nibe 1150 "invertteri"

[eekoo]

mites kylmä pellettikattila liittyy tähän? jos pellettiä joskus käytetään vaihtoehtona ML:lle  niin pelletillä lämmitettty vesi ohjataan vipuhanoilla samaan pönttön josta otetaan suihkuvesi... noin mun mielestä..

jos "eteen" laitetaan toinenkin varaajapönttö jolla 35 L kierukka tilavuus esim tuplataan ja VV nostaa molempien pönttöjen lämmön kuteen kymppiin. Tietenkin toinen mahdollisuus olisi Jäspi ulos ja vaikka Nibe  ?PB 500 tilalle , se vaan maksa parisen tonnia, voi olla vaikea saada samaan hintaan...

[Roori]

mites kylmä pellettikattila liittyy tähän? jos pellettiä joskus käytetään vaihtoehtona ML:lle  niin pelletillä lämmitettty vesi ohjataan vipuhanoilla samaan pönttön josta otetaan suihkuvesi... noin mun mielestä..

jos "eteen" laitetaan toinenkin varaajapönttö jolla 35 L kierukka tilavuus esim tuplataan ja VV nostaa molempien pönttöjen lämmön kuteen kymppiin. Tietenkin toinen mahdollisuus olisi Jäspi ulos ja vaikka Nibe  ?PB 500 tilalle , se vaan maksa parisen tonnia, voi olla vaikea saada samaan hintaan...

No se pelletti ei minun mielestä pitäis kuulua ollenkaan, myisin naapurille hyvällä hinnalla, mutta kun sen meinaat jättää niin juohevasti se siihen pitäis saada sitten päälle siihen syteemiin, tai toisaalta kun saat MLP:n kuntoon hävität sen kumminkin 2v kuluttua sen pelletin .
Ne varaajat siten että se Jäspi puskurivaraajaksi (kelluva lauhdutus) lämmityspiiriin+LKV esilämmitys (vaihtoventtiilin asennolle A). Se uusi/toinen varaaja pelkän LKV:n tekoon (vaihtov. asento B). Eli niinku lämmitetään "A" TAI "B", molempia ei voi yhtäaikaa lämmittää.
Sitä minä vielä imehtelen millä sulla on estetty ettei lattioihin mene liian kuumaa vettä, lattialämmitykset kun ei kestä korkeita lämpöjä.
Tuo 2000e on kyllä joku ovh...

[eekoo]

Kattila jossa viimeksi on poltettu pellettiä ( aluksi 50-60 luvuilla klapeja, sitten 70-80-90 luvuilla öljypoltin ja viimeksi papanaa) on vm -54 valurauta högfors eli laitettu taloa rakentaessa, taitaa mlp olla jo vanhanaikaista ja Nibe käytetty loppuun  kun hökvors vielä pelittää, sitä ei ihan pikkusyystä pureta,

Högfors on syöttänyt lattioihin (kin)  jo parikymmentä vuotta kuumempaa kuin mitä mlp pystyy tuottamaan , mutta ollaan rauhallisia, kyllä tämä jotenkin järjestyy nyt kun on monta kokkia myyjän puolelta

[hoohöö]

tuo Roorin ehdotus on minustakin järkevä eli se nykyinen jäspisi puskurivaraajaksi ja käyttöveden esilämmittäjäksi, sitten se niben vaihtoventtiili lisävaruste ja varsinaiseksi käyttöveden varaajaksi joku noista alla mainituista, nuo hintatiedot/tarjoukset siis loppukesästä, itse otin VPB-300 cu koska VPB-300 RST toimitus olisi mennyt lokakuulle, noita kaikkia siis oli LVI- liikkeiden/jälleenmyyjien kautta tarjolla.
Tuo VPA200/300 olis sikäli helppo tapaus että sille näyttäs löytyvän 1150 manuaalista säätöarvot, mutta kokeilemalla löytyy varmasti varaajalle kuin varaajalle (eli tulevan ja palaavan lämmitysveden ero pitäisi olla 8-10 astetta ainakin nibe 1145 asennusohjeen mukaan).

VPA200/300 1390€ (taloon.com oli sama hinta)
VPB-200RST 1000€
VPB-300cu 1550€
VPB-300RST 1500€
VPB-500RST  1970€


VPB-300:ssa on paikat lämpötila-anturille keskellä ja ylhäällä mutta vain sitä keskellä sijaitsevaa anturia käytetään KV- lämmittämisen ohjaukseen, ylhäällä oleva anturi laitettiin minulla paikalleen ihan vain mielenkiinnosta koska halusin nähdä myös varaajan yläosan lämpötilan (nibe 1145:ssa on siihen mahdollisuus koska siinä useampia tuloja ja huoltovalikossa näkyy tiedot sitten kun tulo aktivoitu).

[eekoo]

jos toteutus tehäis niben maahantuojan mukaan niin se olisi 1150 + VPB 500, ymmärtääkseni tuossa 500:ssa ei ole kuin 1 vesitila eli ei mitään puskurisäiliötä. ( tämä on mutua) Uskon  vankasti   1150:n  tehoon että se on niin nopea ettei talo ehdi pahasti jäähtyä kun se lataa yhtäaikaa VVllä vaikka 2 pönttöä , jäspin ja toisen n. samankokoisen yht. jotain 500L max lämpöön, noissa kahdessa pöntössä olisi yht. yli 100 litraa kierukka tuotto ku sen nyt jäspillä on 35L , jäspiin saa Kokkolasta erikois tilauksesta n 60L kierukan ....Jos olen väärässä niin myönnän sen  

[Roori]

jos toteutus tehäis niben maahantuojan mukaan niin se olisi 1150 + VPB 500, ymmärtääkseni tuossa 500:ssa ei ole kuin 1 vesitila eli ei mitään puskurisäiliötä. ( tämä on mutua) Uskon  vankasti   1150:n  tehoon että se on niin nopea ettei talo ehdi pahasti jäähtyä kun se lataa yhtäaikaa VVllä vaikka 2 pönttöä , jäspin ja toisen n. samankokoisen yht. jotain 500L max lämpöön, noissa kahdessa pöntössä olisi yht. yli 100 litraa kierukka tuotto ku sen nyt jäspillä on 35L , jäspiin saa Kokkolasta erikois tilauksesta n 60L kierukan ....Jos olen väärässä niin myönnän sen  

Juu VPB500:ssa on vain yhtä vettä eli sitä hanoista tulevaa kuumaa... 1150 lämmittäisi sen kierukan avulla. Eikä se hanavesi mitään puskurisäiliöö tarvi, puskurisäiliöitä käytetään yleensä MLP:n ja lämmityspiirin välissä (patterit) estämässä patteri napsuntaa ja lämmityskatkoa kun 1150/VV:lla tehdään sitä käyttövettä.

[1150]--------->[Puskuri (jäspi) ]-------->{patterit}--->\
    \<-(P)------------/     \<--------(P)----------------------/

Tuohon tapaan...aika huono kuva, mutta kun tänne ei viitsi alkaa parempaa laittamaan ku se on tunnetusti niin vaikeeta.

Haaveilitko nyt siis laittaa 2 pönttöö pelkästään sille hanaveden puolelle, Jäspi+joku vastaava?

Mitä maksaa 60L kierukka tuohon, asennettuna?

[eekoo]

sen kyllä ymmärrän ettei hanavesi tarvitse puskuria eikä sitä ole kukaan laitamassakaan, eikös roori ja hööhöö tarkoita lämmitysvesi puskuria vai ymmärsinkö väärin? Siis tarkoitin ett eikös 1150 ole niin tehokas että se lämmittää nopeasti kumman tahansa " verkoston" ettei jäähtymista paljoa ehdi toisessa tapahtua. Ja eihän Niben ehdottamassa systeemissäkää 1150+VPB500 ole puskuria ( anteeksi kun toistan edelistä kirjoitustani)
Siis noilla kahdella pöntöllä saisi kierukka tilaksi + 100L. Tämä on siis myyjän ratkaisu joka tuntuu järkeenkäyvältä, Ison kierukan hintaa en tiedä koska tiedän,uskon,luulen,toivon että sen ja muutokset maksaa joku muu kuin minä...

[Roori]

Kyllä siinä tehoja riittää siinä 1150:ssä, mutta lämpöelämistä kerkee kyllä kanssa tapahtumaan...riippuu niin monesta asiasta siinä sun verkossa.

Tyrkyttääkö nibe sitä Jäspiä siihen hanavedentuottoon ja lisäksi vaihtais 60L kierukan siihen?
Eikös tuo VPB500 jo ala riittämään muutenkin jo käyttövesipuolelle?

Tarkistuksen vuoksi...tarkoitatko täällä mitä:?
"Siis noilla kahdella pöntöllä saisi kierukka tilaksi + 100L"
Onko sulle siis kerrottu että tuolla yhdistelmällä saa käyttövesituotoksi 100L/min

Eikä se 60L kierukka taida mikään erikoistuote olla kun tällaiset löytyy Akvalta:
5210120.AKVA LK 35.90kW.160 mm.750 mm.NS 25.35 l/min
0000000.AKVA LK 45.120kW.160 mm.950 mm.NS 20.45 l/min
5210125.AKVA LK 60.150kW.160 mm.1250 mm.NS 25.60 l/min
Eli kaikki samoilla mitoilla muuten mutta pituus muuttuu... siis 35/45/60L/min kierukat, 60L on 500mm pitempi kuin 35L.

[hoohöö]

lainaus;

Siis tarkoitin ett eikös 1150 ole niin tehokas että se lämmittää nopeasti kumman tahansa " verkoston" ettei jäähtymista paljoa ehdi toisessa tapahtua. Ja eihän Niben ehdottamassa systeemissäkää 1150+VPB500 ole puskuria ( anteeksi kun toistan edelistä kirjoitustani)


1145-10 lämmittää VPB-300:sen keskiosan veden lämpötilan normaalisti (ellei siis ole samaan aikaan lämpimän veden kulutusta) noin 20 minuutissa sieltä +45 -> rapiat +50 (jolloin yläosän lämpötila on miltei +55) mutta kun porukkaa suihkussa niin pumppu saattaa jauhaa käyttövettä yli tunninkin putkeen tosin minulla onkin asetettu 100% prioriteetti käyttövedelle, mutta joka tapauksessa kyllä siinä ehtii lämmitysverkoston lämpötila laskemaan etenkin patteritalossa kun laite tekee käyttövettä.
Toinen juttu on se että tuskin edes invertteripumppu tuottaa tasaisen lämmintä vettä lämmitysverkostoon vaan kompura varmasti toimii sykleissä kuten on-off koneissa eli lämmitysverkoston lämpötila vaihtelee koko ajan jossakin rajoissa (ja patterit napsuu) ellei sitten tosiaan ole sitä puskurivaraajaa. Toisaalta jos puskurivarajaa käytetään käyttöveden esilämmittämisen niin sekin voi aiheuttaa lämmitysverkoston lämpötilan vaihtelua joten sikäli parempi hoitaa se käyttäveden teko pelkästään sillä VPB-500:lla, siitä tulee nimensä mukaisesti rapiat 500l suihkulämmintä vettä kun varaajan sisältö +50 astetta eli siis täydessä latingissa.

[eekoo]

tulevalla viikolla tulee korjauspartio laittamaan vaihtovenan ja suurentamaan kierukkatilavuutta, kone käy lähes äänettömästi, ottoteho on vaeltanut 1,5 kwh:n ja nyt kun pakkasta -22, ottoteho oli justäsken 3020W. Käynnistyksiä kaikkineen vajaa kahdessa viikossa 45, siitä saattaa olla osa tehtaan koekäyttöä..? lisäsähkö estetty.
kokonais sähkökulutus on ollut vajaa kahden viikon aikana keskimäärin 95 kwh / vrk, ( 117-85 ) siitä pumpun kulutus oletettavasti 40-50 kwh jos entiseen elämään vertaa,   senkin vois löytää koneelta mutku en vielä osaa..

[eekoo]

Kyllä siinä tehoja riittää siinä 1150:ssä, mutta lämpöelämistä kerkee kyllä kanssa tapahtumaan...riippuu niin monesta asiasta siinä sun verkossa.

Tyrkyttääkö nibe sitä Jäspiä siihen hanavedentuottoon ja lisäksi vaihtais 60L kierukan siihen?
Eikös tuo VPB500 jo ala riittämään muutenkin jo käyttövesipuolelle?

Tarkistuksen vuoksi...tarkoitatko täällä mitä:?
"Siis noilla kahdella pöntöllä saisi kierukka tilaksi + 100L"
Onko sulle siis kerrottu että tuolla yhdistelmällä saa käyttövesituotoksi 100L/min

Eikä se 60L kierukka taida mikään erikoistuote olla kun tällaiset löytyy Akvalta:
5210120.AKVA LK 35.90kW.160 mm.750 mm.NS 25.35 l/min
0000000.AKVA LK 45.120kW.160 mm.950 mm.NS 20.45 l/min
5210125.AKVA LK 60.150kW.160 mm.1250 mm.NS 25.60 l/min
Eli kaikki samoilla mitoilla muuten mutta pituus muuttuu... siis 35/45/60L/min kierukat, 60L on 500mm pitempi kuin 35L.

jäspi on jäämässä paikalleen, siihen vaihdetaan 35 kierukan tilalle 60 L/ min tai mikä tuo mittayksikkö nyt onkaan?, jäspin vierelle tulee toinen pönttö jossa kierukka n.60L /min, nämä kierukat liitettäneen ymmärtääkseni sarjaan.
Sitä en vielä tiedä ett jääkö toinen pönttö puskuriksi patterivedelle mutta se selviää alkuviikosta..

Vbp:tä ei laiteta,  jos tämä uudistettu viritys toimii.

ei tuo 60 kierukka ole mitään avaruustiedettä, jäspiin sopiva läippaviritys vaan piti tehdä...

[Roori]

No joo, jos 2x60L kierukkaa tulee niin jopas alkaa riittäämään, eikä tarvi varmaankaan kovin korkealle edes nostaa pönttöjen lämpötiloja, ei legionellaa, varmaankin ihan ok ratkaisu käyttövedelle.
Jos Pöntötkin tulee sarjaan, niin sillo paluu pumpulle olis mahdollisimmankylymää...

"Ny mää hokasin" kyllä ne varmaankin tulee erikseen sillä vaihtovenalla valitaan, eli toinen puskuriksi+LKV esilämmittimeksi (pidetään menoveden lämmössä) ja toinen käyttövedelle pyhitettynä (pidetään niin kuumana ku tarvis +50C tai jotain).
Kyllä se tuolla jo sitten alkaa pelittää...

Kuinka suuri se uusi pönttö on, onko mallista tietoa?

[hoohöö]

jos vaan kierukat kykenee siinä noin +45-+50 asteisessa kierukoita ympäröivässä vedessä tarpeeksi teidän tarpeisiin lämmintä vettä tuottamaan niin toki tuo jäspin varaaja silloin hommansa hoitaa.
ko. varaajassa lienee anturitasku johon niben lämpötila-anturin voisi sujauttaa?
Jos ei ole niin jonnekkin sinne varaajan eristeiden alle säiliötä vasten se anturi pitää kiinni painaa.
MLP:hän mittaa varaajan lämpötilaa ja pumppu säädetään esim. käynnistymään kun varaajan lämpötila +45 astetta ja sammumaan kun +50, eli nyt olisi tärkeää sitten katsoa mitkä arvot pelaa sinun varaajasi kanssa ja säätää myös kiertovesipumpun nopeus käyttöveden lämmitykselle siten että menevän ja palaavan veden lämpötilaero on se mitä niben ohjeissa mainittu, nibe 1145 tapauksessa 8-10 astetta.
varaajan sisällä vesi kerroksoituu ym. joten riippuen siitä ja anturin paikasta käynnistymis- ja lopettamislämpötila voi siis poiketa niben vakioasetuksista.

[Roori]

jos vaan kierukat kykenee siinä noin +45-+50 asteisessa kierukoita ympäröivässä vedessä tarpeeksi teidän tarpeisiin lämmintä vettä tuottamaan niin toki tuo jäspin varaaja silloin hommansa hoitaa.
ko. varaajassa lienee anturitasku johon niben lämpötila-anturin voisi sujauttaa?
Jos ei ole niin jonnekkin sinne varaajan eristeiden alle säiliötä vasten se anturi pitää kiinni painaa.
MLP:hän mittaa varaajan lämpötilaa ja pumppu säädetään esim. käynnistymään kun varaajan lämpötila +45 astetta ja sammumaan kun +50, eli nyt olisi tärkeää sitten katsoa mitkä arvot pelaa sinun varaajasi kanssa ja säätää myös kiertovesipumpun nopeus käyttöveden lämmitykselle siten että menevän ja palaavan veden lämpötilaero on se mitä niben ohjeissa mainittu, nibe 1145 tapauksessa 8-10 astetta.
varaajan sisällä vesi kerroksoituu ym. joten riippuen siitä ja anturin paikasta käynnistymis- ja lopettamislämpötila voi siis poiketa niben vakioasetuksista.

Ei se jäspi tarvi mitään anturii jos se on puskurina...menovesianturi putkessa riittää.
Täällä on 2x45L kierukat ja riittää ihan on, eikä tarvi kovin lämpöiseksi nostaa varaajaa. eekoolle tulee 2 varaajaa joka on parempi kuin 1 jaettu varaaja, ei käyttövesiosuus sekoitu sinne lämmitykseen.

No hiukan keulitaan asioiden edelle kun ei tiedä kuinka kytketään, mutta on tässä jotain kysymyksen juuria eekoolle työkaluiksi niin voi kyseenalaistaa asioita... ja siten edistää saamisiaan

[hoohöö]

juu ei se puskurivaraaja mitään anturia tarvitsekkaan mutta se varsinainen käyttövedenvaraaja johon siis vaihtoventtiilin kautta pumpulta tulee lämmitysvesi tarvitsee; ko. anturin tietojen perusteella MLP kääntelee vaihtoventtiiliä ja lämmittää siis joko taloa tai käyttövettä tarpeen mukaan. Oletin että se jäspi olisi se varsinainen käyttöveden varaaja koska siinä kuitenkin suht iso vesitilavuus eli ei tarvitsisi MLP:n tuon tuosta olla sitä lämmittämässä. Esim. kesällä kun taloa ei tarvi lämmittää se esilämmitys ei juurikaan sitä käyttövettä ehdi lämmittää vaan sen lämmitys tapahtuu siellä varsinaisessa käyttöveden varaajassa.

[Roori]

Mä vähä eppäilen että noita lattioita taitetaan lämmittää kesälläkin jollain 30C vedellä joten esilämmitystäkin tapahtuu.
Eikä tuosta ny tiedä kumpi pönttö on kumpi, joten pitää oottaa kun kaveri kilauttaa tänne...
Onhan se 270L nyt aika suuri, että kyllä se voi priimarina toimia, toisena vos olla joku 200L, 60L kierukka on jo kummiskii 1250mm pitkä tuon akvan listan mukaan joten siihen nojaten on sillä toisellakin pöntöllä kokoa.
Ans kattoo...

[Roori]

Jokos "eekoo" olet saanut uusia hienoja värkkejä käyttöön?

[eekoo]

perinteisesti asentaja tulee myöhemmin, nyt lupasi tulla ens viiikon tiistaina... itte oon ens ja seuraavan viikon reissus, 8-) 8-) pääsen päivittämään tänne vasta helmikuun toisella viikolla.

[Roori]

perinteisesti asentaja tulee myöhemmin, nyt lupasi tulla ens viiikon tiistaina... itte oon ens ja seuraavan viikon reissus, 8-) 8-) pääsen päivittämään tänne vasta helmikuun toisella viikolla.

Hyvää lomaa sitten vaan, aurinkolasit on ilmeisesti jo varmistettu mukaan...

[eekoo]

kitoos vaan! entisen tyttöystävän ,siis nykyisen vaimon kans HuaHin iin. kyllä kannatti siirtyä mlp.öön, nyt jää rahaa matkailuun  

[sumu]

Olen ehkä päätymässä 1150 + puskuri ja kv varaajay suuniitelman mukaan. Siis öljyltä pois. On järkevää jättää pelleti tai öljy varalle nyt kun ei sähköverkon luotettavuudesta takuita. Agrekaatille vaan tarvittava niin ei tarvi evakkoon.
Kysymys eekoolle; mikä on kiertoon max. lämpötila mitä nyt pakkasilla on tullut eteen? Viittaan aikaisempiin kommentteihin 50-55 asteen maksimista. Tuskin pitää paikkansa. 1150 puhti riittää, no worry.

[eekoo]

dodii, loma pidetty ja mahaa kalialla kasvatettu 8-).  Sumulle: en tiedä mikä on ollut max lämpö kovilla pakkasilla mut lämminta on kuulemma ollut. nyt pakkasta -2 , verkko viilenee alimmillaan 36c ja sit nousee muutamass minuutissa 45:een tuon alarajan saa säädettyä mut ainakin nyt tarkenee ja lattiakin on mukavan lämmin. Käyttövesi lämpiää nyt niin että molemmat pöntöt , alkuperäinen jäspi ja uus joku? vähän pienempi ovat sarjaan kytkettu käyttöveden  osalta ja kiertovesi vaihtovenan kautta  on rinnan molempiin. Siis lämmitys puskuria ei ole mut hyvin pelittää .. teen vielä kellotus testin et kauanko tulee kuumaa mut ainakin  5x suihkulle riittää.
Löysin valikosta kokonais kwh kulutuslukeman. Kompuran käyttämä 4.1 alkaen 1580 ja koko talon lukema 2920
muutama sekava kuva   http://kuvablogi.com/blog/10252/7/

[eekoo]

kiertovesipumpun nopeus pudotettu 100 % sta 50 een, jos kohina vähän pienenisi,vielä lämpenee kauimmaisetkin patterit,  pudotan vieläkin jos kohisee.. lämmitysveden paluun alaraja nostettu, nyt 50c, tulee häiriö jos on alempana.. en tiedä ett vaikuttaako tuohon ulkolämpötila? ... tod näk...

[eekoo]

kiertovesipumpun nopeus pudotettu 100 % sta 50 een, jos kohina vähän pienenisi,vielä lämpenee kauimmaisetkin patterit,  pudotan vieläkin jos kohisee.. lämmitysveden paluun alaraja nostettu, nyt 50c, tulee häiriö jos on alempana.. en tiedä ett vaikuttaako tuohon ulkolämpötila? ... tod näk...

pumpun nopeutta edelleen pudotettu , nyt 30%, alkaa olla kohinat samalla tasolla kuin vanhassa systeemissä , perimmäisetkin patterit toimii.

[eekoo]

Olen ehkä päätymässä 1150 + puskuri ja kv varaajay suuniitelman mukaan. Siis öljyltä pois. On järkevää jättää pelleti tai öljy varalle nyt kun ei sähköverkon luotettavuudesta takuita. Agrekaatille vaan tarvittava niin ei tarvi evakkoon.
Kysymys eekoolle; mikä on kiertoon max. lämpötila mitä nyt pakkasilla on tullut eteen? Viittaan aikaisempiin kommentteihin 50-55 asteen maksimista. Tuskin pitää paikkansa. 1150 puhti riittää, no worry.

nyt pakkasta 12,5c, kiertoon lähtevä vesi 51,1c ja palaava 44,7, kompura ottaa 1650-1800 kwh

[eekoo]

Olen ehkä päätymässä 1150 + puskuri ja kv varaajay suuniitelman mukaan. Siis öljyltä pois. On järkevää jättää pelleti tai öljy varalle nyt kun ei sähköverkon luotettavuudesta takuita. Agrekaatille vaan tarvittava niin ei tarvi evakkoon.
Kysymys eekoolle; mikä on kiertoon max. lämpötila mitä nyt pakkasilla on tullut eteen? Viittaan aikaisempiin kommentteihin 50-55 asteen maksimista. Tuskin pitää paikkansa. 1150 puhti riittää, no worry.

nyt pakkasta 12,5c, kiertoon lähtevä vesi 51,1c ja palaava 44,7, kompura ottaa 1650-1800 kwh

anturi näyttää pakkasta -21, kiertoon lähtee 54-58,7 ja paluu 45-48, kompura ottaa 1650-3500W,    käyttövesivaraus jotai tunnin - kahden välein n 60c ksi. varaus aika n 10-15 min, jona aikana pesuvesi nousee n. 5 c, pesuvesi lämmityksen aikana kompura ottaa 4400 W eli ilmeisesti tapissa? lisä sähkö edelleen estetty.

[sumu]

Hyvä, pelittää kait juuri niinkuin pitääkin ja lämmintä käyttövettä riittää. Siis ainakin tuon 63 astetta saa sieltä ulos, kompuralla.
Mikä on ~tilavuus jäspi + extra varaaja? Kierukoiden kapasiteetti olikin jo mainittu aiemmin.
Jos ymmärsin, sama lämpö menee kiertoon niin pattereille kuin lattialämmitykselle? Kannattaisiko laittaa oma shunttaus lattialämmölle.

[eekoo]

jep, Jäspi on 270 mutta toisen varaajan tilavuudesta en tiedä mut oisko 200?
joo samasta menee lattiaan ja paristoille, lattialämpö on pesutiloissa n.20 m2 ja ruokailu n.15 m2, tilat eri päissä taloa.
en tiedä tuosta eri shunttauksesta, vois olla paree mut loistavasti toimii näinkin..

[eekoo]

talon kokonaiskulutus 53 vrk:n aikana  4.1 alkaen , 26.2 saakka 4327 kwh ( 81,5/vrk) josta mlp kompura 2814 (53 kwh /vrk ) Monen viikon -25 pakkaskausi toivottavasti takana. Lämpö on riittänyt sekä huoneisiin että pesuihin ongelmitta ilman lisä sähköä tai muita apukeinoja. kylmimpinä päivinä pakkasta n 28c, kompura otti 4200 kwh, silloinkin sisälämpö 19-20c. lähtevä n. 55 ja palaava n.48 , maasta +0,6,maahan -2,5
Nyt pakkasta -1, kompura ottaa 1200 kwh, lähtevä 42 ja palaava 37, maasta +1,9, maahan -0,9

[eekoo]

4.1 alkaen kaikki sähkön  kulutus 7568 kwh josta kompura ottanut 3914 , keskimäärin 44 kwh / vrk  ( x n. 0,12 c =5,3 €  vrk  )

[eekoo]

talon kulutus 4.1 alkaen 13232 kwh josta pumpun osuus 5847kwh =30 kwh/vrk
2.6 - 17.7 koko kulutus 1837 kwh josta pumpulle 617kwh = 13,7 kwh/vrk

[mlp2009]

Helmikuusta asti on 1150 + VPA300/200 tuottanut lämmintä taloon ja varastoon. Aikaa ei ole ollut tutustua pumpun saloihin aiemmin, joten säätö on jäänyt lähes perustasoon - muutama muutos on tullut tehtyä. Lämmintä on riittänyt niin lattiaan kuin suihkuihin (4hnkl talous).

Mitenkäs tällaista pumppua pitäisi alkaa säätämään, että saisi parhaan hyödyn irti? Manuaalista kun ei tahdo olla oikein apua..

Nyt asetuksissa:
-lattialämmityksen min asetettu 25 asteeseen (oletus 15 on liian kylmä omaan makuun)
-asteminuutteja säädetty -150, mutta kun asetusta katsoo hetken päästä niin se näyttää jotain ihan muuta (automaattinen säätö vai aika seuraavaan lämmitykseen tai jotain muuta?)
-käyttöveden asetukset säädetty varaajan mukaan (ohjekirjasta suoraan)

Lämmitettävää pinta-alaa sellainen 185m2 talossa ja 43m2 varastossa. Talossa on aktiiviset toimilaitteet jakotukilla (termostaatit säädetty vaihdellen; 19 astetta pienimmillään, 23 suurimmillan - MiniMani mittarin mukaan makkarissa n. 21,8 astetta). Varastossa manuaali säätö tukissa.

[sumu]

Itsellä sama pumppu mutta ei vielä enempää käyttökokemusta, asennettu elokuussa. Säätöjen kanssa ei tarvitse muuta kuin että oikea käyrä. Voihan Nibeltä kysellä. Tsekkasin vain että manuaalin mukaiset perusasetukset kohdallaa.
Laitoin RE10 huoneyksikön, jossa myös l-tila-anturi. Se pitää aika hyvin halutun lämpötilan.
Asteminuuttejahan ei tarvitse muutella muuta kuin jos haluaa nopeasti kompuran päälle tai pois. Eli ei tietenkään voi laittaa jotain haluttua asteminuuttia koska mlp laskee niitä kulloisenkin tulevan tehotarpeen mukaan. Kompressorin käynnistys on -60 asteessa ja sen voi tietty muuttaa.

[justus01]

Helmikuusta asti on 1150 + VPA300/200 tuottanut lämmintä taloon ja varastoon. Aikaa ei ole ollut tutustua pumpun saloihin aiemmin, joten säätö on jäänyt lähes perustasoon - muutama muutos on tullut tehtyä. Lämmintä on riittänyt niin lattiaan kuin suihkuihin (4hnkl talous).

Mitenkäs tällaista pumppua pitäisi alkaa säätämään, että saisi parhaan hyödyn irti? Manuaalista kun ei tahdo olla oikein apua..

Nyt asetuksissa:
-lattialämmityksen min asetettu 25 asteeseen (oletus 15 on liian kylmä omaan makuun)
-asteminuutteja säädetty -150, mutta kun asetusta katsoo hetken päästä niin se näyttää jotain ihan muuta (automaattinen säätö vai aika seuraavaan lämmitykseen tai jotain muuta?)
-käyttöveden asetukset säädetty varaajan mukaan (ohjekirjasta suoraan)

Lämmitettävää pinta-alaa sellainen 185m2 talossa ja 43m2 varastossa. Talossa on aktiiviset toimilaitteet jakotukilla (termostaatit säädetty vaihdellen; 19 astetta pienimmillään, 23 suurimmillan - MiniMani mittarin mukaan makkarissa n. 21,8 astetta). Varastossa manuaali säätö tukissa.

Lämpökäyrä (ja lattialämmitysjakotukit) kannattaa säätää niin, että huonetermostaatteja tarvitsisi mahdollisimman vähän. Asteminuutteja olet ilmeisesti säätänyt väärästä valikosta. Tuo itsestään muuttuva on asteminuuttilaskuri, ei kompressoria ohjaava asteminuuttien raja-arvo.

Kun käyrä (ja jakotukit) on säädetty niin, että huonelämpötilat pysyvät suurinpiirtein sopivana kelin vaihdellessa ilman huonetermostaatteja, niin sitten huonetermostaatit voi asettaa 1-2 astetta ylemmäksi kuin on haluttu huonelämpötila ja huoneyksikköön asetetaan oikeasti haluttu lämpötila.

Tuolla tavalla säädettynä joka paikassa kiertää vesi ja sen oikeasta lämpötilasta pitää lämpökäyrä ja  hyöneyksikkö huolen. Huonetermostaatit rajoittavat lämpötilaa mikäli jossakin huoneessa syystä tai toisesta lähtee lämpötila nousemaan turhan paljon.

Eli säädettävää riittää, jos kiinnostusta ja aikaa löytyy. Toisaalta säädöt voivat olla valmiiksikin kohdalla... Hyvin säädettynä pumpun käynnistykset vähenevät ja pumppu ajaa pienemmällä teholla pidempiä jaksoja, jolloin (toivottavasti) invertteripumpun hyötysuhde on parempi. Rahassa mitattava hyöty todennäköisesti aika olematonta.

Ilmoittaako Nibe invertteripumpulle COP:ja eri tehoilla?
Paljonko on käynnistyksiä kertynyt?

[mlp2009]

Helmikuusta asti on 1150 + VPA300/200 tuottanut lämmintä taloon ja varastoon. Aikaa ei ole ollut tutustua pumpun saloihin aiemmin, joten säätö on jäänyt lähes perustasoon - muutama muutos on tullut tehtyä. Lämmintä on riittänyt niin lattiaan kuin suihkuihin (4hnkl talous).

Mitenkäs tällaista pumppua pitäisi alkaa säätämään, että saisi parhaan hyödyn irti? Manuaalista kun ei tahdo olla oikein apua..

Nyt asetuksissa:
-lattialämmityksen min asetettu 25 asteeseen (oletus 15 on liian kylmä omaan makuun)
-asteminuutteja säädetty -150, mutta kun asetusta katsoo hetken päästä niin se näyttää jotain ihan muuta (automaattinen säätö vai aika seuraavaan lämmitykseen tai jotain muuta?)
-käyttöveden asetukset säädetty varaajan mukaan (ohjekirjasta suoraan)

Lämmitettävää pinta-alaa sellainen 185m2 talossa ja 43m2 varastossa. Talossa on aktiiviset toimilaitteet jakotukilla (termostaatit säädetty vaihdellen; 19 astetta pienimmillään, 23 suurimmillan - MiniMani mittarin mukaan makkarissa n. 21,8 astetta). Varastossa manuaali säätö tukissa.

Lämpökäyrä (ja lattialämmitysjakotukit) kannattaa säätää niin, että huonetermostaatteja tarvitsisi mahdollisimman vähän. Asteminuutteja olet ilmeisesti säätänyt väärästä valikosta. Tuo itsestään muuttuva on asteminuuttilaskuri, ei kompressoria ohjaava asteminuuttien raja-arvo.

Kun käyrä (ja jakotukit) on säädetty niin, että huonelämpötilat pysyvät suurinpiirtein sopivana kelin vaihdellessa ilman huonetermostaatteja, niin sitten huonetermostaatit voi asettaa 1-2 astetta ylemmäksi kuin on haluttu huonelämpötila ja huoneyksikköön asetetaan oikeasti haluttu lämpötila.

Tuolla tavalla säädettynä joka paikassa kiertää vesi ja sen oikeasta lämpötilasta pitää lämpökäyrä ja  hyöneyksikkö huolen. Huonetermostaatit rajoittavat lämpötilaa mikäli jossakin huoneessa syystä tai toisesta lähtee lämpötila nousemaan turhan paljon.

Eli säädettävää riittää, jos kiinnostusta ja aikaa löytyy. Toisaalta säädöt voivat olla valmiiksikin kohdalla... Hyvin säädettynä pumpun käynnistykset vähenevät ja pumppu ajaa pienemmällä teholla pidempiä jaksoja, jolloin (toivottavasti) invertteripumpun hyötysuhde on parempi. Rahassa mitattava hyöty todennäköisesti aika olematonta.

Ilmoittaako Nibe invertteripumpulle COP:ja eri tehoilla?
Paljonko on käynnistyksiä kertynyt?

Yritin etsiä oikeaa paikkaa asteminuuteille, mutta sellaista ei oikein ole. Tai sitten se on merkitty hieman toisella tavalla. Epäilen, että tässä pumpussa ei taida olla tuolle kiinteälle arvolle oikein edes tarvetta.

Huoneyksikköä ei ole pumppuun kytketty ainuttakaan. Huonetermostaatteja:
-alakerta:  4 piirissä toimilaite, 3 piiriä ilman
-yläkerta: 4 piirissä toimilaite, 4 piiriä ilman

Katsoin jakotukin toimilaitteita ja alakerran toimilaitteet ovat käytännössä kiinni. Yläkerrassa kaksi toimilaitetta oli varsin paljon auki ja kaksi käytännössä kiinni. Vaikuttaa siltä, että lattiaan menee turhan lämmintä vettä, jolloin piirit ilman toimilaitteita itseasiassa huolehtii lämmityksestä.

Pitää säätää käsisäädöllä lämpöä alaspäin, että saa toimilaitteet auki paremmin.

En ole nähnyt COPeja Nibeltä tai keltään muultakaan eri tehoille.

Käynnistyskertoja on tullut 2936kpl (6234h 49min) eli 127min/kerta keskimäärin.

[justus01]

Ihan reilun mittaisia käymisjaksoja keskimäärin
Lämmönjako kannattaisi varmaan tasapainottaa, jos avoimet piirit hoitaa melkein koko talon lämmityksen.

Invertteripumppu varmaan säätää kv-pumpun tehoa/virtausta lämmitystehon mukaan. Vai? Muutenhan lämmönvaihtimella lämpötilaero vaihtelisi tehon mukaan aika reilusti (ja hyötysuhde siinä samalla)

[sumu]

Siihen asteminuuttisäätöön pääsee ohjekirjan mukaan, ja sitä raja-arvoa voi muuttaa valikossa 5.5. (on 1150 mallissa). Mitä pienempi arvo, eli miinus arvona isompi, sitä kauemmin hakee kompressorin käynnistystä.
Itsellä patteripiiri ja noin 60 lattialämpöä olohuoneessa. Säädän lattian erikseen ja saan arvot sekä meno- että paluuveden lämmöstä- Pattereille menee mitä mlp tekee, siis sisäyksikön ohjaamana. Kannattaa harkita RE10 (n. 400 €).
Mlp oma kv rittää mutta jos paljon kiertoa, luulen että lisäpumppu tarpeen. Minulla siis kaksi alykästä grundfos alphaa, toinen ottaa 5-10W tehoa, toine (patterit) siinä 25-40 W. Niitä voi kyllä säädellä, jos tarve.

[mlp2009]

Kokeilin laittaa asteminuuttia alaspäin (-120 nyt). Ei nyt vielä ainakaan ole huomannut mitään viilenemis/lämpenemis ilmiötä. Katellaan..

Tiputin minimilämpöä 25 -> 22 asteeseen. Jos vaikka nyt aukeaisi paremmin nuo toimilaitteet :-) Pitää yrittää nostaa tuosta ylöspäin mahdollisimman paljon myöhemmin..

RE10 ei oikein innosta. Hinta on turhan kova, rumakin vielä ja ei ole ihan helppo saada asennettua minnekään paikkaan järkevästi.

Edit: katsoin pumpun kuluttaman energian määrän tähän saakka ja "hieman" on mennyt liikaa. Pumppu käynnistyi 2010-09-10 ja energiaa on kulunut 11230kWh.

[mlp2009]

Pientä viilausta:
-22 astetta min lämpönä on liian vähän. Nyt 24 astetta ja se on rajoilla olla OK tai ei. Tällä lämmöllä pajaan tulee sopiva lämpö (17+ astetta).
-käyrän muutin pykälää alaspäin eli 3:ksi
-rinnakkaissiirtoa piti viritellä useampaankin otteeseen ennen kuin löytyi sopiva eli +1 (aloitin -3:sta)
-varaajan lämpötila-anturi oli hieman huonosti asennettu varaajaan ja kun sen korjasin niin käyttöveden lämpötila näytti ~2 astetta enemmän
-tiputin käyttöveden min arvon 46:een (oli 48) ja max arvon 52 (oli 54 - itseasiassa tiputus on 4 astetta johtuen tuosta anturin asennusvirheestä). Pitää kokeilla näillä arvoilla riittääkö lämmin käyttövesi vai ei. Aiemmin käyttövesi on ollut turhan kuumaa.

Toimilaitteet aukesivat paremmin yläkerrassa ja lämpö on sopiva (~21 astetta). Alakerran kanssa pitää vielä termostaattien kanssa puuhastella..

Vielä ei pysty sanomaan onko näillä muutoksilla ollut mitään vaikutusta sähkön kulutukseen..

[sumu]

Tuohon minimilämpöön liittyen; se on lämpö joka minimissään tulee pumpulta eli esim talvella sen arvolla ei niin väliä, koska joka tapuksessa lykkää sen mitä tarvetta on. Eli siis sitä ei kannata tietenkään laittaa liian ylös mutta jos sen laittaa vaikka 18 asteeseen, ei vaikuta lämmityskaudella. Minulla 20 ast.
Maksimin voi samoin säätää, varmaan lattialämpötalossa luokkaa 40 ast.