nibe 1150 "invertteri"

[mlp2009]

Tuohon minimilämpöön liittyen; se on lämpö joka minimissään tulee pumpulta eli esim talvella sen arvolla ei niin väliä, koska joka tapuksessa lykkää sen mitä tarvetta on. Eli siis sitä ei kannata tietenkään laittaa liian ylös mutta jos sen laittaa vaikka 18 asteeseen, ei vaikuta lämmityskaudella. Minulla 20 ast.
Maksimin voi samoin säätää, varmaan lattialämpötalossa luokkaa 40 ast.

Kokeilin 22 astetta ja laattalattiat olivat kylmät omiin jalkoihin vaikka nyt on jo lämmityskausi päällä. Nyt on 24 astetta ja se on aika OK.

[eekoo]

talon kulutus 4.1 alkaen 13232 kwh josta pumpun osuus 5847kwh =30 kwh/vrk
2.6 - 17.7 koko kulutus 1837 kwh josta pumpulle 617kwh = 13,7 kwh/vrk

Nyt vuosi lämmitelty, koko talon kulutus vuodessa 23780 Kwh, pumpun mittari näyttää  9300 Kwh.. Paljon tai vähän mutt ei oo kädet likaantunu kattilasiivouksissa  

[venttiili]

Laite on asennettu ennen Joulua ja nyt on tarkoitus seurata toimintaa sekä kulutusta vuoden ajan. 

Talon detaljit:
-valmistunut v. -93, 1 1/2-kerroksinen
-villaa seinässä 200mm
-villaa katolla n. 350 mm
-hyvä ikkunat ja ovet
-ilmanvaihdossa lämmöntalteenotto
-talosta n. 35 % lattialämmityksellä, muissa huoneissa patterit
-lämmitysputkisto toteutettu "pexepillä" eli muoviputki
-autotallissa lattialämmitys
-lämmitettäviä asuinneliöitä n. 310 m2, kuutioita n. 970 m3 (talo +20C)
-puolilämmin autotalli n. 55 m2 ja kuutioita n. 175 m3 (autotalli +13C)
-keskimääräinen öljynkulutus 15 vuoden ajalta 3290 l/vuosi
-käyttösähkö keskimäärin n. 7500 kWh/vuosi  (koneet rallaa)

Maalämpöjärjestelmä:
-MLP Nibe Fighter 1150 invertteri
-230m syvä porakaivo d=160 mm, vedenpinta n. 3m maanpinnasta alaspäin (kuiva osuus), tehokasta 227 m
-käyttövesivaraaja 500 l  Jäspi 500 Star (kirjaimia en muista)
-ei puskurivaraajaa
-vaihtoventtiili (varaaja/patteriverkosto) Niben valikko 1.0
-käyttövesivaraajan lämmön yläraja +55C, alaraja +50C.
-autotallin lattialämmityksen ohjaus alashunttauksella (oumanni ohjaa)
-talon lattialämmityksen ohjaus alashunttauksella (niben 2.ohjaus, valikko 3.0)
-muuten patteriverkostoon menee sen lämpöinen vesi kun pumpun käyrä määrää (6-käyrä, 3-ylös)

Menovesi on nyt tällä hetkellä (-4C) +38,3C, paluuvesi +32,9C sekä pumpun tämän hetken kulutus n. 1240 W.  Asteminuutit -36.8.

Joulukuu meni säätöjä hakiessa ja vieläkin asia on hieman kesken.   Seurannan aloitin 1.1.2012.  Tarkoitus on seurata käynnistysten lukumäärää, pumpun kuluttamaa energiaa sekä kokonaiskulutusta.  Laitan tammikuun lopulla tietoa kuluneesta kuukaudesta (kunhan muistan).

Yleisesti kommentteja laitteistosta:  Lämmin käyttövesi riittää nelihenkiselle perheelle hyvin normi saunapäivänä.  Jos samalla laittaa 200l ammeen täyteen vettä, silloin pumppu alkaa lämmittää varaajaa jo käytön aikana.  Tällöinkin vielä lämmin käyttövesi riittää.   Pumppu lämmittää varaajan 40 -> 55C noin 15-20 min. joten melko nopeasti se tapahtuu.  Jäspissä on tehokas kierukka, joka siirtää melkein 100%:sti lämmön kierukasta lämpimään käyttöveteen.  Jäspin kierukan paluuvesi on yleensä n. +0.8 C yli senhetkisen varaajan lämpötilan.  Patteriverkosto ei "pauku" vaikka kierto välillä lakkaakin.  Invertteri käy melkein koko ajan.  Kierrokset laskevat tai nousevat kulutuksen mukaan.  Vaikuttaa toimivalta vempeleeltä.

Eli näillä mennään.  Naapurissa on toinen samanlainen laitteisto, mielenkiinnolla seuraan myös heidän kulutustaan.

[sumu]

Minulla sama pumppu, hieman pienempi kv varaaja ja öljykattilan vesitila puskurina (kierrättää myös 60m2 lattiapiirille kun mlp tekee lämmintä kv). Talo on 40-luvulta, n. 280 m2, ja öljynkulutus oli yli 4000 l / a. Muuten vanhat patterit, paitsi tuo lattilämmitys.
Kulutus asennuksesta 1.8. joulukuun loppuun (5kk) oli n. 3200 kwh mlp:n mittarin mukaan. Tammikuu vie sitten jo enemmän kk keskiarvona.
Kompura ei muuten sammy eli käynnistyksiä ei keräänny talvikeleillä. Syksyn mittaan käynnistyksiä tuli luokkaa 600.
Parasta invertterissä on juuri tuo että se optimoi täsmälleen tarpeen mukaan. Sisälämpö ei juurikaan vaihtele ja keruupiirin tulo/paluu ero pysyy siinä 2,7-3,5 C välillä koko ajan.

[venttiili]

Tammikuun 2012 lukemat:

Kiinteistön sähkön kokonaiskulutus tammikuulta 1771 kWh
MLP sähkön kulutus tammikuulta 964 kWh / 34 kWh/vrk
Käynnistysten lukumäärä 3

Pumpulta saa myös tunnit, mutta niiden kerääminen ei mielestäni ole oleellista. Invertteri käy kuitenkin talvella aina.  Nuo muutamat pysähdykset aiheutuivat menoveden liian matalasta asetusarvosta. Nyt tällähetkellä (-15C) pumpun käyttöaste on 65% ja tehonkulutus 2450 W.  Voisi olettaa, että vuosiennuste 10 000 kWh pumpun osalta alittuu.

[kylmis]

Tammikuun 2012 lukemat:

Kiinteistön sähkön kokonaiskulutus tammikuulta 1771 kWh
MLP sähkön kulutus tammikuulta 964 kWh / 34 kWh/vrk
Käynnistysten lukumäärä 3

Pumpulta saa myös tunnit, mutta niiden kerääminen ei mielestäni ole oleellista. Invertteri käy kuitenkin talvella aina.  Nuo muutamat pysähdykset aiheutuivat menoveden liian matalasta asetusarvosta. Nyt tällähetkellä (-15C) pumpun käyttöaste on 65% ja tehonkulutus 2450 W.  Voisi olettaa, että vuosiennuste 10 000 kWh pumpun osalta alittuu.

Miten kaivo käyttäytyy invertteripumpun kanssa, minkä lämpöistä kaivosta tulee keskimäärin?

[venttiili]

Hyvin oleellinen kysymys.
Kaivo on porattu ylisyväksi.   Laskelmat näyttivät, että 190 m kaivo riittäisi, mutta en uskonut aivan tuota.  Päätin porauttaa sen reilusti ylisyväksi, välttääkseni tuota mahdollista "jäätymis"efektiä.    Eli kaivo on n. 40 m ylisyvä ja vielä niben keruupumppu jaksaa pyörittää nestettä keruupiirissä.
Kävin katsomassa tämän hetkisen tilanteen (-17 C) kusella käydessäni, arvot olivat +0.9 / -2.2 C, eli erotus olisi tuon 3.1 C.  Mitä ole seurannut tuota erotusta, se on pysytellyt hyvin tarkkaan tuossa 3.0 C paikkeilla.  Kierrosohjattu keruupumppu ilmeisesti seuraa kierrosohjattua konetta ja pyrkii optimoimaan virtauksen keruuputkistossa siten, että ero pysyy siinä kolmessa asteessa.  Nyt kun pakkaset pysyvät ilmeisen pitkään alhaalla, seurailen miten tuo meno ja tulo käyttäytyvät.  Laittelen siitä tänne topikkiin väliaikatietoja.

[kylmis]

 arvot olivat +0.9 / -2.2 C, eli erotus olisi tuon 3.1 C.  Mitä ole seurannut tuota erotusta, se on pysytellyt hyvin tarkkaan tuossa 3.0 C paikkeilla.  Kierrosohjattu keruupumppu ilmeisesti seuraa kierrosohjattua konetta ja pyrkii optimoimaan virtauksen keruuputkistossa siten, että ero pysyy siinä kolmessa asteessa.

Fiksu systeemi kyllä, tuskin tuo sinun kaivo kovin helposti jäähän meneekään noin reilulla kaivolla. Jos kaivo olisi alimittainen riski tietysti voisi olla että keruunestettä pyörittettäisiin liian hitaasti ja näin kaivosta otettava energia jäisi pieneksi.

[venttiili]

Pakkasia pitelee oikein kunnolla.  Nyt ulkomittari näyttää -23 C, huomenna pitäisi olla vielä kylmempää.
Kaivon (sisään/ulos) nesteen lämpötilat ovat nyt +0.2/-3.3.  Ero ei ole pysynyt jostain syystä siinä kolmessa asteessa, hivuttautuu vähän yli jostain syystä.

[Ipe]

Vaikuttaa ihan pätevältä laitteelta tuon invertteri. Näitä lukiessani jäi vähän "näpelöimään" ettei tullu laitettua tommosta. No, jos joskus reilun 10 vuoden päästä sitten...  

[sumu]

Näyttää että kaivoilta tuleva ei mene kovin paljoa miinukselle. Nyt kun ollut -25 - -29 astetta, niin pysyttelee -0,1 ja +0,2 välillä, mutta tulo/paluu ero ei enää ole sitä 3-3,5 asteen luokkaa vaan 4-4,5.
Sen kyllä näkee että kaivoissa on vesi varmaan luokkaa 3-4 astetta koska kun ajaa asteminuutit ylös, eli kompura pysähtyy, niin lioslämpä noin 2,5 astetta.
Nyt piti laittaa 3 kw lisävastus mukaan peliin, 6kW kait mahdollinen.

[eekoo]

pakkasia on pidellyt viikon verran, kylmin 31 , koko ajan alle 24c. kolme pv sitten huomattiin talon kylmenevän, kylmimmillään +16. Koneen kompressori laski tehoaa 60 hertsiin ajoittain. Seurasin tilannetta, kun vaihttovent siirtyi lämmittämään taloa, kompuran teho nousi 5,5-5,6 kw:iin, jos pyykin kuivuri on samaan aikaan käynnissä, yksi vaihe näyttää n.18A, muut 11-14A. Jos vielä 6 kw kiuas on päällä niin silloin pudottaa kompuran tehon , otto teho näyttää silloin n 2,5 kwh..  Vuosi sitten sähkäri on laittanut koneen arvoihin pää sulakkeen kooksi 20 a vaikka talon pää sulake on 25, koneen edessä on 20a sulakkeet. Voinko nostaa koneen näytölle arvoksi tuo  talon pääsulakkeen arvon 25A? ehkä silloin kone toimisi moittetta?? vai alkaako pääsulakkeet paukkua??

[sumu]

Mielestäni kone itse toteaa edessä olevien sulakkeiden koon. Minulla oli aluksi 16A mutta vaihdoin 20A kaiken varalta. Koneen logiikka näytti tuon muutoksen itsestään.
Missään nimessä se ei tuota 2x25A tarvitse, koska kun kone käy täysillä ja 3 kW etuvastukset pelissä, virrat luokkaa 14A. Ilman vastusta noin 10A kukin.
Sinulla näyttää siis olevan tehovahti eli vaihevirtojen mittaus pääsulakkeiden jälkeen. Hyvä satsaus sanoisin, säästää sulakkeiden vaihdolta. Varmaan tuo talon kokonaiskuorma syynä tehon tiputukseen, koska en näe vastaavaa muulloin kun tekee käyttövettä (riippuen mitkä herzit asetettu kv lataukselle).

[eekoo]

ohjekirjan sivu 26: "kiinteistön päävarokkeen koko asetetaan tehovahtikortin EBV 2 säätimellä 100, asetuksen voi lukea valikossa 8.3.4."

Nyt siis valikossa on varokekoko 20A. koneen lisäsähkö on estetty. ilmeisesti talon kuorma on epätasainen. Juuri äsken teho tippui kun näytöllä vaiheittain : 11a-12a- 18,6a

[sumu]

Aivan, eli jos sinulla on tuo tehovalvonta päällä ja tosiaan 20A kortin EBV pääsulakevirtana, niin sehän se syy. Ajattelin ensin tuota pumpun sulakkeen arvoa.
Nyt näyttää että kolmosvaihe ottaa huomattavasti enemmän virtaa, ja siksi se rajoittaa tehoa kun menee lähelle tuota 20A. Eli kannattaa laittaa se oikea 25A ja jos vieläkin rajoittaa, niin sitten kannattaa tehdä sähkökaapissa muutoksia niin että joitain kulutuislähteitä siirretään kolmosvaiheelta muille vaiheille.

[eekoo]

jep. kysyn vielä huomenna  Niben kantaa asiaan . varmaan täytyy jotain muutoksia tehdä et saa vaiheet lähes samanlaisiks. Itte en sähköstä mitään tiä mut onneksi jotkut tietää...

[venttiili]

Palailempa tälle foorumille kertomaan väliaikatietoja.

Koko viime viikon oli kohtuullisen kylmää, pakkaset pysyttelivät -19 ja -27 C välillä ja paikkanahan on Lahti.  Lauantai oli kaikkein kylmin.  Kaivossa keruupiirin lämpötilat pysyivät meno/paluuveden osalta kokolailla samanlaisina.  Lämpötilat sisään vaihteli +0.2 -  -0.3C välillä, tämän kylmemmäksi se ei mennyt.  Paluupuoli taasen vaihteli -2.7 -  -3.7C välillä.  Erotus pysyi aluksi kolmessa asteessa, valuen loppuviikosta n. 3.4 asteeseen.  
Opiskelin lisää Niben valikkoa ja löysin sieltä säädöt keruupiirille.  Valikosta voi asettaa piirin keruunesteen alimman sekä ylimmän raja-arvon.  Vaihteluväli oli tehdasasetuksissa asetettu 2.5-4 asteeseen.  Rajasin sitä niin, että nostin alarajaa 2.7 ja ylärajaa laskin 3.4:ään.  Sen jälkeen, pakkasista riippumatta, erotus on pysynyt kolmessa asteessa +-0.1 C.
Maanantaille lauhtui nopeasti ja maanantai-illalla keruunestepiirin lämpötilat olivat palautuneet tasolle +0.4 / -2.6 C.  Hyvin nopeasti kaivo toipui viikon pakkasjaksosta.  Eli näin ylisyväksi porattu kaivo ei mene jäähän vielä tällaisella pakkasjaksolla, lämpöä sieltä riittää.  Kompura ilmoittaa sen tämänhetkiseksi tehonkulutukseksi 2,3 kW.

[eekoo]

jep. kysyn vielä huomenna  Niben kantaa asiaan . varmaan täytyy jotain muutoksia tehdä et saa vaiheet lähes samanlaisiks. Itte en sähköstä mitään tiä mut onneksi jotkut tietää...

Sulake arvoksi nostin 25A, nyt pöhisee pätkimättä, 21A ollut muutoksen jälkeen suurin lukema jollainvaiheella, muut 16-18
 Keruulämpö kävi kylmillä alimmillaan +0,7 , paluu - 3. Mulla 2 kpl 140m kaivoa.

[venttiili]

Helmikuu on lusittu, kuun 28. päivän tietoja.  Olen ottanut nuo lukemat ylös neljän viikon jaksoissa, riippumatta siitä mikä on kuun viimeinen päivä.

MLP ilmoittama kulutus helmikuulla 1338 kWh, keskimäärin 47,8 kWh/päivä
Kokonaissähkö helmikuu 2222 kWh
Käynnistyksiä kertyi helmikuulla 4 kpl, tulivat kun kelit lauhtuivat .

Tämänhetkinen ulkolämpötila -5,4 C, keruupiirin lämpötilat +1.9/-1.1

[mlp2009]

Löytyi pumpusta (1150) ikävä yllätys, johon Nibellä ei ole kunnollista ratkaisua - tai eivät ainakaan sitä tarjonneet. Jos tapahtuu tosi lyhyt sähkökatkos ja pumppu on tekemässä käyttövettä niin katkon jälkeen menee käyttövesi ja lattialämmitys väärinpäin. Sammutus ei riitä vaan pitää ottaa virrat pois.

Niben ratkaisu olisi laittaa verkkovahti (muistaakseni 250€ tai jotain sinne päin oli heidän hinta), joka sähkökatkon kohdalla tekee aina pidemmän katkon (10-20s tai jotain) jolloin tuo ongelma poistuu.

No, itsellä on PLC käytössä, joten laitan jossain vaiheessa isomman kontaktorin ja hoidan tuon PLC:llä. Hintaero on yli 200€.

Mutta, toinen asia aiheuttaa hieman mietintää johon en nopeasti löytänyt mitään infoa eli kyse on käyttöveden varsin nopeasta jäähtymisestä. Tai onko se nopea en tiedä kun en löydä infoa. Tuntuu siltä, että varaajan (VPA200/300) käyttövesi jäähtyy turhan nopeasti.

Kokeilin tänään ottaa kiertovesipumpun pois päältä ja seurata tilannetta miten käyttövesi nyt käyttäytyy.

Osaako joku sanoa, että kuinka kauan pitäisi suunnilleen kestää tuollaisella varaajalla lämmän lasku 52-asteesta 47-asteeseen? Silloin kun kaikki on ok siis ja käyttövettä ei käytetä.

[Maalampo]

Jos sinulla on lämpimän käyttöveden kierrätys ja kierrätystä ei ole kuristettu linjasäätöventtiilillä aivan minimiin niin varaaja jäähtyy todella nopeasti. Kierrätys pitää säätää niin pienelle kuin mahdollista (jotta hanoista tulee kohtuu nopeasti lämmintä vettä) ja olisi hyvä laittaa myös kellokytkin kierrätyspumpulle koska kierrätystä ei kannata pitää päällä esim yöllä ja päiväaikaan jos ketään ei ole kotona.

[Roori]

Löytyi pumpusta (1150) ikävä yllätys, johon Nibellä ei ole kunnollista ratkaisua - tai eivät ainakaan sitä tarjonneet. Jos tapahtuu tosi lyhyt sähkökatkos ja pumppu on tekemässä käyttövettä niin katkon jälkeen menee käyttövesi ja lattialämmitys väärinpäin. Sammutus ei riitä vaan pitää ottaa virrat pois.

Niben ratkaisu olisi laittaa verkkovahti (muistaakseni 250€ tai jotain sinne päin oli heidän hinta), joka sähkökatkon kohdalla tekee aina pidemmän katkon (10-20s tai jotain) jolloin tuo ongelma poistuu.

No, itsellä on PLC käytössä, joten laitan jossain vaiheessa isomman kontaktorin ja hoidan tuon PLC:llä. Hintaero on yli 200€.

Mutta, toinen asia aiheuttaa hieman mietintää johon en nopeasti löytänyt mitään infoa eli kyse on käyttöveden varsin nopeasta jäähtymisestä. Tai onko se nopea en tiedä kun en löydä infoa. Tuntuu siltä, että varaajan (VPA200/300) käyttövesi jäähtyy turhan nopeasti.

Kokeilin tänään ottaa kiertovesipumpun pois päältä ja seurata tilannetta miten käyttövesi nyt käyttäytyy.

Osaako joku sanoa, että kuinka kauan pitäisi suunnilleen kestää tuollaisella varaajalla lämmän lasku 52-asteesta 47-asteeseen? Silloin kun kaikki on ok siis ja käyttövettä ei käytetä.

Eikös tuo ole selvä vika jonka Nibe pitäis korjata ihan ilimatteeksi....siis se verkkovahti.

Omasta varaajasta, joka ei ole tuo mainitsemasi, olen todennut että varaajan yläpään hävikki (LKV osasto) on luokkaa 0.5C/h kun vettä ei käytetä (kun yläpää on luokkaa 50C).

[Matias]

Meillä 160l:n käyttövesivaraaja on puolilämpimässä varastossa ja kesäaikaan se jäähtyy n 0,5C/h ja talvella (+10C) n 1C/h.

Ei käyttöveden kiertoa.

[mlp2009]

Kiitti vastauksista. Vaikuttaa siltä, että linjasäätö on täysillä jos tuon putkituksen oikein ymmärsin ja linjasäätöventtiili on tuo mikä kuvassa näkyy. Takana hieman alempana on kiertovesipumppu ja sen edessä on vain linjan sulkuventtiili.

(ei näköjään saakkaa omaa kuvaa lisättyä viestiin)



Kuvahaun mukaan kyseessä taitaa ollakin sekoitusventtiili. Se on säädetty täysille. Pitäisikö tuota säätää minimiin?


Eipä ollut Nibellä kiinnostusta korvata tuota. Toisaalta tuskin oli edes sellainen henkilö edes vastaamassa, jolla on riittävästi natsoja kaulassa tehdä päätöksiä. Nibeltä kun on vaikea löytää ketään joka oikeasti osaa esim. säätää tuon 1150 parametrejä. Manuska on lähes yhtä tyhjän kanssa mitä tulee säätämiseen.

[Maalampo]

Tuolla sekoitusventtiilillä säädetään vain lämpimän käyttöveden maksimi lämpötilaa mutta maalämmön yhteydessä se saa ja pitääkin olla täysin täysillä koska pumput eivät tee yli 60 asteista vettä johon lain mukaan tuo lämpötila pitää rajoittaa. Jos sinulla on siinä lämpimän käyttöveden kierrätys linjassa käsiventtiili niin koita kuristaa kierrätystä aluksi sillä.

[asseri]

VPA 300/200 kokemuksia:

Käyttövedenkierto (pumppu lämpimässä ulkorakennuksessa ja 7 vesipistettä kahdessa kerroksessa = pitkä kanaali ja vielä pidempi kierto) hukkasi meillä aikoinaan helposti 5 astetta tunnissa. Nyt mennään kellokytkimellä mutta kiertoaikaa ja virtausta on vielä varaa kuristaa.  Kyseessähän on optimointitehtävä mutta kylmän veden lorottelu viemäriin on mielestäni kalleinta huvia. Rakenteisiin jäävä hukkalämpö ei myöskään mene täysin hukkaan.

[mlp2009]

Mitä tuo kiertovesipumppu tuumaa jos kuristan virtausta käsiventtiilillä? Periaatteessa tuon hanan voisi laittaa melkein kiinni saakka. (edit) Tuossa linjaventtiilin rungossa on hanan jälkeen aika selkeästi paikka säätöventtiilille - tai ainakin se näyttää siltä kuin sellainen olisi (n. 45-asteen kulmassa oleva haara joka on tulpattu). Ilmeisesti tuon voisi muuttaa oikeasti säädettäväksi jälkikäteen?

Linjasäätöventtiilin voi varmaankin laittaa yläkerran jakotukillekin. Sama kait se missä tuo säätö on, kunhan linjan virtausta vain jostain kuristetaan. Tällä tavoin saisi virtauksen säädettyä rättipatterille vapaasti.

Toistaiseksi taidan jättää kierron kytkemättä kunnes saan tehtyä rättipatterin. Sitten pitääkin laittaa kierto toimintaan. Pitää myöskin virittää PLC:lle softa jolla tuota kiertovesipumppua ohjataan. Muistaakseni pumpun elinkaari vain lyhenee aika paljon käynnin pätkimisen vuoksi (laakeri lähinnä).

Mulla tuo käyttöveden lasku on todella kovaa kierto päällä - luokkaa 1-aste n. 4min (52->51). Hidastuu kun mennään matalempiin lämpötiloihin, mutta silti todella nopeaa. Tuota tietysti edesauttaa se, että paluulinja tuli laitettua samasta putkesta kuin menolinja, jolloin vettä todellakin kiertää reippaasti.

[Maalampo]

Aivan samalla lailla se kierto kuristuu sillä linjasäätöventtiililläkin mutta sillä säädön voi tehdä tarkemmin ! Tuo 45 asteen kulmassa oleva yhde on varmaan takaisku joka linjassa kuuluu olla. Nuo rättipatterit jäähdyttävät sitten taas lisää sitä lämmintä vettä joten niidenkin kierto on hyvä olla siinä samassa kuristetussa piirissä.

[mlp2009]

OK. Entä tuumaako kiertovesipumppu mitä siitä, että virtausta kuristetaan?

[Maalampo]

Kunhan siellä on edes pieni virtaus niin kiertovesipumppu ei vaurioidu mihinkään, vaikka suljet kierron hetkellisesti kokonaan niin sekään ei vaikuta pumppuun mitenkään mutta jos pumppu pyörii pitkään (päiviä) vasten suljettua venttiiliä niin pumpun juoksupyörään voi tulla kavitaatiosta vaurioita. Niin ja koita kuristaa kiertoa mielummin pumpun painepuolelta ei imupuolelta koska silloin pumppu alkaa kavitoimaan.

[mlp2009]

Kiitti infosta! Kuristus on imupuolella, joten pitää olla varovaisempi.

Hetken aikaa ollut nyt kierto poissa käytöstä. Hieman ärsyttää odotella pidempään lämmintä vettä, mutta menkööt nyt sen aikaan kunnes rättipatteri tulee tehtyä. Sitten pitää säätää tuota kiertoa rättipatterin ehdoilla.

[eekoo]

pian on 4 vuotta pelittänyt ongelmitta..

[eekoo]

3 anturia on vaihdettu 4 1/2 vuoden aikana ja nyt laite tilttas. Diagnoosi oli invertteri ja lasku 1793.27... et sillee..  käyttötunteja muistaakseni n. 30.000

[rrs]

3 anturia on vaihdettu 4 1/2 vuoden aikana ja nyt laite tilttas. Diagnoosi oli invertteri ja lasku 1793.27... et sillee..  käyttötunteja muistaakseni n. 30.000

Piirikorttiko siitä meni? Oliko vaihdetut lämpöanturit eri paikoissa vai joku tietyssä paikassa oleva anturi joka on hajonnut useamman kerran ?

[eekoo]

Invertteri vaihdettiin, en tiedä mikä tarkalleen oli vika.  Kone kävi käynnistyksestä tappiin ja sammu. näytti häiriölokissa  "invertter" ja häly 103.  Se ilmeisesti viittaa kompuraan mutta invertteri oli viallinen.   Maapiirianturit on pimenneet miuutaman kerran.

[tomppeli]

Maapirin anturit ovat kaikissa koneissa vikaantumisherkkiä siksi, että niitä ympäröi kondenssivesi,
joka pääsee anturiin menevän liitosjohdon ympärille muodostuvasta, hyvin pienestä rakosesta anturin sisälle.
Anturin NTC -vastus kostuu. Kostuneen NTC :n vastusarvo on ihan jotain muuta, kuin alunperin oli tarkoitus.

[fraatti]

3 anturia on vaihdettu 4 1/2 vuoden aikana ja nyt laite tilttas. Diagnoosi oli invertteri ja lasku 1793.27... et sillee..  käyttötunteja muistaakseni n. 30.000

Kallis murikka.

Sehän näissä inverttereissä on että mahdollisesti hajoavia osia on sitten enemmän. Töissä on myös noita taajuusmuuttajia satoja. Se mitä itse on sivusta nähnyt tässä 10v aikana niin eivät nuo valitettavasti näytä ikuisia olevan vaan osa on hajonnut syystä tai toisesta.

Erään lämpöpumppujen kanssa vuosia painineen ammattilaisen mielipide näistä invertterikoneista oli se että kun mylly pyörii jatkuvasti niin myös kompressori tulee tiensäpäähän aiemmin. Aikahan sitten näiden keston tulee paljastamaan...

[peki]

Kallis murikka.

Sehän näissä inverttereissä on että mahdollisesti hajoavia osia on sitten enemmän. Töissä on myös noita taajuusmuuttajia satoja. Se mitä itse on sivusta nähnyt tässä 10v aikana niin eivät nuo valitettavasti näytä ikuisia olevan vaan osa on hajonnut syystä tai toisesta.

Erään lämpöpumppujen kanssa vuosia painineen ammattilaisen mielipide näistä invertterikoneista oli se että kun mylly pyörii jatkuvasti niin myös kompressori tulee tiensäpäähän aiemmin. Aikahan sitten näiden keston tulee paljastamaan...

Miten on, vaihteleeko kompressorin käyntilämmöt inventterin tehon mukaan vaiko onko vakiolämpötilassa?

[Roori]

Erään lämpöpumppujen kanssa vuosia painineen ammattilaisen mielipide näistä invertterikoneista oli se että kun mylly pyörii jatkuvasti niin myös kompressori tulee tiensäpäähän aiemmin. Aikahan sitten näiden keston tulee paljastamaan...

Mahtaakohan tuo 'ammattilainen' mielipiteillä suoraan käyttötunteja vai onko vaan uuden pelko...nehän ei ole ollenkaan verrattavissa suoraan keskenään on/off:ssa ja invertterissä, on/off:sta onkin varmaan jo pitkän historiansa kautta olemassa joku käyttötuntimäärä jolloin kompuran oletetaan porsivan mutta se pitäis varmaankin muuntaa joksikin  'kompuramatkaksi' ennenkuin noita voi peilata invertteriin, vaikka joku tunnit*rpm 'käyttötuntikierrokset' (hatusta pudotellen tuntimäärä ja kierrokset):
50000h*3000rpm=15Ghrpm 

Onko tuo kompuran kesto sitten 'käyttötuntikierros':na sitten vakio, ei oikein ossaa sanoo, mutta kompura-startteja aika usein pidetään yleisempänä syynä kompurarikkoihin.

Invertterihän sinänsä pääsee kompuran kanssa helpolla...aika staattista hommaa, ei ole mitään jatkuvaa kiihdytystä ja jarrutusta...lähinnä lienee enempikin komponenttien laadusta kysymys kuinka kauan piirilevyt ja niiden lutikkaiset jaksaa kestää...ihan sama koskee tietysti niitä on/off piirikorttejakin.

Vipl/Ilp puolellahan asia on jo selkeesti toisin, on/off:ia ei löydy enää kuin museosta tai ultimatesta...tai no en tiä löytyykö sieltäkään

[fraatti]

Mahtaakohan tuo 'ammattilainen' mielipiteillä suoraan käyttötunteja vai onko vaan uuden pelko...nehän ei ole ollenkaan verrattavissa suoraan keskenään on/off:ssa ja invertterissä, on/off:sta onkin varmaan jo pitkän historiansa kautta olemassa joku käyttötuntimäärä jolloin kompuran oletetaan porsivan mutta se pitäis varmaankin muuntaa joksikin  'kompuramatkaksi' ennenkuin noita voi peilata invertteriin, vaikka joku tunnit*rpm 'käyttötuntikierrokset' (hatusta pudotellen tuntimäärä ja kierrokset):
50000h*3000rpm=15Ghrpm 

Onko tuo kompuran kesto sitten 'käyttötuntikierros':na sitten vakio, ei oikein ossaa sanoo, mutta kompura-startteja aika usein pidetään yleisempänä syynä kompurarikkoihin.

Invertterihän sinänsä pääsee kompuran kanssa helpolla...aika staattista hommaa, ei ole mitään jatkuvaa kiihdytystä ja jarrutusta...lähinnä lienee enempikin komponenttien laadusta kysymys kuinka kauan piirilevyt ja niiden lutikkaiset jaksaa kestää...ihan sama koskee tietysti niitä on/off piirikorttejakin.

Vipl/Ilp puolellahan asia on jo selkeesti toisin, on/off:ia ei löydy enää kuin museosta tai ultimatesta...tai no en tiä löytyykö sieltäkään

Tuota uuden pelkoa itsekin ajattelin mutta en sitten alkanut kuitenkaan kyselemään sen kummemmin perusteita tuohon. Sen verran  ylipäätään kompressorien kestosta oli puhetta että hän sanoi että ylipäätään hajoamisia on hänen milestään liikaa koneiden ikään ja käyttömäärään nähden. Korkealla sijalla näissä taisi olla päässyt Thermian tehokkaimmat koneet integroidulla käyttövesivaraajalla ja käyttöveden kierrolla.