DHP-H 8 kwh

[Xargo]

Mites nuo suodattimet vaikuttavat koneen toimintaan? Kuristavat varmaankin hieman tuloilmaa? Saakohan sitä ihan leikattavana mattona, kun on tuo vanha kone, joka toimii nyt vihdoinkin. Ilmanvaihto osiossa koneen puuhastelusta enemmän.

Ymmärtääkseni samaa luokkaa painehäviö kuin ihan normi esisuodatusmatoilla. Pitäis vaan löytyy joku paikka, josta noita voisi hakea. Eli siis esisuodatinmaton tilalle olisi tarkoitus laittaa ja nimenomaan leikattavaa mattoa hakusessa.

[Matias]

Enpä suodatinmatoista ominaisuuksia juurikaan tiedä mutta tuontapaisesta matosta on pari kertaa vuodessa leikattu Fläktiin LTO kennon suodattimet.

http://www.suodatinpiste.fi/product/96/suodatinmatto-g3-suodatin

[saimaanranta]

http://www.huoltopalvelu.com/Leikattava-aktiivihiilisuodatin-570x470x14mm

Tuollainen sattui löytymään hakukoneella, taidan laittaa palasen tilaukseen.....

[Xargo]

http://www.huoltopalvelu.com/Leikattava-aktiivihiilisuodatin-570x470x14mm

Just tollasta oon miettiny. Laitoin pari mattoa tulemaan. Kiitos linkistä.

[Peca]

Oikeastaan mallina oli aikaisempi seppaantin variaatio pinta-anturitaskusta jossa mitattavan putken päälle tuli halkaistu putki jonka päälle mitta-anturin tasku oli juotettu.
Meikäläisen putki/klemmari anturitasku sellainen "karvalakkiversio" siitä.

Kuvaa ei nyt löydy,olisko seppaantilla tallessa?

Tässähän se taskun kuva on.

Piitahnaa ei kannata ostaa elektroniikka eikä tietokoneliikkeistä vaan autotarvikeliikkestä.
Kuvan mukaisen 70 ml tuubin sain samaan hintaan kuin paikallisesta tietokoneliikkeestä 5 ml tuubin.

Mistähän tuota pientä kupariputkea löytyisi?, olen kysellyt eri liikkeistä, eikä ole tullut vielä vastaan. Millä anturi on "liimattu"/ suojattu kosteutta vastaan?. On aikas hienon näköinen paketti

-Peca-

[seppaant]

Mistähän tuota pientä kupariputkea löytyisi?, olen kysellyt eri liikkeistä, eikä ole tullut vielä vastaan. Millä anturi on "liimattu"/ suojattu kosteutta vastaan?. On aikas hienon näköinen paketti

Tuo pieni kupariputki on aika harvinaista tavaraa, kerran sitä löytyi paikallisesta LVI-liikkeestä.
Monasti sen on joutunut itse tekemään.
Taivutat 5mm tuurnan päälle 0,8mm kuparilevyn, leveys 18mm  ja viilaat vielä saumakohdan tasaiseksi jotta juotoskohdassa on mahdollisimman paljon kontaktipintaa.

Anturin suojauksen tein seuraavasti:
Anturin kaksi yhteenjuotettua karvaa sivelin epoksilla ja päälle kutistesukka, kuumennuksen jälkeen sivelin kolmannen karvan ja kutistetun sukan vielä epoksilla.
Ovat toimineet viikkoja veteen upotettuna.

ATS

[jeees]

Xargo   Ihan riittävästi tulee savunhajua sisään IV:n kautta naapurien käryttelystä. Pitäis vissiin ostaa aktiivihiilimatot IV-koneeseen

Samojen ongelmien kanssa täällä ollaan. Naapureilla tulet joka päivä ja taitaa olla hieman tuoreita puita. Savua kuin vanhoista vetureista tulee piipuista  Suora sähkölämmitys taloja kaikki....
Mites nuo suodattimet vaikuttavat koneen toimintaan? Kuristavat varmaankin hieman tuloilmaa? Saakohan sitä ihan leikattavana mattona, kun on tuo vanha kone, joka toimii nyt vihdoinkin. Ilmanvaihto osiossa koneen puuhastelusta enemmän.

Mulla pelottaa jo valmiiksi 2 kuukauden päästä muutto taloon ja naapurilla savuttaa ihan kohtuullisen paljon:D pelkkä puulämmitys, ei kuulemma oo vastuksia edes asennettu.

[Xargo]

Laitoin eilen aktiivihiilimaton Valloxin esisuodattimen tilalle ja eipähän haise savu sisällä enää. Naapurien rööreistä näytti eilen ja tänäänkin puskevan taas savua ja haiseehan se ulkona, mutta eipähän haise enää sisällä. Suosittelen kaikille, joilla samaa probleemaa.

[Karjusaarenmies]

   Taitaa käydä niin , että puhaltimien laakereiden ikä lyhenee kun virtauksia ja suodattimia muutellaan . Vallox :n väki kertoo
kyllä oitis , että normi filttereiden tiukentaminen näkyy  flektien iässä. Mutta tarkoitus kaiketi pyhittää keinot ja pienempi paha on
helpompi kärsiä   Naapureiden köyhyys on ilonamme . Meikälläkin köyhä ? toimitusjohtaja polttaa ennemmin mottikaupalla
klapeja kuin ryhtyy vaihtamaan pumpputekniikkaan !    Itse en koe savuja ongelmaksi , naapurissa porukka pitää tulia ihan
nenänsä allakin    Yskiminen kyllä käy joskus korviin !

[Xargo]

Voishan tuon painehäviön tietty mitata versus normi esisuodatin. Perstuntumalta sanoisin, että tuskin on ainakaan merkittävää eroa. Tuo aktiivihiilimatto on sellasta hyvin ilmavaa. Näyttää itseasiassa ilmavammalta kuin normi esisuodatin ja varmastikin jo hetken aikaa tukkeeksi kaikkea rojua kerännyt hienosuodatin ahistaa selvästi enemmän kuin tuo aktiivihiili.

Mutta tosiaan kiinalainen toi viime viikolla differentiaalimanometrin niin voisi sillä mm. tuon mitata. Voipi olla, että tällä viikolla tulee anemometrikin niin pääsee harrastamaan diy tiiveysmittausta. 

[Matias]

Taitaa käydä niin , että puhaltimien laakereiden ikä lyhenee kun virtauksia ja suodattimia muutellaan . Vallox :n väki kertoo
kyllä oitis , että normi filttereiden tiukentaminen näkyy  flektien iässä. Mutta tarkoitus kaiketi pyhittää keinot ja pienempi paha on
helpompi kärsiä

Meillä kanavapuhaltimien laakerit on kestäneet 7-8 vuotta jatkuvaa pyörimistä.Vaikuttaisi siltä että kaikkein hienojakoisin pöly tms menee suodattimien läpi ja tarttuu ajan ja ilman kosteuden kanssa puhaltimen siipiin ja siipipyörän tasapainotus heikkenee ja laakerit alkaa kulumaan.
Tuollaisen kanavapuhaltimen laakerinvaihto on melko simppeli homma,vakiolaakerit ja alle 10e/kpl

[Karjusaarenmies]

  Vallox : n Muhista meni aikoinaan tulopuhaltimen laakerit mielestäni liian nopeasti n 2 1/2 vuoden ajon jälkeen ja ensimmäinen
vastaus Vallox : n puolelta oli takuuajan jatkumisen suhteen se , että asiakas on käyttänyt vääriä suotimia koneessaan . Vaihdoin
itse laakerit puhaltimeen ja hyvinhän se skulas sen jälkeen . Virtauksien ja paineiden syynääminen vaatii turhan paljon vaivaa okt
ympäristössä . Helpommalla pääsee kun ajaa orkkisfilsuilla ja vaihtaa vaan niitä riittävän usein.Omissa nurkissa onnex niin isot
tontit ettei naapurin savut pukkaa tupaan. 

[mikuni]

Meillä on Ilmavasta varmaan 3 moottoria 13v aikana, ja varaosana ostettuna on melko tyyris.
Olis pikku hiljaa 4. kerta vaihto edessä. mutta luultavasti vaihdan tällä kertaa laakerin.

On ollut liian pieni laite eikä jaksa nostaa minkäälaista vastapinetta kanavistossa, siksi kuulemma kavitoi ja alkaa kuluttaa laakereita.

ps
hiukan otsikon  aiheen ulkopuolella

[Karjusaarenmies]

  Kyllä  Iv - koneesta kaiketi sopii kommunikoida täällä vaik se ei just olekaan vars pumppuihin liittyvä jutska 

[juippi]

Laitoin viikonloppuna 1-wire antureita lisää eli lattiapiirin meno ja paluu, sekä patteripiiriin meno ja paluuputkiin. Anturit ovat aivan jakotukkien yläpuolella.

Nyt ihmetystä aiheuttaa, miten lauhduttimelle palaava vesi voi olla kuumempaa kuin lattia- tai patteripaluupiirin vesi. Ainut mieleeni tuleva selitys on menoveden kierto puskurisäiliön kautta suoraan paluuseen, mutta kun on tuo takaiskuventtiili. Onko ainut vaihtoehto takaiskun "vuotaminen".

Tuossa trendi josta lämpötilat näkyy ja kytkentäkuva. Trendiä näkee lisää tuosta alaosan linkistä "läpötilamittauksia"

[tomppeli]

Tuossa trendi josta lämpötilat näkyy

Olisiko tuossa merkitty ristiin patteri paluu & lattia paluu

[juippi]

Olisiko tuossa merkitty ristiin patteri paluu & lattia paluu

Onpa hyvinkin. Hyvä kun huomasit. Lattiapaluun tosiaan erottaa kun lämmöt putoaa shuntin suljettua lattiapiiriä.

edit: Korjasin nyt kuvan merkinnät.

[juippi]

Olen nyt lisää pähkäillyt tätä paluuvesien lämpötilaristiriitaa. Takaisku ei vuoda, koska on käsin kosketeltavan haalea silloin kun muut paluuputket selvästi lämpimiä.

Nyt heräsi kuitenkin teoria Lauhduttimelle palaavan veden virtaushan on likimain patteri- ja lattiapiirien virtaamien summa, ainakin silloin kun lattiashuntti on täysin auki. Voisiko tuo isompi virtaama lämmittää paluuputkea - ja samalla anturia - lähemmäksi todellista paluuveden lämpötilaa. Eli noiden alapiirien antureiden näyttämä jäisi vajaaksi pienemmän virtaaman johdosta. Toisaalta paluulämmöt ovat kohtalaisen samoja lepojaksojen lopussa, joka vesittää tätä päätelmää.

Vai keksiikö joku paremman selityksen.

[peki]

Jos lattiapiirin ja patteripiirin lämmönluovutuskyky on erilainen niin paluutkin on eri lämpöiset.
Sama pätee pitkään ja lyhyeen piiriin laatassakin.

[juippi]

Jos lattiapiirin ja patteripiirin lämmönluovutuskyky on erilainen niin paluutkin on eri lämpöiset.
Sama pätee pitkään ja lyhyeen piiriin laatassakin.

Se onkin noin, mutta miten lauhduttimelle voi palata lämpimämpää kuin noista piireistä kumpikaaan. Eli kahdesta putkesta tulee paluuvesi yhteen, ja niiden lämpötilat on mittauksen mukaan esim: 37C+37C=39C. Eihän toi pitäisi olla mahdollista.

[Matias]

Olen nyt lisää pähkäillyt tätä paluuvesien lämpötilaristiriitaa.

Jos sulla on anturit putkien pinnasta mittaamassa niin kannattaa tarkistaa niiden kiinnitykset,noissa tulee helposti parin-kolmen asteen heittoa kiinnitystavasta johtuen.

Tuollainen tapaus oli kerran ......

[juippi]

Pitänee vielä tarkistaa noita kiinnityksiä. Ovat kyllä aivan identtiset muiden kanssa, eli kupariputken pätkä täynnä piitahnaa ja anturi myös putken sisällä. Tahnaa myös kuparitaskun ja putken välissä ja kiinnitys vahvalla klemmarilla. Eristettä on ehkä hieman vähemmän kuin muissa, mutta lisään sitä. Eristepaksuuden lisäyksen vaikutus on kyllä aika olematon aikaisemman kokemuksen perusteella.

Tuli vielä sekin mieleeni, että jos vaihtoventtiili vuotaakin ja päästää osan menovedestä kv-varaajan lämmityskierukan läpi paluuseen. Pitänee tutkia tämäkin vaihtoehto.

[peki]

Jos lattiapiirin ja patteripiirin lämmönluovutuskyky on erilainen niin paluutkin on eri lämpöiset.
Sama pätee pitkään ja lyhyeen piiriin laatassakin.

Se onkin noin, mutta miten lauhduttimelle voi palata lämpimämpää kuin noista piireistä kumpikaaan. Eli kahdesta putkesta tulee paluuvesi yhteen, ja niiden lämpötilat on mittauksen mukaan esim: 37C+37C=39C. Eihän toi pitäisi olla mahdollista.

Mulla heittää puoli astetta paluu lauhduttimelle koneen omilla antureilla ihan sen takia kun toinen anturi on koneen sisällä ja toinen ulkopuolella mutta samassa putkessa, lähempänä varaajaa. Anturit on kyllä eristetty hyvin mutta heittoo on.
Sulla alkaa olemaan noita käppyröitä vähän liikaa
Sulla tulee tohon toiseen vihreeseen käyrään hyppyri aina välillä? Voisi kyllä kertoo vv viasta.

[juippi]

Sulla alkaa olemaan noita käppyröitä vähän liikaa
Sulla tulee tohon toiseen vihreeseen käyrään hyppyri aina välillä? Voisi kyllä kertoo vv viasta.

Joo, onhan noita. Poistan turhia, kun saan tämän paluuvesi asian selväksi. Mitä vihreää käppyrää tarkoitat? Muutin nyt yhden väriä, että olisi selkeämpi.

Lisäilin eilen piitahnaa ja eristettä antureille > ei vaikutusta. Testailin myös manuaaliajolla vaihtoventtiiliä. On mielenkiintoinen logiikka tuossa vaihtovettiilissä/moottorisäätimessä. kv-asentoja on kolme erilaista, joita säädin heittelee vuoronperään. Säätimen pohjasta katsottuna (ilmansuunnat): SW, NW ja E. Samoin lämmitys asentoja on kolme SE, W ja NE. Onkohan tuolla haettu jotain hyötyä venttiilin kestävyyteen?

Vaihtoventtiilin pieni mahdollinen vuotaminen on kyllä vaikea todeta. Vaihtovenalta kv-kierukalle menevä putki on koko ajan hieman lämmin, mutta lienee varaajasta johtuvaa lämpöä?

[peki]

Taas näkyy hyppyreitä. Klo 7 ja klo 9 aikaan kun pumppu on pysähtynyt. Taitaa olla menovedessä nuo patit. Mulla oli vastaavia kun vanha vaihtovena oli horo.
Voihan patit tietysti johtuu muustakin, mutta miksi ei ole joka sammutuksen jälkeen?

[juippi]

Taas näkyy hyppyreitä. Klo 7 ja klo 9 aikaan kun pumppu on pysähtynyt. Taitaa olla menovedessä nuo patit. Mulla oli vastaavia kun vanha vaihtovena oli horo.
Voihan patit tietysti johtuu muustakin, mutta miksi ei ole joka sammutuksen jälkeen?

Jos tarkoitat tuota valkoista käyrää, niin se on lattian menovesi shuntin jälkeen. Luullakseni siinä lattishuntti vain vaihtaa asentoa ja siitä tuo pieni hyppäys johtuu. Menovesi on punainen ja siinä ainoastaan yksi pieni hyppy 14.10 kohdalla. Siivosin tuosta turhempia käppyröitä pois, kun tuntuu että vanha miniläppäri ei jaksa piirtää kuvaa tarpeeksi nopsaan ja sitten kuva ei tallenu.

[juippi]

Nyt alan olla sitä mieltä, että lattiapiirin shuntti on se joka "vuotaa" eli päästää pienen osan menovedestä suoraan paluuseen. Tosta kuvan #54 käyrästäkin näkyy se kun shuntti sulkeutuu niin lauhdutin paluu notkahtaa kohdilleen.

Onkohan tuollainen shuntin "vuoto" aivan normaali ominaisuus vai vika?

[juippi]

Menee yksinpuheluksi, mutta onkohan mulla shuntti kytketty edes oikein. Kyse on Esben sekoitusventtiilistä, malli lienee VRG 130 (venttiilistä en löydä mallimerkintää).

Tuolla http://callidus.fi/sites/default/files/esbe_luettelo_2012-13_2.pdf sivulla 27 on kuva, jonka mukaan shuntilla on kaksi mahdollista toimintatapaa, sekoitus ja vaihto. Olen alkanut epäilemään, että mulla on kytketty vaihtotoimintoon, pitäisi kaiketi olla sekoitus?

Tuossa kuva kytkennästä, johon merkityt shuntin asennot, myös puoltaisivat virheellistä kytkentää. Selittäisikö tämä myös sen miksi paluuseen vuotaa lämmintä menovettä suoraan.

Kommentteja kaipaan.

[Vpetteri]

Ota toimilaite irti venttiilistä. Venttiiliin on stanssattu merkinnät, muistaakseni kolmio, neliö ja ympyrä?. Esben sivuilta löytyy kattava (ja sekava) asennusohje, jonka avulla voit päätellä miten ko vena on asennettu toimimaan.
Jos et löydä ohjetta, voin skannata sen.

[juippi]

No niin, nyt vaihdettu shuntti toimimaan kuvan mukaisesti ja näyttäisi toimivan oikein (piirsin kuvaan luistin, joka ohjaa veden kulkua). Piti muuttaa karan asemaa ja vaihtaa ohjauksen johtimet keskenään että suunta muuttuisi.

Jos tämä varmistuu vielä muutamia käyntijaksoja seurattuani, niin huhuhuh. Vuosi on menty shuntin toimiessa väärin ja huonontaen pumpun hyötysuhdetta pitämällä paluun 2C liian korkeana.

[Matias]

Onhan juipilla ennen shunttia puskurivaraaja tms ohitus ettei tule tilannetta jossa shuntti ajaa kiinni ja lämpöpumppu käy?

[juippi]

Onhan juipilla ennen shunttia puskurivaraaja tms ohitus ettei tule tilannetta jossa shuntti ajaa kiinni ja lämpöpumppu käy?

Patteripiiri on aina auki. Kytkentäkuva on aiemmassa viestissäni nro #54.

Lisätään tähän vielä että lauhduttimen delta on nyt noussut kuudesta kahdeksaan ja paluut pysyy nätisti kohdillaan

En tiedä pitäisikö antaa asentajille palautetta, että katsovat tarkemmin ainakin muille tekemänsä työn. Tuota virheasennusta ei ole aivan helppo huomata. Shuntin pyörimissuntaa ja luistin asemaa miettimällä sen pystyy kuitenkin päättelemään.

[juippi]

Tein ajankulukseni vastusajon jolla selvitin virtaaman ja tämän avulla laskin antotehon. Aika hyvin täsmää arvot.


6kW vastusajo: dt 5,8K (lauhdutinpumppu 3 nop, patteri- ja lattiapiirit 2 nop) --> virtaama 891l/h


lämpöpumppuajo: menovesi 43,4, dt 7,0, virtaama 891l/h --> antoteho 7,25kW


Select7 ohjelmalla: höyr. lämpötila  -5C, tulistus 5,6K, lauhtumis lt. 45C, alijääht. 7K --> antoteho 7,23kW, ottoteho 1,92kW, COP 3,77

[peki]

Perskules, melkein samat arvot kun mulla
COP ia tietenkin pikkasen tiputtaa tuo korkeahko menovesi, mut ei paha.
Nyt vaan lauhdutin kakkosella sama testi.......

[juippi]

Tässä sama testi lauhdutin kakkosnopeudella.

6kW: dt 6,6K --> 783l/h

lämpöpumpulla: menovesi 43,6C, dt 7,4K --> antoteho 6,73kW

Yllättävän alas putosi antoteho pienemmällä nopeudella. Keruu kaivolta oli nyt 0,4 astetta alempi ja menovesi 0,2 astetta korkeampi, joiden vaikutus pitäisi olla select7 mukaan aika pieni eli se tarjoaa antotehoksi 7,13kW ja copiksi 3,71.

En tiedä mistä tämä ero nyt sitten johtuu, ehkä tälläinen vastusajolla saadun virtaaman kautta tehty laskelma ei kovin tarkka kuitenkaan ole. Teoriassa ei lauhduttimen dt pitäisi antotehoon paljoa vaikutta, ainakaan jos pysytään suositeltujen dt-arvojen sisällä. Vaikutukset käyntisuhteeseen lienevät merkityksellisempiä.

[peki]

Ei voi olla noin pieni ero lauhduttimella.
Sori sekoiluni. Paljonko DT muuttui lauhduttimella?
Mitä teit klo 10 kun nuo käppyrät elää?
Vastaan itse ;DUlkolämmöt nousi aika äkäseen..

[juippi]

Ei voi olla noin pieni ero lauhduttimella.
Sori sekoiluni. Paljonko DT muuttui lauhduttimella.

7.0-->7.4 kun nopeus 3-->2

[peki]

Voipi olla kyllä tuo sun varaajakin sekottamassa. Mulla tulee aina raakana laatasta ja DT ero kolmosella ja kakkosella noin 1,7K, riippuen tietysti kaivosta. Antoteho periaatteessa sama, mutta erot tulee sitten muualta.
Hassun pieni kumminkin tuo DT muutos. Oletko mitannut ottotehon eri nopeuksilla pelkästään lauhdutinpumpulta?

[juippi]

Voipi olla kyllä tuo sun varaajakin sekottamassa. Mulla tulee aina raakana laatasta ja DT ero kolmosella ja kakkosella noin 1,7K, riippuen tietysti kaivosta. Antoteho periaatteessa sama, mutta erot tulee sitten muualta.
Hassun pieni kumminkin tuo DT muutos. Oletko mitannut ottotehon eri nopeuksilla pelkästään lauhdutinpumpulta?

Katsoin vielä hieman pienemmällä menolämpötilalla eli 41,6C dt eron. Myöskin kaivolta tuli molemmissa 1,3 asteista eli olosuhteet aivan samat:

lauhd. pumppu 2-nop.  dt 7,7K --> 7,00kW
lauhd. pumppu 3-nop. dt 7,1K --> 7,35kW


Sitten pelkällä lauhdutinpumpulla eli patteri- ja lattia kv-pumput nollilla. Tuossa menoveden lämmöt oli erit, koska tein testin samalla käyntijaksolla eli ei aivan vertailukelpoisia.

2-nop. dt 10,3K ---> 6,55kW menovesi oli tässä 45,6C
3-nop. dt 9,3 --> 7,15kW menovesi 44,3C

Mitä teit klo 10 kun nuo käppyrät elää?
Vastaan itse ;DUlkolämmöt nousi aika äkäseen..

Joo noi ulkolämmöt poukkoilee, kun ulkoanturi on pannuhuoneen oven (ulkoovi) vieressä ja käydessäni siellä pidän oven raollaan jolloin lämpö karkaa anturiin. Vaikka olen kuinka koittanut eristää putkia on pannuhuoneessa n. 26C eli tukalan kuuma testailla pidempiä aikoja

[peki]

Voipi olla kyllä tuo sun varaajakin sekottamassa. Mulla tulee aina raakana laatasta ja DT ero kolmosella ja kakkosella noin 1,7K, riippuen tietysti kaivosta. Antoteho periaatteessa sama, mutta erot tulee sitten muualta.
Hassun pieni kumminkin tuo DT muutos. Oletko mitannut ottotehon eri nopeuksilla pelkästään lauhdutinpumpulta?

Katsoin vielä hieman pienemmällä menolämpötilalla eli 41,6C dt eron. Myöskin kaivolta tuli molemmissa 1,3 asteista eli olosuhteet aivan samat:

lauhd. pumppu 2-nop.  dt 7,7K --> 7,00kW
lauhd. pumppu 3-nop. dt 7,1K --> 7,35kW


Sitten pelkällä lauhdutinpumpulla eli patteri- ja lattia kv-pumput nollilla. Tuossa menoveden lämmöt oli erit, koska tein testin samalla käyntijaksolla eli ei aivan vertailukelpoisia.

2-nop. dt 10,3K ---> 6,55kW menovesi oli tässä 45,6C
3-nop. dt 9,3 --> 7,15kW menovesi 44,3C

Mitä teit klo 10 kun nuo käppyrät elää?
Vastaan itse ;DUlkolämmöt nousi aika äkäseen..

Joo noi ulkolämmöt poukkoilee, kun ulkoanturi on pannuhuoneen oven (ulkoovi) vieressä ja käydessäni siellä pidän oven raollaan jolloin lämpö karkaa anturiin. Vaikka olen kuinka koittanut eristää putkia on pannuhuoneessa n. 26C eli tukalan kuuma testailla pidempiä aikoja

Tarkennus mun lauhduttimen DT arvoihin
Kakkosella 6,9K
Kolmosella 5.6K. Nämä siis vastusajoista otettuja.
DT käyntiajan lopulla kompura-ajossa 8,4K, menovesi 37,2K lauhdutin kakkosella.
Tuo sun pieni DT ero johtuu varmaan siitä kun lämmityskiertoon ei vaan jää energiaa kuin mun laattaan.
Paissarin säädöllä taitaa olla vielä jotain lisämerkitystä