Keruuliuoksen lämpötilat

[Muumi]

Moro

Kävin taas pitkästä aikaa pumpun luona ja tutkailin vähän lukuja mitä kone ilmoitti pyöriessään. Keruupiirin lämpötilat oli seuraavat: koneelle -1,7 ja koneelta -4,8. Kaivo on 2x120M ja kone on 1245-12. Lattiat on pysyny lämpimänä ja torpassa noin 21 lämmintä.

Minkälaisia piirinlämpötiloja muilla on?

[Ipe]

Mulla F1145-10, kaivo 200m aktiivista, keruu pumpulle 10min käynnin jälkeen +1,5, paluu kaivolle -1,4.

Neljän tunnin käynnin lopussa +0,8 pumpulle ja -2 paluu kaivolle. Tänään katsottuja lukuja.

Ipe

[wolkkari]

Meillä 1145-12 kw käy 24/7  tulo - 1.7 ja maahan - 4.3 kaivot samaa luokkaa syvyyksiltään. Patteri talo.

[Poppis]

Pumppu 1245 10kW ja reikää 190m. Lämmintä tilaa 282m2 ja uusi talo kyseessä. Maahan menee -7.1 ja tulo -3,5. Eikös raja mene -8.0:ssa asteessa? Täällä ei pakkasta ole vielä ollut kuin keskimäärin -14-astetta eli vähän ihmetyttää miksi noin kylmäksi vetää kaivon. Lattiaan siirtyvä lämpötilaero on 4.1-astetta, mutta se tainnut olla kompressorin käydessä luultavasti.

[sam68]

Pumppu 1245 10kW ja reikää 190m. Lämmintä tilaa 282m2 ja uusi talo kyseessä. Maahan menee -7.1 ja tulo -3,5. Eikös raja mene -8.0:ssa asteessa? Täällä ei pakkasta ole vielä ollut kuin keskimäärin -14-astetta eli vähän ihmetyttää miksi noin kylmäksi vetää kaivon. Lattiaan siirtyvä lämpötilaero on 4.1-astetta, mutta se tainnut olla kompressorin käydessä luultavasti.

Missäpäin asustelet ja asutteko jo talossa? Kaivon täytyy olla kuormitukseen nähden pahasti alimittainen jos tällaisena talvena ollaan noissa lukemissa. Onko mitoitettu energiatodistuksen mukaan?

[Ipe]

Pumppu 1245 10kW ja reikää 190m. Lämmintä tilaa 282m2 ja uusi talo kyseessä. Maahan menee -7.1 ja tulo -3,5. Eikös raja mene -8.0:ssa asteessa? Täällä ei pakkasta ole vielä ollut kuin keskimäärin -14-astetta eli vähän ihmetyttää miksi noin kylmäksi vetää kaivon. Lattiaan siirtyvä lämpötilaero on 4.1-astetta, mutta se tainnut olla kompressorin käydessä luultavasti.

Vähä huonolta vaikuttaa, sen mitä minä asiasta ymmärrän. Tässä on kuitenkin helmi-maaliskuu lusimatta.

Nyt jos on takka tms. lämmönlähde niin olis aika käyttää, ja antaa kaivon huilata.

Onkos siellä kaivossa vettä, ja kuinka paljon?

Ipe

[saimaanranta]

Tai sitten täytyy pumpun säädöt olla pahasti pielessä. Uskomattomia lukuja tosiaan.

[Pasi74]

Meillä viimeyöltä 1245 12kW 210m kaivoa, 10min jälkeen +2,9 sisään -1,5 ulos, reilu tunnin käymisen jälkeen +0,9 sisään -2,8 ulos. Kaivo oli ennen täyttöä melkein tyhjä. Kone ollut nyt viikon käytössä.

[Ipe]

Tai sitten täytyy pumpun säädöt olla pahasti pielessä. Uskomattomia lukuja tosiaan.

Sanoisin että kaivo on kuiva tai vesi ei vaihdu. Ei tuohon ole hirveästi tehtävissä pumpun säädöillä, muuta ku käyttää vastuksia.

Ipe

[Poppis]

Pumppu 1245 10kW ja reikää 190m. Lämmintä tilaa 282m2 ja uusi talo kyseessä. Maahan menee -7.1 ja tulo -3,5. Eikös raja mene -8.0:ssa asteessa? Täällä ei pakkasta ole vielä ollut kuin keskimäärin -14-astetta eli vähän ihmetyttää miksi noin kylmäksi vetää kaivon. Lattiaan siirtyvä lämpötilaero on 4.1-astetta, mutta se tainnut olla kompressorin käydessä luultavasti.

Missäpäin asustelet ja asutteko jo talossa? Kaivon täytyy olla kuormitukseen nähden pahasti alimittainen jos tällaisena talvena ollaan noissa lukemissa. Onko mitoitettu energiatodistuksen mukaan?

Vaasassa ollaan ja talossa jo sisällä. Kaivon syvyys on linjassa saatujen tarjousten perusteella, jotka tehtiin energiatodistuksen mukaan. 2010 vuoden määräykset käytössä. Pumppu oli tehdasasetuksilla ihan viimeviikkoihin asti ja nyt olen vähän asteminuutteja haeskellut ja lämmityskäyrää jyrkentänyt kun lämpö on vähän laskenut kovemmilla pakkasilla.

Marraskuun sähkönkulutus oli 1100kWh ja joulukuussa meni 1300kWh. Siinä käyttö ja lämmitys. Käytön osuus ei ole suuri kun vasta joulukuun puolessa välissä muutettiin. Eikö tuollaisesta reijästä kuitenkin tuon verran luulisi kestää ottaa lämpöä?

Kaivoa tyhjättiin pumpulla vuorokausi porauksen jälkeen ja vedenpinta ei silmillä havaittavasti laskenut. Poraus loppui tuohon syvyyteen, kun vastapaine hävisi ilmeisesti suuremman vesisuonen tms. takia. Vettä on n. 182m

Saisin lämmitettävästä alasta noin sata neliötä pois pienemmälle lämmölle säätämällä käsin jakotukkeja. Termostaatteja ei ole ja virtaus täysin auki. Voisikohan se olla riittävä ensiapu?

[Ipe]

Pumppu 1245 10kW ja reikää 190m. Lämmintä tilaa 282m2 ja uusi talo kyseessä. Maahan menee -7.1 ja tulo -3,5. Eikös raja mene -8.0:ssa asteessa? Täällä ei pakkasta ole vielä ollut kuin keskimäärin -14-astetta eli vähän ihmetyttää miksi noin kylmäksi vetää kaivon. Lattiaan siirtyvä lämpötilaero on 4.1-astetta, mutta se tainnut olla kompressorin käydessä luultavasti.

Missäpäin asustelet ja asutteko jo talossa? Kaivon täytyy olla kuormitukseen nähden pahasti alimittainen jos tällaisena talvena ollaan noissa lukemissa. Onko mitoitettu energiatodistuksen mukaan?

Vaasassa ollaan ja talossa jo sisällä. Kaivon syvyys on linjassa saatujen tarjousten perusteella, jotka tehtiin energiatodistuksen mukaan. 2010 vuoden määräykset käytössä. Pumppu oli tehdasasetuksilla ihan viimeviikkoihin asti ja nyt olen vähän asteminuutteja haeskellut ja lämmityskäyrää jyrkentänyt kun lämpö on vähän laskenut kovemmilla pakkasilla.

Marraskuun sähkönkulutus oli 1100kWh ja joulukuussa meni 1300kWh. Siinä käyttö ja lämmitys. Käytön osuus ei ole suuri kun vasta joulukuun puolessa välissä muutettiin. Eikö tuollaisesta reijästä kuitenkin tuon verran luulisi kestää ottaa lämpöä?

Kaivoa tyhjättiin pumpulla vuorokausi porauksen jälkeen ja vedenpinta ei silmillä havaittavasti laskenut. Poraus loppui tuohon syvyyteen, kun vastapaine hävisi ilmeisesti suuremman vesisuonen tms. takia. Vettä on n. 182m

Saisin lämmitettävästä alasta noin sata neliötä pois pienemmälle lämmölle säätämällä käsin jakotukkeja. Termostaatteja ei ole ja virtaus täysin auki. Voisikohan se olla riittävä ensiapu?

Hmm.. Jos vettä on pumppattu pihalle ja pinta ei juuri laskenut niin sanoisin että se vesi kyllä vaihtuu siellä kaivossa.

Jos lattivaluja on kuivattu tuolla pumpulla, niin se kyllä vie rutkasti energiaa verrattuna kuiviin lattioihin. Muuta ei mulla tuu mieleen.

Mikähän tuossa voisi olla... Nyt saa viisaammat ottaa kantaa.

Ipe

[Poppis]

Hmm.. Jos vettä on pumppattu pihalle ja pinta ei juuri laskenut niin sanoisin että se vesi kyllä vaihtuu siellä kaivossa.

Jos lattivaluja on kuivattu tuolla pumpulla, niin se kyllä vie rutkasti energiaa verrattuna kuiviin lattioihin. Muuta ei mulla tuu mieleen.

Mikähän tuossa voisi olla... Nyt saa viisaammat ottaa kantaa.

Ipe

Lattiavalu sai kuivaa itsekseen.

Olen tosiaan ihan aloittelija näissä MLP-asioissa eli sanokaa jos jotain oleellista tietoa puuttuu.

[Timotopi]

Pumppu 1245 10kW ja reikää 190m. Lämmintä tilaa 282m2 ja uusi talo kyseessä. Maahan menee -7.1 ja tulo -3,5. Eikös raja mene -8.0:ssa asteessa? Täällä ei pakkasta ole vielä ollut kuin keskimäärin -14-astetta eli vähän ihmetyttää miksi noin kylmäksi vetää kaivon. Lattiaan siirtyvä lämpötilaero on 4.1-astetta, mutta se tainnut olla kompressorin käydessä luultavasti.

Moi
Mulla on nyt tulo -1,9 ja meno -4,6 astetta.
Avaa huoltovalikko ja laita lisää vauhtia maalämpö nesteen kiertoon.
Esim 80%, mulla meni viime vuonna vikatilaan kun meni liian kylmäksi, muutetiin taloon ja nostin lämpöjä sisällä, alko pakkaset sen jälkeen pelittänyt vaikka käyny todella kylmänä tuo kaivo. Luulin että loppuu teho, mutta kyllä se äkkiä elpyy siitä.
Talo on 159neliöö ja autotalli 40neliöö. Keski-suomi. Kaikki sähkö vuosikulutus 2011 11338kwh. Nibe F1245/8.

[tomppeli]

Pumppu 1245 10kW ja reikää 190m. Lämmintä tilaa 282m2 ja uusi talo kyseessä. Maahan menee -7.1 ja tulo -3,5. Eikös raja mene -8.0:ssa asteessa? Täällä ei pakkasta ole vielä ollut kuin keskimäärin -14-astetta eli vähän ihmetyttää miksi noin kylmäksi vetää kaivon. Lattiaan siirtyvä lämpötilaero on 4.1-astetta, mutta se tainnut olla kompressorin käydessä luultavasti.

Vaasassa ollaan ja talossa jo sisällä. Kaivon syvyys on linjassa saatujen tarjousten perusteella, jotka tehtiin energiatodistuksen mukaan.

Marraskuun sähkönkulutus oli 1100kWh ja joulukuussa meni 1300kWh. Siinä käyttö ja lämmitys. Käytön osuus ei ole suuri kun vasta joulukuun puolessa välissä muutettiin. Eikö tuollaisesta reijästä kuitenkin tuon verran luulisi kestää ottaa lämpöä?

Kaivoa tyhjättiin pumpulla vuorokausi porauksen jälkeen ja vedenpinta ei silmillä havaittavasti laskenut. Poraus loppui tuohon syvyyteen, kun vastapaine hävisi ilmeisesti suuremman vesisuonen tms. takia. Vettä on n. 182m

Ilmeisesti talosi kuluttaa nyt huomattavasti normaalioloja enemmän lämpöenergiaa.
Syynä varmaan on, kuten jo muutkin ovat kertoneet, se, että kuivatatte rakenteita pumpun tuottamalla lämmöllä.
Kosteuden poisto tarvitsee paljon lämpöä.
Olen myöskin vaasalainen maalämmittäjä. Laskin arvioimalla mitoitusta, kun energiatodistuksen lumemat eivät ole tiedossa. Tämän  perusteella mitoitus olisi melko kohdallaan.
Tältä näyttäisi:

TULOSTE                                    
Laskelma on viitteellinen.                  
Asuintalo ”Poppis”                  
Vaasa                  
Tulostuspäivä      01.02.2012      
Vuotuinen rakennusten lämmitystarve            22 000 kWh      
Rakennusten lämmitystarve Wh/m2/astepäivä/vuosi (=Ominaiskulutus /m2)      282 m2      17,0      Wh/m2/Ap/v
Rakennusten lämmitystarve Wh/m3/astepäivä/vuosi (=Ominaiskulutus /m3)      790 m3      6,1      Wh/m3/Ap/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m2      282 m2      78      kWh/m2/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m3      790 m3      27,8      kWh/m3/v
Käyttöveden tuottamiseen kuluu energiaa vuodessa      4 pers      1000 kWh/p      4 000 kWh
Rakennusten + lämpimän  käyttöveden tuottamiseen kuluu energiaa vuodessa            26 000,00 €      
Sen tuottamiseen kuluisi lämmitysöljyä            3 059 litraa      
- Jos öljyn litrahinta hinta on            1,180 €      
Lämmittäminen pelkästään öljyllä maksaisi vuodessa            3 609 €      
- Jos sähkön kWh hinta on            0,120 €      
Lämmittäminen pelkästään suorasähköllä maksaisi vuodessa            3 120 €      
- Pumpun COP -arvoksi valittu lämmityskäytöllä            3,5 COP      
- Pumpun COP -arvoksi valittu lämpimän käyttöveden tuottamiseen            2,6 COP      
- Pumpun COP -arvoksi saadaan laskemalla koko vuoden arvo            3,32 COP      
* Käyttöveden lämmittämiseen pumppu kuluttaa vuodessa            1 538 kWh      
* Talon lämmittäminen lämpöpumpulla kuluttaisi sähköä vuodessa            6 286 kWh      
* Täystehoisen lämpöpumpun sähkön kokonaiskulutus vuodessa olisi            7 824 kWh      
Lämpöpumpun sähköverkosta ottama sähkö maksaisi vuodessa            939 €      
Säästöä tulisi vuodessa täystehomitoituksella öljylämpöön verrattuna            2 671 €      
Säästöä tulisi vuodessa täystehomitoituksella suorasähköön verrattuna            2 181 €      
Porakaivon aktiivisyvyydeksi valittu            182 m      
 - Häiriintymättömän kallioperän  lämpötilaksi laskettu (oC)            5,5 C      
 - Kiviaineksen lämmönjohtoluvuksi valittu (W / m K)            3,0 W/mK      
Joilla arvoilla lämpökaivon + pumpun kokonaistuotoksi tulee n.            29 834 kWh      
LÄMPÖKAIVO ON ILMEISESTI (ei takuuarvo!)            Riittävä.      
- Pumpun mitoitustehoksi tulisi -20C -lämpötilalla            8,7kW      
- Pumpun mitoitustehoksi tulisi -25C -lämpötilalla            9,9 kW      
- Pumpun mitoitustehoksi tulisi -30C -lämpötilalla            11,1 kW      
      
OMA PUMPPUTEHON VALINTASI            10,0 kW      
Sen teho riittää täystehoisena tähän alimpaan ulkolämpöön saakka            -25,4 C      
Tuossa ulkolämpötilassa pumppu käy jatkuvasti.                  
Sitä kylmemmällä säällä sisälämpö alkaa laskea ilman lisälämmönlähdettä.                   
Lisälämpönä voi olla pumpun sisään rakennettu sähkövastus tai talon takka.                   
Sähkövastuksen käyttö huonontaa pumpun hyötysuhdetta (COP).                  
Valitsemasi kokoinen pumppu käy vuodessa keskimäärin            2 600 h      
Koko vuoden keskimääräinen käyntiaikasuhde on            29,7%      
Laskennassa käytetty koko vuoden Astepäivälukuna ( = Lämmitystarveluku)            4588 AP      
Laskennassa käytetty tammikuun Astepäivälukuna ( = Lämmitystarveluku)            732 AP      
...
Jos mahdollista, käytä vielä tässä vaiheessa apuna jotain sähkölämmitintintä helpottamaan kaivon kuormaa.
Jos pumpun maaneste alkaa nousta paisuntasäiliössään ja tulee mahdollisesti jopa ulos, on syytää vähentää pumpulla lämmittämistä!                  

[Poppis]

Kiitoksia vastauksista!

Itseäni hämää vielä se, että kun lämpöä otetaan kaivosta n.1000kWh/kk, miksi se silloin jo vetää noin kylmäksi. Eikö se kuitenkin kerro siitä, että talo ei kovin paljoa vie lämmitykseen ja kuivaukseenkaan, vai onko ajatuksenjuoksussani joku virhe?

[Jokihuoko]

Pumppu 1245 10kW ja reikää 190m. Lämmintä tilaa 282m2 ja uusi talo kyseessä. Maahan menee -7.1 ja tulo -3,5. Eikös raja mene -8.0:ssa asteessa? Täällä ei pakkasta ole vielä ollut kuin keskimäärin -14-astetta eli vähän ihmetyttää miksi noin kylmäksi vetää kaivon. Lattiaan siirtyvä lämpötilaero on 4.1-astetta, mutta se tainnut olla kompressorin käydessä luultavasti.

1245-10:n hälytysraja on -8C jonka jälkeen se taitaa pysäyttää kompuran (?). Matalin keruuliuoksen hälyraja on -12C joten tuota rajaa voinet laittaa vielä kylmemmälle. Asentajan manuskan mukaan kylmin keruuliuosen lämpötila on -10C.

Itsellä on hiukan samankaltainen tilanne kun kaivettiin joulukuun puolella putket vasta maahan ja maa ehti kylmetä aika huolella... koneesta ulos lähtee -6C. Vastuksia ei tosin ole vielä käytössä. Huomenna tsekataan että noissa 200m2 putkissa on kierto balanssissa... onko sulla tarkistettu että molemmat kaivot kierrättää keruuliuosta samaan tahtia?

[Xargo]

Mulla on 2010 normien mukainen kivirakenteinen matalaenergiatalo (laskennallinen kulutus 72% 2010 normitalosta) loppusuoralla ja näitä energiatodistuksen mukaan mitoittamisia on tullut pohdittua täällä:

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4134.msg45267#msg45267

Minusta kyllä vaikuttaa siltä, että jossain kohtaa taloasi on lämpövuoto. Onko talo lämpökuvattu ja/tai tehty tiiveyskoe? Jos ei niin voisi olla ihan paikallaan. Tässä oman raksaprojektin aikana on tullut nähtyä ja kuultua kaikenlaista välinpitämättömyyttä/huolimattomuutta rakentamiseen liittyen, että en ihmettelisi, vaikka suuressa osassa uudisrakennuksia olisi merkittäviäkin vuotokohtia. Itsellänikin olisi jäänyt rakenteisiin aika massiivisia vuotoja jos en olisi vaatinut niiden paikkausta. Tehtiin sitten uretaani-injektio, joka korjasi ongelmat (runkotoimittajan piikkiin eli olen tyytyväinen lopputulemaan).

Jos taas oletetaan, että talo pitää lämmöt hyvin sisällään niin sitten kuulostaa siltä, että kaivo olisi kuiva, kuten joku tuolla jo kirjoittelikin. Mutta jos kerran vedentuotto on runsasta niin ei taida olla siitäkään kiinni. Meno/tulo lämpötilaero on kuitenkin kohdillaan eli pumppu toimii varmaankin ihan oikein. Keruuputkien vaakavedon eristys? Tarkistuskaivon eristys?

Kyllä näiden tietojen pohjilta olisin tuon lämpövuodon kannalla. Tai sitten jos lämmöt laitettiin vasta päälle ja pumppu repii nyt kylmiä rakenteita lämpimiksi niin silloin tuollaiset keruulämmöt kyllä ymmärtää.

Mulla siis bruttoalaa reilu 200m² ja rakennetilavuus 849m³. 8kW pumppu ja 100m kaivo. Talossa runsaasti massaa (sw-betonielementti). Eilen kun oli vähän noita pakkasia niin kaivolta tuli pahimmillaan -1C litku ja maahan meni -4C. Samaan aikaan kaivosta pystyi nostamaan vesiautomaatilla vettä, jonka lämpötila oli kolmisen astetta. Saas nähdä meneekö tällä viikolla vielä -2C lukemiin (en usko).

Itseäni hämää vielä se, että kun lämpöä otetaan kaivosta n.1000kWh/kk...

Tämä taitaa olla sähköverkosta otettu energiamäärä? Kaivosta otetaan silloin n. 3000-4000kWh, mikäli pumppu toimii oikein.

[Poppis]

Minusta kyllä vaikuttaa siltä, että jossain kohtaa taloasi on lämpövuoto. Onko talo lämpökuvattu ja/tai tehty tiiveyskoe? Jos ei niin voisi olla ihan paikallaan.
...
Jos taas oletetaan, että talo pitää lämmöt hyvin sisällään niin sitten kuulostaa siltä, että kaivo olisi kuiva, kuten joku tuolla jo kirjoittelikin. Mutta jos kerran vedentuotto on runsasta niin ei taida olla siitäkään kiinni. Meno/tulo lämpötilaero on kuitenkin kohdillaan eli pumppu toimii varmaankin ihan oikein. Keruuputkien vaakavedon eristys? Tarkistuskaivon eristys?
...
Kyllä näiden tietojen pohjilta olisin tuon lämpövuodon kannalla. Tai sitten jos lämmöt laitettiin vasta päälle ja pumppu repii nyt kylmiä rakenteita lämpimiksi niin silloin tuollaiset keruulämmöt kyllä ymmärtää.
...

Itseäni hämää vielä se, että kun lämpöä otetaan kaivosta n.1000kWh/kk...

Tämä taitaa olla sähköverkosta otettu energiamäärä? Kaivosta otetaan silloin n. 3000-4000kWh, mikäli pumppu toimii oikein.

Aivan, näin siis tietenkin. Mutta onko tämä 3000-4000kWh tuollaiselle kaivolle niin suuri määrä, että sen takia pitäisi vetää noin kylmäksi?

Tarkistuskaivoa ei ole eristetty mitenkään ja vaakaveto taitaa mennä valmiiksi eristetyssä putkessa eli jotain sellaista 8cm paksua putkea. Styroxia 10cm päällä.

Lämpökuvauksia ja painetestiä ei ole tehty, mutta veikkaisin että niistä ei paljastu mitään radikaalia. Olen itse rakentanut talon ja kuulemma stressannut ihan liikaakin noista tiiveyksistä Vuodenvaihteen myrskyjen aikaan ei ainakaan yksikään verho liikahtanut.

Voisiko autotallin lämpökanaali kylmätä kaivoa noin paljon? Matkaa on n.15m. Toinen mitä mietin on, että autotallissa ei ole vielä ihan lopulliset villat katossa, mutta kuitenkin 30cm, joten tuntuisi ettei kymmenen sentin lisääminen monella asteella kaivoa lämminttäisi. Autotalli (ei siellä kyllä auto ole kertaakaan ollut) kuuluu noihin alussa ilmoittamiini neliöihin. Autotallissa on myös painovoimainen ilmanvaihto, joten sekin voi ehkä olla turhan suurella, mutta pitäisikö senkään noin paljoa vaikuttaa... Siinäpä alkaa olla ne mitkä voivat kulutusta kasvattaa. Mutta silti, vaikka autotallin päästäisi kylmäksi, ei kulutus tippuisi montaakaan sataa kWh/kk, joten ei kai sekään kaivoa pelastaisi. Kaivoon meni jo -6,5 ennen näitä pakkasia ja vuodenvaihteeseen mennessä täällä ei tainnut olla juuri edes kunnon pakkaskelejä. Mielestäni siis kulutus on ok, mutta kaivon kylmyys ei. 13MWh/vuosi on ennuste (kok.kulutus) ja ajattelisin, että se on ihan kohtuullinen näille neliöille ja asuintottumuksille.

Pumppu on otettu käyttöön syksyllä lämpöisten kelien aikana. Järjestelmässä on yksi 190m/182m (aktiivinen) kaivo. EDIT: itseasiassa tuota vettä onkin 188m. Kalliota oli tuo 182m.

Täytyypä kysäistä tuota keruuliuoksen hälytysrajan siirtämistä kylmemmäksi vielä pumpun asentajalta. Sillähän saisi tietenkin lisäaikaa.

[258m2]

Tuossa olis kätevä pumpulla oma kulutusmittari. Sen perusteella saisi yhden kuukauden enegiankulutuksen varmasti. Uutiset osastolta löytyy vanhempi ja uudempi mitoitustalukko (excel). Vanhemmasta näkee kätevästi pumpun vaatiman energian kuukausittain.

[seppaant]

Täytyypä kysäistä tuota keruuliuoksen hälytysrajan siirtämistä kylmemmäksi vielä pumpun asentajalta. Sillähän saisi tietenkin lisäaikaa.

Laitteiston hälytykset ja laukaisut on tehty varoittamaan ja suojaamaan laitteistoa uhkaavasta toimintahäiriöstä tai vaurioitumisesta.
On  ehdottomasti tiedettävä, miksi mikäkin hälytys tai suojaus on, ennen kuin lähtee niitä muuttamaan.

Höyrystimeltä lähtevän keruulioksen minimilämpötilarajalla estetään keruuliuoksen jäätyminen höyrystimessä.

Minulla, mittausten perusteella, on paisuntaventtiilin jälkeen höyrystimeen menevä kylmäaine n. 9C kylmempää kuin höyrystimeltä lähtevä keruuliuos.

Jos Poppiksella on sama lämpötilaero, on kylmäaineen lämpötila höyrystimen sisäänmenossa -7-9=-16C
30% maaviinan jäätymispiste on -17C

Eli jo nyt on höyrystimen kylmin kohta 1C päässä jäätymisestä.

Jos lämpötilat tästä vielä laskee, niin jossain vaiheessa laukeaa kompressori höyrystimen alipaineesta.
Mutta eihän tämä vaarallista ole, liuospumppu pakkokäynnille ja odottelemaan, että hyhmät sulaa pois.

Kerrohan tämän hetken tilanne
-Keruu kaivosta/ kaivoon
-Menovesi lattiaan/lattiasta
-Talon sisälämpötila
-Ulkolämpötila
-Lämpöpumpun käyntiaikasuhde, eli kuinka monta % kompressori käy kokonaisajasta.

ATS

[Xargo]

Tarkistuskaivoa ei ole eristetty mitenkään ja vaakaveto taitaa mennä valmiiksi eristetyssä putkessa eli jotain sellaista 8cm paksua putkea. Styroxia 10cm päällä.

Mulla oli vielä ennen eilistä vastaavat eristykset sillä erotuksella, että vaakaputkissa oli myös sivuilla eristys (70mm Finnfoam) ja tästä syntyvä "kotelo" täytetty uretaanivaahdolla. Samassa "kanaalissa" kulkee myös vesiautomaatin vesijohto. Tarkastuskaivo oli siis eristämätön 70mm Finnfoam hattua lukuunottamatta. Kaivonrenkaan seinämät siis paljaana.

Nyt tämän pakkasjakson aikana oli ongelmia tuon vesijohdon sulana pysymisessä (pidän pientä virtausta yllä, jotta pysyisi auki). Päätin sitten eristää kaivonrenkaan (taas 70mm Finnfoam) ja jäätymisongelmat lakkasivat (ainakin toistaiseksi, kopkop). Suosittelisin siis eristämään tarkistuskaivon jos se tosiaan on nyt ilman eristeitä.

Sitten taas tuon 10cm styroksin riittävyys riippuu lähinnä siitä, kuinka leveästi sitä on. Routa hiipii pariinkin metriin. Eli ettei vaan kävisi niin, että maa keruuputkien ympärillä vaakavedon osalta olisi reilusti pakkasen puolella? Lumi tietysti auttaa asiaa jos sitä löytyy vaakavedon päältä.

Lämpökuvauksia ja painetestiä ei ole tehty, mutta veikkaisin että niistä ei paljastu mitään radikaalia. Olen itse rakentanut talon ja kuulemma stressannut ihan liikaakin noista tiiveyksistä Vuodenvaihteen myrskyjen aikaan ei ainakaan yksikään verho liikahtanut.

Ok. Sama juttu tuon tiiveysstressauksen kanssa, siksipä sen esiin nostinkin.  

Voisiko autotallin lämpökanaali kylmätä kaivoa noin paljon? Matkaa on n.15m. Toinen mitä mietin on, että autotallissa ei ole vielä ihan lopulliset villat katossa, mutta kuitenkin 30cm, joten tuntuisi ettei kymmenen sentin lisääminen monella asteella kaivoa lämminttäisi. Autotalli (ei siellä kyllä auto ole kertaakaan ollut) kuuluu noihin alussa ilmoittamiini neliöihin. Autotallissa on myös painovoimainen ilmanvaihto, joten sekin voi ehkä olla turhan suurella, mutta pitäisikö senkään noin paljoa vaikuttaa... Siinäpä alkaa olla ne mitkä voivat kulutusta kasvattaa. Mutta silti, vaikka autotallin päästäisi kylmäksi, ei kulutus tippuisi montaakaan sataa kWh/kk, joten ei kai sekään kaivoa pelastaisi. Kaivoon meni jo -6,5 ennen näitä pakkasia ja vuodenvaihteeseen mennessä täällä ei tainnut olla juuri edes kunnon pakkaskelejä. Mielestäni siis kulutus on ok, mutta kaivon kylmyys ei. 13MWh/vuosi on ennuste (kok.kulutus) ja ajattelisin, että se on ihan kohtuullinen näille neliöille ja asuintottumuksille.

Mulla on nyt tämän oman projektin kanssa muodostunut sellainen käsitys, että 2010 määräykset ovat jo sen verran tiukat, että laskennallisesta tarpeesta tulee melkoisen pieni. Sitten jos käytännössä halutaan päästä laskennalliseen niin pienetkin eroavaisuudet suunnitelmiin pitää eliminoida. Autotallin villat nyt ei varmaan tähän lukeudu, ellet pidä siellä 20C lämpöjä. Jos tallissa on reilut lämmöt ja painovoimainen ilmanvaihto niin siihen kyllä palaa reilusti energiaa. Mulla on talli talon sisällä (samaa ilmatilaa nyt kun en ole jaksanut vielä asentaa palo-ovea paikoilleen) ja sinne kyllä palaa melkoisesti energiaa kun lamellinosto-ovet on mitä on.

Kyllä tuo edelleen musta vaikuttaa siltä, että talon energiantarve on suurempi kun suunnitelmissa. Syitä voi tietysti olla monia. Sen tarkistuskaivon nyt kuitenkin eristäisin ja mahdollisesti parantaisin vaakavedon ja lämpökanaalin eristystä. Kanaali voi kyllä hukata reilusti lämpöä riippuen siitä kuinka lämmintä vettä siellä kulkee.

Kokeilin vähän simuloida kaivoasi EED:lla (Earth Energy Designer), enkä kyllä saanut keruun lämpötilaa tippumaan kuin 2,5C paikkeille (tosin lähtökohtana maan pintalämpötila 8C kun demoversio ei anna muuttaa tuota).

Mulla 100m kaivosta nousi tänään käyntijakson lopussa MLP:n omien anturien mukaan -1C litku ja pintalämpömittarilla keruuputken kyljestä mitaten -0,5C. Saas nähdä miten lämpötilat kehittyy kun tänään eristin vielä tarkistuskaivoa lisää.

[Poppis]

Suosittelisin siis eristämään tarkistuskaivon jos se tosiaan on nyt ilman eristeitä.
...
Sitten taas tuon 10cm styroksin riittävyys riippuu lähinnä siitä, kuinka leveästi sitä on. Routa hiipii pariinkin metriin. Eli ettei vaan kävisi niin, että maa keruuputkien ympärillä vaakavedon osalta olisi reilusti pakkasen puolella? Lumi tietysti auttaa asiaa jos sitä löytyy vaakavedon päältä.
...
Mulla on nyt tämän oman projektin kanssa muodostunut sellainen käsitys, että 2010 määräykset ovat jo sen verran tiukat, että laskennallisesta tarpeesta tulee melkoisen pieni. Sitten jos käytännössä halutaan päästä laskennalliseen niin pienetkin eroavaisuudet suunnitelmiin pitää eliminoida. Autotallin villat nyt ei varmaan tähän lukeudu, ellet pidä siellä 20C lämpöjä. Jos tallissa on reilut lämmöt ja painovoimainen ilmanvaihto niin siihen kyllä palaa reilusti energiaa. Mulla on talli talon sisällä (samaa ilmatilaa nyt kun en ole jaksanut vielä asentaa palo-ovea paikoilleen) ja sinne kyllä palaa melkoisesti energiaa kun lamellinosto-ovet on mitä on.

Kyllä tuo edelleen musta vaikuttaa siltä, että talon energiantarve on suurempi kun suunnitelmissa. Syitä voi tietysti olla monia. Sen tarkistuskaivon nyt kuitenkin eristäisin ja mahdollisesti parantaisin vaakavedon ja lämpökanaalin eristystä. Kanaali voi kyllä hukata reilusti lämpöä riippuen siitä kuinka lämmintä vettä siellä kulkee.

Kokeilin vähän simuloida kaivoasi EED:lla (Earth Energy Designer), enkä kyllä saanut keruun lämpötilaa tippumaan kuin 2,5C paikkeille (tosin lähtökohtana maan pintalämpötila 8C kun demoversio ei anna muuttaa tuota).

Kiitos vinkistä ja simuloinneista, voisin tosiaan eristää kaivonkin. Tällä hetkellä sen päällä on n.40cm lunta. Vaakaputkiston päälläkin on lunta muuten paitsi metrin kaistale missä kävellään. Aika pinnassa putket siinä kohdalla menee kyllä.

Autotallissa on ollut n. 15-astetta, mutta ovia ei ole availtu juuri ollenkaan. Tosin parina päivänä myrskyjen aikana oli ovi levähtänyt auki. En tiedä kauanko oli ollut, mutta tallissa oli vielä hyvinkin lämmin.

Energiatodistukseen verrattuna talo on rakennettu suuremmilla eristyksillä eli yläpohjassa 25cm enemmän villaa ja ikkunat paremmat ja LTO parempi eli sen suhteen varmaan nuo autotallin puutteet aika lähelle kompensoituvat.

Palaan ATS:n kysymyksiin kun saan tuon käyntiaikasuhteen selvitettyä. Voisin vaikka kokeilla USB:lle tallentaa tietoja.

[seppaant]

kun saan tuon käyntiaikasuhteen selvitettyä

Suuruusluokka riittää
Istut pumpun viereen ja kellotat pari käynti- ja seisontajaksoa.

ATS

[Poppis]

kun saan tuon käyntiaikasuhteen selvitettyä

Suuruusluokka riittää
Istut pumpun viereen ja kellotat pari käynti- ja seisontajaksoa.

ATS

Ok, palaan asiaan huomenna tämän tiimoilta kun olen tällä hetkellä reissussa.

[Xargo]

Autotallissa on ollut n. 15-astetta, mutta ovia ei ole availtu juuri ollenkaan. Tosin parina päivänä myrskyjen aikana oli ovi levähtänyt auki. En tiedä kauanko oli ollut, mutta tallissa oli vielä hyvinkin lämmin.

Aika paljon kuitenkin tallissa lämpöä kun ajattelee, että jos ulkona on vaikka -20C niin lämpötilaeroa on jo 35K. Ilmeisesti MLP sijaitsee talolla ja lämpö viedään talliin kanaalissa? Varmaan kuitenkin lähes 30C vettä joudut talliin viemään, että pääset tuohon 15-asteeseen? Silloin kanaali voi kyllä hukata jo lämpöjä aikalailla. Riippuu tietenkin kanaalin eristyksestä. Kuinkas lämmintä vettä kanaalissa virtaa ja miten se on eristetty?

Tallissa on ilmeisesti pariovet kun pääsevät lennähtämään auki? Mulla on lamelliovi ja se tosiaan falskaa aikalailla varsinkin kun mulla tulee tällä hetkellä voimavirtakaapelilla sähköt sisään tiivisteen välistä.

[Poppis]

Autotallissa on ollut n. 15-astetta, mutta ovia ei ole availtu juuri ollenkaan. Tosin parina päivänä myrskyjen aikana oli ovi levähtänyt auki. En tiedä kauanko oli ollut, mutta tallissa oli vielä hyvinkin lämmin.

Aika paljon kuitenkin tallissa lämpöä kun ajattelee, että jos ulkona on vaikka -20C niin lämpötilaeroa on jo 35K. Ilmeisesti MLP sijaitsee talolla ja lämpö viedään talliin kanaalissa? Varmaan kuitenkin lähes 30C vettä joudut talliin viemään, että pääset tuohon 15-asteeseen? Silloin kanaali voi kyllä hukata jo lämpöjä aikalailla. Riippuu tietenkin kanaalin eristyksestä. Kuinkas lämmintä vettä kanaalissa virtaa ja miten se on eristetty?

Tallissa on ilmeisesti pariovet kun pääsevät lennähtämään auki? Mulla on lamelliovi ja se tosiaan falskaa aikalailla varsinkin kun mulla tulee tällä hetkellä voimavirtakaapelilla sähköt sisään tiivisteen välistä.

Täytyy myöntää etten tiedä kuinka lämmintä kanaalissa liikkuu. Näkeeköhän sen jostain vai voiko se olla samaa lämpöä mikä menee taloon? Kanaali on 2x110 viemäriputki minkä sisällä menee putket, jotka on eristetty sellaisella solumuovieristeellä mitä putkimiehet eristeenä käyttävät. En nimeä nyt osaa sanoa, mutta sitä oli harmaata ja kai valkoista. Mahtoikohan olla samaa mitä ilmastointiputkissakin voi käyttää... Eristepaksuus on niin paljon, että 110mm putki on käytännössä täynnä. 110mm putket menee varmaankin 2m syvällä ja päällä on leveästi ja paksusti styroksia ja lunta. MLP on talolla ja talliin päin kuskataan lämpöä sieltä.

Pariovet tosiaan on. Nekin on itse tehty samoin kun tuo kanaali. Kävi nimittäin eräs lämpöfirman edustaja sanomassa, että tuollaiseen 110mm putkeen saa laitettua helposti kanaalin myöhemmin, mutta eipä sitten saanutkaan. Joutui keksimään tuon kanaalihommankin itse.

Osaako kukaan sanoa onko tuo kyselyni 3000-4000kWh:n ottamisesta kaivosta kuukaudessa jotenkin väärin ajateltu? Sillä yritän kartoittaa, josko tarvii etsiä noita mahdollisia vuotoja... kun mielestäni kulutus on kuitenkin ollut ihan siedettävä. Siksi en ole ajatellut, että lämpöä menisi liikaa hukkaan minnekään. Eikös kulutuksen kuitenkin pitäisi olla isompi, vai yritettiinköhän tässä juuri perustella, että 2010-määräyksillä tehdyn talon on kulutus on laskettu niin tarkasti, että jo parin sadan kWh:n ero suunniteltuun voi viedä kaivon kylmäksi?

[Xargo]

Täytyy myöntää etten tiedä kuinka lämmintä kanaalissa liikkuu. Näkeeköhän sen jostain vai voiko se olla samaa lämpöä mikä menee taloon? Kanaali on 2x110 viemäriputki minkä sisällä menee putket, jotka on eristetty sellaisella solumuovieristeellä mitä putkimiehet eristeenä käyttävät. En nimeä nyt osaa sanoa, mutta sitä oli harmaata ja kai valkoista. Mahtoikohan olla samaa mitä ilmastointiputkissakin voi käyttää... Eristepaksuus on niin paljon, että 110mm putki on käytännössä täynnä. 110mm putket menee varmaankin 2m syvällä ja päällä on leveästi ja paksusti styroksia ja lunta. MLP on talolla ja talliin päin kuskataan lämpöä sieltä.

Kyllä siellä kanaalissa varmaan kulkee saman lämpöistä vettä kuin talossakin. Ellei sitten ole MLP:hen ostettu laajennuskorttia, jolla voi ohjata kahta eri lämpökäppyrää. Kanaali kuulostaa kyllä asialliselta, mutta jos siellä virtaa kovin lämmin vesi niin voi silti hukata aikalailla lämpöä.

Osaako kukaan sanoa onko tuo kyselyni 3000-4000kWh:n ottamisesta kaivosta kuukaudessa jotenkin väärin ajateltu? Sillä yritän kartoittaa, josko tarvii etsiä noita mahdollisia vuotoja... kun mielestäni kulutus on kuitenkin ollut ihan siedettävä. Siksi en ole ajatellut, että lämpöä menisi liikaa hukkaan minnekään. Eikös kulutuksen kuitenkin pitäisi olla isompi, vai yritettiinköhän tässä juuri perustella, että 2010-määräyksillä tehdyn talon on kulutus on laskettu niin tarkasti, että jo parin sadan kWh:n ero suunniteltuun voi viedä kaivon kylmäksi?

Niin tosiaan simulaation laskin 3000kWh/kk mukaan ja tosiaan 2,5C paikkeilla mentiin.

Parin sadan kWh:n ero ei kyllä noin paljoa pitäisi kaivoon vaikuttaa. Täytyy olla nyt paljon suuremmat määrät kyseessä... Voiko olla, että kaivo on todellisuudessa matalampi kuin tuo 188m? Tämän voi selvittää esim. kellottamalla, kuinka pitkään keruunesteellä menee täyteen kiertoon aikaa.

[sjs]

Pumppu 1245 10kW ja reikää 190m. Lämmintä tilaa 282m2 ja uusi talo kyseessä. Maahan menee -7.1 ja tulo -3,5. Eikös raja mene -8.0:ssa asteessa? Täällä ei pakkasta ole vielä ollut kuin keskimäärin -14-astetta eli vähän ihmetyttää miksi noin kylmäksi vetää kaivon. Lattiaan siirtyvä lämpötilaero on 4.1-astetta, mutta se tainnut olla kompressorin käydessä luultavasti.

Minun tilanne on seuraava: Pumpulle tulee 2min käynnin jälkeen +2,2 asteista ja lähtee -1,4 asteista . Pumpun käynnin lopussan. 55min kuluttua tilanne on pumpulle tulee +0,6 asteista ja lähtee -2,5 asteita. Pumppu lepää n tunnin.
Ulkona on pakkasta -20 astetta Pumppu on 12 Kw Nibe ja kaivo 210m. Lämmitettävää on n. 200 neliötä ja kuutioita n 580.
Itse olen pohdiskellut, että pitäisikö keruuliuksen kiertovesipumpun tehoa laskea, koska se käy nyt täysillä, eli mikä olisi obtimi lämpötila keruuliuoksen menon ja paluun välillä?

Joku ehdottikin pumpun liuoskiertojen tarkistamista, ehkä se kannattaa  sekata ennsiksi ja tietoa ottaa tikulle ja tarkastella muitakin käyntiin liittyviä asioita. Ise ainakin havaitsin kesällä että säädöt olivat pielessä asennuksen jälkeen.  Nyt ne näyttisivät ilmeisesti olevan joissakin rajoissa. Hieno säätö vain pitäisi saada kohdalleen.

[Rusinaseppo]

Sillähän ei ole väliä minkälaista harakanpesää tai passiivitaloa pumppu siellä lämmittää, vaan se kuinka paljon tunteja ja minkäkokoinen pumppu siellä käy verrattuna kaivon syvyyteen. Siis käykö pumppu 24/7 ja silti kylmä, vai käy osan ajasta ja on lämmintä?

Maa on tänä vuonna harvinaisen lämmintä, paksut lumet tulivat sulan maan päälle. Jos liuosputkia on yhtään eristetty ja koskematon lumi päällä, niin tuskin tämä on syy.

Tuli vielä mieleen, onkohan liuos varmasti noin kylmää, voisiko olla anturivika?

[sailor]

@ Poppis

Se autotallin painovoimainen ilmanvaihto mietityttää. Onko sulla putki katolle? Se aiheuttaa nimittäin melkoisen lämpöhukan kun talliin muodostuu alipaine ja kaikista raoista tuulee sisään.

Tunge sinne rööriin vaikka muovipussi täksi talveksi, ettei kaivo rasitu yhtään enempää kuin on pakko.

Kasaa lunta sinne tarkistuskaivon ja siihen kanaalin päälle, jos vain mahdollista. Kaivo-talo osuutta en usko syypääksi matalaan keruuliuoksen lämpötilaan. Mutta lunta päälle jos sitä on.

Pitääkö pumpun mittarit paikkansa? Laita sinne pumpun viereen keruuputken päälle vaikka märkä paperi; jäätyykö kiinni putkeen? Onko putken pinta hileessä?

Jos talossa on takka niin nyt on oikea aika lämmittää sitä. Samoin ilmanvaihtoa kannattaa pudottaa minimille.

En ole ikinä kuullut noin alhaisista lämpötiloista kuin sinulla...koita ottaa varmistusmittaus. Ei kuulosta lämpötilat uskottavalta.

[voiettä]

käynnin alussa kaivolta +4 ja lopussa 0 ja paluu kaivoon-4..käyntiä noin 17h/vrk ja ulkona n,-20

[Rusinaseppo]

käynnin alussa kaivolta +4 ja lopussa 0 ja paluu kaivoon-4..käyntiä noin 17h/vrk ja ulkona n,-20

Hmm, mulla tulee suunnilleen samaa koko käyntijakson, mitäs se tarkoittaa?. Paitsi alussa voi olla se lämmennyt kotti joka lähtee huoneesta.

[Poppis]

Kyllä siellä kanaalissa varmaan kulkee saman lämpöistä vettä kuin talossakin. Ellei sitten ole MLP:hen ostettu laajennuskorttia, jolla voi ohjata kahta eri lämpökäppyrää. Kanaali kuulostaa kyllä asialliselta, mutta jos siellä virtaa kovin lämmin vesi niin voi silti hukata aikalailla lämpöä.

Niin tosiaan simulaation laskin 3000kWh/kk mukaan ja tosiaan 2,5C paikkeilla mentiin.

Parin sadan kWh:n ero ei kyllä noin paljoa pitäisi kaivoon vaikuttaa. Täytyy olla nyt paljon suuremmat määrät kyseessä... Voiko olla, että kaivo on todellisuudessa matalampi kuin tuo 188m? Tämän voi selvittää esim. kellottamalla, kuinka pitkään keruunesteellä menee täyteen kiertoon aikaa.

Sitten talliin menee myös luokkaa 30-asteinen vesi, koska laajennuskortteja ei ole. Sen perusteella sitten tallikaan tuskin on kovin lämpösyöppö, koska tuossa aiemmin syksyllä kun jakotukkeja oli hieman "pienennetty", oli lämpö lähes sama kuin talossa missä virtaus oli vapaa.

Tuo kaivon syvyys olisi syytä kyllä tarkistaa, koska jotain jännää tässä tuntuisi olevan. Uskon että on oikea syvyys, mutta olisipahan sitten sekin tarkastettu. Pahoitteluni, en löytänyt pikaisella haulla kuinka saan selvitettyä täyden kierron, joten voisiko joku ystävällinen valottaa mittausta käytännössä? USB-tikkuko apuun?

Se autotallin painovoimainen ilmanvaihto mietityttää. Onko sulla putki katolle? Se aiheuttaa nimittäin melkoisen lämpöhukan kun talliin muodostuu alipaine ja kaikista raoista tuulee sisään.

Pitääkö pumpun mittarit paikkansa? Laita sinne pumpun viereen keruuputken päälle vaikka märkä paperi; jäätyykö kiinni putkeen? Onko putken pinta hileessä?

Tässä vaiheessa ei vielä ole putkea katolle, vaan säätelen ilmanvaihtoa ottamalla eristeitä ovien karmien väleistä pois. Säätö on näppituntumalla niin, että takaosassa olevassa varastohuoneessa ei ole merkittävästi lämpöisempi kuin tallin osuudessa missä on nuo eristeiden palat eri kulmien ovista pois. Ilmanvaihto ei pitäisi olla suuri, koska viime keväänä talli pysyi lämpöisenä pelkällä sähköpatterilla.

Niin, voisikohan se olla anturivika... koska siellä lokitiedoissa on pari ANT-alkuista vikaa. Voin tarkistaa nekin huomenna. Ne tosin tulivat pian sen jälkeen kun pumppu asennettiin ja ulkoanturi saattoi saada hieman sadevettä. Näin putkimies arveli, mutta ei kuulostanut ehkä erityisen vakuuttuneelta itsekään. Tietääkös noista vikakoodeista tarkasti mitä ne tarkoittavat? Ohjeessahan muistaakseni luki jotain, että ne kuittaantuvat pois kun painaa jotain nappulaa, mutta ei ne kyllä minnekään lähteneet vaikka painelin kuinka.

Keruupuolen putket on eristetty armaflexillä teknisessä tilassa, mutta voisin katsoa jos sieltä joku väli löytyy mistä pääsisi näkemään.

Takkaa ei vielä ole, kun ajattelin senkin tehdä itse ja aika on vähän rajallinen ollut rakennuspuuhien aikaan. Nyt tosin prioriteetti nousi aika paljon. Ilmanvaihto on tiputettu pienemmälle myös ja se on kyllä kieltämättä ollut vähän liian tehokkaalla, kun sen ohjeissa suositeltiin ensimmäinen vuosi pitämään liikaa tehoa, jotta kaikki rakennusaikaiset tuoksut poistuvat.

[Hese]

Autotallissa on ollut n. 15-astetta, mutta ovia ei ole availtu juuri ollenkaan. Tosin parina päivänä myrskyjen aikana oli ovi levähtänyt auki. En tiedä kauanko oli ollut, mutta tallissa oli vielä hyvinkin lämmin.

Aika paljon kuitenkin tallissa lämpöä kun ajattelee, että jos ulkona on vaikka -20C niin lämpötilaeroa on jo 35K. Ilmeisesti MLP sijaitsee talolla ja lämpö viedään talliin kanaalissa? Varmaan kuitenkin lähes 30C vettä joudut talliin viemään, että pääset tuohon 15-asteeseen? Silloin kanaali voi kyllä hukata jo lämpöjä aikalailla. Riippuu tietenkin kanaalin eristyksestä. Kuinkas lämmintä vettä kanaalissa virtaa ja miten se on eristetty?

Tallissa on ilmeisesti pariovet kun pääsevät lennähtämään auki? Mulla on lamelliovi ja se tosiaan falskaa aikalailla varsinkin kun mulla tulee tällä hetkellä voimavirtakaapelilla sähköt sisään tiivisteen välistä.

Autotalli syyniin...
+ 15 asteen lämmön pitäminen on aikamoinen "kuorma" näillä pakkasilla.
Lämpö karkaa tosiaankin tallin ovesta...

[Xargo]

Tuo kaivon syvyys olisi syytä kyllä tarkistaa, koska jotain jännää tässä tuntuisi olevan. Uskon että on oikea syvyys, mutta olisipahan sitten sekin tarkastettu. Pahoitteluni, en löytänyt pikaisella haulla kuinka saan selvitettyä täyden kierron, joten voisiko joku ystävällinen valottaa mittausta käytännössä? USB-tikkuko apuun?

Mulla on Danfossin pumppu niin en osaa sen tarkemmin sanoa miten fiksuiten saat tiedon esiin, mutta pitäisi siis selvittää, kauanko kestää, että lepojakson aikana huonetilassa lämminnyt nestekönttä palaa takaisin pumpulle kun kompura lähtee hommiin. Eli esim. itselläni keruuputkiston vesitilavuus on n. 220l ja virtaus MLP:n datalehden mukaan 0,5l/s -> 220l / 0,5l/s = 440s, eli reilu 7min, joka myöskin toteutuu käytännössä eli kaivo on tosiaan mulla se luokkaa 100m, mikä pitikin. Sen milloin tuo nestekönttä tulee takaisin pumpulle, näkee siitä kun kaivolta tuleva lämpötila nousee hetkeksi ja palaa sitten taas vähän alemmas. Tämä tietenkin vaatii sen, että MLP:n lepojakso on ollut riittävän pitkä, että keruuneste on ennättänyt lämmetä huonetilassa riittävästi.

Paha kyllä hatusta heittää, paljonko tuo kanaali sitten hukkaa lämpöjä, mutta se kuitenkin taitaa olla aika selvä, että hukkaisi vähemmän jos siellä kiertäisi viileämpi vesi vaikka sitten kovemmalla virtauksella, että saadaan kuitenkin talliin lämpöä. Eli voisi miettiä, kannattaisiko kanaalissa kiertävää vettä shuntata alemmas. Ensin täytyisi tietysti selvittää minkä lämpöistä vettä siellä oikeasti kiertää. Pintalämpömittari on kätevä, jos putket ovat jossain kohtaa esillä. Lämpöhävikkiäkin voi arvioida niin, että mittaa talolta kanaaliin lähtevän veden lämpötilan ja sitten tallin puolelta sinne saapuvan veden lämpötilan. Erotus hukkuu kanaaliin.

Anturivikakin kuulostaa loogiselta selitykseltä. Mulla keruun anturit näyttivät molemmat asteen liian vähän, mutta huoltovalikosta onnistui kalibrointi. Tässä on kuitenkin syytä olla tarkkana, että anturit oikeasti näyttävät väärin, ennenkuin rupeaa hommiin. Keruulämpöjä ei tosin taideta käyttää muuhun kuin hälyytystilojen noteeraamiseen, mutta esim. menolämpötilan kalibrointi vaikuttaa integraalin laskentaan jne...

[kkuukkeli]

Jos kanaalin putket ovat kunnolla eristettyjä ja syvällä, sen lämmönhukkaamisesta ei tarvitse turhia murehtia.

Minulla on tallin ja talon välissä n. 1,5 - 2 cm paksuudelta uretaanilla eristetyt putket ~parissa metrissä. Mittailin niiden pintalämpöjä paljaasta kohdasta viime talvena Fluken infrapunalla moneen kertaan, sekä pumpun päästä(talli) että kohdasta josta ne taloon tulivat. Jostain täältä foorumilta ne tulokset löytyvät, en muista mihin ketjuun ne laitoin. Ero oli joka tapauksessa omaksikin yllätykseksi täysin mitätön.

edit: löytyihän se ketjukin http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=1011.msg8887#msg8887

[MTH]

Lainaan tätä samaa ketjua, kysymys kun on myös keruulämmöistä.
Mulla 1245 8 pumppu. Otin login nyt kun pakkasta on tällä etelässäkin kunnolla.

Aloin ihmettelemään, että miksi kompuran ollessa pois käytöstä BT11 (kaivoon) on aseteen verran korkeammalla kun BT10 (kaivosta)? Heti kun pumppu käynnistyy tilanne normalisoituu ja BT11-BT10 erotus on tuollainen 4-5C BT10:in hyväksi. Eli käydessä dT noin 4-5C mutta kompuran nukkuessa dT menee miinukselle 1-1,5C. Onko tämä normaalia?

[Xargo]

Aloin ihmettelemään, että miksi kompuran ollessa pois käytöstä BT11 (kaivoon) on aseteen verran korkeammalla kun BT10 (kaivosta)? Heti kun pumppu käynnistyy tilanne normalisoituu ja BT11-BT10 erotus on tuollainen 4-5C BT10:in hyväksi. Eli käydessä dT noin 4-5C mutta kompuran nukkuessa dT menee miinukselle 1-1,5C. Onko tämä normaalia?

Eiköhän tuossa oli kyse anturien sijainnista. Eli kun kompura ei ole päällä niin keruu on seis ja toinen anturi sijaitsee paikassa, jossa se ei pääse lämpenemään niin nopeasti kuin toinen. Molemmat lämpötilat kyllä nousevat MLP:n sisälämpötilaan jos antaa seistä riittävän pitkään.

Voit kokeilla pakottaa keruun kiertoon (en tiedä miten onnistuu Nibessä) niin pitäisi näyttää samoja lämpötiloja (dT 0K) kun kompura ei ole päällä.

[Poppis]

Noniin. Nyt on reissusta palattu ja vähän dataakin taas tarjolla.

Tammikuun kokonaissähkönkulutus karvan alle 1500kWh.

Keruu kaivosta -3,6 ja kaivoon menee -7,2 ja -6,8 välillä.
Lattiasta lattiaan lämmöt 30.1/24.7. Sama vesi kiertää autotallissa.
Ulkolämpö -25,4
Sisälämpö 18,7 mittaushetkellä. Mielestäni ihan sopiva, mutta hameväki näytti olleen aika tiiviisti peiton alla yön Tein käyrän rinnakkaissiirron (vai mikä se nimi nyt olikaan) kun on vähän ollut tapana viiletä sisälämpö ulkolämmön mukana. Nollakeleillä oli 22C sisälämpötila.

Yritin tuota käyntiaikasuhdetta odotella pumpun vieressä, mutta siellä oli vastus päällä ja asteminuutit n. 390:ssa. Todella hitaasti muuttuivat. Olin tehnyt kuitenkin tammikuun lopulla (22.pvä klo 19.) kirjanpitoa hieman ja sen perusteella ymmärtääkseni saisi laskettua suhteen. Eli nyt toinen päivä helmikuuta (klo 10.) on kulunut 255 tuntia lukemien ylösoton välillä ja sinä aikana pumppu on käynnistynyt 40 kertaa ja ollut käynnissä 227h, joten lepoa on tullut 28h. Asteminuuttiasetus on tuona aikana siirtynyt tehdasasetuksesta -60 -> -230.

LK-pumpun nopeus 75%
Kiertovesipumpun nopeus: k.vesi 55% ja lämmitys 70% (säästö 70% ja allas 70%, ei allasta).

Anturivikailmoitukset katsoin läpi ja siellähän luki että se oli  B1:ssä eli ulkoanturissa, joten putkimies oli oikeassa eikä tuo ainakaan selitä tätä.

Putket oli kauttaaltaan armaflexin peitossa, mitä nyt joku venttiilin tms. pää oli näkyvissä. Se ei ollut jäässä eikä kohmeessa. Kylmä kyllä, mutta ei siihen kieli olisi kiinni jäänyt jos olisin kokeillut. Eipä tämä silti varmaankaan kerro sitä mikä on putkien lämpötila.

[Poppis]

Mulla on Danfossin pumppu niin en osaa sen tarkemmin sanoa miten fiksuiten saat tiedon esiin, mutta pitäisi siis selvittää, kauanko kestää, että lepojakson aikana huonetilassa lämminnyt nestekönttä palaa takaisin pumpulle kun kompura lähtee hommiin. Eli esim. itselläni keruuputkiston vesitilavuus on n. 220l ja virtaus MLP:n datalehden mukaan 0,5l/s -> 220l / 0,5l/s = 440s, eli reilu 7min, joka myöskin toteutuu käytännössä eli kaivo on tosiaan mulla se luokkaa 100m, mikä pitikin. Sen milloin tuo nestekönttä tulee takaisin pumpulle, näkee siitä kun kaivolta tuleva lämpötila nousee hetkeksi ja palaa sitten taas vähän alemmas. Tämä tietenkin vaatii sen, että MLP:n lepojakso on ollut riittävän pitkä, että keruuneste on ennättänyt lämmetä huonetilassa riittävästi.

Onkos keruuputkistolle vakiot sisähalkaisijat? Mietin sitä miten saan tilavuuden selville. Ja sehän tietenkin on eri mitä laskennallinen mikäli kaivoa ei olekaan sitä 190 metriä.

Taitaa tuo lepojakso olla tällä hetkellä sen verran lyhyt että tuo mittaus ei onnistu, mutta täytyy tehdä se myöhemmin keväällä sitten.