkikin on sellaset 30m pitkä pumpulta taloon, mutta toki siihen tuli aikanaan kiinnitettyä erityishuomiota lisäeristeen muodossa. Koneellinen ilmanvaihto toimii ~60% hyötysuhteella, joten nollakeleissä ulos puhalletaan sellaista +10C jäteilmaa.

[jarivk]

seuraavat toimenpiteet;
-energia selvitystä tehdään, valmistunee ensiviikon alussa
-käyn pirtin läpi lämpökameralla, ensi viikolla toivottavsti

...ihmeelliseltä tuntuu, että pitää ajaa niin kuumaa vettä lattiaan, koska vesi ei jäähdy ainakaan n. 32.5-asteen lähtölämpötilasta puolta asteetta enempää pirtin puolelle tullessa.

Klo 21.00 arvot;
ulkona -4
koneelta lähtee 32.5
jakotukille tuleva 32.1
jakotukilta paluu 27.7

[jarivk]

Tervehdys tauon jälkeen.

Energiaselvitys valmistunut;
Rakennus kuuluu C-luokkaan. Rakentaminen aloitettu v.2006, pirtti valmistunut v.2008.
Rakennuksen vuosittainen kokonaisenergiankulutus on 34450kWh Turussa.(vertailuarvo 38000kWh)
Rakennuksen vuosittainen lämmityksen energiankulutus on 23850kWh Turussa.(vertailuarvo 27400kWh)
Rakennuksen vuosittainen laitesähköenergian kulutus on 10600kWh.
Rakennuksen vuosittainen lämmityksen ostoenergian kulutus on 9540kWh Turussa.
Lämpimän käyttöveden kohdalla käytetty todellista veden kulutusta 187m3, josta laskettu 40% mukaan lämpimän veden osuudeksi 75m3

Sähkön kokonaiskulutukseni n.19000kWh/v joten energiaselviyksen mukainen 20140kWh/v alittuu, vaikka sisä lt pirtissä on +22.

Nyt ihmetyttää kovasti Teidän muiden kulutukset, koska parhailla on kokonaiskulutus vain n.10.000kWh/v, joka meillä menee jo "taloussähköihin" energiaselvityksen mukaan (10600kWh/v).

Laittakaa vastauksia. 4 asukasta, Kaarina(Turku), 186m2 huoneistoala, ilmatilavuus 517m3.

[tomppeli]

Energiaselvitys valmistunut;

Laskelma näyttää nyt tällaiselta:

MAALÄMMITYSLASKELMA                                          
Laskelma on viitteellinen. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!                                          
Omakotitalo ”jarivk”                        Kaarina                  
Tämä laskelma on tehty PI:n laatimalla BERGHEAT taulukko-ohjelmalla. V46090312 Tulostuspäivä 11.03.2012
* Rakennusten lämmitystarve vuodessa                  19 850 kWh      
* Käyttöveden tuottamiseen kuluu energiaa vuodessa      4 pers      4 000 kWh      
* Lämmitys + käyttövesi yhteensä vuodessa            23 850 kWh      
Rakennusten lämmitystarve Wh/m2/astepäivä/vuosi            186 m2      25,9      Wh/m2/Ap/v
Rakennusten lämmitystarve Wh/m3/astepäivä/vuosi            517 m³      9,3      Wh/m³/Ap/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m2            186 m2      107      kWh/m2/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m3            517 m3      38,4      kWh/m3/v
Lämmitys + käyttövesi, ei taloussähköä, vuosi yhteensä      186 m2      19 850 kWh      107 kWh/m2
Lämmitystarpeeseen lisätään  arvioitu taloussähkö      186 m²      10600 kWh      23 850 kWh      185 kWh/brm²
                                          
TALOUSLASKELMA                              8,5 kW tehoisella pumpulla      
Kokonaisteho saadaan öljylämmityksellä            2 806 litraa      1,180 €/ltr      3 311 €      
Kokonaisteho saadaan sähkölämmityksellä            3 850 kWh      0,120 €/kWh      2 382 €      1,0 COP
Rakennusten lämmittäminen pumpulla            19 850 kWh      0,120 €/kWh      5 665 kWh      3,5 COP
Käyttöveden tuottaminen pumpulla            4 000 kWh      0,120 €/kWh      1 538 kWh      2,6 COP
- Maalämmityslaitteen vuotuinen COP            23 850 kWh      7 287 kWh      3,27 COP
* Pumpun osuus sähkön kulutuksesta            98,8%      7 203 kWh      864 €
* Lisälämpövastuksen osuus sähkön kulutuksesta      1,2%      84 kWh      10 €
* Lämmityssähkön kulutus yhteensä vuodessa      100,0%      7 287 kWh      874 €
Säästöä tulisi vuodessa öljylämpöön verrattuna      2 437 €      
Säästöä tulisi vuodessa suorasähköön verrattuna      1 508 €      
                                          
PORAKAIVO                                          
Porakaivon aktiivisyvyydeksi valittu                        150 m      
 - Häiriintymättömän kallioperän  lämpötilaksi laskettu (oC)      6,7 C      
 - Kiviaineksen lämmönjohtoluvuksi valittu (W / m K)            2,8 W/mK      
Joilla arvoilla lämpökaivon + pumpun kokonaistuotoksi tulee n.      28 501 kWh      
LÄMPÖKAIVO ON ILMEISESTI (ei takuuarvo!)                  Riittävä!      
                                          
LÄMPÖPUMPUN TEHOLUOKAN VALINTA                                          
Kun ulkolämpötila on      -10 C      On tarvittava lämmitysteho      6,5kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -15 C      On tarvittava lämmitysteho      7,7kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -20 C      On tarvittava lämmitysteho      8,9kW      Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on      -25 C      On tarvittava lämmitysteho      10,1 kW      Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on      -30 C      On tarvittava lämmitysteho      11,4 kW      Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on      -35 C      On tarvittava lämmitysteho      12,6 kW      Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on      -40 C      On tarvittava lämmitysteho      13,8 kW      Täystehoinen
Täystehoisen lämpöpumpun tulisi olla teholtaan vähintään [ch8594]      8,8 kW      
OMA PUMPPUTEHON VALINTASI                              8,5 kW      Osatehoinen
Sen teho riittää täystehoisena tähän alimpaan ulkolämpöön saakka            -18,2 C      
Tuossa ulkolämpötilassa lämpöpumppu käy jatkuvasti.                                          
Sitä kylmemmällä säällä sisälämpö laskee ilman lisälämmönlähdettä.                                           
Lisälämpönä voi olla pumpun sisään rakennettu sähkövastus tai talon takka.                                           
Sähkövastuksen käyttö huonontaa pumpun hyötysuhdetta (COP).                                          
Valitsemasi kokoinen pumppu käy vuodessa keskimäärin                        2 806 h      32,0%
Laskennassa käytetty koko vuoden Astepäivälukuna ( = Lämmitystarveluku)            4115 AP      667 AP
Tämä mitoitus ei ole takuuarvo. Luota ammattisuunnittelijaan!

Laskelma tehty tällä!

[voiettä]

Lisäselvitystä kannattaa tehdä noilla lukemilla. Minulla menee jokunen vuosi sitten perusrempattuun ja tuplakokoiseksi laajennetun (250m2) rintsikan lattiaan +38C vettä vasta -30C pakkasilla. Nollakeleillä sellasta +27C vettä sisälämmön ollessa +22C. Lämmönsiirtoputkikin on sellaset 30m pitkä pumpulta taloon, mutta toki siihen tuli aikanaan kiinnitettyä erityishuomiota lisäeristeen muodossa. Koneellinen ilmanvaihto toimii ~60% hyötysuhteella, joten nollakeleissä ulos puhalletaan sellaista +10C jäteilmaa.

täällä lähes samoilla tilavuuksilla ja meno arvoilla paitti painovoimainen iv.

[jarivk]

Tervehdys,

...kiitos taas osallistumisesta.
Olisiko kommentoitavaa:
Tässä olisi minun todellisia lukemia, jotka kyllä näyttävät vähän huonoilta, verrattuna laskennallisiin.
-Pumppu käynyt 4580h/vuosi(laskennallinen 2800h/v), aikaan mahtuu 4 talvea ja 3 kesää, joten lienee keskiarvollisesti vähän yläkanttiin?
-vastusta 297h/vuosi(3kW kytkettynä)
-sisä lt 22-23-astetta

Mahdollisesti kulutukseen vaikuttavia asioita:
-Maxitin DB lattia(kuitubetonia),pitääkö lattiaan ajaa kuumempaa vettä? onko kellään vastaavaa lattiaa tai kipsi lattiaa?
-ikkunapinta-ala 74m2 ja kaksi ovea


kiitos etukäteen...

[tomppeli]

Mahdollisesti kulutukseen vaikuttavia asioita:
-Maxitin DB lattia(kuitubetonia),pitääkö lattiaan ajaa kuumempaa vettä? onko kellään vastaavaa lattiaa tai kipsi lattiaa?
-ikkunapinta-ala 74m2 ja kaksi ovea

Tämä ylempänä oleva laskelma on aina keskiarvoiselle vuodelle.
Referenssinä on lämmitystarvelukujen pitkäaikainen keskiarvo, samoin kulutustiedot ilmoitetaan keskiarvoisina.
Jos käytetään tavallista kylmemmän vuoden kulutustilastoa, muunnetaan se myöskin AP -lukujen avulla keskiarvoiseksi.
Vuosi 2010 oli poikkeuksellisen kylmä ja nosti noita tilastotietoja kovasti.

Maxit -lattia saattaa olla hiukan huonommin lämpöä johtavaa materiaali ja voi mahdollisesti vaatia hiukan korkeampaa kiertoveden lämpötilaa, joka puolestaan huonontaa COP -arvoa.

Tällaisen laskelman tekemisessä on aina tarjolla monia virhetekijöitä!

[ego]

kone käy tauotta ja käyttää vastusta paljon.

,,,onko viisaita neuvoja?
n.180m2, n.500m3, nelihenkinen perhe, pirtti yhdessä tasossa, valmistunut vuonna 2008, Kaarinassa, sähköä kulunut taloussähkön kanssa yhteensä n.20000KWH/vuosi.
150m kaivoa, 8,5KW 1217.

Havaitut muutokset;
Keruupiirin tulo lt ollut alkutalvella 0-1 astetta, paluu lt -1 astetta, kiertopumppu 1-nopeudella.
Pakkaset alkoivat, tulo lt +5, paluu lt -2 tai -3, kiertopumppu 3-nopudella.
Paisuntasäiliössä oli nesteen pinta puolessa välissä, nyt on jopa purskauttanut ylimääräisiä paineita venttiilin kautta ulos. Otin myös n.0,5 litraa nestettä pois(taisi olla virhe), mutta yhä paisuntasäiliö piripintaan asti täynnä.
Nyt käy tauotta, jopa -2 ulkolämpötilalla käyttää useita tunteja vastusta vuorokaudessa.

Historiaa:
Pumppu käynyt aina luvattoman paljon ja käyttänyt vastusta apunaan. Huoltomiehen käyntejä useita, jopa koko kylmäyksikkö on kerran vaihdettu. Nibe on hoitanut esimerkillisesti takuu vastuitaan, mutta kone ei ole koskaan tullut ilmeisesti ihan kuntoon, vai missä vika?

kiitos etukäteen!

Purskahteleva ja vaelteleva maaliuoksen paisuntäpöntön pinta kertoo yksiselitteisesti, että maapiirissä on ilmaa joka haittaa kiertoa.

Maastahan tulee lämmintä litkua, mutta vajavaisen kierron ansiosta lämpöä ei saada taloon.

Lämmönsiirtimet ja putkisto on syytä ilmata ulkoisen riittävän tehokaan pumpun avulla jolloin viinan kierto saadaan varmalle tolalle.