Lämpöässä VS 8.0 mitä säätöjä kannattaa testailla?

[rjs]

Reilun kuukauden verran lämpöässä surissut kellarissa ja lämmintä riittänyt hyvin.  Mistä löytyisi tietoa mitä pumpun säädöt käytännössä tarkoittavat? säätökäyrien(-20,0,20) merkityksen sentään tajuaa meikäläinenkin, mutta kun säädellään vailla alaminimiä ylämaksimia jne jne, niin summassa ei viitsisi alkaa soheltelemaan..

[p-10]

Ouman käyttöohjeen olet varmaan jo löytänytkin - siinähän on perusasiat kerrottuna. Sitten vaan lataat tietsikalle Ouman trend ohjelmiston ja sen perusteella arvioit tarvetta säädölle. Trendin saa varsin helposti toimimaan, onnistui jopa multa. Asian helpottamiseksi ostin oikean kaapelin Oumanin verkkokaupasta. Lisäksi vaikka 1 tai 2 kpl pinta-antureita, joilla saa maaliuospiiristä lämmöt näkyville kytkemällä ne vapaaseen mittaukseen (mulla on vapaan mittauksen liittimessä sokeripala, johon voi vaihtaa halutun anturin, kun vanhemmassa pumpussa on vain 1 vapaa mittaus). Tuo vaati minun tapauksessa pikkuisen XML-tiedoston paikkailua, mutta arvailemalla onnistui tunnissa ja ilman vahinkoa.  Laita vaikka talon tiedot näkyville ja Oumanin tuottama käyrä jos mahdollista, niin tuohon vois jo saada kommenttiakin kokeneemmilta. Itseäni kiinnostaisi kovasti tuo Vs mallin toiminta, kun uuden talon LVI suunnitelmia tehdään kohtapuoliin.  
M

[rjs]

Kone alkoi suoltamaan käppyrää sarjakaapelin avittamana. Ylämin taitaa olla 48 ja alamin on 30.Muita ihmeempiä säätöjä ei ole tehty..tosin ei aavistustakaan mistä noita ylä/alaeroja saa edes säädettyä.Onko käppyröitten perusteella asetukset kunnossa?
http://aijaa.com/007149789547

Nimi tai nimimerkkisi: savorau
Rakennuksen paikkakunta:äänekoski
Rakennusvuosi:1962
Kerroslukumäärä ja onko maan alla olevaa osaa:1+kellari
Kerrosten pinta-alat (ulkoseinien sisäpuoli) eriteltyinä kerroksittain: 138m2 + kellari 25m2
Rakennuksen lämmitettävä kokonaisilmamäärä:300m2
Talotyyppi (rinne/tasamaa):tasamaa
Talon materiaali:puu/tiili
Tulisijojen lukumäärä:  Saunassa puukiuas,lasketaanko(?)
Erillisen ulkorakennuksen lämpimän osan pinta-ala:-
Ulkorakennuksen lämpötila:-
Maatyyppi: -

Kylpyammeiden, tai poreammeiden lukumäärä:0
Henkilölukumäärä:3
Mukava sisälämpötila on?:23-24
Muita vaikuttavia asioita?:

Lämpöpumpun merkki ja tyyppi:
Erillisen varaajan koko:-
Pumpun sijoituspaikka (talo/ulkorakennus): talon kellari
Etäisyys pumpulta taloon:-
Keruupiirin tyyppi porakaivo/vaakaputkisto:porakaivo 160m
Kaivojen lukumäärä:1
Keruupiirien pituudet ja putkien lukumäärä:-
Ilmanvaihtokoneen lämmön talteenottotapa (kuutio/pyörivä):-
Ilmanvaihtokoneen jälkilämmitystapa (sähkö/vesi):-

Viilennyksen toteutustapa (konvektori /IV-putkisto/ILP):-

KULUTUS:
Kokonaiskulutus (kWh/vuosi): asennettu 27.11.2011,mennyt n.4000kwh 15.03.2012 mennessä
 öljynkulutus aikaisemmin n.2300l/vuosi
Lämmityksen ja käyttöveden osuus (jos eroteltavissa):
Lisävastuksen kulutus (tunteja ja/tai kWh):
Sähkö/puukiuas: puukiuas
Poltettujen puiden määrä (m3):n.2-3m2 per vuosi

[Renoo]

Kone alkoi suoltamaan käppyrää sarjakaapelin avittamana. Ylämin taitaa olla 48 ja alamin on 30.Muita ihmeempiä säätöjä ei ole tehty..tosin ei aavistustakaan mistä noita ylä/alaeroja saa edes säädettyä.Onko käppyröitten perusteella asetukset kunnossa?
http://aijaa.com/007149789547

1. Ota lämpimän käyttöveden kierto pois päältä jos on. Ennen ei kannata säätää mitään.

Ylä ja Ala_eroa pääset säätämään huoltovalikossa. Eli mene huoltovalikko (huoltokoodi kun sitä kysytään on 1324), maalämmitys, täysteh. maalämm. Ennenkuin lähtee säätämään ylä/ala eroa kannattaa lukea ajatuksella niiden tarkoitus ja sisäistää se.








Nyt pumppusi käynnistyy Ala_min mukaan joka on hyvä, mutta sammuu vasta kun ylä_min + ylä_ero/2 saavutetaan, josta tulee kyllä pitkät käyntiajat, mutta hyötysuhteen kustannuksella.

Varaajan yläosa ei lähde nousemaan ennenkuin varaajan alaosa saavuttaa yläosan, yläosan pitäisi lähteä aikaisimmin nousemaan (tulistus).

[rjs]

Nyt pumppusi käynnistyy Ala_min mukaan joka on hyvä, mutta sammuu vasta kun ylä_min + ylä_ero/2 saavutetaan, josta tulee kyllä pitkät käyntiajat, mutta hyötysuhteen kustannuksella.

Varaajan yläosa ei lähde nousemaan ennenkuin varaajan alaosa saavuttaa yläosan, yläosan pitäisi lähteä aikaisimmin nousemaan (tulistus).

Mitenkähän hyötysuhdetta voi tässä tilanteessa parantaa? Tiputtamalla yläminimiä?
Itsekin ihmettelin tuota yläosan hidasta lämpenemistä. Tulistimen toimintaan vissiin ei pysty edes itse vaikuttamaan?

[Olav]

Nyt pumppusi käynnistyy Ala_min mukaan joka on hyvä, mutta sammuu vasta kun ylä_min + ylä_ero/2 saavutetaan, josta tulee kyllä pitkät käyntiajat, mutta hyötysuhteen kustannuksella.

Varaajan yläosa ei lähde nousemaan ennenkuin varaajan alaosa saavuttaa yläosan, yläosan pitäisi lähteä aikaisimmin nousemaan (tulistus).

Mitenkähän hyötysuhdetta voi tässä tilanteessa parantaa? Tiputtamalla yläminimiä?
Itsekin ihmettelin tuota yläosan hidasta lämpenemistä. Tulistimen toimintaan vissiin ei pysty edes itse vaikuttamaan?

Minulla on VS10 samoilla ylä- ja alaminimeillä ja käyntijaksot ovat melko pitkiä eli hyvä asia? Samoin yläosa ei lähde kunnon nousuun ennen kuin alaosan lämpötila tulee samoille lukemille. Mitä tosiaan tehdä tämän suhteen?
Millaisilla ylä- ja alaminimiarvoilla kannattaa ajaa pumppua kesällä? Näillä samoilla?

[Renoo]

Nyt pumppusi käynnistyy Ala_min mukaan joka on hyvä, mutta sammuu vasta kun ylä_min + ylä_ero/2 saavutetaan, josta tulee kyllä pitkät käyntiajat, mutta hyötysuhteen kustannuksella.

Varaajan yläosa ei lähde nousemaan ennenkuin varaajan alaosa saavuttaa yläosan, yläosan pitäisi lähteä aikaisimmin nousemaan (tulistus).

Mitenkähän hyötysuhdetta voi tässä tilanteessa parantaa? Tiputtamalla yläminimiä?
Itsekin ihmettelin tuota yläosan hidasta lämpenemistä. Tulistimen toimintaan vissiin ei pysty edes itse vaikuttamaan?

Hyötysuhde paranee kun kompura starttaa ala_min mukaan ja stoppaa ala_min + ala_ero. Ensimmäiseksi yla_min arvoa alemmaksi jotta on joku mahdollisuus tähän, sekä ala_ero esimerkiksi arvoon 8. Ja ylämin pienentäminen pienentää myös käyttövesi varantoa.

Tulistuksen säädöstä on täällä paljon juttua, kannattaa lukea muut Lässä säätöketjut läpi, se vaatii jo työkalun ja lämpötilamittaria.

[rjs]

Hyötysuhde paranee kun kompura starttaa ala_min mukaan ja stoppaa ala_min + ala_ero. Ensimmäiseksi yla_min arvoa alemmaksi jotta on joku mahdollisuus tähän, sekä ala_ero esimerkiksi arvoon 8. Ja ylämin pienentäminen pienentää myös käyttövesi varantoa.

Täytyypä kokeilla tiputtaa yläminimiä muutama aste, ja nostaa tuo ala ero 8:n. Käyttövesi riittänyt hyvin joten luulisi olevan varaa tiputtaa.

Tulistuksen säädöstä on täällä paljon juttua, kannattaa lukea muut Lässä säätöketjut läpi, se vaatii jo työkalun ja lämpötilamittaria.

Tulistuksen säätö vähän mietityttää..miten käy takuun jos sattuu venttiilejä säätelemään vturalleen ja koko systeemi laukeaa.Mahdollista? Tuntuisi että valmistaja on jo tehtaalla säätänyt tulistimen niin että toimii parhaalla mahdollisella tavalla?..voiko tulistimen säädöllä edes saavuttaa kuin minimaalisia säästöjä?

[Renoo]

Tulistuksen säätö vähän mietityttää..miten käy takuun jos sattuu venttiilejä säätelemään vturalleen ja koko systeemi laukeaa.Mahdollista? Tuntuisi että valmistaja on jo tehtaalla säätänyt tulistimen niin että toimii parhaalla mahdollisella tavalla?..voiko tulistimen säädöllä edes saavuttaa kuin minimaalisia säästöjä?

Jos yhtään epäilyttää niin älä koske. Jos kone on säädetty oikein, kuten tietysti pitäisi niin hyvä. Laitahan myös tulistin ja latauspumppujen nopeudet tänne, oletan että myös Vs mallissa on 3-nopeuksiset lataus ja tulistinpumput.

[Olav]

Hyötysuhde paranee kun kompura starttaa ala_min mukaan ja stoppaa ala_min + ala_ero. Ensimmäiseksi yla_min arvoa alemmaksi jotta on joku mahdollisuus tähän, sekä ala_ero esimerkiksi arvoon 8. Ja ylämin pienentäminen pienentää myös käyttövesi varantoa.

Eikö alaminimin nosto 8C:n saa aikaan sen, että kun alaosan lämpötila laskee alle käyrän vaatiman lämpötilan, alkaa automatiikka kierrättämään yläosan kuumempaa vettä apuna jolloin yläosan lämpötila romahtaa? Jota piti juuri varoa?
Jos yläminimiksi laittaa 40-42C ja yläeroksi 10C, luulisi ettei ylälämpöjen heilunta ole sen jälkeen ongelma.
Mistä saisi kuvan jossa olisi selitettynä kompressoriin liittyvät venttiilit, hanat ja pumput? Niitä on siellä sikin sokin eikä tällainen sunnuntaisäätäjä niitä erota mistään.
Millaisellä säätöperiaatteella kannattaa lähteä kesään? Samalla idealla kuin lämmityskaudellakin?

[Olav]

Millaisellä säätöperiaatteella kannattaa lähteä kesään? Samalla idealla kuin lämmityskaudellakin?

Itse itselleni vastaten kun tutkailin startti ja stoppikaavoja, eikö kannata laittaa kesäkäyttöön yläminimi 30C ja alaminimi esim 35C ja alaero 10C, jolloin varaajan lämpötila säätyisi alaosan ohjaamana 35C ja 45C välissä? Tai jotain tuohon suuntaan?

[Renoo]

Hyötysuhde paranee kun kompura starttaa ala_min mukaan ja stoppaa ala_min + ala_ero. Ensimmäiseksi yla_min arvoa alemmaksi jotta on joku mahdollisuus tähän, sekä ala_ero esimerkiksi arvoon 8. Ja ylämin pienentäminen pienentää myös käyttövesi varantoa.

Eikö alaminimin nosto 8C:n saa aikaan sen, että kun alaosan lämpötila laskee alle käyrän vaatiman lämpötilan, alkaa automatiikka kierrättämään yläosan kuumempaa vettä apuna jolloin yläosan lämpötila romahtaa? Jota piti juuri varoa?

Patteritalossa saattaa käydä että ala_ero 8 liikaa, tämä on talokohtaista ja selviää vain kun kokeilet.  Lattialämmitystalossa ei ole niin ongelma.

[Renoo]

Millaisellä säätöperiaatteella kannattaa lähteä kesään? Samalla idealla kuin lämmityskaudellakin?

Itse itselleni vastaten kun tutkailin startti ja stoppikaavoja, eikö kannata laittaa kesäkäyttöön yläminimi 30C ja alaminimi esim 35C ja alaero 10C, jolloin varaajan lämpötila säätyisi alaosan ohjaamana 35C ja 45C välissä? Tai jotain tuohon suuntaan?

Itse ohjaan kesällä esimerkiksi ylä_min 35 ( se nyt on ihan sama mitä ylämin on) koska säädän ala_min 40 ja ala_ero 8-10 (makuasia).

ala_min 35 saattaa olla kesällä liian vähän koska silloin myös ylävaraajassa saattaa olla lähellä 35 astetta. Mutta tämäkin riippuu perheen tavoista. Minulla kesällä ylävaraaja on noin +2 alavaraajaan verrattuna.

Tässä yksi kesän trendi:

http://www.sarvi.fi/ouman/trend_%232011-06-30.jpg

[Matias]

Patteritalossa saattaa käydä että ala_ero 8 liikaa, tämä on talokohtaista ja selviää vain kun kokeilet.

Patterien menoveden lämpötilan tarkka säätö hoituu 3-tie (shuntti) venttiilillä.
Kun alavaraajan lämpö on menoveden pyyntilämpötilaa korkeampi niin niin shuntti säätää lämpökäyrän mukaiseksi.
Jos alavaraajan veden lämpö on alempi kuin menoveden(lämpökäyrän) pyynti niin 4-tieventtiili alkaa ottamaan lämpöä ylävaraajasta

[MikkoVs6]

Onko käppyröitten perusteella asetukset kunnossa?
http://aijaa.com/007149789547

Ylävaraajan lämpö laskeen kompressorin käynnistymisen jälkeen, mikä ei ole tarkoitus.
Tuolla ohje: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2220.msg23608#msg23608

Palloventtiili, jolla voi säätää alavaraajan kiertoa, näkyy kuvassa ylhäällä: http://aijaa.com/009639795647

[seppaant]

Palloventtiili, jolla voi säätää alavaraajan kiertoa, näkyy kuvassa ylhäällä: http://aijaa.com/009639795647

En tunne Vs:n rakennetta kunnolla mutta.
Kiertoa tulee ensisijaisesti säätää lataus (lauhdutin) pumpun tehoasetusta muuttamalla ja kuvassa näkyvä palloventtiili täysin auki.

Vai onko ohjeissa näin mainittu?
Vai oliko ko. venttiili tehtaan jäljiltä kuvassa näkyvässä asennossa?

ATS

[MikkoVs6]

Palloventtiili, jolla voi säätää alavaraajan kiertoa, näkyy kuvassa ylhäällä: http://aijaa.com/009639795647

En tunne Vs:n rakennetta kunnolla mutta.
Kiertoa tulee ensisijaisesti säätää lataus (lauhdutin) pumpun tehoasetusta muuttamalla ja kuvassa näkyvä palloventtiili täysin auki.

Vai onko ohjeissa näin mainittu?
Vai oliko ko. venttiili tehtaan jäljiltä kuvassa näkyvässä asennossa?

ATS

Kyllä venttiili oli täysin auki tehtaan jäljiltä. Mulla on latauspumppu ykkösellä. Tuolla kuvan venttiilin asennolla ylävaraajan lämpö ei notkahda, ja lämpötilaero ennen/jälkeen lauhduttimen on 5,5-5 astetta, eli enemmänkin voisi kuristaa... Mulla on siis Lä Vs6. Trendiä löytyy täältä: http://personal.inet.fi/koti/mikko.koskela/trend.jpg

[rjs]

Lauhdutinpumpun tehoa voisi tiputtaa tossa vs8:ssa,mutta miten se tehdään? Ohjekirjaa selailin mutta siinä ei ole tästä asiasta kerrottu mitään.

[ego]

Lauhdutinpumpun tehoa voisi tiputtaa tossa vs8:ssa,mutta miten se tehdään? Ohjekirjaa selailin mutta siinä ei ole tästä asiasta kerrottu mitään.

Miksi ihmeessä lauhdutinpumpun tehoa pitäisi pudottaa.

Lämpöpumppu tekee halpaa lämpöä lauhduttimeen ja se pitää saada sieltä pois.

Lämpökerroin huononee kun virtaus pienenee sekä höyrystin, että lauhdutinpuolella.

Lämpökerrointa voidaan hyvin kuvata painesuhteen avulla. Mitä pienempi paine-ero, sitä parempi COP.

[rjs]

Palloventtiili, jolla voi säätää alavaraajan kiertoa, näkyy kuvassa ylhäällä: http://aijaa.com/009639795647

En tunne Vs:n rakennetta kunnolla mutta.

Kiertoa tulee ensisijaisesti säätää lataus (lauhdutin) pumpun tehoasetusta muuttamalla ja kuvassa näkyvä palloventtiili täysin auki.

Joo tuota latauspumpun tehoa oli ajatus tiputtaa jotta yläminimi ei tippuisi kompuran käynnistämisen jälkeen.
Pitäisikö siis vaan kuristaa tuota venttiiliä?

[seppaant]

Pistähän välillä trendiä, jotta nähdään miltä näyttää.

Tuo kokonaiskulutus 4000 kWh, onko se lämpöpumpun kulutus vai koko talon kulutus?
Minulla meni vastaavana aikana
Lämpöpumppu 3235 kWh
Koko talo 4346 kWh
Vuotuinen öljynkulutus oli n.2200 l/v
Sisälämpötila minulla on tosin vain 21C.

Laitahan myös tämänhetkiset asetusarvot tänne.

Aiemmin esitetty kysymys: Onko käyttöveden kiertoa? Onko käyttöveteen liitetty rättipatteria tms?

Talo vuodelta 1962
Patterilämmitys vai lattialämmitys?
Menoveden lämpötila viittaisi lattialämmitykseen?

ATS

[MikkoVs6]

Latauspumpussa on vipu josta voi valita tehon 1-2 tai 3.

[rjs]

4000kwh pelkkä pumpun kulutus.

Tuo kokonaiskulutus 4000 kWh, onko se lämpöpumpun kulutus vai koko talon kulutus?
Minulla meni vastaavana aikana
Lämpöpumppu 3235 kWh
Koko talo 4346 kWh
Vuotuinen öljynkulutus oli n.2200 l/v
Sisälämpötila minulla on tosin vain 21C.
Laitahan myös tämänhetkiset asetusarvot tänne.
Aiemmin esitetty kysymys: Onko käyttöveden kiertoa? Onko käyttöveteen liitetty rättipatteria tms?
Talo vuodelta 1962
Patterilämmitys vai lattialämmitys?
Menoveden lämpötila viittaisi lattialämmitykseen?

Talossa on n.100m2 patteriverkkoa ( L1) ja n.20m2 lattialämmitystä(L2) jossa pesutilat ym.
Autotalli samassa verkossa näitten lisäksi, ja siellä on edellisen asukkaan jäljiltä erikoinen "patteri",eli hanan perässä oleva halkaisijaltaan 10cm putki lämmittämässä..tämä vissiin huonontaa hyötysuhdetta koska termostaatia ei ole vaan paluuvesikin pumpulle on todella lämmintä.Laitettava tuohon kesällä termostaatti rajoittamaan lämpöä vaikka kymmeneen asteeseen,riittää tallin peruslämpöön.
Joo ja hieman alle 24C on sisälämpötilaksi aika paljon, jostain kuullut että yhden asteen tiputus vaikuttaa 5%,näin ollen tuosta 4000kwh:sta lähtisi 21C:n lämmöllä jo 600kwh pois eli kokonaiskulutus tippuisi tuonne 3400kwh:n kieppeille. Sisäanturi on myös tarkoitus kesällä asentaa ja sehän tekisi tuon lämmön tiputtamisen automaattisesti 21C:hen.

[Matias]

edellisen asukkaan jäljiltä erikoinen "patteri",eli hanan perässä oleva halkaisijaltaan 10cm putki lämmittämässä..tämä vissiin huonontaa hyötysuhdetta koska termostaatia ei ole vaan paluuvesikin pumpulle on todella lämmintä

Käännä tuossa putkipatterissa olevaa venttiiliä niin paljon kiinnipäin että paluuvesi on selvästi viileämpää.
Tuo saattaa nyt sekoittaa koko patteriverkon toiminnan kun isossa  putkessa on hyvin pieni virtausvastus niin patteriverkon menovesi "oikaisee" tuon putken läpi paluuputkeen eikä siten kierrä kunnolla varsinaisissa pattereissa.
Vesikin kun menee aina helpointa reittiä

[rjs]

Latauspumpussa on vipu josta voi valita tehon 1-2 tai 3.

Löytyykö tuo pumppu koneen sisältä vai päältä?

[MikkoVs6]

Sisältä löytyy, se alempana oleva pumppu.

[rjs]

Joo kuten kysymyksestä voi päätellä niin aloittelija asialla..mitenkähän tuo etupaneeli irroitetaan jotta pumppuun pääsee käsiksi?

[MikkoVs6]

Joo kuten kysymyksestä voi päätellä niin aloittelija asialla..mitenkähän tuo etupaneeli irroitetaan jotta pumppuun pääsee käsiksi?

Etupaneeli irtoaa nostamalla.

[rjs]

Linkin takana kuva viimeisestä testistä. Ensimmäisessä käppyrässä latauspumppu tiputettu kolmosesta kakkoselle.Kompuran lakatessa käymästä tiputin latauspumpun ykköselle jotta saa helposti verrattavan kuvan.
Kakkos nopeudella yläminimi ei enää tipahda, ja alavaraaja nousee korkealle.Kun taas ykkösellä alavaraaja ei kerkiä nostamaan kunnolla lämpöjä ennen kuin kompura pysähtyy ylävaraajan ohjaamana..myös tulistin ei lämpene ihan niin korkealle (-5C)kuin pumpun ollessa kakkosella.
Kannattanee siis jättää latauspumppu kakkosnopeudelle?

Ohjekirjassa sivulla 34 on juttua digitaalitulosta, ja kehutaan että voidaan käyttää veden kulutuksen mittaamiseen. Millaisilla investoinnilla tuollaiseen pulssitoiminnolla varustettuun vesimittariin pääsee kiinni ja tietoa mistä niitä saa?

[Olav]

Linkin takana kuva viimeisestä testistä. Ensimmäisessä käppyrässä latauspumppu tiputettu kolmosesta kakkoselle.Kompuran lakatessa käymästä tiputin latauspumpun ykköselle jotta saa helposti verrattavan kuvan.
Kakkos nopeudella yläminimi ei enää tipahda, ja alavaraaja nousee korkealle.Kun taas ykkösellä alavaraaja ei kerkiä nostamaan kunnolla lämpöjä ennen kuin kompura pysähtyy ylävaraajan ohjaamana..myös tulistin ei lämpene ihan niin korkealle (-5C)kuin pumpun ollessa kakkosella.
Kannattanee siis jättää latauspumppu kakkosnopeudelle?

Ohjekirjassa sivulla 34 on juttua digitaalitulosta, ja kehutaan että voidaan käyttää veden kulutuksen mittaamiseen. Millaisilla investoinnilla tuollaiseen pulssitoiminnolla varustettuun vesimittariin pääsee kiinni ja tietoa mistä niitä saa?

Voisin kokeilla samaa jos vain joku osoittaisi, mieluiten kuvalla mutta sanallisestikin käy, mikä niistä pumpuista on latauspumppu?

[MikkoVs6]

Tuosta kuvasta selviää...  http://aijaa.com/005639829509

[Jackie]

Kakkos nopeudella yläminimi ei enää tipahda, ja alavaraaja nousee korkealle.Kun taas ykkösellä alavaraaja ei kerkiä nostamaan kunnolla lämpöjä ennen kuin kompura pysähtyy ylävaraajan ohjaamana..myös tulistin ei lämpene ihan niin korkealle (-5C)kuin pumpun ollessa kakkosella.
Kannattanee siis jättää latauspumppu kakkosnopeudelle?

Eikös kumminkin pitäisi latauspumppu laittaa ykköselle? Alavaraaja näyttää lämpenevän turhan korkealle kakkosnopeudella.
Mistä päättelit tulistinlämmön? Tuossa käyrässähän on kuumakaasun lämpötila, ei tulistimen.

Omat säädöt VS8:lle:
- tulistin- ja latauspumput nopeus 1
- tulistinventtiili n. 1 kierr auki
- alavaraajan kiertoa pienennetty palloventtiilillä kuten MikkoVs6 on tehnyt http://aijaa.com/009639795647
- LVK-kierto ajastimelle

Lähtötilanne minulla oli sama, eli ylä- ja alavaraajat nousivat samaan lämpötilaan -> turhan pitkät käyntiajat. Näillä uusilla säädöillä toimii huomattavasti järkevämmin.

Pumppujen säädöt ovat kuitenkin tapauskohtaisia, tämä vain esimerkkinä. Säädöt omalla vastuulla.

[rjs]

Eikös kumminkin pitäisi latauspumppu laittaa ykköselle? Alavaraaja näyttää lämpenevän turhan korkealle kakkosnopeudella.
Mistä päättelit tulistinlämmön? Tuossa käyrässähän on kuumakaasun lämpötila, ei tulistimen.
Omat säädöt VS8:lle:
- tulistin- ja latauspumput nopeus 1
- tulistinventtiili n. 1 kierr auki
- alavaraajan kiertoa pienennetty palloventtiilillä kuten MikkoVs6 on tehnyt http://aijaa.com/009639795647
- LVK-kierto ajastimelle
Lähtötilanne minulla oli sama, eli ylä- ja alavaraajat nousivat samaan lämpötilaan -> turhan pitkät käyntiajat. Näillä uusilla säädöillä toimii huomattavasti järkevämmin.
Pumppujen säädöt ovat kuitenkin tapauskohtaisia, tämä vain esimerkkinä. Säädöt omalla vastuulla.

Joo kuumakaasuhan tuo ylin käppyrä on. Mutta eikö tuo kakkosasento ole parempi koska kuumakaasu on vajaa 10C korkeampi kuin ykkösasennossa? Ja olen luullut että käyntiajat on hyvä pitää pitkinä jotta pumppu ei käy pätkäkäyntiä=parempi kompuralle?
Löytyisikö trendin suoltamaa käppyrää pumpustasi jotta voisi ihmetellä eroja?
Olet säädellyt myös tulistin- sekä alavaraajan latauspumppuja,minkä vaikutuksen niillä saa aikaiseksi?Entä venttiilien kuristamisen hyödyt,pumppujen nopeuden tiputtaminen ykköselle ei ollut riittävä virtauksen pienennys?.. ja onko säädöt hyvä tehdä erikseen lämmityskaudelle/kesälle?

[Jackie]

Joo kuumakaasuhan tuo ylin käppyrä on. Mutta eikö tuo kakkosasento ole parempi koska kuumakaasu on vajaa 10C korkeampi kuin ykkösasennossa? Ja olen luullut että käyntiajat on hyvä pitää pitkinä jotta pumppu ei käy pätkäkäyntiä=parempi kompuralle?
Löytyisikö trendin suoltamaa käppyrää pumpustasi jotta voisi ihmetellä eroja?
Olet säädellyt myös tulistin- sekä alavaraajan latauspumppuja,minkä vaikutuksen niillä saa aikaiseksi?Entä venttiilien kuristamisen hyödyt,pumppujen nopeuden tiputtaminen ykköselle ei ollut riittävä virtauksen pienennys?.. ja onko säädöt hyvä tehdä erikseen lämmityskaudelle/kesälle?

Joku viisaampi voi korjata, mutta eikö matalampi kuumakaasun lämpötila ole koneelle parempi kuin korkea?

Loggausläppäri on totaalisen juntturassa, taisi sen laulu loppua kokonaan. Joten nyt ei ole käppyrää heittää.

Virtaus saatiin riittävän pieneksi (ei sekoita ylävaraajan kerrostumia) latauksen palloventtiilin säädöllä. Lämpötilaero lauhduttimella tällöin n. 8 C. Lisäksi LVK ajastimelle.

Täysin alavaraajan ohjaukseen ei menty koska tällöin käynnistyksiä tuli vähän kiroisti (4-5 tunnissa kovilla pakkasilla). Pidempi käyntiaika -> suurempi kulutus, lyhyt käynti -> enemmän käynnistyksiä. Siinäpä sitä sitten haetaan optimia.

Lopputilanne kovemmilla pakkasilla (-15): 2 käynn. tunnissa, kompuran pysähtyessä ylävaraaja +47, ala +41 (lähtötilanne ylä +47, ala +47 ja hemmetin pitkät käyntiajat).

Säädöt:
- alamin 30
- alaero 7
- ylämin 45
- yläero 4

-20=37
0=30
+20=24

Tulistin ja latauspumput asennossa 1.
Tulistimen putkesta mitattu lämpö 59.
Lauhduttimen lämpötilaero 8.
Tulistinvena 1kierr. auki.

Lopuksi käyntiaika / kerrat säädettiin alaeron muutoksilla "sopiviksi".

[rjs]

 L1 SÄÄTÖKÄYRÄ: (-20=34; 0=28; +20=21)/ L2 SÄÄTÖKÄYRÄ: (-20=34; 0=27; +20=21)
Patteriverkonlämpöä tiputin ja nyt sisällä 22C. Alavaraajan lämmöt nousee ehkä liian korkealle,on yhtäaikaa ylävaraajan kanssa 48C:ssa.
Yksinkertaisinta laittaa alavaraajan pumppu kanssa ykköselle? Vai säädetäänkö tuota ylä/alaerolla?

[Olav]

Meillä VS10:ssä ylävaraajan lämpötila laskee reippaasti, kun kompura käynnistyy ja kompuran sammutus tapahtuu ylälämmön ohjaamana 50C:ssa. Alalämpö on tuolloin n. 48C. Miten tuota ylälämmön alkutippumista voi enää yrittää säätää, kun molemmat latauspumput ovat olleet jo tehtaalta lähtien ykkösnopeudella?

[Jackie]

Meillä VS10:ssä ylävaraajan lämpötila laskee reippaasti, kun kompura käynnistyy ja kompuran sammutus tapahtuu ylälämmön ohjaamana 50C:ssa. Alalämpö on tuolloin n. 48C. Miten tuota ylälämmön alkutippumista voi enää yrittää säätää, kun molemmat latauspumput ovat olleet jo tehtaalta lähtien ykkösnopeudella?

Meillä oli sama homma. Lämpimän vedenkierto pois päältä/ajastimelle jos kierto löytyy. Jos ei auta, en tiedä muuta keinoa kuin alavaraajan kierron pienentäminen palloventtiilillä kuten MikkoVs6 on tehnyt http://aijaa.com/009639795647

Tällöin tulisi lauhduttimen meno- ja paluuputkiin asentaa mittarit, seppaantin ohje:

Väännetäänpäs taas kerran"rautalangasta", sillä yksi kuva kertoo enemmän kuin epäselvä selostus.

http://[URL=http://www.aijaa.com/v.php?i=7248028.jpg][IMG]http://i5.aijaa.com/b/00993/7248028.jpg[/IMG][/url]
ATS

[Jackie]

 L1 SÄÄTÖKÄYRÄ: (-20=34; 0=28; +20=21)/ L2 SÄÄTÖKÄYRÄ: (-20=34; 0=27; +20=21)
Patteriverkonlämpöä tiputin ja nyt sisällä 22C. Alavaraajan lämmöt nousee ehkä liian korkealle,on yhtäaikaa ylävaraajan kanssa 48C:ssa.
Yksinkertaisinta laittaa alavaraajan pumppu kanssa ykköselle? Vai säädetäänkö tuota ylä/alaerolla?

Kokeile laittaa pumppu ykköselle.

[seppaant]

Tällöin tulisi lauhduttimen meno- ja paluuputkiin asentaa mittarit, seppaantin ohje:

seppaant kirjoitti on 03.01.2011 - 13:23:22:
Väännetäänpäs taas kerran"rautalangasta", sillä yksi kuva kertoo enemmän kuin epäselvä selostus.

i5.aijaa.com/b/00993/7248028.jpg
ATS

Tämä kuva on Lämpöäsän V-mallista.
Vs:ssä putkien sijoittelu todennäköisesti erilainen.
Mutta vastaavista kohdista mitatut lämpötilat ovat hyvä lähtökohta.

ATS

[Olav]

Seurailin VS10:n käyttäytymistä käynnin aikana. Startti tapahtui käyrän ohjaamana 38C:ssa jolloin ylälämpö oli 48C. Muutaman minuutin käynnin jälkeen ylälämpö putosi 47C ja ala nousi aste asteelta ja kuumakaasu oli jo 75C. Noin 10 minuutin jälkeen ylä ja alalämpö olivat tasoissa 48C:ssa johon laite stoppasi. Kuumakaasut olivat tulloin 88C.
Kysynkin seuraavaa. Miten on mahdollista, että 10 minuuttia käytyään ylälämpö ei nouse astettakaan kun taas alalämpö nousee 10C? Startissa ylä 48C ja stopissa ylä 48C. Lataus- ja tulistuspumppu kävivät molemmat II-nopeudella. Sama tulos tuli kun molemmat pumput olivat tehdasasetuksissa I-nopeudella. Onko joku vialla vai onko tämä normaalia VS-koneen käyttäytymistä ylälämpöjen osalta?