Maapiirin pumpun nopeusasetuksesta

[Info]

Kaivon jäätymistä pohtineessa keskustelusäikeessä ehdotettiin seuraavaa:
"Tuli mieleen että mitä jos kokeilisit pudottaa tuon keruupiirin kiertovesipumpun nopeutta vaikka yhdellä pykälällä ja katsoisit mitä se vaikuttaa. Jos litku kiertää liian nopeasti eikä lämpö ehdi johtua kaivossa kiertävään nesteeseen."

Onko kenelläkään tietoa/teoriaa tai kokemusta, mitä epäedullisia vaikutuksia tällä voisi olla? Pumpun manuaalissa kehotetaan pitämään kiertopumppu täysillä (siis 3:lla), mutta onko se oikeasti tarpeen? Jos maapiiristä näyttäisi tulevan lämpimämpää nestettä pienemmällä nopeudella, niin miksi en voisi pitää pumppua 2:lla?

[sailor]

Ei kai siinä muuta eroa ole kuin se että paluuliuoksen lämpötila laskee enemmän, mitä hitaammalla pumppu on. Sinulla oli muistaakseni   kahdella putkella se kaivolenkki...ja ohjeet tietysti sitä neljää putkea varten. Olisiko kahdessa putkessa suurempi vastus, mutta pienempi keruupinta-ala.

Sulla varmaan näkyy kaivon paluuveden lämpötila. Mitä se näyttää?

Jani

[SamiR]

Ei kait siinä nopeusasetuksessa muuta ole kuin että maaliuoksen paluulämpö ei saa laskea liikaa. Kyllähän nopeampi asetus on sillä tavalla parempi että silloin keruupiiri kuormittuu tasaisemmin. Jos taas tuntuu olevan ongelmana että lämpö ei johdu kunnolla maaperästä niin silloin voisi olla perusteltua ainakin kokeilla pumpun pienempien nopeuksien vaikutusta.

[Mosse_new]

Pumpun nopeuden tiputtaminen lisää keruupiirin viivettä. Vaikea nähdä mitä etua viiveestä voisi olla järjestelmän tässä osassa. Lisäksi virtauksen pyörteisyys saattaa häiriintyä. Jotain etua viiveestä on lämmityspuolella, jolloin varaaja ei sekoitu. Keruupuolella tuskin mitään.

[volkkari]

Pumpun nopeuden tiputtaminen lisää keruupiirin viivettä. Vaikea nähdä mitä etua viiveestä voisi olla järjestelmän tässä osassa. Lisäksi virtauksen pyörteisyys saattaa häiriintyä. Jotain etua viiveestä on lämmityspuolella, jolloin varaaja ei sekoitu. Keruupuolella tuskin mitään.

Turdulenttiinen virtaus on ykkösasia, se on tärkeämpi
ja säästää(parantaa cop:tä) kun 50watin ero pumpum sähkön kulutuksessa

[Info]

Ei kai siinä muuta eroa ole kuin se että paluuliuoksen lämpötila laskee enemmän, mitä hitaammalla pumppu on. Sinulla oli muistaakseni   kahdella putkella se kaivolenkki...ja ohjeet tietysti sitä neljää putkea varten. Olisiko kahdessa putkessa suurempi vastus, mutta pienempi keruupinta-ala.

Sulla varmaan näkyy kaivon paluuveden lämpötila. Mitä se näyttää?

Jani

Totta turiset, kaksi putkea, 50 mm:stä löytyy, joten keruupinta-alaakin on vähän enemmän kuin perinteisessä 40 mm:ssä

Muutamana päivänä tehtyjen testien perusteella ei lämpötilan pudotus keruupiirin tulo- ja paluupuolen välillä näyttäisi muuttuvan miksikään kiertopumpun nopeuden muuttuessa. Eipä näytä alkuperäinen tavoite korkeammasta tulolämpötilastakaan toteutuvan, joten nopeuskikkailu taitaa olla turhaa.

Nyt maaliuospumppu täysillä - saunomisen ja lotrauksen jälkeen lukemat olivat 1,9/-0,3.

[MJJ]

Meillä kun maapiirin  kiertonopeutta laskettiin (3->2) tuntuu että pumppu heittää vastuksille suikun jälkeen herkemmin. Tavoite oli saada maapiiristä parempi "saanti", mutta täytynee kokeilla nopeuden nostoa. Tuski ikijää yllättää näillä keleillä.    

[MJJ]

Ei hyvä.
Nopeudella 3 maapiirin on ero 3,1 astetta.
Nopeudella 2 maapiirin on ero 3,7 astetta.
Hitaampi on parempi ainakin omaan maapiiriini.
Tulon lämpö on nyt 0,9 astetta ( 3:lla 0,1 matalampi).
Eikös tuo talo lämmitettä juuri tuolla erolla?

[gilmer]

Eikös se kolme ole mitä tavoitellaan? Jos se sillä erolla lämmitettäs niin miten kävis jos tiputtas vielä vaikka ykköselle tai lutistas letkua

[mnk]

Kokeilin 3-->2  ja hieman tulo lämpeni, mutta parin tunnin ajon jälkeen tulo oli melkein samassa kuin ennen testin aloitusta. Tosin keli taisi viilentyä pihalla samalla muutaman asteen. Otan loggeriin 3min välein sensoriarvot  ja tutkin niitä tarkemmin jossain vaiheessa excelissä.

Tulo kaivolta nyt +0,6C  ja meno -2,5c.    Ainoa ero oikeastaan se, että nyt kaivopiirin pumppu syö hieman vähemmän sähköä. Kuumapuolen pumput on täysillä.   Paluu kaivolle on puoli astetta viileämpi 2:lla. Delta 3:lla noin 2,7C.  Hieman  viileätä on tuo kaivon tulo. Sensoritarkkuus on mitä on.

[Mosse_new]

Kun kokeilette niitä liuspiirin nopeuksia niin pitäisi pystyä mittaamaan virtausnopeus, jotta päästään lämpömäärän mittaamiseen kiinni. Muussa tapauksessa tuo lämpötilaerojen seuraaminen on aika lailla fiilispohjaista arvaamista varsinkin kun ottaa huomioon toisistaan poikkeavat kuormat vaikka pumppu olisikin sama.

[gilmer]

Minulla ainakin lämpimänkäyttöveden tekeminen kestää "aina" sen saman ajan(oiskohan n.10min) jos sen kellottas sekunnilleen ja muuttas parametrejä ja vertailis uutta aikaa

[pete]

Minäpäs kokeilin maaliuospumpun asetuksia ja niiden vaikutusta koko MLP:n sähkönkulutukseen. Alasäiliö oli
koko ajan +27 astetta, (ulkona -18 ja pumppu käy koko ajan
shuntti täysin auki ja vastukset käännetty pois päältä)
Kulutus liuospumpun asennossa
I/III:   kaivolta +1.0 paluu kaivoon -2.4 MLP:n ottoteho 1.33 kW
II/III:  kaivolta +0.9 paluu kaivoon -1.9 MLP:n ottoteho 1.31 kW
III/III: kaivolta +0.8 paluu kaivoon -1.5 MLP:n ottoteho 1.31 kW

liuospumpun tehot eri asennoissa
!/III: 120W, II/III: 172W, III/III: 195W

Toisin sanoen liuospumpun kulutuksen kasvusta huolimatta
MLP:n kokonaisottoteho pieneni 20W kun liuospumpun tehosta 120W siirryttiin172W:iin.
195W ei nostanut eikä laskenut enää kokonaistehoa, mutta oletettavasti kompressorin
toimintaolosuhteet edelleen paranivat, eli optimi ainakin minun ekovellissäni on III/III

Edit: ottoteho pieneni tietty 20W eikä 200W niinkuin alunperin kirjoitin

[mnk]

Pete,  oliko mahdollisuutta saada kuumakaasun lämpötilaa testimittausten aikana. Paljonko oli lämpöjohdon lähtö ja paluulämpötilat ?

[pete]

joo, n 78 astetta oli, eikä liuospumpun nopeusasetuksella ollut havaittavaa vaikutusta siihen.
höyrystimelle palaava kylmäaine oli myöskin varsin
tarkkaan 29 asteista riippumatta liuospumpun asetuksesta, samoin imukaasu vakio 3.8 astetta.
(yläsäiliö 68, alasäiliö 27, menovesi 27, paluuvesi 25)