DHP-H 8 kwh

[juippi]

Ainakin hieman sen suuntaista tästä voisi päätellä, että mitä kuumempää vettä tehdään sitä enemmän saadaan hyötyä suuremmasta virtaamasta.

Mullahan oli vastusajossa (6kW) dt:t 5,8K ja 6,6K eli ei niin kaukana noista sun lukemista. Kv-pumpuissakin on varmaan eroja.


Tuli muuten tänään ensimmäinen vuosi täyteen maalämmöllä: tunnit 2465h joista kv-lämmitystä 459h. Kulutus 6410 kWh. Vastuskäyttöä ei käytännössä ollut.

[Seagear]

Tuli muuten tänään ensimmäinen vuosi täyteen maalämmöllä: tunnit 2465h joista kv-lämmitystä 459h. Kulutus 6410 kWh. Vastuskäyttöä ei käytännössä ollut.

Aika samoissa mennään, alla meidän ensimmäisen vuoden lukemat:
11.11.11 - 11.11.12:
- kokonaissähkönkulutus 11188 kWh
- pumpun kulutus 6450 + 500 (arvio kiertovesipumppujen kulutuksesta)
- kokonaiskäyttötunnit 2743, käyttövesitunnit 374
- vastustunnit 10h * 3 kW + 6h * 6 kW
- pumpun käyttöaste 31,3 %, viikottainen vaihtelu 3,6 % - 86,9 %

Aiemmin siis 14500 litraa öljyä 5 vuodessa eli ka. 2900 litraa/a + 5500 kWh/a sähköä.

[peki]

Ainakin hieman sen suuntaista tästä voisi päätellä, että mitä kuumempää vettä tehdään sitä enemmän saadaan hyötyä suuremmasta virtaamasta.

Mullahan oli vastusajossa (6kW) dt:t 5,8K ja 6,6K eli ei niin kaukana noista sun lukemista. Kv-pumpuissakin on varmaan eroja.


Tuli muuten tänään ensimmäinen vuosi täyteen maalämmöllä: tunnit 2465h joista kv-lämmitystä 459h. Kulutus 6410 kWh. Vastuskäyttöä ei käytännössä ollut.

Meillä on muuten lähes identtiset nuo virtaamatkin. Mulla720/900l/h, hieman pyöristäen.

[juippi]

No niin, nyt vaihdettu shuntti toimimaan kuvan mukaisesti ja näyttäisi toimivan oikein (piirsin kuvaan luistin, joka ohjaa veden kulkua). Piti muuttaa karan asemaa ja vaihtaa ohjauksen johtimet keskenään että suunta muuttuisi.

Jos tämä varmistuu vielä muutamia käyntijaksoja seurattuani, niin huhuhuh. Vuosi on menty shuntin toimiessa väärin ja huonontaen pumpun hyötysuhdetta pitämällä paluun 2C liian korkeana.

Ihmettelen edelleen tätä mun shunttia. Nyt kun pitäisi olla oikein päin (olen avannut ja tarkistanut muutamaan kertaan) kytketty ja toimia muuten ok, niin kuitenkin vuotaa osan suoraan paluuseen, silloin kun shuntin säätö on osittain auki. Tämä vielä varmistui vastustestissä eli lauhduttimen dt alkaa pienetä kun shunttia sulkee puoleen väliin saakka. Samoin paluuseen menevä putki on kuuma kun shuntti on puolivälissä. Kiinni se kyllä menee ja silloin ei vuoda. Samoin täysin auki oleessa paluuseen ei vuotoa ole. Ei kai tämä nyt näin kuulu toimia. Voisiko joku asiaan perehtynyt kertoa, että tiedän alanko reklamoida asennusliikeelle asiaa.

[Matias]

Olisko noin?

[juippi]

Tuossa sun kuvassa toi shuntti on varmaan piirretty piirrosteknisesti oikein päin, mutta jos virtaus menee noin se on sama kytkentä joka oli asentajien jäljiltä. Silloin luisti oli 90astetta myötäpäivään, verrattuna tuohon mun ottamaan valokuvaan, johon luistin piirsin. Ongelmana olisi myös se että jos shuntti sulkee kokonaan menon lattiaan, niin kiertovesipumppu jää sulun taakse.
Vai sekoilenko nyt oikein kunnolla

Tuolta sivu 27, jossa VRG130 kytkentäkuva sekoitus. Mulla pitäisi olla tuo sekoituskytkentä. Tarkistin juuri tänään että luisti on noin.
http://callidus.fi/sites/default/files/esbe_luettelo_2012-13_2.pdf

Tuossa kanssa kuvassa 1b sama kytkentä ja nuo neliö, pallo ja kolmio tunnukset on juuri noin.
http://na.heating.danfoss.com/PCMPDF/VRG130%20valve%20instruc.pdf



Tässä vielä kuva venttiilin karasta. Asento on shuntti "puolikkaalla", jossa vuoto on pahimmillaan. Vuodon suunta siis ylhäältä oikealle.

[Matias]

Minusta tuossa on kyseessä kahden kiertopumpun virtauksien yhteisvaikutus.
Jos lattiakiertopumpun virtaus on pienempi kuin lauhdutinpumpun niin lauhdutinpumpun virtaus oikaisee shuntin läpi silloin kun meno- ja paluuputken välille avautuu shuntissa yhteys.
Shuntissa tämä yhteys on kiinni täysin auki ja täysin kiinni asennoissa,muulloin auki.

Kun lauhduttimen kiertopumppu ei käy niin shuntin pitäisi toimia oikein

[juippi]

Kiitokset Matiakselle. Näin tosiaankin näyttäisi olevan pikaisen testin perusteella. Kun lauhdutin on kakkosella ja lattia kolmosella vuoto lakkaa. Molemmat kolmosella vuotaa n. 1 C aste paluuseen.

Seuraava kysymys kuuluukin, onko tämä normaalia. Ei tullut itselle mieleenikään että noin helposti lähtee kierto väärinpäin. Esbe ainakin mainostaa venttiileitään vuotamattomiksi.

[sam68]

Kaksoisshuntti

[juippi]

Kaksoisshuntti

?

[sam68]

Onko teillä tuosta kytkennästä kyse eli patterit sisäisellä pumpulla puskurin läpi ja lattiat shuntataan tästä? Tässä puskuri on "hullunkierrolla" kytketty ja siksi patterikierrossa on lisäpumppu. Ei jaksanut asiaa penkoa kauemmas, mutta oletin että tuon lattiashuntin kanssa ongelmaa..
Tuossa ilman:

shuntti

Shunttihan kytketään aina niin ettei pumpun "imuaukko" säädy eli on aina avoin. Seilaa kahden muun välillä jos on kolmitiestä kyse.

[juippi]

Onko teillä tuosta kytkennästä kyse eli patterit sisäisellä pumpulla puskurin läpi ja lattiat shuntataan tästä? Tässä puskuri on "hullunkierrolla" kytketty ja siksi patterikierrossa on lisäpumppu. Ei jaksanut asiaa penkoa kauemmas, mutta oletin että tuon lattiashuntin kanssa ongelmaa..

Pattereille myös oma pumppu. Muuten kuten tuossa mutta puskuriin vain yksi paluuliitäntä. Kytkentäkuva on moneen kertaan tässä ketjussa ollut, en viitsi enää sitä laittaa. Laitetaanko noihin takaiskuja noin paljon, kuten tuossa kuvassa?

Oletko sinä törmännyt shuntteja asentaessasi, että shuntilta oikaisee suoraan paluuseen kun shuntti on puoliksi auki. Vai tulisiko se edes ilmi ilman mittauksia. Jos vähän pengot viestejä taaksepäin niin tiedät mitä tarkoitan.

[sam68]

En ole kyllä törmännyt. Aika harvoin näitä kytkentöjä edes teen, koska talossa on usein FJVR:t lattialämmityksessä.
Ohje on niin että ulkoisten pumppujen tulee olla aina vähintään sisäisen tehoisia. Jos samantehoisia niin ulkoiset aina isommalla nopeudella. Matias tuon tuossa selvensikin.

[seppaant]

mutta miten lauhduttimelle voi palata lämpimämpää kuin noista piireistä kumpikaaan. Eli kahdesta putkesta tulee paluuvesi yhteen, ja niiden lämpötilat on mittauksen mukaan esim: 37C+37C=39C. Eihän toi pitäisi olla mahdollista.

Jos vaihtoventtiili vuotaa on ylläoleva mahdollista. Edit: olithan sitä jo testannut, tulokset?

Pattereille myös oma pumppu. Muuten kuten tuossa mutta puskuriin vain yksi paluuliitäntä. Kytkentäkuva on moneen kertaan tässä ketjussa ollut, en viitsi enää sitä laittaa. Laitetaanko noihin takaiskuja noin paljon, kuten tuossa kuvassa?

Jos kuitenkin laittaisit kytkentäkuvan ja lisäisit siihen mittausten paikat.

ATS

[juippi]

Vaihtoventtiilin vuotoa kanssa epäilin aluksi. Kirjoitin siitä myös aiemmin tässä ketjussa.

Edit> kyselet testituloksia, en keksinyt tapaa jolla tuon testaisin. Nyt taitaa olla jo turha vaiva kun syylliseksi on varmistumassa shuntti. Vuodon aiheuttaa epätasapainossa olevat kiertovesipumppujen nopeudet. En tiedä pitäisinkö lauhdutinta sitten pienemmällä kuin ulkoisia, vai hommaisiko tuohon takaiskuventtiilin, kuten Matias ehdotti. On aika ahdas shuntin ja paluun väli, eli menisi putkitukset vähän uusiksi. <edit

Tuossa kuva, jossa 1-wire anturien paikat merkitty nuolella ja vastaavalla nimellä kuin noissa mittauksissakin.




edit 2 Tuolta mittauksista näkyy tämänpäivän trendista, että nyt lattiapiiri toimii ensimmäistä kertaa niin kuin pitää eli se myös sulkeutuu välillä kun pyynti lattiaan on pienempi. Käyntijaksojen alussa pientä vuotoa paluuseen eli paluu on korkeampi kuin patteripaluu tai lattiapaluu. Johtuu siitä että lauhdutinpumppu on kolmosella, kuten myös lattiapumppu, jolloin shuntilta vuotaa. Vanhoja trendejä näkyy n. viikon ajalta tuosta mittauksien etusivun alimmaisesta linkistä "arkisto". Niissa on aikalailla "sykkyrää", jotka on kaikenlaista testailua

[seppaant]

Minulla sattui olemaan miljoonalaatikossa alla olevan kuvan näköinen  ESBE:n perus-kolmitieshuntti.
Ainakin tässä mallissa "Juipin" tapauksen vuoto on ominaisuus ei vika.
Tässä mallissa karan voi kääntää mihin asentoon tahansa
Kerrallaan voi sulkea täysin minkä tahansa kolmesta virtausaukosta ja tällöin kaksi muuta aukkoa ovat täysin auki.
Kaikissa muissa asennoissa on yksi aukko aina täysin auki ja kaksi muuta osittain auki mutta kuitenkin niin että näiden kahden osittain auki olevien aukkojen pinta-alojen summa on sama kuin täysin auki olevan aukon pinta-ala.
Löytyy kuitenkin myös sellainen asento missä kaikki kolme aukkoa ovat täysin auki.

Kuva on piirretty mittakaavaan, tee pahvista malli niin voit pyöritellä karaa ja katsoa mitenkä virtausreitit muuttuvat.





ATS

[juippi]

Samalla tavalla toimii tuo omanikin, vaikka ei aivan sama malli olekaan. En tietenkään noin tarkkaan ole katsonut, mutta periaate on sama.

Nyt olen pitänyt lauhdutinpumppua kakkosella ja lattiapiiriä kolmosella (patteripiiri kakkosella). Toimii nyt niin että kun shuntti alkaa menemään auki asennosta kiinnipäin, niin lattiameno pysyy edelleen samana, mutta lattiapaluu jäähtyy. Sikali nurinkurista, koska shuntin ohjauskortin anturi on menopuolella. Eli shuntin on mentävä lähes kiinni että lattiamenon lämpötila putoaa ja ohjausyksikkö alkaa reagoimaan. Jotain outoa tuossa mielestäni on.

Pitää varmaan laittaa paluun yhdysputkeen takaiskuventtiili. Painehäviötä se tosin aiheuttaa jonkinverran.

Tuollaisia olen katsellut. Olisiko 1" koko sopiva. Kumpi malli?
http://www.hela.fi/captum.asp?sivu=2&rid=4&tid=4033

En osaa kyllä itse laskea mitenkä painehäviö vaikuttaa piirin toimintaan. Lattiapiirin sekä patteripiirin pumppuna on tuollainen
http://kauppa.satalampo.fi/esitteet/smart_256.pdf

Lauhduttimella tuo (pdf:stä näkee speksit)
http://pumps2you.com/plumbers-builders-pumps/Grundfos-UPS-N-Circulator-Pumps_4/Grundfos-UPS-25-60-180mm-Domestic-Circulator-Pump#.UV8A5pOeMxg

[Matias]

Toimii nyt niin että kun shuntti alkaa menemään auki asennosta kiinnipäin, niin lattiameno pysyy edelleen samana, mutta lattiapaluu jäähtyy.

Lattiapaluu ei kierrä shuntin kautta vaan menee lauhdutinpaluuseen.Kun shuntti alkaa sulkea niin osa virtauksesta oikaisee shuntin läpi suoraan lauhduttimen paluuputkeen.

Hankala paikka,pitäisi saada virtaukset sopivaksi ja takaisku shuntin paluuputkeen niin ehkä sitten menisi oikein

[juippi]

Siis menee noin:

[Matias]

Joo,samaa tarkoitin.
Takaiskuventtiili tuohon shuntin putkeen varmaan korjaa tuon ohivirtauksen.

[juippi]

Päivitystä shunttiasiaan. Viikolla kävi maalämpöurakan asentaneen asennusliikkeen edustaja katsomassa shuntin toimintaa. Mielenkiinnolla suhtauduttiin asiaan ja todettiin shuntin karan olevan nyt oikeassa asemassa (aluksi oli väärin). Eli siis asennus on nyt ok, mutta vuotoon ei kuitenkaan uskallettu ottaa hirveästi kantaa. Kuitenkin asia lähtee Danfossin asiantuntijoille mietittäväksi. Saa nähdä minkälainen kanta sieltä tulee.

Jotenkin tuntuu että tälläinen shuntin ohivuoto on pakko olla todella yleistä. Asiaan ei varmaankaan vain kiinnitetä huomiota. Ilman mittauksia sen toteaminenkin on vaikeaa.

[ehkä2013]

Joo,samaa tarkoitin.
Takaiskuventtiili tuohon shuntin putkeen varmaan korjaa tuon ohivirtauksen.

Samaa mieltä, silloin ohivuotoreitti sulkeutuu.

[Seagear]

[Roori]

Tulipahan itsekin mielenkiinnosta raapastua Seagerin tapanen kippura vuodelta 2012,vaikei tämä danfossia koskekaan

[Seagear]

Tulipahan itsekin mielenkiinnosta raapastua Seagerin tapanen kippura vuodelta 2012,vaikei tämä danfossia koskekaan

Onko nuo Roorin lukemat samalla asteikolla? Ja mikä sulla oli pumpun teho / vuosikulutus? Meinaan vaan että kun mennään viikon tarkastelujaksoissa niin meillä tuo käyntiaika viikon tunneista laskettuna on kesäaikana ollut alimmillaan 4 % eli 6-7h/viikko luokkaa. Toinen ääripää on sitten 87% helmikuussa -12 ja keskiarvo 11.11.11-14.6.13 on ollut 37% (1. vuotena 31%, 7000 kWh @ 2743h).

[Roori]

Onko nuo Roorin lukemat samalla asteikolla? Ja mikä sulla oli pumpun teho / vuosikulutus? Meinaan vaan että kun mennään viikon tarkastelujaksoissa niin meillä tuo käyntiaika viikon tunneista laskettuna on kesäaikana ollut alimmillaan 4 % eli 6-7h/viikko luokkaa. Toinen ääripää on sitten 87% helmikuussa -12 ja keskiarvo 11.11.11-14.6.13 on ollut 37% (1. vuotena 31%, 7000 kWh @ 2743h).

Samalla asteikolla ovat eli 100 tarkoittaa 100kWh ja käyttöasteena 100%:ia.
Pumppu on ~7.7-8.5kW riippuen miten kuumaa tehdään, vuosikulutus ~6600kWh@v2012.
Meillä on kesän "pohjakulutusta" ~20kwh/vrk jonka takia kesäkäyttöaste korkeempi ja talvella käyttöaste on pienehkö kun pumppu on niin ylitehoinen...

[Seagear]

Samalla asteikolla ovat eli 100 tarkoittaa 100kWh ja käyttöasteena 100%:ia.
Pumppu on ~7.7-8.5kW riippuen miten kuumaa tehdään, vuosikulutus ~6600kWh@v2012.
Meillä on kesän "pohjakulutusta" ~20kwh/vrk jonka takia kesäkäyttöaste korkeempi ja talvella käyttöaste on pienehkö kun pumppu on niin ylitehoinen...

Tarkoitatko pohjakulutuksella pumpun ottamaa vai tuottamaa tehoa? Kuulostaa pohjakulutuksena isolta ottoteholta jos vertaa omaan 19 kk keskiarvokulutukseen, joka on keskimäärin ollut 21,1 kWh/d. Pari viime viikkoa on menty 3,0 kWh/d kulutuksella kun tehdään vain käyttövettä. Tietysti jos lämmintä vettä kuluu paljon ja pesutilojen lattioita lämmitetään 24/7/365 niin kuluuhan siihen jonkin verran kesälläkin.

[Roori]

Samalla asteikolla ovat eli 100 tarkoittaa 100kWh ja käyttöasteena 100%:ia.
Pumppu on ~7.7-8.5kW riippuen miten kuumaa tehdään, vuosikulutus ~6600kWh@v2012.
Meillä on kesän "pohjakulutusta" ~20kwh/vrk jonka takia kesäkäyttöaste korkeempi ja talvella käyttöaste on pienehkö kun pumppu on niin ylitehoinen...

Tarkoitatko pohjakulutuksella pumpun ottamaa vai tuottamaa tehoa? Kuulostaa pohjakulutuksena isolta ottoteholta jos vertaa omaan 19 kk keskiarvokulutukseen, joka on keskimäärin ollut 21,1 kWh/d. Pari viime viikkoa on menty 3,0 kWh/d kulutuksella kun tehdään vain käyttövettä. Tietysti jos lämmintä vettä kuluu paljon ja pesutilojen lattioita lämmitetään 24/7/365 niin kuluuhan siihen jonkin verran kesälläkin.

Tarkoitan pumpun tuottamaa, eli määrä joka kuluuu taloudessa vuorokaudessa käyttöveteen ja lattialämmitykseen kesällä, eli voiskos tuota kutsua "ominaispohjakulutukseksi"
Pumpun ottama on sitten joku ~3:lla jaollinen arvo...

Edit...niin sinä tarkoititkin "maalämmön kulutuksella" pumpun ottoenergiaa, tulkitsin sen Talon kulutukseksi jota pumppu duunaa...enpä katsonut noita kWh lukemia, nehän tosiaan ei voi olla tuottoja kun ovat noinkin pieniä viikkotasolla...

Laitoin tohon uuteen kuvaan kaikki kolme otto/anto/ed%

[Seagear]

Etälukumittarin asennuksesta tänään tasan vuosi, lukema 12225 kWh. Pumpun kulutus 14.8.12-14.8.13 7075 kWh (ilman kiertovesipumppuja).

[Seagear]

Vuoden 2013 yhteenveto:
- pumpun sähkönkulutus 6720 kWh (+ ulkoiset kv-pumput n. 500 kWh)
- pumpun käyntiaika 2894 h, josta lämpimään käyttöveteen 419 h
- koko talon sähkönkulutus 11890 kWh
- puita poltettiin avotakassa n. 1,5 m3

[kotikallio]

Melko samat lämmityksen lukemat on meilläkin (kuten joskus aiemmin jo huomattiin)
koko huusholli 14946 kWh  (sähköllä saunotaan, ja paljon)
MLP                  6390 kWh
käyntitunnit   2536, josta käyttövesi 298.

[Xargo]

Täällä MLP haukkasi 3590,46kWh/a (2.1-2.1) mukaanlukien kiertovesipumput ja vastuskäyttö (legioonalaiset).

Koko sähkönkulutus vuodelle 2013 oli 10635kWh. Elokuun lopussa talouteen tuli ulkoporeallas ja siihen loppuikin sitten pienen sähkönkulutuksen ajat. Se kun haukkaa reilu 6kWh/vrk eli se vetäs yli kympin tuon koko vuoden kulutuksen. Pitää liittää se maalämpöön jos painuisi taas vuosikulutus sen myötä takas kympin alle.

Takassa palo joku tusinan pesällistä laudanpätkää ja joitain pahvilaatikoita.

[juippi]

Omat v. 2013 lukemat tässä:

sähkö maalämmitys 5832kWh

tunnit ML 2278h, joista kv osuus 435h

sähkö kaikkineen 10586kWh

Takassa poltettu pari pihakoivua.

[Seagear]

Viime yönä oli elohopea käynyt -19 asteessa ja pumppu oli 8h aikana pitänyt kaksi noin 20 minuutin taukoa. Kaivosta tuli 0-asteista ja paluu oli -2. Ensimmäistä kertaa lämmityssyklin aikana dT oli jotain muuta kuin 3 astetta (käyttövesisyklillä se on joskus 4 astetta).

Teinpähän aikani kuluksi 90 min vastustestin ilman kompuraa, pelkällä 6 kW vastuksella ja ulkoisen kiertopumpun nopeutta vaihdellen. Ulkona -16 ja pyyntö kiertoon 47 astetta.
- III-nopeus (65W), kiertoon 47-asteista
- II-nopeus (46W), kiertoon 48-asteista
- I-nopeus (30W), kiertoon 49-asteista.

Kaikissa tapauksissa kierron dT oli vastuksilla 6 astetta kun se kompuran käydessä on 4 astetta. Mittausvirhettäkö? Ja jos niin miksi ja kummassa tapauksessa? Kun kompuran taas käynnisti niin kaivosta tuli taas 3-asteista. Tuntuu vähän siltä, että nyt kun lunta ei ole katolla eristämässä niin lämmitystarve on kahta edellistalvea kovempi. Nyt taitaa jatkuvan käynnin raja tulla vastaan jo -20 asteen nurkilla kun aikaisemmin se on ollut -25 asteen nurkilla. Keruun lämpötilat normaalit, tosin taisi olla ensimmäinen kerta kun kaivosta tulee 0-asteista.

[juippi]

Viime yönä oli elohopea käynyt -19 asteessa ja pumppu oli 8h aikana pitänyt kaksi noin 20 minuutin taukoa. Kaivosta tuli 0-asteista ja paluu oli -2. Ensimmäistä kertaa lämmityssyklin aikana dT oli jotain muuta kuin 3 astetta (käyttövesisyklillä se on joskus 4 astetta).

Teinpähän aikani kuluksi 90 min vastustestin ilman kompuraa, pelkällä 6 kW vastuksella ja ulkoisen kiertopumpun nopeutta vaihdellen. Ulkona -16 ja pyyntö kiertoon 47 astetta.
- III-nopeus (65W), kiertoon 47-asteista
- II-nopeus (46W), kiertoon 48-asteista
- I-nopeus (30W), kiertoon 49-asteista.

Kaikissa tapauksissa kierron dT oli vastuksilla 6 astetta kun se kompuran käydessä on 4 astetta. Mittausvirhettäkö? Ja jos niin miksi ja kummassa tapauksessa? Kun kompuran taas käynnisti niin kaivosta tuli taas 3-asteista. Tuntuu vähän siltä, että nyt kun lunta ei ole katolla eristämässä niin lämmitystarve on kahta edellistalvea kovempi. Nyt taitaa jatkuvan käynnin raja tulla vastaan jo -20 asteen nurkilla kun aikaisemmin se on ollut -25 asteen nurkilla. Keruun lämpötilat normaalit, tosin taisi olla ensimmäinen kerta kun kaivosta tulee 0-asteista.

Miksiköhän ulkoisen pumpun nopeuden muutos ei vaikuta dt:n. Selityksenä täytynee olla, että lauhduttimen virtaus pysyy samana. Mitenkä puskurisäiliö on kytketty?

Toinen mitä täytyy ihmetellä on vastustestin arvojen siirtäminen pumpulla ajoon. Tämän mukaanhan, jos virtaama on sama vastuksilla ja pumpulla ajettaessa, pumpun antoteho olisi vain 3,99kW?

Kai lauhdutinpumpun nop. muutos sentään näkyy dt:ssä?

Itse tein joskus kanssa vastustestin ja sain muistaakseni aivan speksien mukaisia antotehoja pumpulle.

[Seagear]

Miksiköhän ulkoisen pumpun nopeuden muutos ei vaikuta dt:n. Selityksenä täytynee olla, että lauhduttimen virtaus pysyy samana. Mitenkä puskurisäiliö on kytketty?

Toinen mitä täytyy ihmetellä on vastustestin arvojen siirtäminen pumpulla ajoon. Tämän mukaanhan, jos virtaama on sama vastuksilla ja pumpulla ajettaessa, pumpun antoteho olisi vain 3,99kW?

Kai lauhdutinpumpun nop. muutos sentään näkyy dt:ssä?

Itse tein joskus kanssa vastustestin ja sain muistaakseni aivan speksien mukaisia antotehoja pumpulle.

En tiedä minkälaisia kytkentöjä tuohon UKV100:een käytetään, meillä se nyt ainakin on kytketty niin että päälle tulee kaksi putkea ja pohjasta lähtee kaksi putkea. Meno pumpulta toiseen päällä olevaan liitäntään ja lähtö patteripiirin ulkoiselle pumpulle toisesta päällä olevasta liitännästä. Vastaavasti säiliön pohjalle paluu patteripiiristä ja toisesta alapuolen liitännästä lähtö takaisin pumpulle  http://www.taloon.com/kuvat/k/lvi09/ukv100.gif

Mittari näytti että vastusajolla ottoteho oli 6,3 kW ja III-nopeudella vastus ei jaksanut nostaa lämpötilaa yli 47 asteen ko. kulutuksella. Normaalilla kompurakäynnillä vastaavalla kulutuksella nousee 49-asteeseen eli vähän enemmän on minun logiikkani mukaan kompuralla jerkkua kuin vastuksella.

Lauhdutinpumpun nopeutta en ole koskaan muuttanut.

[juippi]

Tuolla kytkennällä ulkoisen kv-pumpun nopeus ei vaikuta lauhduttimen dt:n, koska kierto menee puskurivaraajan kautta. Yleensähän kait neliputkikytkentää käytetään suuremmilla varaajilla.

Lauhdutinpumpulla pystyt säätämään dt: suuruutta. Ilmeisesti se on kolmosella, kun on 4K dt. Tuohan voisi olla vähän isompikin.

Silti jää ihmetys, että miksi dt on pienempi pumppukäytöllä, kuin 6 kW vastuksella, jos kv-pumput ovat samoilla nopeuksilla. Onko jotakin häikkää kylmäpiirissä, kun antoteho jää noin alas. Tehohan on suoraan verrannollinen dt:hen, jos virtaamat ovat samat. Vai onko noissa mittauksissa jotakin häikkää.

[Seagear]

En ole koskaan kurkannut "pellin alle" joten en siitä lauhdutinpumpusta se enempää osaa sanoa. En ole edes keruun roskasihtiä avannut kun se delta pysyy niin nätisti kolmessa asteessa, tänään aamulla jopa hetken kahdessa.

Minäkin olen aina ihmetellyt tuota pumppukäytön pientä deltaa. Nyt vastustestissä tuli mieleen että josko se kompuran lämpö tms. sekoittaisi mittausta. Joskus on myös käynyt mielessä että kun lennosta heitetään vanhaan kiertovesijärjestelmään niin mitä kaikkea se kiertoveden magnetiitti ym. epäpuhtaudet voivat pumpun toiminnalle tehdä?

[Xargo]

Ei mustakaan pitäisi virtauksen muuttua vastusajossa ja samat anturithan ne lämmöt mittaa riippumatta käyttääkö vastusta vai kompuraa tai vaikka molempia. Vähän pistää miettimään onko siellä kylmäainepuolella ihan kaikki kunnossa...

[Seagear]

No seuraillaan. Vähän tuntuu ettei pumppu puske ihan yhtä reippaasti lämmintä kuin kahtena edellisenä talvena. Jos tuo keruun delta alkaa näyttää useamminkin kakkosta niin sehän meinaa että lämpöä otetaan vähemmän keruunesteestä.