Kulutus

[Pete1000]

Mulla Thermia DiplomatDuo 8 kuluttaa lämpimän veden teossa  ~ 2,8 - 3 Kwh ja lämmitys -moodissa ~ 1,9 - 2,2 Kwh

...joten arvailusi 1,3 - 1,4 Kwh kulutuksesta lienee liian alhainen.

[Timppa26]

...joten arvailusi 1,3 - 1,4 Kwh kulutuksesta lienee liian alhainen.

Tuollaisen lukeman antoivat Nibeltä kun kysyin, pumppu mulla 6kW.
Tarkka lukema taisi olla 1,29 ja toinen luku oli 1,4 paikkeilla.

[Roori]

Mulla Thermia DiplomatDuo 8 kuluttaa lämpimän veden teossa  ~ 2,8 - 3 Kwh ja lämmitys -moodissa ~ 1,9 - 2,2 Kwh

...joten arvailusi 1,3 - 1,4 Kwh kulutuksesta lienee liian alhainen.

Tarkoitat varmaan kW, mutta tosiaa Timppa26 arvot lienevät ne datalehden alakanttiin pyöristetyt ihanneoloissa pyörivän kompuran...

[Timppa26]

Tarkoitat varmaan kW, mutta tosiaa Timppa26 arvot lienevät ne datalehden alakanttiin pyöristetyt ihanneoloissa pyörivän kompuran...

Arvo kysytty Nibelta ja lienee minimikulutus. Sähkömittari pitäisi hankkia niin sais oikean tehonkulutuksen. Ei kait se kuiteskaan yli 1,8 ole missään tilanteessa 6 kW pumpulla  :-/

[tomppeli]

Tarkoitat varmaan kW, mutta tosiaa Timppa26 arvot lienevät ne datalehden alakanttiin pyöristetyt ihanneoloissa pyörivän kompuran...

Arvo kysytty Nibelta ja lienee minimikulutus. Sähkömittari pitäisi hankkia niin sais oikean tehonkulutuksen. Ei kait se kuiteskaan yli 1,8 ole missään tilanteessa 6 kW pumpulla  :-/

Ottoteho ja hyötysuhde riippuvat siitä, kuinka lämmintä vettä pumpulla tuotetaan, joko lämmitysvettä tai käyttövettä.
Yli +50 lämpöistä vettä tuotetaan yleensä alle COP 3, joka tarkoittaisi silloin silloin että jos pumppu tuottaa 6kW, joka jaetaan 3:lla, olisi ottoteho 2kW.
Ainoa varma tapa selvittää asia on hankkia oma kWh -mittari laitetta varten.

Lisäksi NIBE ei ota huomioon kiertopumppujen ottotehoa COP arvoja ilmoittaessaan.
Lainaus NIBEn sivuilta: http://www.nibe.fi/Tuotteet/Maalampopumput/Tuotevalikoima/NIBE-F1245/

* Standardin EN 255 mukaan keruu sisään 0°C / menovesi +35°C. Kiertovesipumppujen tehontarvetta ei oteta huomioon.
** Standardin EN 255 mukaan keruu sisään 0°C / menovesi +50°C. Kiertovesipumppujen tehontarvetta ei oteta huomioon.

[Jim]

Tarkoitat varmaan kW, mutta tosiaa Timppa26 arvot lienevät ne datalehden alakanttiin pyöristetyt ihanneoloissa pyörivän kompuran...

Arvo kysytty Nibelta ja lienee minimikulutus. Sähkömittari pitäisi hankkia niin sais oikean tehonkulutuksen. Ei kait se kuiteskaan yli 1,8 ole missään tilanteessa 6 kW pumpulla  :-/

Nibe 1245 8kw pumpussa ilmoitettu arvot n.1,7kw ja käytännön olosuhteissa mittarin takana tsekkailtuna  (1,9) 2-2,3 kw

[Timppa26]

Nibe 1245 8kw pumpussa ilmoitettu arvot n.1,7kw ja käytännön olosuhteissa mittarin takana tsekkailtuna  (1,9) 2-2,3 kw

2 kW ottoteho, 8 kW anto, vastaa arvoa 4 cop.
Vastaavasti 6 kW kone ottaisi 1,5kW. Lähden siitä oman pumpun kulutuslaskelmassa.
300 euroa en raaski laittaa pumpun erilliseen kulutusmittariin.
Tuollaisen hinnan sähköasentajani ilmoitti.  

[Jim]

Nibe 1245 8kw pumpussa ilmoitettu arvot n.1,7kw ja käytännön olosuhteissa mittarin takana tsekkailtuna  (1,9) 2-2,3 kw

2 kW ottoteho, 8 kW anto, vastaa arvoa 4 cop.
Vastaavasti 6 kW kone ottaisi 1,5kW. Lähden siitä oman pumpun kulutuslaskelmassa.
300 euroa en raaski laittaa pumpun erilliseen kulutusmittariin.
Tuollaisen hinnan sähköasentajani ilmoitti.  

Tarkistin viimeisiltä päiviltä, kiertopumppujen tehojen säädön jälkeen ja tasan 2kw näyttäisi nyt. (Itselläni käytetty mittari maksoi 10 €. Sähkötöiden hinta n. 340€, mutta siihen kytkettiin 6:n voimakaapeli molemisa päisä, ryhmäkeskus, kwh mittari, uuden maalämpökopin kaikki sähköt yms sälää = 7h työtä. Työhinta 48€/h alv.23%)

[Matias]

Nibe 1245 8kw pumpussa ilmoitettu arvot n.1,7kw ja käytännön olosuhteissa mittarin takana tsekkailtuna  (1,9) 2-2,3 kw

Yleensä valmistajat ilmoittaa otto- ja antotehot sellaisissa olosuhteissa että pumpulle maasta tai lämpökaivosta tulevan keruuliuoksen lämpötila on nolla astetta (0C).
Ainakin vanhemmassa lämpöpumpussa otto- ja antoteho muuttuu sen mukaan mikä on tuon pumpulle tulevan lämmönkeruuliuoksen lämpötila.
Jos on plussan puolelle niin otto- ja antoteho suurenee ja vastaavasti jos keruuliuos on miinuksella niin otto- ja antoteho pienenee.

Mulla Ekowellissa maapiiristä tulevan keruuliuoksen lämpötila on nyt +2C ,pumpun ottoteho on 3,1kw ja antoteho 9,6kw.

Viime kesänä keruuliuos lämpeni lähes 15 asteiseksi niin silloin pumpun ottoteho oli 4,5kw ja antoteho meni yli 12 kw.

[Timppa26]

Ainakin vanhemmassa lämpöpumpussa otto- ja antoteho muuttuu sen mukaan mikä on tuon pumpulle tulevan lämmönkeruuliuoksen lämpötila.
Jos on plussan puolelle niin otto- ja antoteho suurenee ja vastaavasti jos keruuliuos on miinuksella niin otto- ja antoteho pienenee.

Vähän nurinkurista kun kesällä kaivon ollessa lämpimämpi, ottaa/antaa enemmän kuin talvella, jolloin tehoja tarttis enemmän?

[seppaant]

Vähän nurinkurista kun kesällä kaivon ollessa lämpimämpi, ottaa/antaa enemmän kuin talvella, jolloin tehoja tarttis enemmän?

Tämä on puhdasta termodynamiikkaa, mikä taas perustuu luonnonlakeihin, joita ei edes insinööri pysty muuttamaan.

ATS

[Timppa26]

Vähän nurinkurista kun kesällä kaivon ollessa lämpimämpi, ottaa/antaa enemmän kuin talvella, jolloin tehoja tarttis enemmän?

Tämä on puhdasta termodynamiikkaa, mikä taas perustuu luonnonlakeihin, joita ei edes insinööri pysty muuttamaan.

ATS

Niinpä. Onko mitään luonnonkonstia millä saisin kaivosta tulevaa litkua viileämmäksi. Tulee nyt 3.6 asteisena. Hidastin pumpun nopeutta hieman, mutta se ei kait laske tulevan lämpötilaa. Tai no, haitanneeko tuo "lämmin litku" yhtään mitään?

[tomppeli]

Niinpä. Onko mitään luonnonkonstia millä saisin kaivosta tulevaa litkua viileämmäksi. Tulee nyt 3.6 asteisena. Hidastin pumpun nopeutta hieman, mutta se ei kait laske tulevan lämpötilaa. Tai no, haitanneeko tuo "lämmin litku" yhtään mitään?

Hyvä, että kaivosta tulee "lämmin litku". 3,6 C on hyvä lukema. Kyllä se sitten talvipakkasilla siitä laskee. Toivottavasti ei kovin pajoa.
Kaivon lämpötila laskee hiukan noin kolmen ensimmäisen käyttövuoden aikana.  Sitten vähitellen lämpö-olohteet vakiintuvat kaivon ympärillä kallioperässä.

Mitä korkeampi maasta tulevan liuoksen lämpötila, sitä parempi hyötysuhde lämpöpumpulla.
Yleensä ei kannata laskea maakiertopumpun tehoa. Lämmöntuoton hyötysuhde huononee siitäkin.

[Timppa26]

Hyvä, että kaivosta tulee "lämmin litku". 3,6 C on hyvä lukema. Kyllä se sitten talvipakkasilla siitä laskee. Toivottavasti ei kovin pajoa.
Kaivon lämpötila laskee hiukan noin kolmen ensimmäisen käyttövuoden aikana.  Sitten vähitellen lämpö-olohteet vakiintuvat kaivon ympärillä kallioperässä.

Mitä korkeampi maasta tulevan liuoksen lämpötila, sitä parempi hyötysuhde lämpöpumpulla.
Yleensä ei kannata laskea maakiertopumpun tehoa. Lämmöntuoton hyötysuhde huononee siitäkin.

Seurasin nyt eka kertaa pumpun vieressä sen koko lämmityssyklin ajan, 28min. Keruu sisään (BT10) oli alussa tuo 3.6 mutta laski loppua kohden ollen käynnin lopussa "vain" +1.9.  Normaalia tuollainen lasku käynnin aikana?
Tuo nopeuden säätö III->II saattoi vaikuttaa tuohon ja huomasin että dT ei ainakaan suurentunut, ollen lopuksi 2.2. Taidankin vääntää sen takaisin maksiminopeuteen.

[jukka87]

itellä kone kuluttaa 2-3 Kw enempi vrk, kun mitä kone ilmoittaa. eli jos mittari näyttää, että vrk on kulunnu 18 kw sähköä niin kompressorin käyntiaika saattaa olla vain 7h vrk. Nibe lupaa, että 10 kw pumppu kuluttaa 2.15 kw kun vesi on alle 35c. tunneilla laskettuna pumppu on kuluttanu vain 15 kw ja sähkömittari näyttää 18 kw vrk. Eli jos laskette tuntien mukaa niin lisäkkää siihe pari kw lisää niin ootte lähempänä totuutta.

[jukka87]

ja LITKUN lämpötilalla ei oo periaatteessa mitää väliä onko se +5 ta 0 kuha on 2-5 erotus menon ja paluun välillä!! ei vaikuta hyötysuhteeseen milläänlailla. Ajatelkaa se homma mielummin näin, että kun kone käy niin se tuottaa voittoa

[tomppeli]

ja LITKUN lämpötilalla ei oo periaatteessa mitää väliä onko se +5 ta 0 kuha on 2-5 erotus menon ja paluun välillä!! ei vaikuta hyötysuhteeseen milläänlailla. Ajatelkaa se homma mielummin näin, että kun kone käy niin se tuottaa voittoa

Katso kompressorivalmistajien sivuilta.
Siellä väitetään ihan muuta.
"Oppia on ikä kaikki."
[size=18]Hyvää Joulua Sinulle "jukka87".. ja kaikille muillekin Foorumilaisille![/size]

[Timppa26]

Joulukuussa kompuran käyttötunnit 308, josta käyttövettä 87 tuntia.
Kulutusmittarin puuttuessa arvioin keskimääräisen tehonkulutuksen 6kW pumpulle 1,7 kW. (Teoriassa nibe ilmoittaa 1,3...1,4.)
-> 523 kWh
-> 25 Wh/vrk/m3 (talossa 650 m3)

Sähköä meni 1100, eli aika tasan lämmitys + talous.
Ei paha talvikuukaudeksi, vaikkakin leuto kuu olikin.

Laittelen jonnekin uudenvuodenyön logista käyrää (jos osaan).

[senior heatpump]

27,4 Wh/m3/joulukuu 2011. Talo lattialämmityksellä, 180 m2 / 500 m3. 76Wh/d/m2. Thermia Diplomat Optimum 8kw.

[Ihanpihalla]

Joulukuussa kompuran käyttötunnit 308, josta käyttövettä 87 tuntia.
Kulutusmittarin puuttuessa arvioin keskimääräisen tehonkulutuksen 6kW pumpulle 1,7 kW. (Teoriassa nibe ilmoittaa 1,3...1,4.)
-> 523 kWh
-> 25 Wh/vrk/m3 (talossa 650 m3)

Sähköä meni 1100, .

Meillä vastaavat luvut (samalla pumpulla):
-kompuran käyttötunnit 178 tuntia, josta käyttövettä 61 tuntia (lämmitystä siten 117 tuntia).
-km kulutus: 303kWh ja 25,65 Wh/vrk/m3 (talossa 381 kuutiota).
-sähköä meni 880.

[Timppa26]

Meillä vastaavat luvut (samalla pumpulla):
-kompuran käyttötunnit 178 tuntia, josta käyttövettä 61 tuntia (lämmitystä siten 117 tuntia).
-km kulutus: 303kWh ja 25,65 Wh/vrk/m3 (talossa 381 kuutiota).
-sähköä meni 880.

Uskomattoman pienellä käyttöasteella olet selvinnyt, noin 25%.
Lämmitätkö betonia/pattereita myös jollain varalämmönlähteellä?  

Lämmitysjakson lopussa sulla pakosta paluulämpötila pyynnin tasolla jopa yli, koska täytyy huiliaikakin venyä kohtuu pitkäksi, vähintään kahteen tuntiin?

Milläs asetuksilla tuollaisiin arvoihin päästään samalla pumpulla, F1226 6kW?

[tollotes]

Maalämpö päällä syyskuun alusta. Mielesräni joulukuussa etenkin meni liikaa sähköä, ottaen huomioon lämpimät kelit. Kyseessä 4 h talous, varmaankin keskimääräistä vedenkäyttöä. Alla pumpun viemät kilowatit. Lämpönä keskimäärin n.20astetta.

SYYSKUU, 295
LOKAKUU, 541
MARRASKUU, 623
JOULUKUU, 808

[kylmis]

Kyllä tuo 808kWh joulukuussa aika paljolta kuulostaa, siis pelkälle pumpulle. Onko sulla vastukset säädetty siten että eivät mene päälle ennen tiettyä ulkolämpötilaa?

Mulla vei oma Nibe joulukuussa 360kWh, tosin on lattialämmitys, mutta kämppä on rapiat 200m2.

[tollotes]

Pitänee vielä tarkistaa, mielestäni on pois kytkettynä ja eipä sen kyllä vielä olisi pitänyt paljoa ruveta raksuttamaan. Ei tuo patteri vs. Lattia kyllä noin paljon eroa tee, kyllä säädöissä on jotain metsässä. Löytyisiköhän rakentavia ajatuksia muita?

[seppaant]

SYYSKUU, 295
LOKAKUU, 541
MARRASKUU, 623
JOULUKUU, 808

Jos energiankulutus korjataan lämmitystarveluvulla, niin ei tuossa ole mitään epäloogisuutta.
Lasketaan kuukausittainen OEK (OminaisEnerkianKulutus)
=Wh/m2/Lämmtarvluku
Saadaan
Loka     541000/368/130 = 11,3
Marras  623000/455/130 = 10,5
Joulu    808000/536/130 = 11,6

Tämä pätee vain varsinaisella lämmityskaudella, koska kesällä suurin osa energiasta menee käyttöveden lämmittämiseen ja siksi lukemissa ei ole mitään tolkkua.

Itselläni on samankokoinen patteritalo ja lukema on hieman alle 10

1970-1980 lukujen patteritaloissa kymmenen paikkeilla oleva luku on ihan hyvä.
Lukemaan tietenkin vaikuttaa asujaimisto ja muutkin energian käyttötottumukset mutta samassa talossa lukeman ei paljoakaan pitäisi kuukausittain muuttua varsinaisella lämmityskaudella.

ATS

[tollotes]

OK. Tuo 10 tavoitetaso siis ok. Pistin juuri USB tikun myllyn kylkeen niin saa huomiseen mennessä käyntidataa lisää. Vuodelle laskettu tavoitekulutus n. 8000kwh, ryhdyin vain ihmettelemään, että jos samaa tahtia nousee kulutus ja iskisi oikein kylmät talvikuut niin  tavoite ryhtyy näyttämään epärealistiselta.

[hoohöö]

Mulla tuli joulukuussa 318 käyntituntia 1145-10:iin, siitä käyttöveden osuus 53 tuntia eli lämmitykseen 265 tuntia, KWh:ha se lienee luokkaa 700kwh. 217m2 lämmintä huoneistoalaa ja korkeaa tilaa, oulun tienoolla.

[justus01]

Joulukuun tilastot:
Talo: (108m2(h-a) vm.2008/2009)
- Sähkön kokonaiskulutus 1034 kWh (32.3 kWh/vrk)
- Käyttösähkö 602 kWh (19,7 kWh/vrk)
- MLP 405 kWh (12,7 kWh/vrk)
- Veden kulutus 8,8 m3
- Puunkulutus: 50-60 kiloa koivuklapia saunanpesässä
- Keskilämpötila -0,5c

Viimeisen 12 kuukauden kokonaiskulutus 9430 kWh, josta MLP:n osuus 3622 kWh.

Kulutushistoriaa (kWh/vrk):
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?action=dlattach;topic=8141.0;attach=27068

[tollotes]

Kylläpä se vahvistuu käsitys, että säädöissä on kyllä jotain pielessä. Kyllä siinä 15-20% on ylimääräistä, noin suurinpiirtein?!

Nyt näyttää tammikuulle siirryttäessä ja pakkasen hieman kiristyessä kulutus nousevan aivan kohtuuttoman paljon.

[hoohöö]

Kylläpä se vahvistuu käsitys, että säädöissä on kyllä jotain pielessä. Kyllä siinä 15-20% on ylimääräistä, noin suurinpiirtein?!

Nyt näyttää tammikuulle siirryttäessä ja pakkasen hieman kiristyessä kulutus nousevan aivan kohtuuttoman paljon.

tokkopa säädöissä vika ellei sitten sisälämpötila ole epänormaalin korkea, jos taas pumppu pitää sisälämpötilan ns. normaaleissa lukemissa luokkaa +21 astetta tuolla kulutuksella niin ehkä parempi alkaa tutkimaan mihin se lämpö karkaa?
Milloin talo on rakennettu?

[tollotes]

Voit hyvin olla oikeassa, ikkunoiden tiivistäminen on ollut jo pitempään mielessä ja voi olla eräs syy, että miksi tuota enrgiaa menee. Vanha taloa, 1960-luvun alkupuolelta ja suuret, kaksinkertaiset ikkunat. Tuo homma pitää nyt seuraavaksi pähkinöidä myöskin, mutta USB logista saadaan kyllä koneen tiedotkin ja nekin tutkitaan. Kiitoksia yksinkertaisesta, mutta herättelevästä ajatuksesta.

Kylläpä se vahvistuu käsitys, että säädöissä on kyllä jotain pielessä. Kyllä siinä 15-20% on ylimääräistä, noin suurinpiirtein?!

Nyt näyttää tammikuulle siirryttäessä ja pakkasen hieman kiristyessä kulutus nousevan aivan kohtuuttoman paljon.

tokkopa säädöissä vika ellei sitten sisälämpötila ole epänormaalin korkea, jos taas pumppu pitää sisälämpötilan ns. normaaleissa lukemissa luokkaa +21 astetta tuolla kulutuksella niin ehkä parempi alkaa tutkimaan mihin se lämpö karkaa?
Milloin talo on rakennettu?

[kkuukkeli]

Offtopic, mutta pakko mainita. Jos jollakin on pumpun sähkönkulutusta mittaamassa vanha kiekkomittari, kannattaa sen lukemat tarkistaa. Nimim. mittarin vaihdattanut.
 
Muutenkin pelkkiä kilowattilukemia on minusta turha vertailla, vaan vertailuun kannattaa käyttää jotain muuta tapaa. Esim tässäkin ketjussa mainittu, lämmitystarvelukuun perustuva vertailu antaa jo jotain pohjaa.

[tollotes]

No juu, kyllä se kilowattien vertailu aika luonnollista on, kun niistä loppujen lopuksi maksetaan.

Vanha kiekkomittari on, mutta kyllä se varmaankin oikein näyttää, kun vertaan talon muuhun sähkönkulutukseen, joka on pitkään ollut varsin vakioisella tasolla. Siis varsinaisesta päämittarista katsoen.

[riku]

Joulukuun tilastot "Raksaajaa"peesaten

Talo 200m2 + talli 56m2 vm2008/2009
-Kaikki sähkö 1038kWh
-Veden kulutus 9m3
-Puusauna meilläkin
-Keskilämpötila 0,8
-Vuoden 2011 kokonaiskulutus 9664kWh

Olen kyllä tyytyväinen maalämpöön!!!!

[tollotes]

Auttakaapa nyt  miestä mäessä datan purkamisen suhteen ja kertokaa mitä USB login tuottamat otsikot tarkoittavat. Data löytyy osoiteesta:

http://dl.dropbox.com/u/53584780/Nibe%20F1145%20logi.txt

Suoraakin voi mahdollisia ongelmia kommentoida, jos silmään pistää...

[tollotes]

Kysymys siis on, että mitä nämä ovat paikallista murretta käyttäen ja selkokielellä:

BT1 Outdoor BT1 Mean BT2 BT3 BT10 BT11 Calc Supply GM Alarm RELAYS PCA BASE BT12 BT14 BT17 Tot.Int.Add Prio BT6

[Timppa26]

Kysymys siis on, että mitä nämä ovat paikallista murretta käyttäen ja selkokielellä:

BT1 Outdoor=ulkolämpötila BT1 Mean=keski ulkolämpötila BT2=lämpöjohdon meno BT3=lämpöjohdon paluu BT10=keruupiirin meno BT11=keruupiirin paluu Calc Supply GM Alarm RELAYS PCA BASE BT12 BT14 BT17 Tot.Int.Add Prio BT6

Nuo muut ei niin tärkeitä  

[Remppareiska]

BT1 Mean                        ulkolämpötila
BT2                                 menolämpötila (lämmityksen kiertovesi)
BT3                                 paluu  _{"   "}
BT10                               lämmönkeruu paluu
BT11                               lämmönkeruu meno
Calc Supply                     pyyntö lämpötila
GM                                 asteminuutit
Alarm                             hälytys
RELAYS PCA BASE           releen tila(lämmitys kierto-/lämminvesi jne)
BT12                                
BT14
BT17
Tot.Int.Add                     Tais olla huoneenlämpötila
Prio                                Käyttötilan priorisointi, lämmitys/käyttövesi/...
BT6                                käyttöveden tulolämpötila

Jos haluat etsiä jotain Niben manuaalista, niin tallenna ohjekirja Niben sivuilta http://www.nibeonline.com/pdf/431030-1.pdf ja käytä hakua.

[tollotes]

Kiitos. Jatkan tyhmien kysymysten sarjaa.

http://dl.dropbox.com/u/53584780/Nibe%20F1145%20logi.txt

Väittäisi ulkolämpötilan olleen lähes -30 astetta. Pitääkö tuota tulkita va miten on. Todellisuudessa lienee 3 astetta ollut lähellä.

Miten tuosta pumpun käyntiajat saa selville.

[tollotes]

Vai onkos toi niin, ettei tunne pilkkua ollenkaan??

Mitäs noista nyt kannattaisi laskea, että pääsisi vähän jäljille pumpun toiminnasta?