Kirjoittaja Aihe: Danfoss, TWS-tekno ja Tom Allen (Luettu 106802 kertaa)

Matias · « **Vastaus #80 :** 10.12.10 - klo:09:22 »

Puhallinapatteri
http://www.solarpower.fi/products.php?p=1051f6

18E · « **Vastaus #81 :** 10.12.10 - klo:12:02 »

Lainaus

Järjestelmän toimivuudesta ei pysty sanomaan yhtään mitään kun menoveden lämpötila on noin korkea.
Kahdella kypällä saa kyllä parempiakin järjestelmiä, mutta silloin ei kukaan tule kotiin esittelemään alamittaisen järjestelmän ylivertaisuutta

Siinä olet täysin oikeassa et tolla rahamäärällä pitäisi saada niin hyvät systeemit ettei enää jälkikäteen todellakaan tarvita mitään säätöjä tai epäilyksiä toimivuudesta!
-mutta jos nyt olettaisi että kaivo on syvempi ja pumppu olisi tehokkaampi niin voittaisinko yhtää sen enempää!?

Tunnustan tyhmyyteni, mutta en ymmärrä miksi menovesi pitää saada mahdollisimman alas. eikö se ole suoraan kytköksissä talon sisäilman lämpöön, joka on nyt keittiössä 21ast, olohuoneessa 23ast, työhuoneessa 21ast, kun sisälämpötila säädetty 22asteeseen.
-olen tuota lämpötilakäyrää säätänyt 3pykälää alemmas (37ast),jolloin tuo todellinen ja säädetty lämpötila osuu aika hyvin kohdilleen

18E · « **Vastaus #82 :** 10.12.10 - klo:12:50 »

Lainaus

Miten näistä taulukoista muuten saan siistejä tälle keskustelupalstalle. Ylävalikossa on kohta "lisää taulukko", mutta miten siitä eteenpäin pitäisiä toimia?

Joo, taulukon teko on hieman kankeaa suoralla <html> koodilla,
mutta tuossa esimerkki mitä voi käyttää:

Taulukko1:

[td]Kuukaudet[/td]

  [td]Budjetoitu[/td]

  [td]Toteutunut 2009[/td]

  [td]Toteutunut 2010[/td]

[tr]
  [td]Tammikuu:[/td]
  [td]1450[/td]
  [td]1450[/td]
  [td]2520[/td]
[/tr]

[tr]
[td]Marraskuu:[/td]
  [td]860[/td]
  [td]846[/td]
  [td]1247[/td]
[/tr]

[/table]

koodi:
<table>
[tr]Taulukko1:[/tr]

  [td]Kuukaudet[/td]

  [td]Budjetoitu[/td]

  [td]Toteutunut 2009[/td]

  [td]Toteutunut 2010[/td]

[tr]
  [td]Tammikuu:[/td]
  [td]1450[/td]
  [td]1450[/td]
  [td]2520[/td]
[/tr]

[tr]
[td]Marraskuu:[/td]
  [td]860[/td]
  [td]846[/td]
  [td]1247[/td]
[/tr]

</table>

menee siis hetki tehdessä,mutta samalla rakennepohjalla saa isompiakin.. toivottavasti oli apua

sailor · « **Vastaus #83 :** 10.12.10 - klo:15:24 »

Tunnustan tyhmyyteni, mutta en ymmärrä miksi menovesi pitää saada mahdollisimman alas.

Lueskele vaikka nämä:

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=1044.0

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=1395.0

Pahoittelen mutta ihan joka ketjuun ei viitsi postata samoja ohjeita. Tässä olisi varmaan FAQ:n paikka.

Seagear · « **Vastaus #84 :** 10.12.10 - klo:18:21 »

Lainaus

Tunnustan tyhmyyteni, mutta en ymmärrä miksi menovesi pitää saada mahdollisimman alas. eikö se ole suoraan kytköksissä talon sisäilman lämpöön, joka on nyt keittiössä 21ast, olohuoneessa 23ast, työhuoneessa 21ast, kun sisälämpötila säädetty 22asteeseen.
-olen tuota lämpötilakäyrää säätänyt 3pykälää alemmas (37ast),jolloin tuo todellinen ja säädetty lämpötila osuu aika hyvin kohdilleen

Siksi, että korkeampi kiertoveden lämpötila heikentää hyötysuhdetta. Jos on pienet vesipatterit niin niiden pitää "käydä kuumana" että haluttu huonelämpötila saavutetaan. Jos taas olisi yhdistetty lattia-, katto- ja seinälämmitys niin varmaan 23 asteinen kiertovesi riittäisi pitämään huoneilman 22 asteessa.

Teoreettinen lämpökerroin (COP) lasketaan kaavalla T2/(T2-T1), missä T2 = kiertoveden lämpötila ja T1= keruunesteen lämpötila. Lämpötilat on laitettava kaavaan Kelvin-asteina (273 K = 0 Celsiusta).

Jos siis kiertoveden lämpötila on 35 astetta kuten tyypillisesti lattialämmityksessä niin COP = 308/(308-273) = 8,8
Vastaavasti kiertoveden ollessa 55 astetta niin COP = 328/(328-273)= 5,96.

Laskukaava pätee toki vain ideaalitapauksessa jolloin laitteistossa (kompressiri, kv-pumppu, keruunestepumppu) ei olisi lainkaan häviöitä eli 100% hyötysuhde. Käytännössä COP on enintään noin puolet tuosta teoreettisesta arvosta. Kuitenkin kaavasta selviää perusidea siitä, miksi kiertoveden lämpötila kannattaa pitää mahdollisimman alhaisena.

commo73 · « **Vastaus #85 :** 10.12.10 - klo:19:53 »

Lainaus

Lainaus
Mitoitustietoa:
Kulutus 4200L/80% hyötysuhde. 12kW maksimitehontarve. 5000kWh käyttöveteen.
8kW/151m aktiivia. Energianpeitto 94,4% ja lisäenergia alkaen ~-7. Vuosikulutus 12c hinnalla 1463€/v.
10kW/171m. 97,5%. -13. 1446€/v.
12kW/2*102m. 98,7%. -17. 1425€/v.
16kW/2*128m. 99,6%. -30. 1386€/v.
Täysteho siis vasta 16kW pumpulla ja vuosikulutukset yllättävän lähellä toisiaan.
Edit: 6kW/107m. 83,9%. -1. 1843€/v.

Onko kenelläkään antaa käytännössä olevia kulutuslukemia/vuosi vanhemmalle patterilämmitystalolle tai ylipäätänsä?
Olisi kiva tietää pitääkö paperilla piirretty paikkansa tosielämässä.
Esim.viime talvi oli hyvä niin saisi vähän vertailukohtaa lukemiin asteikon kalliimmasta päästä.

2008-2009 Oulun korkeudella -77, 3krs ~240m2 pattereilla, 2 aikusta 3 lasta.

9200kWh lämmitys ja lämminkäyttövesi
Kaivo 210m, Pumppu Diplomat TWS 10kW thermia = Danfoss vastaava.

ivt7-09 · « **Vastaus #86 :** 10.12.10 - klo:21:37 »

Lainaus

Lainaus
Tunnustan tyhmyyteni, mutta en ymmärrä miksi menovesi pitää saada mahdollisimman alas. eikö se ole suoraan kytköksissä talon sisäilman lämpöön, joka on nyt keittiössä 21ast, olohuoneessa 23ast, työhuoneessa 21ast, kun sisälämpötila säädetty 22asteeseen.
-olen tuota lämpötilakäyrää säätänyt 3pykälää alemmas (37ast),jolloin tuo todellinen ja säädetty lämpötila osuu aika hyvin kohdilleen

Siksi, että korkeampi kiertoveden lämpötila heikentää hyötysuhdetta. Jos on pienet vesipatterit niin niiden pitää "käydä kuumana" että haluttu huonelämpötila saavutetaan. Jos taas olisi yhdistetty lattia-, katto- ja seinälämmitys niin varmaan 23 asteinen kiertovesi riittäisi pitämään huoneilman 22 asteessa.

Teoreettinen lämpökerroin (COP) lasketaan kaavalla T2/(T2-T1), missä T2 = kiertoveden lämpötila ja T1= keruunesteen lämpötila. Lämpötilat on laitettava kaavaan Kelvin-asteina (273 K = 0 Celsiusta).

Jos siis kiertoveden lämpötila on 35 astetta kuten tyypillisesti lattialämmityksessä niin COP = 308/(308-273) = 8,8
Vastaavasti kiertoveden ollessa 55 astetta niin COP = 328/(328-273)= 5,96.

Laskukaava pätee toki vain ideaalitapauksessa jolloin laitteistossa (kompressiri, kv-pumppu, keruunestepumppu) ei olisi lainkaan häviöitä eli 100% hyötysuhde. Käytännössä COP on enintään noin puolet tuosta teoreettisesta arvosta. Kuitenkin kaavasta selviää perusidea siitä, miksi kiertoveden lämpötila kannattaa pitää mahdollisimman alhaisena.

Pitäisikö patteriverkoston ja maapiirin lämpötilat määritellä meno- tai paluuarvojen perusteella teoreettista COP:ia laskettaessa?

18E · « **Vastaus #87 :** 10.12.10 - klo:22:35 »

Lainaus

Teoreettinen lämpökerroin (COP) lasketaan kaavalla T2/(T2-T1), missä T2 = kiertoveden lämpötila ja T1= keruunesteen lämpötila. Lämpötilat on laitettava kaavaan Kelvin-asteina (273 K = 0 Celsiusta).
Jos siis kiertoveden lämpötila on 35 astetta kuten tyypillisesti lattialämmityksessä niin COP = 308/(308-273) = 8,8
Vastaavasti kiertoveden ollessa 55 astetta niin COP = 328/(328-273)= 5,96.

Laskukaava pätee toki vain ideaalitapauksessa jolloin laitteistossa (kompressiri, kv-pumppu, keruunestepumppu) ei olisi lainkaan häviöitä eli 100% hyötysuhde. Käytännössä COP on enintään noin puolet tuosta teoreettisesta arvosta. Kuitenkin kaavasta selviää perusidea siitä, miksi kiertoveden lämpötila kannattaa pitää mahdollisimman alhaisena.

[/tbody]

Menovesi	COP-arvo
40	3,9
41	3,82
42	3,74
43	3,66
44	3,59
45	3,52
46	3,46
47	3,4
48	3,33
49	3,28
50	3,22
51	3,17
52	3,12
53	3,07
54	3,02
55	2,98

Hassua huomata, että TomAllenin kirjallisessa tarjouksessa tuo pumppu oli ilmoitettu juuri 2,98 COP-arvolla (55ast). Melko laskennallinen tarjoustapa..kuvittelin (hölmö) että COP-arvo olisi se todellinen omaan talooni sopiva arvo, johon vaikuttaisi useita tekijöitä.

Jokatapauksessa kylmälläkin kelillä (55ast) tuo on silti vähintään puolet halvempaa kuin suora sähkölämmitys..

Seagear · « **Vastaus #88 :** 10.12.10 - klo:22:47 »

Lainaus

Lainaus
Lainaus
Tunnustan tyhmyyteni, mutta en ymmärrä miksi menovesi pitää saada mahdollisimman alas. eikö se ole suoraan kytköksissä talon sisäilman lämpöön, joka on nyt keittiössä 21ast, olohuoneessa 23ast, työhuoneessa 21ast, kun sisälämpötila säädetty 22asteeseen.
-olen tuota lämpötilakäyrää säätänyt 3pykälää alemmas (37ast),jolloin tuo todellinen ja säädetty lämpötila osuu aika hyvin kohdilleen

Siksi, että korkeampi kiertoveden lämpötila heikentää hyötysuhdetta. Jos on pienet vesipatterit niin niiden pitää "käydä kuumana" että haluttu huonelämpötila saavutetaan. Jos taas olisi yhdistetty lattia-, katto- ja seinälämmitys niin varmaan 23 asteinen kiertovesi riittäisi pitämään huoneilman 22 asteessa.

Teoreettinen lämpökerroin (COP) lasketaan kaavalla T2/(T2-T1), missä T2 = kiertoveden lämpötila ja T1= keruunesteen lämpötila. Lämpötilat on laitettava kaavaan Kelvin-asteina (273 K = 0 Celsiusta).

Jos siis kiertoveden lämpötila on 35 astetta kuten tyypillisesti lattialämmityksessä niin COP = 308/(308-273) = 8,8
Vastaavasti kiertoveden ollessa 55 astetta niin COP = 328/(328-273)= 5,96.

Laskukaava pätee toki vain ideaalitapauksessa jolloin laitteistossa (kompressiri, kv-pumppu, keruunestepumppu) ei olisi lainkaan häviöitä eli 100% hyötysuhde. Käytännössä COP on enintään noin puolet tuosta teoreettisesta arvosta. Kuitenkin kaavasta selviää perusidea siitä, miksi kiertoveden lämpötila kannattaa pitää mahdollisimman alhaisena.

Pitäisikö patteriverkoston ja maapiirin lämpötilat määritellä meno- tai paluuarvojen perusteella teoreettista COP:ia laskettaessa?

Menoveden lämpötilan mukaan koska säätö on menopuolella. Paluupuolen lämmöillä ei juurikaan ole merkitystä muuta kuin että niistä näkee että tapahtuuko patteripiirissä lainkaan sitä mitä pitäisi eli lämmön siirtymistä kiertovedestä huoneilmaan.

Tällä vanhalla öljylämmityksellä kun vielä mennään niin nyt kun pakkasta on ulkona 14 astetta ja sisälämpö 21, menovesi on 50 asteista ja paluu 41 asteista. Tosin ihan tarkkaa kuvaa pattereiden lämmityskapasiteetista ei saa koska kaikki patteritermostaatit eivät ole samalla asetuksella. Esim. makuuhuoneessa termari on käännetty nollille ja aputiloissa ne ovat asennossa 3/5.

ivt7-09 · « **Vastaus #89 :** 11.12.10 - klo:09:19 »

Laskin meillä COP:n ja tulin tällä hetkellä tulokseen (n.) 3,1. Ulkona pakkasta -10,9°C. Pumppu antoi seuraavat arvot;
- menoveden lämpötila: 46,8°C
- keruupiirin meno: -3,4°C

Luvut muutin Kelvin-asteiksi, niin sain kaavan: 319,9/(319,9 – 269,8) = 6,37. Ja, kun tämä piti vielä puolittaa, niin sain tulokseksi tuon 3,1.

Lisää tehokkuutta vesipattereihin meidän talossa saisi vielä poistamalla rajoittimet kaikkista patteritermostaateista tai poistamalla termostaatit kokonaan ja lisäämällä kiertovesipumpun nopeutta 2 -> 3. Ainoa huone, jossa huonelämpötila on normaalia n. 20°C pienempi on makuuhuone, siellä on n. 18°C.

18E · « **Vastaus #90 :** 11.12.10 - klo:10:38 »

Lainaus

Laskin meillä COP:n ja tulin tällä hetkellä tulokseen (n.) 3,1. Ulkona pakkasta -10,9°C. Pumppu antoi seuraavat arvot;
- menoveden lämpötila: 46,8°C
- keruupiirin meno: -3,4°C
Luvut muutin Kelvin-asteiksi, niin sain kaavan: 319,9/(319,9 – 269,8) = 6,37. Ja, kun tämä piti vielä puolittaa, niin sain tulokseksi tuon 3,1.
Lisää tehokkuutta vesipattereihin meidän talossa saisi vielä poistamalla rajoittimet kaikkista patteritermostaateista tai poistamalla termostaatit kokonaan ja lisäämällä kiertovesipumpun nopeutta 2 -> 3. Ainoa huone, jossa huonelämpötila on normaalia n. 20°C pienempi on makuuhuone, siellä on n. 18°C.

Revin eilen loputkin termostaatit pattereista ja kiertoveden lämpötilat on seuraavat:

-10ast ulkona.
meno: 51 ast.
paluu: 40 ast.

ainakin 11astetta jää matkalle, jos vielä sen k.vesipumpun laittaisi 3.asentoon...

-tosin nyt täällä on aika vilpoisaa, *(lisälämpö käytössä)
työhuone: 20ast.
keittiö : 20,5ast,
olohuone: 22ast.

Pitää ihan vakavasti alkaa harkita ulkoista lämmittäjää

Roori · « **Vastaus #91 :** 11.12.10 - klo:14:02 »

Ennenkuin alatte hyppimään ilosta kun laskette COP:janne tolla kaavalla niin tässä minun todellisuus:
meno+39, maasta+3>>> kaavan COP=4,33
Todellinen tehoilla mitattu ajonaikainen pumpun COP=3,0

Tuo on todellakin suuntaa antava kaava jolla selviää kaavan kirjoittajan mainitsema periaatteellinen menoveden vaikutus COP:iin

ivt7-09 · « **Vastaus #92 :** 11.12.10 - klo:17:50 »

Lainaus

Todellinen tehoilla mitattu ajonaikainen pumpun COP=3,0

Miten olet laskenut tuon?

Seagear · « **Vastaus #93 :** 11.12.10 - klo:18:05 »

Lainaus

Ennenkuin alatte hyppimään ilosta kun laskette COP:janne tolla kaavalla niin tässä minun todellisuus:
meno+39, maasta+3>>> kaavan COP=4,33
Todellinen tehoilla mitattu ajonaikainen pumpun COP=3,0

Tuo on todellakin suuntaa antava kaava jolla selviää kaavan kirjoittajan mainitsema periaatteellinen menoveden vaikutus COP:iin

Jep, eli sinun tapauksessasi todellinen COP on 0,35 kertaa laskennallinen COP.

Varmaankin voisi nyrkkisääntönä sanoa että lattialämmitystalossa todellinen arvo on laskennallinen COP/2 ja patteritalossa laskennallinen COP/3

seppaant · « **Vastaus #94 :** 11.12.10 - klo:19:09 »

Roori kirjoitti

Lainaus

Ennenkuin alatte hyppimään ilosta kun laskette COP:janne tolla kaavalla niin tässä minun todellisuus:
meno+39, maasta+3>>> kaavan COP=4,33
Todellinen tehoilla mitattu ajonaikainen pumpun COP=3,0

Minulla samoilla maa ja lähtölämpötiloilla on suoriin mittauksiin perustuva hyötysuhde 3,1

ATS

Roori · « **Vastaus #95 :** 11.12.10 - klo:20:30 »

Lainaus

Jep, eli sinun tapauksessasi todellinen COP on 0,35 kertaa laskennallinen COP.

Varmaankin voisi nyrkkisääntönä sanoa että lattialämmitystalossa todellinen arvo on laskennallinen COP/2 ja patteritalossa laskennallinen COP/3

Tuohan pitäis tulla huomioitua tuolla menoveden "isoudella" tuo lattia/patteri ero jos tuo kaava pitäis kutinsa käytäntöön.
"Hattuvakioilla" sen tietysti saa aina kohtaamaan todellisuuden.

ivt7-09:lle Laskenta tehty yksinkertaisesti P_anto/P_otto (kw/kw), siis ajon aikana. Itseasiassa nuo ajonaikaiset COP3.0 lämmöt oli +42C (pumpulta) ja +3C (kaivosta), tuo aikaisempi mainitsemani +39 oli meno pattereille.

Patteri+lattia+LKV COP2010 Vuositasolla on tällä hetkellä = 17658.9kwh/6313.7kwh=2.8 (kwh/kwh). Tämä on oikeastaan se mikä minua itseäni kiinostaa, siitä selviää koska koneet ei pelaa kunnolla jos tuo alkaa laskea.

Patteri+lattia+LKV COP2009 Vuositasolla oli 20125.1kwh/6406.7kwh=3.14 (eli pii)

, vähän on laskua vuodesta 2009 >>> 2010, mutta tuo selittynee kylmemmillä keleillä (menovesi ollut kuumempaa).

Tää alkaa nyt mennä sivuun kovasti tuosta otsikon aiheesta....

ivt7-09 · « **Vastaus #96 :** 12.12.10 - klo:12:48 »

Lainaus

Lainaus

Patteri+lattia+LKV COP2010 Vuositasolla on tällä hetkellä = 17658.9kwh/6313.7kwh=2.8 (kwh/kwh). Tämä on oikeastaan se mikä minua itseäni kiinostaa, siitä selviää koska koneet ei pelaa kunnolla jos tuo alkaa laskea.

Patteri+lattia+LKV COP2009 Vuositasolla oli 20125.1kwh/6406.7kwh=3.14 (eli pii) , vähän on laskua vuodesta 2009 >>> 2010, mutta tuo selittynee kylmemmillä keleillä (menovesi ollut kuumempaa).

Tää alkaa nyt mennä sivuun kovasti tuosta otsikon aiheesta....

Mitä nuo vuositason kwh-arvot ovat, voitko vähän selvittää?

Roori · « **Vastaus #97 :** 12.12.10 - klo:13:48 »

Lainaus

Mitä nuo vuositason kwh-arvot ovat, voitko vähän selvittää?

MLP:ltä mittausten perusteella laskettuja tuloksia/vuosi...
Eli tuotto MLP:ltä varaajaan virtausmittarilla ja 2:lla lämpötilamittausksella E=m*c*dT
Sähköverkosta otettu energia kwh-mittarin pulssilähdöllä.

ivt7-09 · « **Vastaus #98 :** 12.12.10 - klo:18:38 »

Lainaus

Lainaus
Mitä nuo vuositason kwh-arvot ovat, voitko vähän selvittää?
MLP:ltä mittausten perusteella laskettuja tuloksia/vuosi...
Eli tuotto MLP:ltä varaajaan virtausmittarilla ja 2:lla lämpötilamittausksella E=m*c*dT
Sähköverkosta otettu energia kwh-mittarin pulssilähdöllä.

Tästä ymmärrän tuon viimeisen kohdan, eli esim. tämän vuoden luku on 6313,7 kWh = maalämpöpumpun tarvitsema sähköenergia.
Tuotto = lämpöpumpun tuottama kokonaisenergia tänä vuonna mittaushetkeen mennessä, ja tämä tieto on saatu virtausmittarilla + kahdella lämpötilamittauksella. Ovatko nämä jotain sellaista, jotka on erikseen asennettu eikä näitä ole valmiina maalämpöpumpussasi. Tässä täytyy kysyä näin seikkaperäisesti, kun meikäläisellä ei ole teknistä osaamista ja tietoutta näistä asioista.

Roori · « **Vastaus #99 :** 12.12.10 - klo:18:58 »

Juu ne on erikseen asennettu ne ei kuulu MLP toimituksiin, en ainakaan tiedä mitään MLP:tä missä olis sisäänrakennettuna.
Virtausmittauspulssi 1L välein...

18E · « **Vastaus #100 :** 12.12.10 - klo:20:03 »

Lainaus

Revin eilen loputkin termostaatit pattereista ja kiertoveden lämpötilat on seuraavat:

-10ast ulkona.
meno: 51 ast.
paluu: 40 ast.

ainakin 11astetta jää matkalle, jos vielä sen k.vesipumpun laittaisi 3.asentoon...

Kiertovesipumppu säädetty I-asennosta III-asentoon:

ulkolämpö: -15astetta
menolämpö: 52 ast.
paluulämpö: 46 ast.

Vaikka lämmönluovutus on puolet pienempää, 5.asteen pakkasten nousu ei kuitenkaan nostanut menoveden lämpötilaa sen enempää!
On kyllä mystistä...

sailor · « **Vastaus #101 :** 13.12.10 - klo:08:29 »

Lainaus

Lainaus

Vaikka lämmönluovutus on puolet pienempää, 5.asteen pakkasten nousu ei kuitenkaan nostanut menoveden lämpötilaa sen enempää!
On kyllä mystistä...

Ei nosta, koska pumppu ei kykene nostamaan sitä lämpötilaa korkeammalle. Varmaan pumppu käy 24/7 tällä hetkellä?

Taisin mainita jotain siitä menoveden lämpötilan laskemisesta vaikka kotikonstein (jonkinlainen puhallin). On sulaa ****** ajaa maalämpöpumppua tuollaisilla lämpötiloilla, mutta kukin tyylillään 8-)

justus01 · « **Vastaus #102 :** 13.12.10 - klo:09:10 »

Lainaus

Lainaus
Revin eilen loputkin termostaatit pattereista ja kiertoveden lämpötilat on seuraavat:

-10ast ulkona.
meno: 51 ast.
paluu: 40 ast.

ainakin 11astetta jää matkalle, jos vielä sen k.vesipumpun laittaisi 3.asentoon...

Kiertovesipumppu säädetty I-asennosta III-asentoon:

ulkolämpö: -15astetta
menolämpö: 52 ast.
paluulämpö: 46 ast.

Vaikka lämmönluovutus on puolet pienempää, 5.asteen pakkasten nousu ei kuitenkaan nostanut menoveden lämpötilaa sen enempää!
On kyllä mystistä...

Selkeää edistystä tapahtunut, kun (lähes) samalla veden menolämpötilalla selvitään nyt 5 astetta kovemmilla pakkasilla.

Lämmönluovutus ei ole pienempi vaikka lämpötila ero onkin pienempi. Virtaushan voi olla vaikka kolme kertaa suurempi, jolloin lämmönluvutus onkin pienemmästä lämpötilaerosta huolimatta yli puolitoista kertainen verrattuna aikaisempaan.

Jos virtaus on kaksikertaistunut, niin lämmönluvutus on lisääntynyt noin 10%:lla.

sailor · « **Vastaus #103 :** 13.12.10 - klo:10:53 »

Lainaus

Selkeää edistystä tapahtunut, kun (lähes) samalla veden menolämpötilalla selvitään nyt 5 astetta kovemmilla pakkasilla.

Lämmönluovutus ei ole pienempi vaikka lämpötila ero onkin pienempi. Virtaushan voi olla vaikka kolme kertaa suurempi, jolloin lämmönluvutus onkin pienemmästä lämpötilaerosta huolimatta yli puolitoista kertainen verrattuna aikaisempaan.

Jos virtaus on kaksikertaistunut, niin lämmönluvutus on lisääntynyt noin 10%:lla.

Tai... Paluuvesi on nyt lämpimämpää, mikä nostaa lauhtumispainetta ja pumppu käy entistä huonommalla hyötysuhteella.

Lauhtumispaineet tapissa, sähkönkulutus tapissa, teho alhaisempi jne.

En siis kehuisi kauheaa edistymistä tässä.

Andrew · « **Vastaus #104 :** 13.12.10 - klo:12:21 »

Lainaus

Lainaus
Selkeää edistystä tapahtunut, kun (lähes) samalla veden menolämpötilalla selvitään nyt 5 astetta kovemmilla pakkasilla.

Lämmönluovutus ei ole pienempi vaikka lämpötila ero onkin pienempi. Virtaushan voi olla vaikka kolme kertaa suurempi, jolloin lämmönluvutus onkin pienemmästä lämpötilaerosta huolimatta yli puolitoista kertainen verrattuna aikaisempaan.

Jos virtaus on kaksikertaistunut, niin lämmönluvutus on lisääntynyt noin 10%:lla.

Tai... Paluuvesi on nyt lämpimämpää, mikä nostaa lauhtumispainetta ja pumppu käy entistä huonommalla hyötysuhteella.

Lauhtumispaineet tapissa, sähkönkulutus tapissa, teho alhaisempi jne.

En siis kehuisi kauheaa edistymistä tässä.

Jos kaikki patterit olivat jatkuvasti jäähdytys 40/51 ja kaikki ovat nyt jatkuvasti jäähdytys 46/52 tämä on merkittävä kasvu antoi lämmitysteho

nopeampaan liikkeeseen 40/51 tuntuisi 44/47 vastaavia kattilan teho

seppaant · « **Vastaus #105 :** 13.12.10 - klo:12:34 »

Lainaus

Tai... Paluuvesi on nyt lämpimämpää, mikä nostaa lauhtumispainetta ja pumppu käy entistä huonommalla hyötysuhteella.

Lauhtumispaineet tapissa, sähkönkulutus tapissa, teho alhaisempi jne.

Itse asiassa "kuuma pää" eli lauhduttimelta lähtevä lämpötila määrittää lauhtumispaineen

ATS

justus01 · « **Vastaus #106 :** 13.12.10 - klo:12:52 »

Lainaus

Tai... Paluuvesi on nyt lämpimämpää, mikä nostaa lauhtumispainetta ja pumppu käy entistä huonommalla hyötysuhteella.

Lauhtumispaineet tapissa, sähkönkulutus tapissa, teho alhaisempi jne.

En siis kehuisi kauheaa edistymistä tässä.

Pattereista saadaan ulos enemmän tehoja ja tämä tarkoittaa vähäisempää vastuksen tarvetta. Pelkällä pumpulla pärjää pidemmälle, vuosihyötysuhde parempi.
Pumppu joutuu vähän kovemmalla, mutta tekee myös säästöä enemmän.

sailor · « **Vastaus #107 :** 13.12.10 - klo:19:21 »

Joo kompura varmasti nauttii nyt kun saa käydä 24/7. Ei sitten tule niitä kuluttavia käynnistyksiä

Tässä tapauksessa en puhuisi vuosiHYÖTYsuhteesta tai pumpun joutumisesta VÄHÄN kovemmalle. Mutta antaa olla, varmaan se on ihan hyvä.

18E · « **Vastaus #108 :** 13.12.10 - klo:19:28 »

Lainaus

Ei nosta, koska pumppu ei kykene nostamaan sitä lämpötilaa korkeammalle. Varmaan pumppu käy 24/7 tällä hetkellä?
Taisin mainita jotain siitä menoveden lämpötilan laskemisesta vaikka kotikonstein (jonkinlainen puhallin). On sulaa ****** ajaa maalämpöpumppua tuollaisilla lämpötiloilla, mutta kukin tyylillään 8-)

Siis 52astetta on laitteen maksimi? Miksi Allen on tehnyt tarjouksen 55-asteen mukaan, jossa tuo aik.mainittu COP 2,98arvokin on.
Olen ymmärtänyt asian niin, että vielä tuolla 55-asteen lämmölläkin olisi vähintään tuplasti halvempaa lämmittää taloa kuin suoralla sähköllä (öljyynkin nähden). Vai eikö tuossa huomioida lisäsähkön (3kW-6kW) käyttämää sähkönkulutusta ollenkaan? -sehän kuulostaa jo huijaamiselle!

Talon iän (puruseinät) sekä neliöt (+200) huomioon ottaen niin ei tuo lähtevän veden lämpö nyt vaikuta niin poikkeavan kovalle? vrt.muihin patteriverkkoihin mitä tässä keskustelussa on tullut ilmi. Jos lähtevän veden saa 48asteeseen -16pakkasessa sisälämpötilan ollessa vielä 22ast. niin käyn hakemassa sen pahisn pöytätuulettimen! Se oikeasti vain kuulostaa niin tosi oudolle..

varsinkin jos menoveden lämpötila säätyy ulkolämpötilan mukaan (en oikeasti ymmärrä,sori pojat vääntäkää rautalangasta)

offtopic:
Toki lattialämmitys olisi paljon taloudellisempi matalalla lämpötilallaan, mutta se ei nyt ole vaihtoehto!
Kaverilla on matalaenergiatalo n.150m2 (v.2010) vesikiertoisella lattialämmityksellä tismalleen samalla mlp-pumpulla ja laskettiin päivän sähkökustannukseksi n.4,5€! Lisäsähkön osuus <10h. minulla siis ~300% kalliimpaa per päivä.
---

*Tänään sähkön kulutus 117kW/h josta pumpun osuus 107kw/h.
(29.11.2010: -16astetta ja pumpun kulutus 111kWh)
Pumppu kyllä käy kokoajan..

Andrew:in mielestä k.vesipumpun nopeutta pitäisi vieläkin lisätä? ei vain taida olla enää mahdollista..

Andrew · « **Vastaus #109 :** 14.12.10 - klo:00:30 »

Lainaus

Siis 52astetta on laitteen maksimi? Miksi Allen on tehnyt tarjouksen 55-asteen mukaan, jossa tuo aik.mainittu COP 2,98arvokin on.
Olen ymmärtänyt asian niin, että vielä tuolla 55-asteen lämmölläkin olisi vähintään tuplasti halvempaa lämmittää taloa kuin suoralla sähköllä (öljyynkin nähden). Vai eikö tuossa huomioida lisäsähkön (3kW-6kW) käyttämää sähkönkulutusta ollenkaan? -sehän kuulostaa jo huijaamiselle!

Talon iän (puruseinät) sekä neliöt (+200) huomioon ottaen niin ei tuo lähtevän veden lämpö nyt vaikuta niin poikkeavan kovalle? vrt.muihin patteriverkkoihin mitä tässä keskustelussa on tullut ilmi. Jos lähtevän veden saa 48asteeseen -16pakkasessa sisälämpötilan ollessa vielä 22ast. niin käyn hakemassa sen pahisn pöytätuulettimen! Se oikeasti vain kuulostaa niin tosi oudolle.. varsinkin jos menoveden lämpötila säätyy ulkolämpötilan mukaan (en oikeasti ymmärrä,sori pojat vääntäkää rautalangasta)

offtopic:
Toki lattialämmitys olisi paljon taloudellisempi matalalla lämpötilallaan, mutta se ei nyt ole vaihtoehto!
Kaverilla on matalaenergiatalo n.150m2 (v.2010) vesikiertoisella lattialämmityksellä tismalleen samalla mlp-pumpulla ja laskettiin päivän sähkökustannukseksi n.4,5€! Lisäsähkön osuus <10h. minulla siis ~300% kalliimpaa per päivä.
---

*Tänään sähkön kulutus 117kW/h josta pumpun osuus 107kw/h.
(29.11.2010: -16astetta ja pumpun kulutus 111kWh)
Pumppu kyllä käy kokoajan..

Andrew:in mielestä k.vesipumpun nopeutta pitäisi vieläkin lisätä? ei vain taida olla enää mahdollista..

Tällä hetkellä mielestäni käytät noin 2kw vastus sähkön jatkuvasti klo -17. Vuoden -24 käytät noin 4 tai 5 kW jatkuvasti. Jos keräät päivittäiset lämpötilat ja KW voit piirtää, että tietää mitä odottaa myöhemmin.

Paras vaihtoehto on parantaa eristystä niin, että pumppu on oikean kokoinen ja kylmä talvi ja on valmistautunut näihin kylmempiä talvia

sailor · « **Vastaus #110 :** 14.12.10 - klo:10:45 »

Ei sen tarvitse olla välttämättä pöytätuuletin. Myös pienet äänettömät laitetuulettimet käyvät. Virtalähteeksi wanhoja Nokian kännykkälatureita, joita jokaisella on tietty nurkat täynnä. Katsot vain että puhaltimen virrankulutus ja laturin teho kohtaavat.

Mitä hiljaisempi sen parempi. esim: http://www.jimmspc-store.fi/listaa/171

Mikä tahansa ratkaisu joka parantaa pattereiden lämmönluovutuskykyä (--> eli auttaa laskemaan menoveden lämpötilaa huonelämpötilan pysyessä samana) on tervetullut.

Joku käyttää puhallinkonvektoria, toinen pöytätuulettimia, joku laitetuulettimia. Kaikki ratkaisut toimivat, mutta hinnat eroavat.

Laitetuulettimilla joku kokeilikin hyvin tuloksin, mutta sitä viestiketjua en löytänyt tähän hätään. Tässä näsitä laitetuulettimista juteltiin joskus: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2485.0

Andrew · « **Vastaus #111 :** 14.12.10 - klo:14:08 »

Lainaus

Ei sen tarvitse olla välttämättä pöytätuuletin. Myös pienet äänettömät laitetuulettimet käyvät. Virtalähteeksi wanhoja Nokian kännykkälatureita, joita jokaisella on tietty nurkat täynnä. Katsot vain että puhaltimen virrankulutus ja laturin teho kohtaavat.

Mitä hiljaisempi sen parempi. esim: http://www.jimmspc-store.fi/listaa/171

Mikä tahansa ratkaisu joka parantaa pattereiden lämmönluovutuskykyä (--> eli auttaa laskemaan menoveden lämpötilaa huonelämpötilan pysyessä samana) on tervetullut.

Joku käyttää puhallinkonvektoria, toinen pöytätuulettimia, joku laitetuulettimia. Kaikki ratkaisut toimivat, mutta hinnat eroavat.

Laitetuulettimilla joku kokeilikin hyvin tuloksin, mutta sitä viestiketjua en löytänyt tähän hätään. Tässä näsitä laitetuulettimista juteltiin joskus: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2485.0

Tom Allen tapa on tarjota hyvin ja pumppu, joka vaatii vastuselementtejä kun useimmat kylmä.

Ne lasketaan resistanssi on klo -10 meidän talon normaali talvi. Jotta tämä toimisi kylmiä jaksoja on sekoitettu lämpimämmät ajanjaksot. Kun pitkään kova kylmä jakso taloustieteen ei toimi. Se on suunnittelu.

Tällaisen mallin Jos viileä patterit saada lisää lämpöä taloon ei varata maahan. Se jäätyy.

Lattialämmitys on syvempi hyvin saman pumpun saada lisää lämpöä taloon ilman vastarintaa.

Hailee · « **Vastaus #112 :** 16.12.10 - klo:12:35 »

Kesällä meni sähköä noin 300kwh/kk ja nyt mennyt 1200kwh/kk.
Vuosikulutus tulee jäämään todennäköisesti alle 10 000kwh.
Lämmityksen osuus tulee olemaan noin 5500-6000kwh.
Ennen maalämpöä paloi öljyä noin 20000-25000kwh (2000-2500L) vuodessa.

-70 rakennettu omakotitalo, 160 neliötä ja vesikiertoinen patterilämmitys.

1/2v maalämmöllä ja aika hyvältä vaikuttaa.

Matias · « **Vastaus #113 :** 16.12.10 - klo:13:05 »

Mitähän Haileen korkein menoveden lämpö on tähän mennessä ollut?
Missäpäin suomea talo on?

Hailee · « **Vastaus #114 :** 17.12.10 - klo:07:58 »

En ole seuraillut lämpötiloja. Täytyy katsoa kun pakkasta on vähän enemmän. Tänä aamuna oli vain -1 astetta. Asunnon sisälämpötila on ollut vakio 21 astetta ja termostaatit pattereissa jotka normaaliasennoissa.
Talo on Järvenpäässä.
Danfoss DHP-H 8 ja reiän syvyys 157m

jussi72 · « **Vastaus #115 :** 17.12.10 - klo:15:08 »

Morjens! Täällä edelleen pelkkää positiivista sanottavaa laitteistosta. Nyt vain toivoisi vieläkin rapeampia kelejä, että saataisiin kunnolla otettua mittaa pumpusta. Vastustunteja ei vieläkään

Hauskaa viikonloppua

Matias · « **Vastaus #116 :** 17.12.10 - klo:16:28 »

Lainaus

Hailee:-70 rakennettu omakotitalo, 160 neliötä ja vesikiertoinen patterilämmitys

Lainaus

Hailee:Lämmityksen osuus tulee olemaan noin 5500-6000kwh.
Ennen maalämpöä paloi öljyä noin 20000-25000kwh (2000-2500L) vuodessa.

Teittekö millaista saneerausta lämpöeristyksien,ikkunoiden,ilmanvaihdon yms osalta?
On noi lämmökulutuslukemat todella alhaiset

18E · « **Vastaus #117 :** 22.12.10 - klo:18:41 »

Säätiedotus lupaa yöksi -18
Torstai aamuksi -20
Torstai päiväksi -25
Torstai yöksi -30
ja perjantaille -30 astetta

saa ny nähdä miten lämpöä riittää näillä keleillä..vähän jo huolestuttaa.
äsken näytti olevan -16asteessa lähtevä vesi 52astetta lisälämpö I:llä.

Hailee · « **Vastaus #118 :** 23.12.10 - klo:07:36 »

Eilen illalla oli -15 astetta ja kävin vilkaisemassa menolämpöä joka kävi 49 asteessa kaksi kertaa tunnissa. Lisälämpöä ei ole vielä tarvittu lämpökaivon valmistumisen jälkeen. 8-)

70 rakennettu omakotitalo. 160 neliötä josta noin 50 neliötä pidetään 15 asteen lämmössä. Vesikiertoinen patterilämmitys. Danfoss DHP-H 8 ja lämpökaivon syvyys 157m.

1/2 vuotta maalämpöä.

AAA · « **Vastaus #119 :** 23.12.10 - klo:09:19 »

Lainaus

Säätiedotus lupaa yöksi -18
Torstai aamuksi -20
Torstai päiväksi -25
Torstai yöksi -30
ja perjantaille -30 astetta

saa ny nähdä miten lämpöä riittää näillä keleillä..vähän jo huolestuttaa.
äsken näytti olevan -16asteessa lähtevä vesi 52astetta lisälämpö I:llä.

Sua on kusetettu pumpun koolla tai tarjouksen on tehnyt amatööri.

Tulevaisuus näyttää tältä.

Sama teho siirtyy korkealla menoveden lämpötilalla, kuin matalallakin lämpötilalla. Vain COP on huonompi.
Virtausnopeus ja lämpötilaero ratkaisee.

Noin nopeasti lukien sulla on yhdistelmä: Liian vähän patterien luovutuspintaa ja liian pieni pumppu.

Jos talvi jatkuu tällaisenä, niin veikkaan että tammi - helmikuussa kaivo on energiansa luovuttanut ja jäässä. Sen jälkeen vastukset on päällä loppukevään.

Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Danfoss, TWS-tekno ja Tom Allen (Luettu 106802 kertaa)

justus01

justus01