Meinaako se että mitattu lattiaan menevä lämpötila on pienempi kuin laskettu sitä, että silloin talo kuluttaa enemmän kuin sillä hetkellä pumpun mielestä pitäisi?
Tavallaan. Koko integraalin laskemisen idea on se, että koska pumppu ei voi säätää tehoaan (lukuunottamatta invertteripumppuja) vaan kompura toimii on/off, niin tarvitaan joku logiikka, milloin kompura on päällä ja milloin ei.
Lauhemmilla keleillä tämä näkyy parhaiten. Eli pumppu tekee "liian lämmintä" vettä vähän aikaa ja sitten taas jonkun aikaa "liian kylmää" ollessaan pois päältä. Jos ajatellaan, että pyyntilämpötilan piirtää käppyrää ja menolämpötila omaa käppyräänsä niin integraali on siis näiden kahden käppyrän väliin jäävä pinta-ala. Idea on siis se, että jos lyhyen aikaa menolämpötila on merkittävästi suurempi kuin pyynti niin integraali täyttyy tuossa ajassa. Vastaavasti jos lepojaksolla meno on vain vähän alle pyynnin niin pinta-alaa käppyröiden välille kertyy hitaasti, jolloin lepojaksosta tulee pitkä. Jos taas lepojaksolla menolämpö on merkittävästi pienempi kuin pyynti niin lepojaksosta tulee lyhyt.
Esim. itselläni on talossa niin paljon varaavaa massaa, että paluulämpötila ei pitkänkään käyntijakson aikana nouse juurikaan. Silloin myöskään menolämpötila ei nouse, jolloin käyntijakson pituuden määrää aikalailla se, kuinka lämpimät rakenteet olivat suhteessa pyyntiin kun lämmitys aloitettiin. Voisi tavallaan sanoa, että talo kuluttaa paljon, koska paluulämpö ei nouse. Toisaalta voisi myös sanoa, että talon lämmitys toimii hyvällä hyötysuhteella, koska paluulämpötila ei juurikaan nouse, jolloin myöskin menoveden lämpötila voidaan pitää matalana. Eli energiaa saadaan siirrettyä suuria määriä ilman, että joudutaan ajamaan kiertoon kuumaa vettä (vrt. patterilämmitys).
Esim. tänään kompura lähti käyntiin 4:21 ja sammui 11:25. Tuossa tosin oli vähän erikoistapaus kyseessä, koska lämpötila tippui juuri sopivasti -19C -> -20C, jolloin pyynti nousee 26C -> 27C. Paluu oli käyntijakson alussa 22C ja meno nousi nopeasti arvoon 27C. Koska meno ja pyynti oli samat niin integraali junnasi paikallaan ja jaksosta tuli pitkä. 4:55 kohdalla paluu oli noussut arvoon 23C ja 9:42 kohdalla meno nousi arvoon 28C, jolloin vasta integraali alkoi pienentyä. Paluu pysyi jakson loppuun arvossa 23C.
Tuossa siis hyvä esimerkki miksi olen hieman kateellinen Niben ohjauslogiikalle kun siinä ymmärtääkseni käytetään kymmenyksiä laskennassa. Danfossilla (ja kai myös Thermialla) ohjaus tapahtuu asteen resoluutiolla, joka ääritapauksissa aiheuttaa tuollaisia ilmiöitä. Matalaenergiatalolle sopiva loiva käyrä hankaloittaa myös omassa tapauksessani asioita. Pyynti vaihtuu vain seitsemän ulkolämpötilan asteen välein ja hyppää sitten heti kokonaisen asteen ylöspäin.
Tuon pitkän käyntijakson seurauksena vesiautomaatin letku sitten taas jäätyi.
Täytyy nyt varmaan luovuttaa tämän pakkasjakson osalta sen kanssa ja asentaa suosioilla sinne sulanapitokaapeli kunhan jaksaa...
Sitten taas mikä nyt on iso kulutus talolle...? Mulla meni esim. 2.2.2012 MLP:lle 31kWh kun vuorokauden keskilämpötila oli pumpun oman anturin mukaan -20C. Mukana oli vajaa tunti käyttöveden tekoa. Talossa ei asuta vielä eli ei ollut hukkalämmönlähteitä lämppäämässä.
Mitä noihin LTO:n energiamääriin tulee niin eiköhän suurin ero painovoimaisiin ilmanvaihtoihin tule siinä, että koneellisella ilmanvaihdolla ilmamäärät ovat tyypillisesti paljon suurempia, jolloin myöskin mahdollinen hävikki ilman LTO:ta voi olla melkoinen. Laskennallisesti se kuitenkin esim. Poppiksen tapauksessa selittää tuon ylimääräisen 4kW tehontarpeen täysin. Lisäksi uusissa taloissa johtumisen kautta tapahtuva hävikki on sen verran pientä, että esim. LTO:n puuttumisesta aiheutuva hävikki on merkittävä prosentuaalisesti vaikka se ei kilowattitunteina mitattuna välttämättä olisikaan suurensuuri. Kuten Poppis tuossa katselikin, että eipä se sähkölasku nyt niin pahalta näytä... Ei kuitenkaan kannata tuudittautua siihen, että laskennalliset kulutukset sun muut tehontarpeet välttämättä oikeasti toteutuisivat. Omasta kokemuksesta kuitenkin näyttäisi siltä, että jos kulutus eroaa uudistalossa merkittävästi laskennallisesta niin kyllä jotain on pielessä.
