Keruuliuoksen lämpötilat

[Xargo]

Onkos keruuputkistolle vakiot sisähalkaisijat? Mietin sitä miten saan tilavuuden selville. Ja sehän tietenkin on eri mitä laskennallinen mikäli kaivoa ei olekaan sitä 190 metriä.

Porakaivoissa taidetaan yleisesti käyttää 2,3mm seinämävahvuudella olevaa putkea (tai sitten 3,7mm) ja ulkohalkaisija 40mm. Eli sisähalkaisija 35,4mm tai 32,6mm. Ulkomuistista ohuemmalla seinämävahvuudella taisi tulla 1l/1m, mutta kannattaa tarkastaa vielä laskemalla.

Noista asteminuuteista sen verran, että jos noin reilusti miinuksella mennään ja vastuksiakin mukana niin näyttäisi vähän siltä, että kompura on jatkuvasti päällä ja vastuksilla tuikataan lisää vielä lämpöä kun asteminuutit tippuu alle lisälämpörajan. Jos oletetaan, että pumppu toimii oikein (ja näyttäisi toimivan), niin sulla on antoteho jatkuvasti jotain 8-10kW ja siihen vielä ajoittaiset vastukset päälle. Eli jos tosiaan antotehoa on jatkuvasti kymmenen kilon luokkaa niin kyllä sitä lämpöä nyt vaan johonkin palaa huomattavasti enemmän kuin suunnitelmien mukaan. Keruun lämpötila tukee tätä ajatusta (kannattaa silti mitata, pitääkö keruulämmöt paikkaansa, jos mahdollista).

Kyllä mäkin epäilisin tallin energiantarpeen olevan syyllinen... Millaiset eristykset sieltä löytyy? Siis seinät ja alapohja nyt lähinnä. YP:n taisitkin jo kertoa.

[Ipe]

Moro.

Sanokaas viisaammat koska ollaan keruulämpötilojen osalta ns. hälytysrajalla? Mulla pumppu käyny koko yön, tällä hetkellä keruu pumpulle +0,2 ja paluu kaivolle -2,6.

Eli paljonko nuo saa mennä miinukselle ennen kun ollaan ns. kusessa? 8-)

Ipe

[Hese]

Moro.

Sanokaas viisaammat koska ollaan keruulämpötilojen osalta ns. hälytysrajalla? Mulla pumppu käyny koko yön, tällä hetkellä keruu pumpulle +0,2 ja paluu kaivolle -2,6.

Eli paljonko nuo saa mennä miinukselle ennen kun ollaan ns. kusessa? 8-)

Ipe

Vastaukset kysymyksiisi löytyy kyseisen viestiketjun sivulta 1.
Ei sulla mitään hätää ole...

[Poppis]

Onkos keruuputkistolle vakiot sisähalkaisijat? Mietin sitä miten saan tilavuuden selville. Ja sehän tietenkin on eri mitä laskennallinen mikäli kaivoa ei olekaan sitä 190 metriä.

Porakaivoissa taidetaan yleisesti käyttää 2,3mm seinämävahvuudella olevaa putkea (tai sitten 3,7mm) ja ulkohalkaisija 40mm. Eli sisähalkaisija 35,4mm tai 32,6mm. Ulkomuistista ohuemmalla seinämävahvuudella taisi tulla 1l/1m, mutta kannattaa tarkastaa vielä laskemalla.

Noista asteminuuteista sen verran, että jos noin reilusti miinuksella mennään ja vastuksiakin mukana niin näyttäisi vähän siltä, että kompura on jatkuvasti päällä ja vastuksilla tuikataan lisää vielä lämpöä kun asteminuutit tippuu alle lisälämpörajan. Jos oletetaan, että pumppu toimii oikein (ja näyttäisi toimivan), niin sulla on antoteho jatkuvasti jotain 8-10kW ja siihen vielä ajoittaiset vastukset päälle. Eli jos tosiaan antotehoa on jatkuvasti kymmenen kilon luokkaa niin kyllä sitä lämpöä nyt vaan johonkin palaa huomattavasti enemmän kuin suunnitelmien mukaan. Keruun lämpötila tukee tätä ajatusta (kannattaa silti mitata, pitääkö keruulämmöt paikkaansa, jos mahdollista).

Kyllä mäkin epäilisin tallin energiantarpeen olevan syyllinen... Millaiset eristykset sieltä löytyy? Siis seinät ja alapohja nyt lähinnä. YP:n taisitkin jo kertoa.

Seinissä 20cm villaa ja alapohjassa 15cm styroksia keskellä ja reinoilla  20cm. Ovista varmasti vuotaa paljon, mutta eikö se pitäisi näkyä siinä, että tallin lämpötilan pitäisi olla merkittävästi pienempi kuin talon ja sähkönkulutuksen pitäisi olla isompi kuin 1,5MWh/tammikuu? Vai onko lämpöpumppuni vaan niin hyvä, että se saa tuolla sähkömäärällä imettyä kaivosta niin suuria määriä lämpöä, että kulutus on pieni? Tämä on nyt vieläkin tämän saman ajatuksen jankkaamista kun en ymmärrä Ai niin, onko mitään tapaa selvittää tuota talliin menevää lämpömäärää? Tuleva ja lähtevä lämpö on mitattu kuten seuraavassa selviää.

Kokeilin mitata lämpötiloja digitaalisella lämpömittarilla, missä on johdon päässä anturi. Otin alkuun pari vertailulukemaa eli tallin lattian tulo ja meno oli sen mukaan 22,8/27,7 eli noin 2,2-astetta vähemmän kuin  pumpun ilmoittama. Samahan on siis myös talon, koska putket on yhdessä. Samoin vertasin ulkolämpötilaan ja ero oli mitattujen arvojen välillä se sama pari astetta. Kaivosta tuleva ja menevä lämpö oli -4,0/+0,6, joten kun niihin lisätään tuo sama kerroin pitäisi todelliset arvot ollakin -2,0/+2,6. Vähän suurempi lämpötilaero tuosta tuli kuin mitä pumppu ilmoittaa, mutta suuruusluokka voisi ehkä olla todellinen... Lykkäsin siis anturin armaflexin sisälle ja painoin toisen kerroksen armaflexiä vielä anturin päälle ettei huonelämpö hämää anturia.

Soittelin pumpun asentajallekin ja hän ihmetteli asiaa. Lupasi tulla katsomaan tilannettakin kohtuu pikaisesti. Ehkäpä viisastumme sitten lisää.

Jos oletetaan, että pumppu toimii oikein (ja näyttäisi toimivan), niin sulla on antoteho jatkuvasti jotain 8-10kW ja siihen vielä ajoittaiset vastukset päälle.

Jos antoteho on noin paljon, paljonko pitäisi olla ottoteho? Esim. 3*3kW=9kW joten eikös vaikka COP3:lla laskettun sähkölaskun pitäisi olla isompi (2232kWh/tammikuu)? (tämä meni taas tähän samaan asiaan)

[seppaant]

Pientä analysointia perustuen Poppiksen mittaustuloksiin ja Niben taulukkotietoihin.
Laskelmat ovat vain suuntaa antavia, koska osa lähtötiedoista on arvioitu.

Keruun lämpötilaero 3,6--3,2 C
Lämmönjaon lämpötilaero 5,4 C
Näiden ja lisäksi, se että on imenyt kaivon "kuiviin", voidaan päätellä, että itse lämpöpumppu toimii hyvin -> ottaa ja antaa tehoa suunnitellusti.

Niben arvoina voitaneen käyttää
-Ottoteho 2,3 kW
-Antoteho 9,6 kW
-Kaivoteho 8,0 kW
-COP 4,2

Ajanjaksolla 22.1 --2.2 2012
On keskimääräinen käyntiaika ollut 89%
40 käynnistystä -> 4 käynnistystä päivässä
Voisi sanoa, että pumppu on käynyt lähes koko ajan

Keskimääräiset tehot
- Otto 2,05 kW
- Anto 8,54
- Kaivosta 7,12 kW

- Lämmitystarveluku 334 -> 30,4/vrk
- Keskilämpötila -13C

- Ominaisenerkiankulutus 5,5 Wh/(m2xLTL), Lämpöpumppu
- Ominaisenerkiankulutus 22,1 Wh/(m2xLTL), Talo
- Kaivon kuormitus 38W/m.

Itselläni  samana aikana
-keskilämpötila -11C (Ulko)
-kaivon kuormitus 20 W/m
- Keruuliuoksen lämpötila tänään +1,8 / -0,8 C
- Ominaisenerkiankulutus (talo) 26,2 Wh/(m2xLTL)

Yhteenveto:
- Lämpöpumppu toimii oikein
- Kaivo kuormitukseen nähden alamittainen. Kuormitus omaan kaivooni verrattuna lähes kaksinkertainen.
- Talon kulutus liian suuri. Ominaiskulutus on vain 15% pienempi kuin omassa 1970 luvun talossa.

ATS

[Poppis]

- Kaivo kuormitukseen nähden alamittainen. Kuormitus omaan kaivooni verrattuna lähes kaksinkertainen.
- Talon kulutus liian suuri. Ominaiskulutus on vain 15% pienempi kuin omassa 1970 luvun talossa.

ATS

Kiitos paljon! Toivon todella itsekin, että homma ratkeaa sillä, että saan autotallin loput yksityiskohdat valmiiksi, mutta silloinhan kulutuksen pitäisi olla paljon pienempi, jos kulutus on tällä hetkellä merkittävästi liian iso verrattuna laskelmiin. Mutta jos sähkölaskusta lähdetään merkittävästi pienentämään, niin tilanne kääntyy pian niin, että sähkölaitos maksaa minulle. Eli miksi voidaan sanoa, että kulutus on liian suurta, jos tämänkin kokoiset sähkölaskut ovat mielestäni pieniä näille neliöille? Vai tarkoittaako se, että kulutus on nyt merkittävästi liian suurta, että kokonaiskulutus on niin pieni, että jo pieneltä tuntuva vuoto/puute autotallin ovessa aiheuttaa suuren heilahduksen tähän pieneen kokonaisuuteen? Eli toisin sanoen en voi törsäillä sähköä, vaikka haluaisinkin?

Ja sitten se, että miksi toisessa talossa missä on yhtä tehokas pumppu ja yhtä paljon reikää ja yhtä iso sähkölasku, niin miksi siellä ei ole reikä jäässä?

[seppaant]

Uudessa talossa on joka tapauksessa aluksi huomattavasti suurempi kulutus kuin myöhemmin paikkojen tasaannuttua.
Minulla itselläni oli aikoinaan ensimmäisenä vuonna lähes kaksinkertainen öljyn kulutus kuin sen jälkeisinä vuosina.

Mutta, jos maltat kerätä vähän tilastotietoa, niin se auttaisi asian selvittelyssä.
Ota ylös päivittäin seuraavat tiedot samaan aikaan:
-Mittausten kellonaika
-Lämmönjako meno/paluu
-Lämmönkeruu meno/paluu
-Sähkömittarin lukema
-Sisälämpötila
-Ulkolämpötila, kuluneen vuorokauden keskilämpötila, jos mahdollista.

[asseri]

Komppaan seppaanttia. Rakenteiden kuivuminen vie lämpöä.  

Poppiksen kysymykseen, että miksi samanlaisella setupilla ja kulutuksilla toinen kaivo jäätyy ja toinen ei, on monta vastausta:
- kaivon todellinen aktiivisyvyys
- suojaputken pituus
- veden tuotto
- kallioperän lämmönjohtavuus (=kivilaji)
- kaivon lämpövastukset (= putkien sijainti kaivossa ym detaljit)

Tässä muutama erottava tekijä.  Kahta "identtistä" kaivoa ei todellisuudessa ole olemassakaan.

[Poppis]

Mutta, jos maltat kerätä vähän tilastotietoa, niin se auttaisi asian selvittelyssä.

Sopii, otan huomenna vastaavat luvut talteen. Moneltako päivältä kannattaa ottaa ennen tulosten julkistamista?

Poppiksen kysymykseen, että miksi samanlaisella setupilla ja kulutuksilla toinen kaivo jäätyy ja toinen ei, on monta vastausta:

Toinen vertailu olisi 100m aktiiviseen syvyyteen ja 8kW pumppuun. Sillä on tullut vastaavan kokoiset sähkölaskut. Mielestäni tuossakin pitäisi olla huomattavasti suurempi riski jäätymiseen, mutta näin ei ole käynyt. Onkohan samojen aktiivisyvyyksien kalliokaivojen erot prosentteja vai kymmeniä prosentteja?

Pumpun asentajakin käväisi ja hän otti esille sen -8 asteen rajan siirtämisen, vaikka en sanonut sitä hänelle. Lisäksi halusi tarkistaa kaivon syvyyden itse. Kovasti ihmetteli ja meinasi ettei näin kylmäksi pitäisi millään vetää nämä rakennukset. Vastus ei ollut ollut päällä toisin kuin olin aamusella pikaisesti katsonut. Tilannetta seurataan ja luultavasti huomenna/perjantaina ihmetellään lisää. Haluan oppia itsekin ymmärtämään lämmityksen sielunelämää, eikä niin, että joku käy vain laittamassa lämmöt päälle.

Kuinkas muuten Nibessä pääsee katsomaan huoltotiedoista (vai mitä ne tilastot nyt nimeltään olivatkaan) niitä välilehtiä mitkä eivät automaattisesti näy? 24 sivua pitäisi olla tietoa, eikä siellä näy ollenkaan esimerkiksi juuri noita lisäyksen tietoja. Ohjeen mukaan niitä pitäisi siellä olla.

Mistähän se kertoo, että asteminuutit on koko päivän pyörineet vajaassa neljässä sadassa? Muutaman kymmenen ne on alemmaksi menneet ja kompressori on pyörinyt jotakuinkin jatkuvasti.

[Jokihuoko]

@ Poppis

Se autotallin painovoimainen ilmanvaihto mietityttää. Onko sulla putki katolle? Se aiheuttaa nimittäin melkoisen lämpöhukan kun talliin muodostuu alipaine ja kaikista raoista tuulee sisään.

Sailor taisi osua tässä meikäläisen kohdalla akilleen kantapäähän... tuolla toisessa threadissa ihmettelin omia käppyröitä ja kylmää keruuputkea kun alkaa olla -6C keruu ulos, sisällä tosin vakaa lämpötila.

NOH, aloin miettimään että mitäs hittoa... miten tuolta rempattavasta kellarista puhaltaa sisään ihan huikealla paineella kylmää ilmaa kun avaa hiukankaan ilmanvaihtokanavaa... eikä missään ole edes puhallinta ulos. Sailorin kommentti laittoi miettimään että "josko sittenkin"...  

Suoritin pienen ekskursion yläkerrassa, ja sieltä löytyi kylppäristä suihkun yläpuolelta 125mm rööri suoraan katolle... ilman MITÄÄN tulppaa Lämpimän ilman puhallus sinne ylös rööriin oli vähintäänkin tuulitunnelin luokkaa.  

Muutin tähän emännän 10v sitten ostamaan taloon alle vuosi sitten ja nyt pumpun asennuksen jälkeen ihmettelin että mihin se tuo energia oikein menee kun seinät ja ullakkokin on eristetty vastikään.... jokohan se viimeinen oljenkorsi nyt löytyi?

Tää selittäisi kyllä miksi olen saanut tilkitä joka kerroksesta listojen ja ikkunoiden pieliä kun sisään on tuivertanut niin saakelisti... tuo suhareitten asentama kuisti oli niin seula että puupaneelin lämpö sisäpuolella lämpöputkien vieressä oli -1C.

Noh, ainakin vahvistaa sitä käsitystäni ettei rintsikasta haasteet lopu....  

[saimaanranta]

Suoritin pienen ekskursion yläkerrassa, ja sieltä löytyi kylppäristä suihkun yläpuolelta 125mm rööri suoraan katolle... ilman MITÄÄN tulppaa Lämpimän ilman puhallus sinne ylös rööriin oli vähintäänkin tuulitunnelin luokkaa.
On ollut tinteillä ja muilla lentävillä lekoisat oltavat putken yllä lennellessä  

[Poppis]

Jos lattiakierron dT on vakio, kiertovesipumpun nopeus vakio ja ulkolämpötila vakio, onko silloin sähkönkulutus myös vakio riippumatta sisälämpötilasta (jota ei siis ohjata termostaateilla)?

[juntti]

Kuinkas muuten Nibessä pääsee katsomaan huoltotiedoista (vai mitä ne tilastot nyt nimeltään olivatkaan) niitä välilehtiä mitkä eivät automaattisesti näy? 24 sivua pitäisi olla tietoa, eikä siellä näy ollenkaan esimerkiksi juuri noita lisäyksen tietoja. Ohjeen mukaan niitä pitäisi siellä olla.

Ei niitä sieltä lisäsivuja näykkään, niitä tulee käsittääkseni näkyviin vasta kun niihin liittyviä lisälaitteita on asennettu. Lisäyksen tiedot näet ihan lisäyksen tiedot kohdasta

Info valikosta lisäyksen tiedot. Sitä aikakerrointa tulkitaan näin:

Se on aikakerroin * koneeseen asennettu sähkövastusteho (yleensä 6 kW)

esim   120 h* 6 kW = 720 kWh
jakautuen esim 20 h 6 kW teholla sähkövastus   =  120 kWh
200 h   3 kW =  600 kWH

yhteensä 720 kWh"

Eli siis aikertoimen kasvu yhdellä tarkoittaa 6 kWh lisäsähkön käyttöä jos käytössä on vastukset tehdasasetuksilla. Muuta statistiikkaa siitä ei irti saa.

Mistähän se kertoo, että asteminuutit on koko päivän pyörineet vajaassa neljässä sadassa? Muutaman kymmenen ne on alemmaksi menneet ja kompressori on pyörinyt jotakuinkin jatkuvasti.

Kertoo siitä ettei pumpussa tehot riitä. Defaulttina taitaa olla -400 kun vastuksia aletaan ottamaan käyttöön porrastetusti, todennäköisesti näin on sulla käynytkin että vastuksia on tarvittu mukaan.

[sailor]

@ Poppis

Se autotallin painovoimainen ilmanvaihto mietityttää. Onko sulla putki katolle? Se aiheuttaa nimittäin melkoisen lämpöhukan kun talliin muodostuu alipaine ja kaikista raoista tuulee sisään.

Sailor taisi osua tässä meikäläisen kohdalla akilleen kantapäähän... tuolla toisessa threadissa ihmettelin omia käppyröitä ja kylmää keruuputkea kun alkaa olla -6C keruu ulos, sisällä tosin vakaa lämpötila.

NOH, aloin miettimään että mitäs hittoa... miten tuolta rempattavasta kellarista puhaltaa sisään ihan huikealla paineella kylmää ilmaa kun avaa hiukankaan ilmanvaihtokanavaa... eikä missään ole edes puhallinta ulos. Sailorin kommentti laittoi miettimään että "josko sittenkin"...  

Suoritin pienen ekskursion yläkerrassa, ja sieltä löytyi kylppäristä suihkun yläpuolelta 125mm rööri suoraan katolle... ilman MITÄÄN tulppaa Lämpimän ilman puhallus sinne ylös rööriin oli vähintäänkin tuulitunnelin luokkaa.  

Muutin tähän emännän 10v sitten ostamaan taloon alle vuosi sitten ja nyt pumpun asennuksen jälkeen ihmettelin että mihin se tuo energia oikein menee kun seinät ja ullakkokin on eristetty vastikään.... jokohan se viimeinen oljenkorsi nyt löytyi?

Tää selittäisi kyllä miksi olen saanut tilkitä joka kerroksesta listojen ja ikkunoiden pieliä kun sisään on tuivertanut niin saakelisti... tuo suhareitten asentama kuisti oli niin seula että puupaneelin lämpö sisäpuolella lämpöputkien vieressä oli -1C.

Noh, ainakin vahvistaa sitä käsitystäni ettei rintsikasta haasteet lopu....  

Meillä taas murheen kryyni on tuo liesituulettimen perhospelti, joka avautui ja pysyi auki painovoimaisesti heti kun tuli pakkasta *kele  

Näin siis arvatenkin ekat 6 vuotta  

No sitten laitoin siihen siipiin hieman lisää painoa ja pysyi hyvinkin kiinni. Alkuvuoden myrsky oli kuitenkin kolistellut sen pellin irti ja puolen nyrkin kokoinen hole suoraan ulkoilmaan. Eli 3 viikkoa reikä ulos.

Kyllä se olisi vaan kaikista paras kun olisi sulkupelti eikä mitään pilipali perhospeltejä.


@ poppis

Onkohan sun kaivo ja keruuputkisto ihan tilatun kaltainen? Kun tulee ekat suojakelit niin siima ja paino sinne kaivoon (jos ei ole yläosaltaan jäässä?) ja mittaat syvyyden.

[Poppis]

Ei niitä sieltä lisäsivuja näykkään, niitä tulee käsittääkseni näkyviin vasta kun niihin liittyviä lisälaitteita on asennettu. Lisäyksen tiedot näet ihan lisäyksen tiedot kohdasta

Info valikosta lisäyksen tiedot. Sitä aikakerrointa tulkitaan näin:

Se on aikakerroin * koneeseen asennettu sähkövastusteho (yleensä 6 kW)

esim   120 h* 6 kW = 720 kWh
jakautuen esim 20 h 6 kW teholla sähkövastus   =  120 kWh
200 h   3 kW =  600 kWH

yhteensä 720 kWh"

Eli siis aikertoimen kasvu yhdellä tarkoittaa 6 kWh lisäsähkön käyttöä jos käytössä on vastukset tehdasasetuksilla. Muuta statistiikkaa siitä ei irti saa.

Hehee, hauskoja nämä aloittelijan kysymykset. Ajattelin että se lisäys olisi ainoastaan tuo vastus, mutta onhan se tietenkin muutakin.

Tarkoittaakos se lisäys sitten tuossa aikakertoimen tapauksessa aina vastusta? Aikakertoimen kohdalla on muistaakseni nyt luku 3.6 eli se nyt tässä tapauksessa sitten tarkoittaa ettei vastusta ole vielä paljoa käytetty. Vain 3.6 tuntia todennäköisesti juuri tuolla 6kW:n teholla. (tai sitten osatehoilla kauemman, mutta energiamäärä kuitenkin sama)

Varmistan vielä varalta että ymmärsin oikein eli se on vain lämmittämiseen käytettyä energiaa, ei käyttöveteen?

Kertoo siitä ettei pumpussa tehot riitä. Defaulttina taitaa olla -400 kun vastuksia aletaan ottamaan käyttöön porrastetusti, todennäköisesti näin on sulla käynytkin että vastuksia on tarvittu mukaan.

Eli jos tehot riittäisivät, asteminuuttiluku jaksaisi laskea? Meneekö se siis näin: asetin rajan 230:n, joten nollasta siihen asti kompressori on ollut sammuksissa, sitten se on käynnistynyt ja yrittänyt päästä nollaan, mutta ei pysty tuottamaan tarpeeksi lämpöä, joten se laskee kunnes saavuttaa neljän sadan, jolloin vastus alkaa lämmittämään lisäksi ja asteminuutit raahautuvat nollaan takaisin. Sen jälkeen taas kompressorin lepo alkaa uudelleen ja kierto jatkuu vastaavalla tavalla...?

Onkohan sun kaivo ja keruuputkisto ihan tilatun kaltainen? Kun tulee ekat suojakelit niin siima ja paino sinne kaivoon (jos ei ole yläosaltaan jäässä?) ja mittaat syvyyden

Näin täytyy varmasti tehdä, mikäli asentaja ei sitä aikaisemmin ole vaatinut päitä vadille tai selvittänyt reijän syvyyttä muutoin.

[Xargo]

Mäkin oon samoilla linjoilla seppaantin pohdintojen kanssa.

Kannattaa myös muistaa, että vaikka keruuneste olisikin noinkin kylmää niin ei se tarkoita, että kaivovesi olisi jäätynyt kuin ehkä teräsputkiosuudelta.

Esim. mulla tuli tänään kaivolta -1C litku ja samaan aikaan kaivosta pystyi nostamaan vesiautomaatilla 4C vettä. Eli kyseessä voi olla ihan sekin, että lämpö ei syystä tai toisesta siirry keruunesteeseen kovin hyvin. Tähän voisi auttaa virtausnopeuden lisäys (ideana saada aikaan turbulentti virtaus ja sitä kautta parempi lämmönsiirto). Sulla on kyllä huomattavasti syvempi kaivo kun mulla ja sitä kautta suurempi keruuputkiston pinta-ala vettä vasten eli voisi ajatella, että mulla tuo lämmönjohtumisongelma olisi suurempi.

[juntti]

Tarkoittaakos se lisäys sitten tuossa aikakertoimen tapauksessa aina vastusta? Varmistan vielä varalta että ymmärsin oikein eli se on vain lämmittämiseen käytettyä energiaa, ei käyttöveteen?

Kyllä se aikakerroin tarkoittaa aina vastusta. Siihen lasketaan sekä lämmityskäyttö että käyttöveden valmistuksessa käytetyt lisätehot. Esim legionellatapon aikana käyttöveden valmistuksessa saatetaan käyttää vastusta ja se lasketaan myös mukaan aikakertoimeen.

Eli jos tehot riittäisivät, asteminuuttiluku jaksaisi laskea? Meneekö se siis näin: asetin rajan 230:n, joten nollasta siihen asti kompressori on ollut sammuksissa, sitten se on käynnistynyt ja yrittänyt päästä nollaan, mutta ei pysty tuottamaan tarpeeksi lämpöä, joten se laskee kunnes saavuttaa neljän sadan, jolloin vastus alkaa lämmittämään lisäksi ja asteminuutit raahautuvat nollaan takaisin. Sen jälkeen taas kompressorin lepo alkaa uudelleen ja kierto jatkuu vastaavalla tavalla...?

Menee periaatteessa noin paitsi että vastus sammuu heti kun asteminuutit ovat taas alle 400 eli siis vaikka 399. Jos pumpun teho on siinä aivan rajoilla niin se voi jäädä seilailemaan tuonne 400 tuntumaan välillä käyden hitusen yli ja välillä ollen hieman alle kompressorin käydessä koko ajan ja vastusten käydessä hetkittäin päällä.

Miksi sulla on käytössä noinkin suuri asteminuuttiraja kompressorin käynnistyksille ? Voit ihan hyvin nostaa sen vaikka johonkin -120 - -150 välille. Pumppu pääsee vähän helpommalla kun laatta ehtii jäähtyä hitusen vähemmän syklien välillä. Käynnistyksien määrä pysyy siltikin alhaisena. Niben suositus LL talolle on -120.

[Seagear]

Moro.

Sanokaas viisaammat koska ollaan keruulämpötilojen osalta ns. hälytysrajalla? Mulla pumppu käyny koko yön, tällä hetkellä keruu pumpulle +0,2 ja paluu kaivolle -2,6.

Ipe

Täälläkin pumppu tekee pitkää vuoroa, oltiin pari päivää poissa ja eilen iltapäivällä tultiin kotiin. Se on käynyt putkeen koko ajan ainakin siitä saakka, todennäköisesti pidemmäänkin. Kaivoon -2, kaivosta +1.

[Poppis]

Miksi sulla on käytössä noinkin suuri asteminuuttiraja kompressorin käynnistyksille ? Voit ihan hyvin nostaa sen vaikka johonkin -120 - -150 välille. Pumppu pääsee vähän helpommalla kun laatta ehtii jäähtyä hitusen vähemmän syklien välillä. Käynnistyksien määrä pysyy siltikin alhaisena. Niben suositus LL talolle on -120.

Se on sen takia, kun lämpö pysyy sisällä tasaisena tuolla rajalla ja jostain luin, että alempi raja vähentää käynnistyksiä ja siten kompressorin kulumista. Eihän se tosin tässä tapauksessa ehkäise lyhyitä käyntijaksoja, kun kompressori jyskyttää jatkuvalla syötöllä. Pitäisikö tuota rajaa nyt sitten siirtää vaikka -120:een ja kesällä sitten taas parin sadan paikkeille, vai onko tuollaisessa jumpassa mitään järkeä? Massaa tosiaan on tässä laatassa, kun lattian valaja teki "vähän" vinon laatan (ja paksun) ja se vielä sitten oikaistiin keskimäärin 4cm tasoitteella. En ole huomannut mitään lämmönvaihtelua lattianpinnassa tuolla asteminuuttirajalla.

Onko siis niin, että pienempi ei olekkaan parempi? (sisälämmön pysyessä itselle riittävän tasaisen tuntuisena)

[juntti]

Onko siis niin, että pienempi ei olekkaan parempi? (sisälämmön pysyessä itselle riittävän tasaisen tuntuisena)

No en sitä nyt niinkään tarkoittanut että tuo arvo olisi huono noin niinkuin periaatetasolla. Hyvähän se tietysti on pitää tuota arvoa isona varsinkin jos on kovinkin tehokas kompura. Pointti oli vaan siinä, että saattaisi olla ihan hyväkin idea nostaa sitä sen vuoksi, koska pumppusi työskentelee tällä hetkellä niillä rajoilla, ettei kompurateho tahdo oikein riittää. Tilanne jossa vastustehoa tarvitaan tulisi vastaan hitaammin. Fakta että talosi kuluttaa näillä keleillä kaiken pumppusi tuottaman tehon ei kuitenkaan miksikään muutu asteminuutteja rukkaamalla.  

[seppaant]

Näyttäisi, että Poppiksen uuden pari kuukautta asutun talon lämmitysteho nyt n. 10kW

Paljonko on muilla uusissa mutta kuitenkin vähintään vuoden asutuissa  samankokoisissa taloissa lämmitystehon tarve?

Lämpöpumpun nimellisteho * käyntiaikasuhde

ATS

[Renoo]

Näyttäisi, että Poppiksen uuden pari kuukautta asutun talon lämmitysteho nyt n. 10kW

Paljonko on muilla uusissa mutta kuitenkin vähintään vuoden asutuissa  samankokoisissa taloissa lämmitystehon tarve?

Lämpöpumpun nimellisteho * käyntiaikasuhde

ATS

145m² asuintiloja + 40m² tallia (+15 astetta), 9kk asuttu, Lässä V9 eli 9,9 kW, käyntiaikasuhde juuri nyt kun ollaan -20 asteen keskiarvossa  noin 50%, max 55%. Talohan on toki pienempi.

[Xargo]

Näyttäisi, että Poppiksen uuden pari kuukautta asutun talon lämmitysteho nyt n. 10kW

Paljonko on muilla uusissa mutta kuitenkin vähintään vuoden asutuissa  samankokoisissa taloissa lämmitystehon tarve?

Lämpöpumpun nimellisteho * käyntiaikasuhde

ATS

No mulla ei ole vielä talo asumiskäytössä, mutta loppusuoralla kylläkin ja viime talvi oli jo lämmöt päällä raksalämppärien avulla. Maalämpö asennettiin keväällä. Alaa on vähemmän (ulkoseinien sisäpinnan mukaan 192m², mutta yläkerrassa on reilusti huonekorkeutta eli ilmatilavuutta 571m³ ja rakennetilavuus 849m³. Varaavaa massaa reilusti, kuten taitaa Poppiksellakin olla (ainakin laatassa).

Laskennallinen tehontarve näillä -20C pakkasilla näyttäisi olevan ~5kW ja todellinen tehontarve käyntiajasta laskien ~6kW, eli on tuossakin reiluhko ero noin prosentuaalisesti. Lisäksi mulla on aika pomminvarma runkoratkaisu (seinät betonia ja uretaania, yläpohja vaneria ja uretaania, alapohja Finnfoamia) eli voisi ajatella, että tällä rakenteella päästäisiin lähelle laskennallista kulutusta, vaikka esim. eristetilassa olisi kosteutta tms... Mutta kyllä tämä taitaa tosiaan jonkin verran yli laskennallisen tarpeen kuluttaa.

Musta tämä nykyrakentaminen vaikuttaa kyllä enemmän tai vähemmän spekseillä kilpailemiselta. Esim. mineraavillan lamdba-arvot ovat valmistajien sivuilta järjestään paljon matalampia kuin alan oppikirjojen tyyppiarvot jne. Väkisinkin herää kysymys, että onko ne eristeet oikeasti niin eristäviä, kuin valmistajat väittävät...

Tuota kysymystä varten avasinkin silloin joskus syksyllä yhden topicin (tänään laitoin sinne päivitystä).

Joka tapauksessa mun talo vie laskennallisesti 127W/K (tuossa on IV ja vuotoilma mukana). Oisko vastaavaa lukua tiedossa Poppiksen talosta (pitäisi löytyä tasauslaskelmasta)?

[Poppis]

Onko siis niin, että pienempi ei olekkaan parempi? (sisälämmön pysyessä itselle riittävän tasaisen tuntuisena)

No en sitä nyt niinkään tarkoittanut että tuo arvo olisi huono noin niinkuin periaatetasolla. Hyvähän se tietysti on pitää tuota arvoa isona varsinkin jos on kovinkin tehokas kompura. Pointti oli vaan siinä, että saattaisi olla ihan hyväkin idea nostaa sitä sen vuoksi, koska pumppusi työskentelee tällä hetkellä niillä rajoilla, ettei kompurateho tahdo oikein riittää. Tilanne jossa vastustehoa tarvitaan tulisi vastaan hitaammin. Fakta että talosi kuluttaa näillä keleillä 10kW ei kuitenkaan mihinkään muutu asteminuutteja rukkaamalla.  

Aivan eli sittenkö jos kompura jaksaa viedä asteminuutit vaivattomasti nollille, niin silloin kannattaa pienentää rajaa? Vaihtelin tuota rajaa silloin kun en vielä edes huomannut tätä "jäätymisongelmaa", joten tokkopa sen voi siirtää järkevämpiin lukemiinkin. Sitä ihmettelin, että onko sillä merkitystä seilaavatko asteminuutit -350:n ympärillä vai -200:n ympärillä näissä rajatilanteissa.

Taas herää ajatuksia, eli olen ymmärtänyt että lämmitysjärjestelmä (paitsi Suomalaiset pumput) mitoitetaan niin, että kovimmilla pakkasilla vastus otetaan käyttöön eli ts. kompurasta kuuluukin loppua puhti ehkä muutamana päivänä talvessa. Eikös tässä nyt ole jotakuinkin sellainen tilanne, joten voisiko tämä jatkuva kompressorin käynti ja suuret asteminuutit olla ok? Jos käynti on ok tässä tilanteessa, niin eikö kulutuskin silloin ole ok tähän tilanteeseen? Tänään oli aamulla -27 pakkasta ja sitä ei kuitenkaan kovin usein täällä ole. Asteminuutit kuitenkin päivän aikana laskivat hieman ja vastus ei sitten kuitenkaan ihan päässyt edes päälle asti. Ehkä ensi yön aikana. Joten eikö oikein mitoitetun kaivon kuuluisi kestää tuo pumpun imu jäätymättä? Viikko sitten ei kuitenkaan liikuttu edes lähellä näitä pakkasia...

Sanokaa vaan suoraan jos olen ihan pihalla. En tunnu pääsevän näissä päättelyissäni oikein mihinkään valmiiseen tulokseen Talo on paremmin rakennettu kuin mitoitusta laskettaessa ajateltiin ja tallista puuttuu hieman eristettä katosta ja oven ilmanvaihto voi olla hieman tarpeettoman suuri, mutta luulisi että ne nyt niin lähelle kumoavat toisensa, että kaivon ei pitäisi noin suurissa ongelmissa olla. Ennenkuulumattomissa lukemissa siis. Eikö siihen vaadittaisi jotain suurempaa ongelmaa Noh, tämä on tätä ajatuksenvirtaa taas... pitää saada enemmän dataa.

[Poppis]

Joka tapauksessa mun talo vie laskennallisesti 127W/K (tuossa on IV ja vuotoilma mukana). Oisko vastaavaa lukua tiedossa Poppiksen talosta (pitäisi löytyä tasauslaskelmasta)?

Siellä lopussa oli 164 W/K eli siihen pitäisi ainakin päästä, koska valinnat olivat energiatehokkaampia kuin millä luvat haettiin.

[Xargo]

Aivan eli sittenkö jos kompura jaksaa viedä asteminuutit vaivattomasti nollille, niin silloin kannattaa pienentää rajaa? Vaihtelin tuota rajaa silloin kun en vielä edes huomannut tätä "jäätymisongelmaa", joten tokkopa sen voi siirtää järkevämpiin lukemiinkin. Sitä ihmettelin, että onko sillä merkitystä seilaavatko asteminuutit -350:n ympärillä vai -200:n ympärillä näissä rajatilanteissa.

Ei sillä pahemmin ole väliä paljonko ne asteminuutit on miinuksella jos ne ei sieltä ylös jaksa nousta. Asteminuutit ei kuitenkaan itsessään ole mikään mittaustieto vaan ainoastaan menolämpötilan ja ulkolämpötilan mukaan ajan kuluessa laskettu arvo, jolla ohjataan kompuraa on/off. Kuten tuolla aiemmin sanottiinkin niin -120 on hyvä arvo lattialämmitystalolle. Itse pidin vuodenvaihteeseen asti -150, mutta siirryin nyt tuohon -120 arvoon (mulla tulee n. 12 käyntijaksoa vuorokaudessa).

Sillä kyllä on väliä, missä vaiheessa vastukset tulee mukaan. Eli kun saavutetaan vastuskäytön integraaliarvo niin vastuksilla vastataan suureen lämmöntarpeeseen. Siinä ei varsinaisesti ole mitään ongelmaa, että kompura käy jatkuvasti (kunhan ei ihan koko vuotta jatkuisi). Enemmänkin tässä on mielestäni kyse siitä, onko järjestelmä nyt kuitenkaan mitoitettu ihan jatkuvalle käytölle näillä pakkasilla... Ei siinä vastuskäytössäkään mitään pahaa ole.

Eli siis onko talon tehontarve näillä pakkasilla luokkaa 10kW? Se tarkoittaisi, että tasauslaskelmassa seisoisi arvo 250W/K (olettaen 20C sisälämpötila ja -20C ulkolämpötila). Jos näin on niin talo kuluttaa sen minkä oli tarkoituskin. Sitten taas jos tasauslaskelman luku on merkittävästi pienempi niin talo kuluttaa enemmän kuin oli suunniteltu.

<lisäys>
Laitoitkin näköjään tuon luvun. Eli sen mukaan tehontarve olisi n. 6,5kW. Eli kyllä talo vaan näiden lukujen mukaan kuluttaa merkittävästi enemmän kuin laskennallisesti pitäisi. Tai sitten MLP:n antoteho on lähempänä tuota 6-7kW luokkaa. Se taas antaisi entistä enemmän syitä kyseenalaistaa noita keruun lämpötiloja.
</lisäys>

[Poppis]

Noniin. Nyt saattaa arvon raati olla, että löytyi varsin nolo vastaus näihin ongelmiin. Soittelin nimittäin syksyn aikana sille kaverille, joka tuon ilmastointilaitteen asensi ja kysyin, että tarvitseeko sille mitään kummempaa tehdä. Ei kuulemma tarvitse kun on sähköinen talvi-/kesäasennonvaihtokin... noh, tästä sitten huojentuneena jätin ohjekirjan lukematta ja ajattelin, että luen kun muuttokiireet helpottavat, kun nyt ei mitään ihmeellistä siitä tarvitse tietää.

Ajattelin nyt illalla kuitenkin sitten vähän syventyä tuohon ilmastointiinkin jos sieltä olisi jotain helpotusta saatavilla kaivolle ja ohjekirjassahan sitten ymmärtääkseni sanottiin, että kone on ollut kesäasennossa ja LTO on silloin ohitettuna eli tänne on nyt sitten kai puhallettu raikasta ulkoilmaa oikein reilulla voimalla, jotta tosiaan nämä rakenteetkin tässä tuulettuvat.

Saa nauraa! Ja kiitos avusta! Katsotaan huomenna miltä tilanne näyttää, vai oliko tämäkin huti.

[juntti]

Saa nauraa! Ja kiitos avusta! Katsotaan huomenna miltä tilanne näyttää, vai oliko tämäkin huti.

 

[Tami]

Heh... Lähes kohtalotoveri, marraskuussa muutettiin sisään ja ekat pakkaset taisi iskeä aika samoihin aikoihin. Muutaman oluen voimalla yritin keskellä yötä selvittää miksi IV-kone antaa hälytystä, kohtalaisen lyhyen manuaalin luvun jälkeen tulin siihen tulokseen, että pyöriväkennoisen koneen kennon kuuluisi pyöriä. ts. tällä vaikutus tulolämpötilaan

"Joku" otti kennon irti kun asennettiin paikoilleen, vain johto jäi kytkemättä

[Hese]

Näyttäisi, että Poppiksen uuden pari kuukautta asutun talon lämmitysteho nyt n. 10kW

Paljonko on muilla uusissa mutta kuitenkin vähintään vuoden asutuissa  samankokoisissa taloissa lämmitystehon tarve?

Lämpöpumpun nimellisteho * käyntiaikasuhde

ATS

Musta tämä nykyrakentaminen vaikuttaa kyllä enemmän tai vähemmän spekseillä kilpailemiselta. Esim. mineraavillan lamdba-arvot ovat valmistajien sivuilta järjestään paljon matalampia kuin alan oppikirjojen tyyppiarvot jne. Väkisinkin herää kysymys, että onko ne eristeet oikeasti niin eristäviä, kuin valmistajat väittävät...

Eristämisessä sama kaava kuin porakaivon poraamisessa maalämmölle, mitoitetaan ja laitetaan sitten vähän extraa...  

[Xargo]

Ajattelin nyt illalla kuitenkin sitten vähän syventyä tuohon ilmastointiinkin jos sieltä olisi jotain helpotusta saatavilla kaivolle ja ohjekirjassahan sitten ymmärtääkseni sanottiin, että kone on ollut kesäasennossa ja LTO on silloin ohitettuna eli tänne on nyt sitten kai puhallettu raikasta ulkoilmaa oikein reilulla voimalla, jotta tosiaan nämä rakenteetkin tässä tuulettuvat.

Jos LTO tosiaan on ollut ohitettuna niin esim. 100l/s poistoilmavirralla, joka on varmaan aika lähellä sun arvoja niin vaikutus on luokkaa 100W/K (olettaen LTO:n hyötysuhteeksi 80%, en tiedä mikä masiina kyseessä) eli 40K lämpötilaerolla juurikin se luokkaa 4kW, joka sulla menee (toivoonmukaan meni) ylimääräistä. Eli kyllä se voi hyvinkin olla, että ongelma löytyi.

[Poppis]

Kuinkahan pian muutoksia pitäisi alkaa näkymään? Kävin aamulla katsomassa lukemat ja samoissa lukemissa mentiin jotakuinkin. Tosin nyt on hieman kylmempi (pari astetta) ulkona ja lämpöisempi sisällä (pari astetta). Nyt on kulunut 12h LTO:n käyttöönotosta.

Lisäyksen tietojen kohdalla ennen varsinaisen välilehden avaamista lukee 1.0kW. Tarkoittaako se että sen verran on valittu käyttöön vai sitä että sillä teholla se sillä hetkellä lämmittää ja saattaa sitten myöhemmin ottaa enemmän käyttöön, vai jotakin muuta?

[seppaant]

Kuinkahan pian muutoksia pitäisi alkaa näkymään? Kävin aamulla katsomassa lukemat ja samoissa lukemissa mentiin jotakuinkin. Tosin nyt on paljon kylmempi ulkona ja lämpöisempi sisällä. Nyt on kulunut 12h LTO:n käyttöönotosta.

Näin kylmäksi jää(h)dytetyn kaivon elpymiseen menee oma aikansa.
Muutos pitäisi näkyä ensimmäisenä pumpun käyntiajassa.
Säädä ilmastointi mahdollisimman pienelle.

Näitä, jos maltat kerätä, niin auttaa ongelman ratkaisussa tai jälkiselvittelyssä

Mutta, jos maltat kerätä vähän tilastotietoa, niin se auttaisi asian selvittelyssä.
Ota ylös päivittäin seuraavat tiedot samaan aikaan:
-Mittausten kellonaika
-Lämmönjako meno/paluu
-Lämmönkeruu meno/paluu
-Käyntituntimittarin lukema
-Sähkömittarin lukema
-Sisälämpötila
-Ulkolämpötila, kuluneen vuorokauden keskilämpötila, jos mahdollista.

ATS

[Jokihuoko]

Heh... Lähes kohtalotoveri, marraskuussa muutettiin sisään ja ekat pakkaset taisi iskeä aika samoihin aikoihin.

Paljonkohan näitä tällaisia keissejä on suomen maassa... isukki kävi juuri pelastamassa siskon uudehkon omakotitalon puupannun, lämmöt oli jo karvan yli 120C  mutta sisko ihmetteli kun kämppä ei vaan lämpene... oli sitten jättänyt ilmanvaihdon kesä-asetukselle ja ilmanvaihto puhaltanut sitä kylmää sisään kuukausitolkulla

[Ipe]

Tarkoittaakos se lisäys sitten tuossa aikakertoimen tapauksessa aina vastusta? Varmistan vielä varalta että ymmärsin oikein eli se on vain lämmittämiseen käytettyä energiaa, ei käyttöveteen?

Kyllä se aikakerroin tarkoittaa aina vastusta. Siihen lasketaan sekä lämmityskäyttö että käyttöveden valmistuksessa käytetyt lisätehot. Esim legionellatapon aikana käyttöveden valmistuksessa saatetaan käyttää vastusta ja se lasketaan myös mukaan aikakertoimeen.

Eli jos tehot riittäisivät, asteminuuttiluku jaksaisi laskea? Meneekö se siis näin: asetin rajan 230:n, joten nollasta siihen asti kompressori on ollut sammuksissa, sitten se on käynnistynyt ja yrittänyt päästä nollaan, mutta ei pysty tuottamaan tarpeeksi lämpöä, joten se laskee kunnes saavuttaa neljän sadan, jolloin vastus alkaa lämmittämään lisäksi ja asteminuutit raahautuvat nollaan takaisin. Sen jälkeen taas kompressorin lepo alkaa uudelleen ja kierto jatkuu vastaavalla tavalla...?

Menee periaatteessa noin paitsi että vastus sammuu heti kun asteminuutit ovat taas alle 400 eli siis vaikka 399. Jos pumpun teho on siinä aivan rajoilla niin se voi jäädä seilailemaan tuonne 400 tuntumaan välillä käyden hitusen yli ja välillä ollen hieman alle kompressorin käydessä koko ajan ja vastusten käydessä hetkittäin päällä.

Miksi sulla on käytössä noinkin suuri asteminuuttiraja kompressorin käynnistyksille ? Voit ihan hyvin nostaa sen vaikka johonkin -120 - -150 välille. Pumppu pääsee vähän helpommalla kun laatta ehtii jäähtyä hitusen vähemmän syklien välillä. Käynnistyksien määrä pysyy siltikin alhaisena. Niben suositus LL talolle on -120.

Vaikka homma jo ilmeisesti selvisikin, niin pakko laittaa pieni korjaus noihin Niben vastusten toimintaan:

Eli homma ei mene noinn että kun asteminuutit on alle vastusten käyttörajan, niin ne sammuu. Ne sammuu vasta sitten asteminuuttien ollessa käynnistysrajan alla (enempi miinuksella), jos menolämpötila on ylittänyt pyynnin kahdella asteella, tai pyyntilämpötila on saavutettu ja asteminuutit on menny yli (kohti nollaa) vastusten käynnistysrajan. Tämä on vakioasetus. Tuota pystyy muuttamaan huoltovalikosta, esim. siten että kompuralla lämpötilan ylitys onkin vain 2 astetta ja vastuksilla 1.

Ipe

Edit: Puhuin ittekin höpöjä.

[Jokihuoko]

Onko muuten mitään keinoa laskea paljonko energiaa menee hukkaan kun kolmikerroksisessa rintsikassa on tuollainen 125mm rööri suoraan katolle auki niin että lämpö puhaltaa vauhdilla ulos...? Sähkölaskusta sen tieten näkis muuten mutta öljystä vaihto maalämpöön tapahtui vuoden vaihteen jälkeen. Ennen öljyä meni rapsakat 4000l/vuosi ja yksi jos toinenkin oli käynyt ihmettelemässä mihin se energia katoaa....

Oisko tähän mitään mutu-arviota, meneekö harakoille 100l, 500l vai 1000l öljyä vuodessa?

[Ipe]

Onko muuten mitään keinoa laskea paljonko energiaa menee hukkaan kun kolmikerroksisessa rintsikassa on tuollainen 125mm rööri suoraan katolle auki niin että lämpö puhaltaa vauhdilla ulos...? Sähkölaskusta sen tieten näkis muuten mutta öljystä vaihto maalämpöön tapahtui vuoden vaihteen jälkeen. Ennen öljyä meni rapsakat 4000l/vuosi ja yksi jos toinenkin oli käynyt ihmettelemässä mihin se energia katoaa....

Oisko tähän mitään mutu-arviota, meneekö harakoille 100l, 500l vai 1000l öljyä vuodessa?

Samaa tietoa kaivattaisiin täälläkin.

Mä jo ehdotin emännälle että pistetään kämppä lihoiks ja rekennetaan uus. Ei käyny...

Ipe

[justus01]

Paljonkohan näitä tällaisia keissejä on suomen maassa... isukki kävi juuri pelastamassa siskon uudehkon omakotitalon puupannun, lämmöt oli jo karvan yli 120C  mutta sisko ihmetteli kun kämppä ei vaan lämpene... oli sitten jättänyt ilmanvaihdon kesä-asetukselle ja ilmanvaihto puhaltanut sitä kylmää sisään kuukausitolkulla

Toinen mahdollisesti aika yleinen energian hukkaaja lienee huonosti toimivat kuutiokoneiden sulatukset. Joidenkin kuutiot on umpijäässä talvet läpeensä toimimattoman sulatuksen takia ja toisilla jäteilma pyörii +10c seudulla yli-innokkaan sulattelun takia.

[Remppareiska]

Onko muuten mitään keinoa laskea paljonko energiaa menee hukkaan kun kolmikerroksisessa rintsikassa on tuollainen 125mm rööri suoraan katolle auki niin että lämpö puhaltaa vauhdilla ulos...? Sähkölaskusta sen tieten näkis muuten mutta öljystä vaihto maalämpöön tapahtui vuoden vaihteen jälkeen. Ennen öljyä meni rapsakat 4000l/vuosi ja yksi jos toinenkin oli käynyt ihmettelemässä mihin se energia katoaa....

Oisko tähän mitään mutu-arviota, meneekö harakoille 100l, 500l vai 1000l öljyä vuodessa?

Voi olla laskeminen vaikeaa, kun ei tiedä virtausmääriä. Suuntaa-antavan lukeman voit laskea, kun arvioit oman lämpimän käyttöveden kulutuksen ja vertaat sitä vastaavan kokoisen perheen öljynkulutukseen samanlaisessa talossa.

Karkea arvio voisi olla 3000 l öljyä vuodessa nelihenkisellä taloudella.

[Poppis]

Lisäyksen tietojen kohdalla ennen varsinaisen välilehden avaamista lukee 1.0kW. Tarkoittaako se että sen verran on valittu käyttöön vai sitä että sillä teholla se sillä hetkellä lämmittää ja saattaa sitten myöhemmin ottaa enemmän käyttöön, vai jotakin muuta?

Nyt tuo 1.0kW:n teksti on kadonnut ja lukee "pois" eli ilmeisesti nyt sitten vastusta ei ainakaan käytetä, mikäli sitä on aiemminkaan käytetty. Kompuraan ei ole tullut lisää käynnistyksiä ja asteminuutit alkaa lähennellä kahtasataa taas eli ehkäpä tämä tästä vielä iloksi muuttuu Kirjoittelen sitten tarkemmin tietoja kun saan useammalta päivältä nuo ATS:n mainitsemat tiedot talteen.