Kulutus

[seppaant]

Suoraakin voi mahdollisia ongelmia kommentoida, jos silmään pistää...

Mikäli oikein tulkitsin noita trendejä niin menoveden pyynti on lähes 50C.
Tämä jo osaltaan selittää huonoa hyötysuhdetta ja suurta kulutusta.
Onko pattereissa termostaatit? Onhan ne avattu täysin ja säätö toimii pelkästään käyrän ohjaamana?
Muuten trendit näytti hyviltä.
Onko aiemmin lämmitetty öljyllä?
Paljonko öljyä kului vuodessa?

ATS

[seppaant]

Vai onkos toi niin, ettei tunne pilkkua ollenkaan??

Ylimpänä rivinä on "Divisors" 10 tarkoittaa että luku pitää jakaa kymmenellä.
ATS

[tollotes]

Kyllä pattereihin vaihdettiin uudet termostaatit maalämmön laitoin yhteydessä ja ovat kaikki niin auki kuin olla voi. Öljyä kului n. 2500litraa. Tämä on aika tuntumalla nyt heitetty.

Suoraakin voi mahdollisia ongelmia kommentoida, jos silmään pistää...

Mikäli oikein tulkitsin noita trendejä niin menoveden pyynti on lähes 50C.
Tämä jo osaltaan selittää huonoa hyötysuhdetta ja suurta kulutusta.
Onko pattereissa termostaatit? Onhan ne avattu täysin ja säätö toimii pelkästään käyrän ohjaamana?
Muuten trendit näytti hyviltä.
Onko aiemmin lämmitetty öljyllä?
Paljonko öljyä kului vuodessa?

ATS

[Ihanpihalla]

Meillä vastaavat luvut (samalla pumpulla):
-kompuran käyttötunnit 178 tuntia, josta käyttövettä 61 tuntia (lämmitystä siten 117 tuntia).
-km kulutus: 303kWh ja 25,65 Wh/vrk/m3 (talossa 381 kuutiota).
-sähköä meni 880.

Uskomattoman pienellä käyttöasteella olet selvinnyt, noin 25%.
Lämmitätkö betonia/pattereita myös jollain varalämmönlähteellä?  

Lämmitysjakson lopussa sulla pakosta paluulämpötila pyynnin tasolla jopa yli, koska täytyy huiliaikakin venyä kohtuu pitkäksi, vähintään kahteen tuntiin?

Milläs asetuksilla tuollaisiin arvoihin päästään samalla pumpulla, F1226 6kW?

Meillä on puurakenteiset lattiat, paitsi eteisessä ja kylpytiloissa, joissa on valu ja laatoitus. Lisälämmönlähteenä on olohuoneessa takka jossa on talvikierto. Lattialämmitykseen kuuluu huonekohtaiset termostaatit.

Tällaisia asetuksia meillä on pumpulla:
Asteminuutit -130 (kuunvaihteessa muutin ne -140 ja katsotaan miten vaikuttaa). Tarkoituksena on hakea sopivanpituista käyntijaksoa kompressorille.
Lämpökäyränä on käyrä nro 4. Käyrän muutos 0 C:ssa on +1 C.
Pienin menolämpötila on 26 C.
Satuin tuonne pumpun viereen juuri kun sen käyntijakso alkoi. Seurasin lämmönkeruun tulo- ja menolämpötiloja, ne asettuivat 5,2 ja 2,1 C:n paikkeille. Lämpötilaero on noin 3,1 C. Lämmitysveden kierron meno- ja paluulämpötilat oli 30,8 C ja 24,6 C. Lämpötilaero siis noin 6,4 C. Ulkolämpötila on nyt 0 C. Pumppu kävi nyt n. 33 min. Liekö tuo sopiva käynnin pituus?

[hoohöö]

Kiitos. Jatkan tyhmien kysymysten sarjaa.

http://dl.dropbox.com/u/53584780/Nibe%20F1145%20logi.txt

Väittäisi ulkolämpötilan olleen lähes -30 astetta. Pitääkö tuota tulkita va miten on. Todellisuudessa lienee 3 astetta ollut lähellä.

Miten tuosta pumpun käyntiajat saa selville.

Käyntiajan saa helposti kun katsoo "RELAYS" sarakkeen arvoa ja kulunutta aikaa (sinulla onkin logitus minuutin välein eli yksi rivi vastaa yhtä minuuttia ajassa); Relays arvo 7 tarkoittaa että lämmitys on päällä ja 15 että lämmittää käyttövettä, 2 taas tarkoittaa sitä että laite vain kierrättää vettä lämmityspiirissä mutta kompura ei käy.
Äkkiä katsottuna näyttäisi siis että sinulla on asteminuutteina noin -60 mikä on OK patteritalolle, käyntiaika -3 asteen pakkasessa noin 50 minuttia per jakso ja huiliaika noin 20 minuuttia per jakso, eli kompura kävi noin 70% ajasta.
"Tot.Int.Add" kertoo lisävastuksen käytön ja se on sinulla 0 tässä logissa.
Laskennallinen (pyydetty) lämpötila näyttää olevan 49,5 astetta 3 asteen pakkasella, ja laitteesi jaksaa/ehtii nostaa 50 minuutin käyntijakson aikana lämmitysmenon lämpötilan noin 55 asteeseen eli vielä on vähän reserviä tehossa mutta lisävastusta tarvinnet kun pakkanen tuosta vielä kiristyy, riippuen lämpökäyrästä eli kuinka kuumaa vettä sinne pattereihin halutaaan esim. -15 asteen pakkasella.

[Seagear]

Suoraakin voi mahdollisia ongelmia kommentoida, jos silmään pistää...

Itsellenikin patterivettä lämmittävänä pistää silmään tuo korkeahko menoveden lämpötila joka huonontaa COPpia kuten mainittu. Jos tuota alimmaista riviä katsoo niin menoveden lämpötila -0,2 asteessa on ollut 52,2 astetta. Meillä pyynti 0 asteessa on 38 astetta ja viime talvena vielä öljyllä lämmittäessä se oli -27 asteessa 57 astetta. Tuohon menoveden lämpötilan alentamiseen ei taida auttaa kuin pattereiden vaihto/lukumäärän lisääminen.

Muiltakin pumpuilta löytyy varmasti dataa aiheesta mutta oheisesta linkistä löytyy Danfossin ilmoittama kuvaaja menoveden lämpötila vs. COP (esim. sivulta 11).

http://heating.danfoss.com/PCMPDF/DHP-H_technical_paper_VFBMC402_EN.pdf

[seppaant]

Nyt olen analysoinut näitä trendejä

Valitettavasti ei hyvältä näytä


1) Keruu
Dt = 4C On hyvä arvo, mutta jos liuospumpussa on varaa niin voisi lisästä vähän virtausta.
Keruulta tulo 0C ja meno -4C on vähän alakanttiin.
Mistä lämpö otetaan? Merestäkö? Hämmästyttää kun lämpötila ei juurikaan laske pitkänkään käyntijakson aikana.

2) Lämmönjaon menolämpötila
Jos jo parin asteen pakkasella on menoveden pyynti melkein 50C, niin patterien mitoitus ei sovi maalämmölle.
Jos öljyä on kulunut vain n. 2500 l/vuosi, niin talon lämmönkulutus on kohtuullinen vain patterit ovat alamittaiset maalämmölle.

Menovesi max 54 - 55 C. Tämähän alkaa olla jo ilman vastuksia lämpöpumpun äärirajoilla.

3) Käyntiaikasuhde
Kuvasta olen laskenut n. 7 h ajalta käynti- ja seisajat.
Pumppu on käynyt 78% ja seisonut 22% ajasta.
78% käyntiaika parin asteen pakkasella tarkoittaa sitä, että pumppu käy koko ajan jo -10C pakkasella. Tosin käyttää varmaankin jo aiemmin vastuksia johtuen korkeasta menoveden lämpötilasta.
Suurin syy tähän huonoon ennusteeseen on tuo tolkuttoman korkea menoveden lämpötila ja siitä johtuva huono hyötysuhde.

ATS

[Timppa26]

Käyntiajan saa helposti kun katsoo "RELAYS" sarakkeen arvoa ja kulunutta aikaa (sinulla onkin logitus minuutin välein eli yksi rivi vastaa yhtä minuuttia ajassa); Relays arvo 7 tarkoittaa että lämmitys on päällä ja 15 että lämmittää käyttövettä, 2 taas tarkoittaa sitä että laite vain kierrättää vettä lämmityspiirissä mutta kompura ei käy.
"Tot.Int.Add" kertoo lisävastuksen käytön ja se on sinulla 0 tässä logissa.

Tuli tuosta mieleen että vois tallentaa tikulle minuutin välein
kuukausi kerrallaan (kuukausi yhteen tiedostoon) dataa.
Rivejä kertyisi kuukaudessa 43200 kpl, kyllähän ne exceliin hyvin mahtuu.
Excelin kaavoja ja makroja tekemällä (taitoa löytyy  ) saisi tehtyä hyödyllisen datakäsittelyn,
mm. montako minuuttia tehty k-vettä,lämmitystä, lämpötilaerot,asteminuutit jne.

Voi kunpa olisi myllyssä 2 usb paikkaa niin toinen olisi kuukausi kiinni
ja toista käyttäis lyhyempiin testauksiin.
Onhan siinä toinenkin liitin vieressä, ei kuiteskaan normi usb väylä.

[tollotes]

Ensinnäkin erittäin isot kiitokset avustaneille. Tässähän on olemassa sellainen vaara, että oppii asioita!!

Talossa on erittäin vanhat patterit, joita ei ole huuhdottu, eikä vaihdettu. Olisikohan se ryhdyttävä harkitsemaan remonttia niiden suhteen tai mahdollisesti ensin säätömahdollisuudet käytettävä? Mitäs konkarit suosittaisitte?

[Timppa26]

1) Keruu
Dt = 4C On hyvä arvo, mutta jos liuospumpussa on varaa niin voisi lisästä vähän virtausta.
Keruulta tulo 0C ja meno -4C on vähän alakanttiin.

Meinaatko seppaant että keruupiirin virtausnopeutta nostamalla pumpusta tuleva litku olisi lämpimämpää?
Jos, niin perusteletko.
Jostain luin/kuulin että virtausta hidastamalla saisi litkun lämpöisempän, siksi
että se ehtii lämmetä enemmän ollessan kauemmin maan alla.

[justus01]

1) Keruu
Dt = 4C On hyvä arvo, mutta jos liuospumpussa on varaa niin voisi lisästä vähän virtausta.
Keruulta tulo 0C ja meno -4C on vähän alakanttiin.

Meinaatko seppaant että keruupiirin virtausnopeutta nostamalla pumpusta tuleva litku olisi lämpimämpää?

Seppaant meinaa, että dT 3:lla pumpun hyötysuhde on todennäköisesti hieman parempi kuin dT 4:llä.
Eli -0,5/-3,5 parempi kuin 0/-4.

[Xargo]

Mistä lämpö otetaan? Merestäkö? Hämmästyttää kun lämpötila ei juurikaan laske pitkänkään käyntijakson aikana.

Voisiko tuossa olla kyse siitä, että keruuputkien ympärille kertyy jäätä, joka luovuttaa voimakkaasti energiaa keruunesteeseen ja se ei siksi mene pakkasen puolelle. Lepojakson aikana taas jäätä ympäröivä vesi sulattaa sen ja käyntijakson alkaessa taas homma alkaa alusta.

Vai oliko tämä maapiirillä? Siellähän tuo on tunnettu ilmiö, mutta en näe syytä miksi ei voisi kaivossa/vesistössäkin tapahtua.

[justus01]

Talossa on erittäin vanhat patterit, joita ei ole huuhdottu, eikä vaihdettu. Olisikohan se ryhdyttävä harkitsemaan remonttia niiden suhteen tai mahdollisesti ensin säätömahdollisuudet käytettävä? Mitäs konkarit suosittaisitte?

En ole erityisemmin perillä siitä kuinka suuria vaikutuksia patteriverkon säädöillä ja huuhteluilla olisi mahdollista saada aikaan, mutta olettaisin että ei paljoakaan. Virtaus verkossa on ainakin riittävä lämpötilaerosta (dT 6c) pääteltynä.

Olisin sitä mieltä, että pattereiden vaihtoa sekä jonkilaista eristysprojektia kannattaisia alkaa suunnittelemaan. Ilman lisälämmöneristystä tai muuta vastaavaa ei tuo pumppu jaksa ilman vastusta lämmittää taloa uusillakaan pattereille -10c..-15c kelejä kovimmalla pakkasilla.

Tietysti ensi hätiin tilapäisparannukseksi nykyistä patteriverkostoa voi kokeilla säätää, mikäli patterit eivät lämpene tasaisesti kauttaaltaa lämpimiksi/kuumiksi.

[tollotes]

Ehkä suurimmat patterit menee vaihtoon ainakin, voispa olla koko pakettikin. Kiitoksia tosiaan noista arvioista, hieno palsta!!

[Seagear]

Ehkä suurimmat patterit menee vaihtoon ainakin, voispa olla koko pakettikin. Kiitoksia tosiaan noista arvioista, hieno palsta!!

Pattereiden vaihto töineen ei kylläkään välttämättä ole ihan edullisimmasta päästä olevaa hommaa. Itse laitoin ex-pannuhuoneeseen jälkeenpäin pumpun kaveriksi 450x600 mm kaksilehtisen patterin ja pesuhuoneeseen vanhan 1-lehtisen tilalle 2-lehtisen 500x1200 mm patterin. Patterit itsessään olivat kohtuuhintaisia (yht. 235 €, http://kauppa.taloon.com/PublishedService?file=&pageID=3&action=view&groupID=4204&OpenGroups=4204 ), mutta putkiliike rokotti kiitettävästi kahden patterin ASENNUKSESTA kun en tuollaiseen pikkuhommaan ymmärtänyt pyytää tarjousta. Oma arvio kustannuksista oli 350 €.

- 7h työtä, á 44 €/h
- auton kuluveloitus 2 x 30 €
- kupariputkea 3 metriä
- komposiittiputkea 5 metriä (täysi kanki)
- putkiliittimiä
- putkikäyriä
- ruuveja
- muttereita
- kannakkeita
- nippeleitä
- nappeleita
- namiskuukkeleita
- sälää
- roipetta.
---------------------------------------------------------------
Yht. 863 €  

Komposiittiputki, 2h työtä ja yksi auton km-veloitus kuului tosin toiseen hommaan eli yksi vuotava puristusliitin piti vaihtaa ja sitä varten putkarin piti tulla toisena päivänä uudestaan.

[justus01]

OK. Tuo 10 tavoitetaso siis ok. Pistin juuri USB tikun myllyn kylkeen niin saa huomiseen mennessä käyntidataa lisää. Vuodelle laskettu tavoitekulutus n. 8000kwh, ryhdyin vain ihmettelemään, että jos samaa tahtia nousee kulutus ja iskisi oikein kylmät talvikuut niin  tavoite ryhtyy näyttämään epärealistiselta.

Paljonko oli kulutus öljyn/sähkön/puun kulutus ennen maalämpöön siirtymistä?

8000 kWh kulutusennusteen perusteella on ilmeisesti ollut tarkoituskin lämmittää taloa kovemmilla pakkasilla vastuksella, vai kuinka?
8000 kWh vuosikulutus 8 kW pumpulla tarkoittaisi suurinpiirtein 4000 kompressorituntia vuodessa. Käyttöaste noin 45% (ilman vastusta), kun tavallisemmin se lienee jossakin 20-30% välillä. Aika reilusti tarkoituksella alimitoitettu pumppu...

Ihan uteliaisuuttaan kiinnostaisi tietää minkälainen keruupiiri? Putket kaivossa, pellossa, meressä? Kuinka pitkästi?
Hyvältä sen energian antokyky vaikuttaisi loggauksiesi perusteella ainakin tähän aikaan vuodesta.

[tollotes]

Tuo tavoitetaso on siis LVI firman arvioima taso, eikä minulla ollut ainakaan ajatusta siitä, että pyrittäisi käyttämään vastuksia paljoa tai oikeastaan juuri lainkaan. Itse asiassa pitäisi olla varaa vielä isommankin tilan lämmitykseen, jos nyt kylmää tilaa väännetään myöhemmin lämpimäksi.

Porakaivo siis on meillä, 160 metriä syvä.

[hoohöö]

Maksimi teho tuossa 8kw pumpussa lienee ihan passeli 130m2 taloon ja ainakaan pätkäkäyntiä ei pitäisi ilmetä...
mutta maksimi menovedenlämpötila voi tuottaa ongelmia ja siksi vastukset varmaan lähtee päälle tuossa kun pakkaset kiristyy, katsoppa Tollotes varsin sieltä pumpun asetuksista lämpökäyrää mitä se näyttää kun siirrät kursorin sinne -20 asteeseen?

Itsellä tuli vuodessa tunteja nibe 1145-10:iin jotain 3800 josta käyttöveden osuus oli noin 600h, mikäli nyt oikein muistan mutta maksimimeno lattialämmitystalossamme on siinä 40 astetta käyrän mukaan kun pakkanen menee sinne -30 asteeseen ja alle, ja vähän tuntuu siltä että ei se 10kw pumppu juuri sitä lämpimämmäksi sitä menovettä jaksaisi kuumeentakkaan niillä 30 asteen pakkasilla..meidän talossa siis

[justus01]

Maksimi teho tuossa 8kw pumpussa lienee ihan passeli 130m2 taloon ja ainakaan pätkäkäyntiä ei pitäisi ilmetä...
mutta maksimi menovedenlämpötila voi tuottaa ongelmia ja siksi vastukset varmaan lähtee päälle tuossa kun pakkaset kiristyy,

Jos talo vaatii lämmitysteho 4.5-5kW -3c asteen pakkasella, niin -20c kelillä lämmitystehon tarve on jo noin 10-11kW. Ei auta vaikka olisi lattialämmitys.[size=10] (4.5-5kW laskettu Niben ilmoittaman tehon 6,9 kW(0/50) ja käyttöasteen (75%) perusteella)[/size]

60-luvun alkupuolen talossa voi olla eristykset hyvinkin heikolla tasolla. Tyyliin sahan- ja kutterinpurua, sanomalehtiä, käytettyjä kalsareita....(omin silmin nähtyä).

[tollotes]

Nyt ei ole tässä niitä suunnitellulaskelmia käsillä, kyllä niissä voipi olla mahdollisesti lisäenergian käyttöä pikkusen mukana. Tarkistan, kun pääsen käsiksi. Ehkäpä tuo arvio 8000kwh silti voisi olla kohtuullisen lähellä. Ei nyt silti poista sitä, etteikö varmasti tuolla patterirempalla saisi lisätehoa.

[seppaant]

1) Keruu
Dt = 4C On hyvä arvo, mutta jos liuospumpussa on varaa niin voisi lisästä vähän virtausta.
Keruulta tulo 0C ja meno -4C on vähän alakanttiin.

Meinaatko seppaant että keruupiirin virtausnopeutta nostamalla pumpusta tuleva litku olisi lämpimämpää?
Jos, niin perusteletko.
Jostain luin/kuulin että virtausta hidastamalla saisi litkun lämpöisempän, siksi
että se ehtii lämmetä enemmän ollessan kauemmin maan alla.

Minulla itsellä on lauhdutus (menoveden) lämpötilalla
 35C keruun Dt = 3,3C
 55C keruun Dt = 2,4C
Keruun Dt pienenee 0,9C lauhdutuslämpötilan noustessa 20C (35->55C)

Nyt "tollotes'lla" on Dt 4C lauhdutuslämpötilalla 50C.
Jos lauhdutuslämpötila (menovesi) olisi 35C olisi lämmönkeruun Dt jo lähes 5C
Lämmönkeruun Dt:n tavoitearvo on n. 3C+/-1C
Tällä perustelen, että Dt on parisen astetta tavoitearvoa korkeampi.

Menoveden lämpötilalla 50C pitäisi keruun Dt olla 2 - 3 C.

Keruupiirin virtauksen lisääminen lisää höyrystimen höyrystyskykyä ja täten lämpöpumpun antoteho kasvaa. Tätähän "tollotes" tarvitsee.

ATS

[Timppa26]

[
Minulla itsellä on lauhdutus (menoveden) lämpötilalla
 35C keruun Dt = 3,3C
 55C keruun Dt = 2,4C
Keruun Dt pienenee 0,9C lauhdutuslämpötilan noustessa 20C (35->55C)

Nyt "tollotes'lla" on Dt 4C lauhdutuslämpötilalla 50C.
Jos lauhdutuslämpötila (menovesi) olisi 35C olisi lämmönkeruun Dt jo lähes 5C
Lämmönkeruun Dt:n tavoitearvo on n. 3C+/-1C
Tällä perustelen, että Dt on parisen astetta tavoitearvoa korkeampi.

Menoveden lämpötilalla 50C pitäisi keruun Dt olla 2 - 3 C.

Keruupiirin virtauksen lisääminen lisää höyrystimen höyrystyskykyä ja täten lämpöpumpun antoteho kasvaa. Tätähän "tollotes" tarvitsee.

ATS

Nyt ymmärrän mitä tarkoitit.
Mulla on lauhdutuslämpötilalla 27 (tämänhetkinen näillä keleillä) keruun dT 2,5 ast ja kun tehdään käyttövettä se pienenee entisestään tuonne 1,5 paikkeille.
Minun tapauksessa pitäisi ehkä dT:tä saada hivenen suuremmaksi. Ja sehän käy jos lasken nopeutta mutta tällöin virtauksen pienentyessä heikkenee hyötysuhde.
Eli olen matalan keruu dT:n vanki ja siihen on tyytyminen  :-/

[tollotes]

Missä valikossa liuospumpun virtausta voi säätää? Mikä arvo ok? Jatkan tyhmien kysymysten linjalla?

[Timppa26]

Missä valikossa liuospumpun virtausta voi säätää? Mikä arvo ok? Jatkan tyhmien kysymysten linjalla?

Riippuu mallista.
Itselläni 1226, jossa säätö manuaalinen 3-asentoinen pumpun kyljestä.
Ainakin 1245 mallissa säätö huoltovalikosta.

[kkuukkeli]

No juu, kyllä se kilowattien vertailu aika luonnollista on, kun niistä loppujen lopuksi maksetaan.

Vanha kiekkomittari on, mutta kyllä se varmaankin oikein näyttää, kun vertaan talon muuhun sähkönkulutukseen, joka on pitkään ollut varsin vakioisella tasolla. Siis varsinaisesta päämittarista katsoen.

Hyvä jos kiekkomittarisi näyttää oikein. Kiekkomittareiden omistajien kannattaa kuitenkin tarkistaa, että kiekko pyörii muulloinkin kuin kompuran käydessä.

Ostin itse aikoinaan paikalliselta energiayhtiöltä edellisenä vuonna käytöstä poistetun ja kuntotarkastetun kiekkomittarin pumppua varten, mutta jossain vaiheessa huomasin että kiekko ei pyörikään koko ajan. Heitto taisi olla luokkaa 20-30% todelliseen kulutukseen.

[justus01]

Yhteenveto "oireista":
- Pieni dT keruupiirissä
- Korkea menoveden lämpötila
- Korkea käyttöaste

Ehkä talon lämmitystarve -3c kelillä ei olekaan 4.5-5kW...

Yllämainitut oireet voivat mielestäni johtua myös MLP:n viasta. Jos tehot ovat syystä tai toisesta hukassa, niin keruupiirin dT on pieni ja patteriverkon vedenlämpötila pitää nostaa korkeaksi, koska antoteho ja hyötysuhde ovat heikko. Vai mitä mieltä ovat foorumin ammattilaiset?

Pumppuvika olisi omistajan näkökulmasta jopa parempi asia. Korjauskulut 0€ eikä pattereita tarvitsisi (välttämättä) uusia. Jos vika onkin pumpussa, niin pattereiden vaihtaminen ei auta asiaa....

Tämä oli vaan tällaista amatöörin ääneen mietiskelyä.

[seppaant]

Yllämainitut oireet voivat mielestäni johtua myös MLP:n viasta. Jos tehot ovat syystä tai toisesta hukassa, niin keruupiirin dT on pieni ja patteriverkon vedenlämpötila pitää nostaa korkeaksi, koska antoteho ja hyötysuhde ovat heikko. Vai mitä mieltä ovat foorumin ammattilaiset?

Minun mielestä "tollotes,n" Nibe toimii olosuhteisiin nähden oikein.

ATS

[Matias]

3) Käyntiaikasuhde
Kuvasta olen laskenut n. 7 h ajalta käynti- ja seisajat.
Pumppu on käynyt 78% ja seisonut 22% ajasta.

Mahtaakohan tuossa patteriverkon kiertopumppu pysähtyä kun kompressori pysähtyy?
Tai sitten joku patteri on erityisen kylmässä paikassa?
Tuossa ´seppaantin´ trendissä meno- ja paluuvesi jäähtyy aika vauhdilla kun kompressori pysähtyy.
Suunnilleen 10 astetta 10 minuutissa.

edit: Siis hystereesi on nyt jotain 12-14 astetta.Jos patteriverkossa kiertäisi jatkuvasti vesi esim 5 asteen hystereesillä niin menoveden lämpötilaa voisi jonkin verran alentaa vaikkei patterien keskilämpötila muutu

[tollotes]

Epäilykset patteriverkon ongelmista lisääntyivät. Kaikki termostaatit täysin auki, samassa huoneessa toinen patteri kuuma ja toinen lähes viileä. Myös muissa huoneissa selkeitä eroja, joten olisin taipuvainen ainakin tällä hetkellä uskomaan, että ongelmat piilevät nyt muualla kuin pumpussa. Login löin raksuttamaan taas.

Onpa kiva huomata, että on tällaisia palstoja ja erittäin avuliaita kanssaihmisiä. Jospa joskus näissä asioissa itsekkin osaisi kanssalämmittäviä auttaa.

[jukka87]

Epäilykset patteriverkon ongelmista lisääntyivät. Kaikki termostaatit täysin auki, samassa huoneessa toinen patteri kuuma ja toinen lähes viileä. Myös muissa huoneissa selkeitä eroja, joten olisin taipuvainen ainakin tällä hetkellä uskomaan, että ongelmat piilevät nyt muualla kuin pumpussa. Login löin raksuttamaan taas.

ookko kahtonu ettei se patterin tinni oo jäänny jumiin? naputtele pikkasen siitä tinnin läheltä jos se sattuis tulemaan ulos ja voi laittaa myös vähä öljyä sinne jos siltä tuntuu.

ja mittarin voi tarkistaa kyllä toimiiko se silloin kun pumppu ei käy niin ihan siitä valostta mikä vilkkuu mittarissa jos ei vilku ollenkaa niin sittte se ei toimi tai sitte sähkön kulutusta ei oo ollenkaa

tuntuu jotenki siltä et, ihmiset jolla on lattialämmitys niin luulee että pattereissa pitäis kiertää myös max 40 asteinen vesi. 70% taloista joissa on patterilämmitys niin 0 kelillä menovesi on luokkaa 35-45 ja -20 pakkasella joillaki voi olla pahimmillaa 65 ja joillaki 45. riippuu niin talosta!! ettei siiitä kannata alkaa panikoimaa jos 0 kelillä menee yli 40 asteista vettä
Itellä on patterilämmitys 0 kelillä 34-38 asteista vettä menee kiertoo ja kulutus oli tasan 2 kk 950 kwh. ei minusta kovinkaa paljon vaikka ei kovinkaa kylmä oo ollu.

[saimaanranta]

Ettei olisi patteriverkostossa ilmaa?. Oireet hiukan menee sinne,kun toinen on lämmin ja toinen haalea patteri. Tai sitten ovat tukkeessa..

[tollotes]

Patterit ilmattu ja pumppua säädetty. Tulokset nähtävillä osoitteessa:

http://dl.dropbox.com/u/53584780/Nibe%20F1145%20logi_s%C3%A4%C3%A4detty.txt

Aika paljon parempaan, jos nyt jotain ymmärrän itse. Suurinpiirtein samoissa pakkanen kuin oli aiemmalla jaksolla, vajaan asteen ero. LJ meno laskenut keskimääräisesti lähes 9 astetta. En ole noita käyntijaksoja ehtinyt vielä laskemaan, kun tuo Excelin käyttö on vähän hitaanlaista.

http://dl.dropbox.com/u/53584780/Vertailuluvut%20ennen%20ja%20j%C3%A4lkeen%20s%C3%A4%C3%A4d%C3%B6n.xlsx

Pari patteria toimii selkeästi heikosti, siellä voisi olla vaihdon tarvetta uudempaan ja tehokkaampaan. Miten näette tilanteen konkarit.

[jukka87]

en jaksaa lukee noita aikasempia tekstejä, niin mikä oli onkelma?

[jukka87]

jaa aika vähä aikaa pumppu seisoo. paljolla sulla on pumpun kiertovesipumppu? ja mun mielestä asteminuutit saa melkee tuplata jos vaa kämpässä pysyy lämpö suht tasasena.

[tollotes]

Tuplasin asteminuutit, hyvä kokeilla, kun pakkanenkin sopivasti kiristymässä.

[hoohöö]

Patterit ilmattu ja pumppua säädetty. Tulokset nähtävillä osoitteessa:

http://dl.dropbox.com/u/53584780/Nibe%20F1145%20logi_s%C3%A4%C3%A4detty.txt

Aika paljon parempaan, jos nyt jotain ymmärrän itse. Suurinpiirtein samoissa pakkanen kuin oli aiemmalla jaksolla, vajaan asteen ero. LJ meno laskenut keskimääräisesti lähes 9 astetta. En ole noita käyntijaksoja ehtinyt vielä laskemaan, kun tuo Excelin käyttö on vähän hitaanlaista.

http://dl.dropbox.com/u/53584780/Vertailuluvut%20ennen%20ja%20j%C3%A4lkeen%20s%C3%A4%C3%A4d%C3%B6n.xlsx

Pari patteria toimii selkeästi heikosti, siellä voisi olla vaihdon tarvetta uudempaan ja tehokkaampaan. Miten näette tilanteen konkarit.

pysyykö sisälämpötila tuolla uudella lämpökäyrä asetuksella passelina? Jos pysyy niin hyvä.
asteminuutteja ei varmaan kärsi paljon mennä pudottamaan ilman että   vaikutusta huomaa talossa

[kylmis]

Tuplasin asteminuutit, hyvä kokeilla, kun pakkanenkin sopivasti kiristymässä.

Kahlasin joitakin vanhoja viestejä läpi mutten enää onnistunut löytämään sinun järjestelmän kuvausta. Oliko niin että sinulla on pelkästään käyttövedelle oma varaaja, mutta ei patterikierrolle? Lämmitysveden lämpötilaa voisi laskea hiukan hankkimallaa ns. matalalämpöpatterit, mutta epäilen ettei tuo ole suurin ongelma, vaan se että pumppu on reilusti osatehoinen.

Mainitsit, että karkea arvio öljynkulutukselle on ollut 2500l/vuosi. Tuo tarkoittaisi sellaiset 20000 - 25000 kWh/vuosi + takkapuut.

Heitän tähän karkean arvion millainen talosi energiantarve voisi noiden kertomiesi tietojen valossa olla. Lähinnä tästä selviää yksi laskentatapa, ja viisaammat voivat korjata noita käyntiaikaprosentteja. Lisäksi jos pumppun pitäisi käydä kokoajan nin käytännössä se ei onnistu ja vastuksilla pitää avittaa kun lämpötilat ovat -8C tai alle.

Näyttää että noin -1C tienoilla sinun pumppusi käyntiaika on noin 50% (uusilla säädöillä). Tuosta approksimoiden vuoden aikana vuorokaudet seuraavasti (arvioin jostain säätilastosta nuo vuorokausimäärät oulun alueelle):

Lämpötila alle -8C: 70vrk ja käyntiaika 100% -> pumpun antama energia yhteensä tällä ajalla 13400kWh.

Lämpötila -5 -8C: 20vrk ja käyntiaika 75% -> pumpun antama energia yhteensä tällä ajalla 2800kWh.

Lämpötila +0 - -5C: 60vrk ja käyntiaika n. 50% -> pumpun antama energia yhteensä n. 5800kWh.

Lämpötila +5 - 0C: 70vrk ja käyntiaika n. 35% -> pumpun antama energia n. 4700kWh.

Lämpötila +13 - +5C: 110kpl ja käyntiaika n. 15% -> pumpun antama energia n. 3200kWh

Lämpötila >13C: 35kpl ja käyntiaika n. 10% -> pumpun antama energia 670kWh.

Yhteensä pumpun pitäisi antaa siis n. 30500kWh/vuosi.

[tollotes]

Pakkasta nyt noin 15 astetta ja alkaa pumppu käymään oikaestaan koko ajan, levot on hyvin lyhyitä. Asteminuuttien muutoksella en huomaan olevan ainakaan liian isoa vaikutusta lämmön tasaisuuteen. Patterit eivät kyllä ole kauttaaltaan lämpimiä jokapaikassa, vaikka termarit auki ovatkin. Mielestäni pattereiden tulisi nyt olla jo kokonaan lämpimiä.

[tollotes]

Käyttövedelle on oma varaaja, ei patterikierrolle. Sitä ihmettelen, että vaikka pumppu käy täydellä höyryllä, eivät patterit oli kauttaaltaan lämpiä. Kuvittelisin niiden olevan.

Tuplasin asteminuutit, hyvä kokeilla, kun pakkanenkin sopivasti kiristymässä.

Kahlasin joitakin vanhoja viestejä läpi mutten enää onnistunut löytämään sinun järjestelmän kuvausta. Oliko niin että sinulla on pelkästään käyttövedelle oma varaaja, mutta ei patterikierrolle? Lämmitysveden lämpötilaa voisi laskea hiukan hankkimallaa ns. matalalämpöpatterit, mutta epäilen ettei tuo ole suurin ongelma, vaan se että pumppu on reilusti osatehoinen.

Mainitsit, että karkea arvio öljynkulutukselle on ollut 2500l/vuosi. Tuo tarkoittaisi sellaiset 20000 - 25000 kWh/vuosi + takkapuut.

Heitän tähän karkean arvion millainen talosi energiantarve voisi noiden kertomiesi tietojen valossa olla. Lähinnä tästä selviää yksi laskentatapa, ja viisaammat voivat korjata noita käyntiaikaprosentteja. Lisäksi jos pumppun pitäisi käydä kokoajan nin käytännössä se ei onnistu ja vastuksilla pitää avittaa kun lämpötilat ovat -8C tai alle.

Näyttää että noin -1C tienoilla sinun pumppusi käyntiaika on noin 50% (uusilla säädöillä). Tuosta approksimoiden vuoden aikana vuorokaudet seuraavasti (arvioin jostain säätilastosta nuo vuorokausimäärät oulun alueelle):

Lämpötila alle -8C: 70vrk ja käyntiaika 100% -> pumpun antama energia yhteensä tällä ajalla 13400kWh.

Lämpötila -5 -8C: 20vrk ja käyntiaika 75% -> pumpun antama energia yhteensä tällä ajalla 2800kWh.

Lämpötila +0 - -5C: 60vrk ja käyntiaika n. 50% -> pumpun antama energia yhteensä n. 5800kWh.

Lämpötila +5 - 0C: 70vrk ja käyntiaika n. 35% -> pumpun antama energia n. 4700kWh.

Lämpötila +13 - +5C: 110kpl ja käyntiaika n. 15% -> pumpun antama energia n. 3200kWh

Lämpötila >13C: 35kpl ja käyntiaika n. 10% -> pumpun antama energia 670kWh.

Yhteensä pumpun pitäisi antaa siis n. 30500kWh/vuosi.

[Matias]

Patterit eivät kyllä ole kauttaaltaan lämpimiä jokapaikassa, vaikka termarit auki ovatkin. Mielestäni pattereiden tulisi nyt olla jo kokonaan lämpimiä.

Patterikohtaisia virtauksia on mahdollista säätää myös linjasäätöventtiileillä.Pitäisi löytyä jokaisen patterin alaosasta,kohdasta mistä paluuputki lähtee.Siinä on kuusikulmainen kansiosa jonka alta löytyy kuusiokoloruuvi.Jos alat säätämään niin kannattaa alkuperäissäätö laittaa ylös esim siten että käännä ensin täysin kiinni ja laske montako kierrosta säätöruuvia voi kääntää ennenkuin se on kiinni.Laita tuo luku ylös niin voit tarvittaessa palauttaa alkuperäisen säätöasetuksen.
Tuolla linjasäädöllä haetaan jokaiselle patterille sopiva virtaus että patteri lämpiää alas asti.
Yleisperiaate linjasäädössä on siten että kiertovesipumpusta katsoen kauempana olevissa pattereissa säätöruuvi on enemmän auki kuin lähemmissä pattereissa.Jos patteriverkko on öljylämmityksen jäljiltä niin patterikohtainen perussäätö saattaa olla senkin takia pienellä.
Säätöruuvi toimii siten että myötäpäivään käännettäessä perusssäätö ja virtaus menee pienemmälle (ruuvi kiinnipäin) ja vastapäivään (ruuvia aukipäin) virtaus suurenee.