Maalämpö suorasähkötaloon (3000 litran varaaja)

[mnk]

Tulilla
Eilen saatiin maalämpöpumppu tulille. Katkos alkoi noin klo 11 ja uusi systeemi päälle noin klo 17.   Ulkona oli noin -2C ja katkon aikana paikat eivät viilenneet käytännössä juuri lainkaan.

Alkuhankaluuksiakin oli kun MLP-pumpun sisäinen kiertovesipumppu oli hieman uudenkarhean tahmainen (Lämmityskierron Wilon ilmausruuvia 2 kertaa avaamalla  ja ruuvarinpäällä akselinpäähän kopauttamalla ok; onkohan lyhytikäinen kiertopumppu?)

Ensimmäiset havainnot:
- ohjaus suoraan tehtaan arvoilla ilman modauksia käyrällä #4
- pattereiden termarit joka paikassa selällään
- lämmöt liki ok joka paikassa, mutta isoissa tiloissa (talon kulmissa olevia huoneita) oleviin pattereihin lisää virtausta tai ehkä isompaa patteria
- sisälämmöt nyt noin 20,5  ja haluaa noin 22C+
- pikakorjaus olisi nostaa linjalämpökäyrää hieman (, mutta ei oikaista siitä vielä vaan avataan ja tarkistetaan  pattereiden virtausrajoittimet ensin)
- illalla suihkussa tuli havaittua, että varaajan vesi lämpenee ekalla kierroksella hitaasti
- nyt aamulla saa kaikista hanoista polttavan kuumaa vettä
- suihkun vanhat turvatermostaattihanat rajoittavat jostain syystä virtausta ja vedentulo ei riittävä (ennen oli hullunkierron pumppu, jolloin vettä pumpputehostetusti melkein riittävästi; rehellisyyden nimissä nyt huonompi)
- pitää tarkistaa suihkuhanojen siivilät (25v kertynyttä sakkaa...)
- tänään kytketään lattipiirit ja pari uutta patteria

Hiljaisuus:
- kone on hiljainen pannuhuoneessa, vaikka sitä ajaa ilman etukonepeittoa . Kokonaisuus pannuhuoneessa  on hiljaisempi kuin vanha moottoriohjattu kuumavesikierron askelventtiili, joka raksutti pannuhuoneessa kokoajan.
- Grundfossin kiertopumput eivät  pidä mitään ääntä
- konepeitto kiinni on aivan hiljaista
- pattereiden linjakohina ehkä hieman noussut (ei häiritse nukkumista; vanha vesikierron pumppu naukui joskus pahemmin pannuhuoneesta...
- mittaan desibelit pannuhuoneessa kun ehdin
- EDIT:   Desibelit
- konepelti auki 
- A -painotus
- hitaalla keskiarvolla
-  54 DB
- konepelti kiinni ei riitä mittaraja, joka on 50dB
Mittari:
http://www.fredsoundofmusic.com/soundmeter.html
tästä hieman uudempi malli:
http://www.tnt-audio.com/clinica/spl-meter_e.html

[mnk]

- lämpökäyrä nostettu  #6:een  edit: 7,2
- Lisäpattereita kytketty rättipattereiden tilalle
- oli yllättävän hidasta modata vanhaa patterivesiputkistoa ja liittää 2 uutta patteria verkkoon  putkituksineen (liitokset ja vedot tehtiin unipipe putkilla)
- siirtoputket muovi-alumiini-muovia
- osa lattialämpöputkivalmistajista tekee tuota mallia ja osa pelkästä muovista
- putkarin mukaan pelkästä muovista tehty putki luovuttaa lämpöä paremmin; asennustapa samaa molemmissa
- Kuuman suihkuveden saannon ongelma ratkesi ja nyt saa kuumepaa vettä kuin ennen remonttia  !
- suihkun hanan hiekkasihdit olivat keränneet 25v sakkaa ja siksi kuumaveden virtaus oli heikkoa
- hieman kaipaa kuuman veden kierrätystä. koska suihkussa joutuu hetken odottamaan ennenkuin linja lämmin

- ympäristö ei vielä valmis...

[mnk]

- manuaalista tarkistettuna 4:n tehdasarvot on lattiasysteemille (!)  ja tuotti  liian pienen sähkönkulutuksen ja tavoitelämpöön ei päästy ...
-  Laiskotti ilalla, joten säädin  vain käyrää
- piti saada lisää lämpöä ja isolla nostolla "kahvat kaakkoon"
-  lämmöt nousi aamuksi 22,5 - 24,5  joten ruuvasin säätökäyrää aamulla alaspäin 6,5:een
- pannuhuoneen lämpötila koneen päällä olevilla peittämättömillä putkilla ja konepelti ylhäällä noin 22-23C
 
edit:
- pienensin varaajan GT3 tavoitelämpötilan 53->51C  ; ehkä 49-50C olisi ok, koska varaajan yläosassa lämmöt noin 4-5 astetta enemmän kuin anturin kohdalla
- laskin lämpösäätökäyrää vielä 6,4:een

[mnk]

Aika pieneen kulmaukseen saatiin mahtumaan pumppu (kts. miten etulevyn ruuvit asennettu väärinpäin ;-) ja erillinen 300L varaaja. Kuva ehkä hieman liiottelee ahtautta. IV-putkelle piti saada  läpivientimahdollisuuksien takia linjaus juuri koneen yläpuolelta.   Pumpun KWH-mittari näkyy myös taustalla.  Paketti vie ihmeen vähän sähköä vaikka lämmöt 22,5C - 23C ja ennen remppaa noin 21,5-22C    Koneen yläpuolella olevat lämpöputket jää paljaiksi ilman eristettä , jotta pannuhuoneeseen ei tarvitse asentaa patteria...

Paisuntasäiliö ei ole  aivan optimaalisessa paikassa iv-putken takia.  Johtoja pitää vielä hieman viritellä. Solukumieristeet  kylmäputkien päällä.  (Tehtaan jäljiltä kylmälinjan eristeet pitää nostaa läpivientien läpi) Tulo- ja menopuolelle piti vielä saada analoogiset mittarit vaikka lämmöt näkee myös näyttötaululta.  Kylmäputket tuotiin konehuoneeseen kuvan vasemmasta yläkulmasta IV-putken takaa.

[mnk]

Lisää patterisäätöä tehty virtauksia muuttamalla. Missään ei ole termostatteeja pysäyttämässä virtausta.  Viileämmällä alueella virtaukset nyt ilman kuristusta.  Tuntuisi siltä, että ns. pienissä  huoneissa aikaisempaa virtausta pitää alentaa todella reippaasti, että lämmöt laskee.

Samalla tuli uusi ongelma esille. 25 vanhojen pattereiden virtaussäätimet sen verran hapettuneita ja jäykkiä, että säätäminen hankalaa, koska kierre jumissa ja alkaa vuotaa tipoittain kierteiden välistä kun hieman herkistelee säädintä.  Säätimen päällä korkki, jonka saa valkoisella putkariteipillä kiinni.  Vinkkinä uusia virtaussäätimet kokonaan uusiin saneerauksen yhteydessä.
 
Sabianan propellipatteri toimii hyvin ja siinä oleva patterin päätyyn kiinnitettävä termostaatti on käytännöllinen.  Termostaatin anturi haistelee patteriin alaosasta kennolle tulevan imuilman lämpöä.  Erityisen kehuttavaa on se, että termarilla ohjataan kiertopuhallinta ja vesivirtaus koko ajan sama.  Patteri lämmittää silloin (reilusti enemmän) kun propelli pyörii termarin pyynnöstä.  Tästä syystä takkahuonekäytössä propellipatteri olisi käytännöllinen,  koska takkaa käytettäessä patterin oma termari huomaa, että propellivesipatterilla ei tarvitse lämmittää huonetta ja takan lämpö tulee hyödynnettyä.  Termaria saa myös seinäkiinnitysversiona.  

Toisaalta vasta 1 ropellipatteri testikäytössä ja pitää tutkia, miten sen propellihuminaan suhtautuu.  Vinkkinä, että mitoitus siten, että hiljaisimmalla nopeudella tehot riittää.  Sen verran hifikorvaa ärsyttää kaikenlainen ylimääräinen humina.  Suhtautuminen huminaan on aika subjektiivista. TM-tyyppisenä kommenttina: "kokonaisuutena hyvä patteri".

EDIT:   16.1  Sääennuste lupaa kylmenevää ja tästä lä'mmöt syöksyyn:
http://www.vaisala.com/weather/archive/2006/01/16/
EDIT:  17.1 käyrä nyt 5.9 ja hienosäätö 0C

EDIT:  19.1
- käyrä muutettu 5,0 , hienosäätö  0C
- käyrän taittamisen salat selvisivät ja sai 0C alueen kohdalleen
http://www.saunalahti.fi/~kaivo/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?board=idIVT;action=display;num=1137353128;start=0#0

EDIT:  0:n molemmin puolin kannattaa  taittaa käyrää koholle. Tutki mikä riittää.

- taitettu käyrää ylöspäin +5C kohdalla 1,5C
- taitettu käyrää ylöspäin +0C kohdalla 3 C
- taitettu käyrää ylöspäin -5C kohdalla 1,5C

Vaisalan lähisää -21,2C
- tuulen nopeus 5m/s
http://www.vaisala.com/weather/

Täältä saa viikon keskiarvolämpötilan valmiina
http://www.pingrid.fi/weather.html

- Oma ulkomittari -19,1
- Pumpun mittari - 16,1 C (taitaa tiiliseinä saada lämpövuotoa sisältä tai mittarin sensorissa epätarkkuutta)
- Pumpulta lähtee 57,5C pattereille
- Paluu pumpulle  51C
- Kompressorin lämpö 92,7C
- Kaivolta saa +1,7C
- Kaivolle menee -0,9C
- huoneissa lämmön min ja max vaihtelee noin 0,5-0,7C pumpun 6 asteen hystereesillä
- tällä kelillä pumppu taitaa käydä koko ajan (ei jaksa odottaa sammuuko vai ei)

Lämpötila on nyt aika mukava sisällä. Makuuhuoneissa vielä noin asteen liikaa ja olohuoneessa saisi olla 0,5-1C lisää. Nyt ei missään ole enää 23,5C, joten väliaikaissäätö on aika hyvä.    

Kuten foorumilla toisaalla on mainittu, niin puhallinpatterien lisääminen kannattaisi hyötysuhdesyistä, vaikka pärjäisi vanhoillakin pattereilla. Muutamalla uudella puhallinpatterilla saisi hyvän säädettävyyden, jos esimerkiksi polttelee takkaa silloin tällöin.    

Toivottavasti pakkanen vielä kiristyy, että testiin tulisi lisää mittapisteitä.

EDIT 20.1
Pakkaskokemuksia:
http://www.saunalahti.fi/~kaivo/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?board=idSuunYleis;action=display;num=1137655568

Mökki viilentynyt hieman lisää ja pakkanen noin -22C ja kylmä tunkee kivijalkaan... Käyrä 5,2:ssa ja pumppu käy koko ajan ja antaa lisävastusta avuksi. Pidempi kylmäjakso vaikuttaa ja vastusta tarvitsee ilmeisesti jo  -20C kelilläkin.  Aikaisemmin luulin, että ei anna vastustukea ja analyysihetkellä näin olikin. Eli tukevasti antaa suorasähköä välillä. Takkaa ei ole poltettu. Parhaat lämmöt ja säädettävyys huoneessa, jossa on puhallinpatteri.

Mittasin sähkön vuorokausikulutusta  126 kwh + erillinen sähköpatteri ~24 kwh huoneessa, jossa remppa kesken  = 150 kwh.  Arvioitu keskilämpötila -18C.  Vanha systeemi vei vuodenvaihteen nollakelillä noin 172 kwh. Taitaa se vähän säästää.   Palaan kulutukseen, kun tilastoa pidemmältä ajalta ja luvut enemmän vertailukelpoisia.

Täältä viikon pakkaskäyrät:
http://www.vaisala.com/weather/archive/2006/01/21/
http://www.vaisala.com/weather/archive/2006/01/26/

[mnk]

- Vaisalan sää Vantaalla   -24,7 C
   http://www.vaisala.com/weather/  
- Oma ulkomittari -22,2  
- Pumpun mittari - 18,9 C
- Pumpulta lähtee 63C pattereille  (onkohan varaa vielä nousta ?)
- Paluu pumpulle  52,4C   (koneen max kipuraja 54C manuaalissa)
- lisävastus tukevasti  käytössä  
- Kompressorin lämpö 94,1C  
- Kaivolta saa +1,4C  
- Kaivolle menee -1,3C  
- takkaa poltettu  ja nyt 24C sisällä  
 
- laitoin takaisin patteripiirin kiertovesipumpun nopeuden 2 -> 1  ( ei vaikutusta)

EDIT  pumppu nyt 2:lla  04/2006, koska lämpö jakaantuu tasaisemmin.

[mnk]

päivä 1:
Vanhan varaajan pintapellitys ja villat purettu iltapuhteena:
- tuli 14 kpl  200 litran säkkiä eristysvillaa
- käytä työn aikana hyvää hengityssuojainta (esim P3 luokan suojain + haalarit+ käsineet + huppu)
- villat kannattaa säkittää heti purkamisen edetessä
- jos on asbestia tai edes epäilys siitä, niin älä pura itse, vaan tilaa ammattilainen analysoimaan / tekemään selvitys/purkutyö
- aikaa pintapurkutyöhon meni noin  5 h yhdeltä hengeltä

EDIT: 04/2006   Vanhat villat sai vietyä Sortti- asemalle vuokrattavalla Sortti-peräkärryllä (5 eur vuokra) ja kuorman hinnaksi hinnastosta 12,5 eur. Mahtava Sortti-palvelu. KIITOS.
http://www.google.fi/search?hl=fi&q=sortti-asema&meta=



päivä 2:
- vanhan putkituksien purku varaajan ympäriltä
- varmista, että sähkösyötöt purettu (sähkömies)
- sähköjohdotuksen  purku kolmelta kiertopumpulta
- 2:lta moottorishuntilta
- 4 x  10,5KW  vastusten irroitus (1 varalla 3 käytössä)
- kattilan painepesu sisältä
- kanavapuhaltimen virittäminen imuputkella käryjen poistoa varten savupiippuun
- mitä isompi puhallin sen parempi
- aikaa meni noin 5h

Huoltoluukun kautta kattila pestiin siksi, että plasmaleikkauksessa tulee  vähemmän käryjä palavasta kuonasta ja palojen siirron aikana vähemmän sotkua

Vanha kattila oli silmämääräisesti sisältä virheettömän näköinen ilman syöpymiä.  Ulkopuolella vastusten kiinnityskohdissa oli ~hikoiluvuotoa  ja niistä tulleita  pistesyöpymiä.  - ehkä  hamppua ja tiivistyspastaa liian vähän ?   Säiliön sisäinen lämminvesikierukka oli kiinnitettynä huoltoluukkuun ja kierukka-käärmeenpesän koko oli  melkoinen.

päivä 3:
plasmaleikkurilla kattilan (260cm korkea, halkaisija 150cm)  purku 5:een osaan...
- seinämä oli 6mm
- aloittiin ylhäältä ja säiliön hattu ensin pois
- olisi voinut olla 1,6mm plasmasuuttimen sijaan 2mm suutin ja voimaa olisi ollut enemmän, mutta ei se tuollakaan tökkinyt
- leikkuri otti 35A virtaa ja painekompura 16A; pannuhuoneeseen asennettu  3-vaiherasia oli tarpeeseen.
- leikkuu oli  nopeaa, mutta irroitettujen palojen siirto muuliin vei hieman aikaa
- plasmaleikkuri meni kuin veitsi voihin
- kanavapuhallin olisi voinut olla tehokkaampi, mutta saihan tuollakin alipaineen käryille
- ilman kanavapuhallinta tulee käryä, joka leviää
- aikaa meni reilu 3 tuntia kavitauolla
- tähän päälle vielä jälkisiivouksen vievä aika
- uutta tilaa tuli kivasti
- työvoimaa 1 pääleikkaaja ja 2 kantajaa

Leikkaajan tyylinäyte:




Eli noin ~2 pitkää työpäivää menee vanhan varaajasäiliön purkuun ja ulos viemiseen.

Muuta:
- soitto sähköälaitokselle
- vanha  ohjattu varaava yösähkö muutetaan valinnan mukaan joko kaksitariffisähköksi tai yksitariffisähköksi
- uusi sopimus edellyttää nykyisen mittarin vaihtamista, koska kytketyssä yösähkössä oli eri aikajako kuin 2 tariffisähkössä
- mittarin hinta-arvio 63,-
http://www.helsinginenergia.fi/sahko/hinnastot/hinnastot.html

[mnk]

Sähkölaitoksen asentaja kävi vaihtamassa uuden 2-tariffi sähkömittarin ja yösähkö/päiväsähkö kytkentäkellon. Aikaa vaihtoon meni alle 1h.

[mnk]

Viimeisin  huoltotoimenpide oli lämpöpiirin mutapussin puhdistaminen ja olihan se likaantunut vanhan patteriputkiston mustasta mönjästä.  Vaikea sanoa oliko sillä vaikutusta, mutta hyvä se oli tutkia ja samoin jatkossakin.

Nyt kun ulkolämpötilat nousseet,  niin saa tarkistella säätökäyrää vaihteeksi +10C ja +5C kohdilta.  Kosteilla keleillä havaittavissa, että lämpöä menee suhteessa enemmän kuin -10C kelillä.

EDIT:  nyt pumppu  pyörinyt puhtaammalla kuumapuolen mutapussilla. Seurauksena oli virtauksen balansoituminen patteri- ja lattiapiirien kesken.  Nyt piti lattiapiirin shunttia säätää pienemmälle kun tulee lämpöisempää vettä lattiapiiriin,  Aika herkkä systeemi.    

EDIT 4.4
Keskustelin Helsingin Energian tilastoaskentamiehen kanssa kulutuksista ja hän sanoi heidän laskentamenetelmien perusteella, että säästöä verrattuna vanhaan ympäristöön noin 20%   ensimmäisen  3kk perusteella. Totesi COP kertoimen olevan huonompi kovilla pakkasilla patterisysteemissä.   Seuranta jatkuu.

[mnk]

Jäspi GTV 270 Litran puskurivaraaja on lisätty lämpöpiiriin.  Muita GTV-malleja:

http://www.kaukora.fi/fi/products/energiavaraajat/gtvvaraajat/#
 
Jos 500:nen mahtuu pannuhuoneen ovesta sisään niin sekin on hyvä vaihtoehto ja  voi hiha-arviolla käyttää noin 3,5C hystereesiä  (lisävastusten kytkeytymisen aikaa on pidennettävä ~ 2,5h)).    Saneerausmielessä huomaa samalla sen tosiasian, että mikäli vanha yösähkölämmitteinen vesivaraaja halutaan  peruskorjata=vaihtaa,  tilaa ei ole ja vaihtoehdot ovat vähissä.  Maalämmöllä saa menemään uudet releet pieneen tilaan ja ne mahtuu  tulemaan ovista sisään ilman kantavien seinien rikkomista.

Ei halvin  vaihtoehto lisäkustannuksen takia,   mutta tuleepahan testattua hyödyt ja haitat.   ( EDIT  0472006: haitta = hinta, muuten oikein hyvä)  Hystereesi ennen 6C. Kokeilen 4,5C, kun käyntiaikoihin näytti tulevan reilusti lisää. => puskurin lisäys on OK ja kompressoristarttien määrä per vuorokausi putosi reilusti ja voi silti ajaa pienemmällä (mukavuutta?)  hystereesillä. Lisäpuskuri ei ole puskurikäytössä (lue ei voi hyödyntää puskuria patteripiiriin), kun tehdään kuumaa talousvettä varaajaan. Puskuri tulee käyttöön kun vaihtoventtiili palaa takaisin patterilämmitysasentoon. Tehtaan kytkentä on manuaalissa.  (kts. tehdasmanuaalin kohta ohituksella varustettu kytkentä).  

Löytyy myös tästä postaus #11
http://www.saunalahti.fi/~kaivo/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?action=display;board=idSuunYleis;num=1111651332;start=0#10

Havaitulla puskuripuutteella lämmitysveden teon ajan ei ole  käytännön merkitystä patteritalossa.  Aikaisemmin linkattu konehuonekuva ei ole enää ajan tasalla, kun puskurin lähtöä ja paluuta koneen päällä ja hullunkiertoa hieman muutettu. Paketti pyörii vanhoilla pattereilla ja korkeilla linjalämmöillä.  

EDIT:  Käyttöviikko puskurin asennuksen jälkeen. Päädyin 4,5C hystereesiin kokeilujen  jälkeen. Käyrissä näkyvä keltainen lämpöpiikki poistui vaihtamalla patteripiirin paluusensorin paikkaa 30cm.  Kuvan alussa oli 5C hystereesi ja kokeilin myös 4C.  Talvella ajoin 6C hystereesillä ilman puskuria.   Nyt huhtikuussa jäspi- puskurilla kompressorin startteja noin 12 per päivä.




EDIT:  11/2006  Tehtaan kytkentä on huono ja voisin suositella, että puskuri kytketään piiriin siten, että se kaikissa käyttötilanteissa läpi vuoden on koko ajan kierrossa mukana ja lisää vesimäärää.  Systeemi toimii myös hyvin jos varaaja olisi 500litraa 270litran  sijaan.

Hintaero:
http://www.kaukora.fi/fi/products/hinnasto/

 On mahdollista, että se toimisi myös 100:n litran puskurilla, mutta siitä ei ole omakohtaista kokemusta.  Kokeilen vaihteeksi talvea varten 3,6c hystereesiä.  Mukavaa kun helppo vaihdella asetuksia.  Tavoite olisi löytää se hystereesiarvo, jolla pääsisi mukavasti ympäri vuoden.   PS. Tehdas tutkinut asoita enemmän kuin kuluttaja, joten näillä lausunnoilla ei ole mitään vastuu-takuuta.

[formia]

Älyttömän kuumaa vettä lämmityskierrossa, jos anturit kunnossa. Eikö vähempi riitä?

[mnk]

Sensoriarvoja ei ole kalibroitu, joten virhettä on ylös tai alas. Kovat on  patterilinjalämmöt   muissakin vastaavissa kohteissa:
http://www.husdata.se/userlist.asp.

Vanha systeemi kulutti ohjattua yösähköä (21:00-07:00 )kesällä 2004 (kesäkuu-elokuu) noin 49kwh per vuorokausi  (sisältäen yöaikaan  varaajan lämmityksen,  jääkaapin ja pakasteen ja iv-koneen sähkön + television polttoa yms).  Kokonaissähkö samalta ajalta oli noin 59kwh per päivä.  noin  83% meni siis lämmitykseen. Uuden systeemin kulutus nyt likimain sama kuin vanha kesähelteillä.

Kylmän ajan kulutuksesta pitäisi laskea ns. vertailukelpoisia astepäiväluku- kulutuksia, jotka olisivat keskenään kohtuudella vertailukelpoisia uuden ja vanhan systeemin välillä. Pidemmän ajan tilastoista näkee, miltä kulutus alkaa oikeasti näyttämään.

EDIT:  talven saldona yhteensä  89h vastusten polttoa, josta pattereille 92%.   Vastaa maksimissaan 801 Kwh.  Lisävastusten polton hinta reilut 30 eur.

[mnk]

Sain vihdoin laitettua ON/OFF kytkimen patteripiirin pumpulle ja ns. kesäsulkukausi on nyt alkanut. Aikaisemminkin olisi voinut patteripiirit laittaa kiinni.  Yllä olevasta kuvasta näkee, miten lämpöä menee enemmän ilman kesäsulun päällä oloa.

Nyt lämmitys on vain kosteiden tilojen lattiapiirille.

11kw pumppu lämmittää pienen piirin vedet off-kytkentärajalle 4C hystereesillä.  Kokeilen hystereesiä 4 -> 4,7 astetta ja seurataan, miten ajoajat muuttuu.   4C:llä meni noin 10-12min kompura-aikaa.   Seuraavassa kuvassa pätkä kesäajoa.  Startteja vuorokaudessa 5 kpl.  Starttien määrä ja kulutus vaihtelee suihkuvesikulutuksen määrän mukaan: 8-14kwh per vuorokausi  /  5-7 starttia  ja ajoaikaa noin 2h per vuorokausi

Tais tulla kesä !

[mnk]

Lämmöt ulkona:
http://www.pingrid.fi/weather-now.phtml

Tänään: 18.5 °C 03:40 25.6 °C 18:30 22.2 °C
keskiarvo viikolle  21.6  C

Startteja 6 kpl / 24h
ajoa 2h 18 min  / 24h
kulutus   11.11kwh  /24h

Tämän lämpöisemmäksi keli ei ehkä tule.

[mnk]

Noilla säädöillä ajettu koko kesä ja hyvin pelaa.  Ei ole pätkäkäyntiä.  Kellarin lattipiirit ohjataan käsishuntilla ja koneen lämpökäyrällä.   Shuntti kokonaan auki on ihan ok.    Aamu 11 on aina lämpöpikki itäseinän ulkoanturilla. Käsishuntti on hieman Aatamain aikuinen, mutta sillä pelaa vanhan lattiapiirin säädöt ihan hyvin.  Mekaaniset säätösennot: kesä, välikausi ja paukkupaset.

[mnk]

Sähkölaitoksen asentaja kävi vaihtamassa uuden 2-tariffi sähkömittarin ja yösähkö/päiväsähkö kytkentäkellon. Aikaa vaihtoon meni alle 1h.

Kävi kuin odotin. Päivittivät eilen uuden kaukoluettavan Tanskalaisen mittarin.  Uudessa mittarissa kokonaiskulutus yhteensä  T1+T2 kwh: T1, T2 erikseen ja kaikkein mielenkiintoisimpana  piirteenä hetkellisen tehon näyttö. 

Kamstrup 382 kwh-mittari:
http://www.kamstrup.com/contents/tech_info/data_sheets/skema/elmeters/382/5810-285fi.pdf#search=%22kamstrup%20382%22

[mnk]

Puskuritestit:
http://www.saunalahti.fi/~kaivo/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?board=idsaneeraus;action=display;num=1157611768

En olisi varmaan huomannut pitkiä ajoaikoja ilman puskuritestiä.  Ongelma tuli siinä esille kelien kylmettyä - 14C , kun pumppu ei saavuta tarpeeksi äkkiä tavoitelämpöä ja räppää vastuksen lyhyeksi aikaa turhaan päälle.   .... pumppujen nopeuksia oli itse  räplätty kesällä ja unohtui viritellä säädöt takaisin talvea varten.  
 
Kokeilen Pecan neuvojen pohjalta nopeusmuutoksia:
- koneen sisäisen Wilon P2 nopeus 2->3
- ulkoisen patteripiirin pumpun P3 gts 25-60  edelleen 2
- lattiapiirin  gts  25-40 edelleen 1
- kaivopiirin pumppu 3->2
- Hystereesi 3,6C
- P3:n  teho pitäisi olla suurempi kuin P2, jotta pumpun ohitus ei toimi väärään suuntaan (lähdön kuumat nesteet menee heti paluuseen)
 
Testaan, jos saisi muutoksilla lämmönvaihtimen yli lämpötilaeroksi  lähemmäksi noin ~7 astetta.  

Raportti:
http://www2.husdata.se/UserInfo.asp?ID_User=55&View=Rapport

Edit :
marginaalisesti lämpenee kaivon tulolämpötila (ehkä noin 0,5C korkeampi) , mutta lämmönvaihtimen delta T ~7C ei onnistu.  Meni hieman lähemmäksi aikaisemmasta noin 10C:stä. Kuumakaasut hieman viilenivät.

Edit:  Ei olisi pitänyt samalla koskea hystereesiin, kun tekee nopeusmuutoksia. Siinä oppipähkinä.

Kuvaa 11/2006   Sinisellä käsin lisätty pätkä todennäköistä käyrää, jos puskuri olisi ohituksen virtauksessa mukana.  Tämä on tehtaan manuaalin kytkentäkuvan mukaan, mutta en tekisi sitä enää sen mukaan.  Käyttömielessä oikeastaan sama ajaako 3,5c vai 4,5c hystereesillä, koska mukavuus aika lailla sama. Ainoa ero on käyntiajan ja lepoaikojen suhteen muuttuminen ja starttien määrä per vuorokausi.   Sitä saa mitä itse parametroi.  Kuvasta näkee myös kun hieman enemmän läträä suihkussa ja nopeasti kompura sen veden lämmittää ilman vastusta.   Lieveilmiönä patterin lämmöt hieman laskee.



Vertailun vuoksi, miten  käy täysoptimoidulla  kytkennällä ja isolla puskurilla patteritalossa  http://www.kolumbus.fi/pecamail/last.htm      

[mnk]

Kyllästyin lattiapiirin säätämiseen manuaalisesti ja hankin belimon shunttiohjaimen.

Belimoon menee kolme johtoa , joilla ohjataan täysauki, täyskiinni ja N.  Niille saadaan signaalit suoraan pumpun liitäntäpiirilevyn SV1 kytkentäruuveilta. Belimosta lisää paketin mukana tulevassa manuaalissa ja täällä: http://www.saunalahti.fi/~kaivo/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?board=idCarrier;action=display;num=1158491129;start=0#3
  
Sähköt lattiapiirin pumpulle saa Kytkentälevyn pumppuohjauksen P2 kytkentäruuveilta.  

Shuntilta tuleva menolämpötilasignaali tuodaan kytkentäpiirilevyn GT4 anturiliitännän kytkentäruuveille.  Anturiksi käy tehtaan anturi tai vastaava. Anturin käyttöönotto pitää hyväksyttää pumpun konsolissa, jotta shuntin säätövalikon saa näkyviin.  GT4 signaalin saa myös dataloggerille, josta näkee kuinka hyvin Belimo onnistuu säätämään lattiapiirin lähdön lämpötilaa.

EDIT
6.12.  shuntin GT4 anturi asennettu.  Ajo toistaiseksi ilman belimoa mekaanisella manuaalishuntilla.  Data näkyy huussidatassa. Käytän samanlaista anturia GT4:ssa kuin GT5:ssa eli itse tehtyä halpa-anturia.

EDIT  
8.12.  Belimon shunttimoottorin ohjaus pumpulta kytketty.

EDIT:
Keksin shunttisäädön dokumentoimattomien parametrien käyttötavan ja nyt toimii  paremmin belimon ohjaus.   http://www.saunalahti.fi/~kaivo/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?board=idLammonjako;action=display;num=1163581709;start=0#2

Kun saan päälämpökäyrän ja shunttikäyrän kohdalleen niin teoriassa ainoat pumpun säätötarpeet ovat kesäsulun kiinni laittaminen ja pumpun pysäytys myöhään keväällä ja sama toisinpäin syksyllä.  Muuta viriä ei enää tarvitse. (+ pieni patteripreppaus)

[3G]

Vanhan talon patterilämmityksestä huolehtii hieman vajaa 3 kk sitten asennettu IVT-lämpöpumppu. Käsikirjan yksinkertainen neuvo: avaa pattereiden termostaatit ihan auki, että pumppu toimii mahdollisimman taloudellisesti.
Neuvoa kyllä noudatettiin, mutta uudehkot Danfoss-termostaatitpa on lukittu metallihakasella +22 asteeseen. Tosiassa ne ovat "kuristavia" jo alemmassakin lämpötilassa.
Niinpä tänään termostaatit vapautettiin tästä lukkopinnistä ja patterit alkoivat lämmetä ihan viimeiseen alakulmaan asti. Tämä 22-asteen tehdasrajoitin piti vain 1/3 patteria lämpimänä. Nyt lämpöä säteilevä pinta-ala 3-kertaistui useimmissa huoneissa. Niinpä lämpötilasäätöjä sai rukata heti alaspäin: hienosäätöä pari astetta ja koko käyrää 6.5:stä 4.9:ään (IVT). Seurauksena se, että patteriverkkoon riittää nyt -9 asteen pakkasella melkein 10 astetta viileämpi neste pattereille.
Pikainen tarkistus osoitti sähkölaskun pienenevän 30%!
Kiitän onneani, että huomasin sen nyt, enkä 5 vuoden päästä.
Joten termostaatit kunnolla auki! Talveksi vaikka kokonaan pois pattereista.

[mnk]

Takkaa käytettäessä on hyvä, että eivät ole ihan selällään.  Muuten sisälämmöksi tulee 25C+  Täällä aukiasento  ehkä  ~23-24.  Kesällä ei tarvitse termareita muutenkaan.

Kannattaa myös tutkia patterikohtaisen virtaussäätimen asento.   Paljon myös kiinni siitä millainen verkko rakennettuna.  Täällä verkon rakenne keskeltä molemmille reunoille ja reunan keskeltä sekä etelään ja pohjoiseen + paluut.

Millä linjapaineella ajat verkkoa ?   Täällä hieman vajaa 1 bar.   

Minkä havaintojen pohjalta ja miten laskemalla päädyit  30% säästöä tämän päivän aikana  ?  30% on kiitettävän paljon "pienen" hienosäädön perusteella.

[Jerkku]

Mikä on patterikohtainen virtaussäädin.... ?
Patteriin yläpuolisessa putkessa on termostaatti ja alemmassa huoltoventtiili.

Vanhassa talossa tuo on aika normaali tapa miten patteriverkoston on tehty. Vanhassa talossa kertahäviöt on niin pieniä, että niistä ei ole haittaa.
1 bar:in paine on ihan ok.

[mnk]

Mikä on patterikohtainen virtaussäädin.... ?
Patteriin yläpuolisessa putkessa on termostaatti ja alemmassa huoltoventtiili.
.

Virtaussäädin on se säädin jolla säädetty patterin perusvirtausta. Säädin voi olla säätöpyörällä  1....8  tai kuusiokoloruuvilla säädettävä.  Eräänlainen  esiasetus tai miten sitä nyt kutsuukin.    Vanhat perussäätimet ovat helposti jumissa ja avattava varovasti.

[3G]

Takkaa käytettäessä on hyvä, että eivät ole ihan selällään.  Muuten sisälämmöksi tulee 25C+  Täällä aukiasento  ehkä  ~23-24.  Kesällä ei tarvitse termareita muutenkaan.

Kannattaa myös tutkia patterikohtaisen virtaussäätimen asento.   Paljon myös kiinni siitä millainen verkko rakennettuna.  Täällä verkon rakenne keskeltä molemmille reunoille ja reunan keskeltä sekä etelään ja pohjoiseen + paluut.

Millä linjapaineella ajat verkkoa ?   Täällä hieman vajaa 1 bar.  

Minkä havaintojen pohjalta ja miten laskemalla päädyit  30% säästöä tämän päivän aikana  ?  30% on kiitettävän paljon "pienen" hienosäädön perusteella.

Kulutus on helppo seurata kWh-mittarista. Melko tasainen tuntikulutus tietyssä ulkolämpötilassa.
Danfoss-venttiileissä on vain usein tämä rajoitinpinni (hankala irrottaa, jollei ota koko termostaattia irti) laitettu varmaan kerrostaloja varten melko matalalle lämpötilalle.
Kyllä se ainakin IVT:ssä vaikuttaa tuon 30% sähkössä, koska esimerkiksi veden lämpötilan nosto (kompressori lähtölämpö patteriverkostoon) +50 tuonne +60 huitteille vie aika paljon lisäaika-aikaa, jos taasen tällä uudella patterisäädöllä riittää nosto +40 tuonne +50:een.
Vielä tuossa +60 muuten ei lisävastus tullut apuun, paitsi hetkeksi, jos piti lämmittää myös lämminvesi.

Varmaan tup sähkönsäästö tulee ihan siitä, että kompressori käy kolmanneksen lyhyemmän ajan nostaessan veden +40:stä +50:een kuin vastaavasti +50:stä +60:een.

Tätä ongelmaa ei huomaa kuin noin -10 asteen pakkasilla. -5 ja +5 asteen väleillä menee pattereihin muutenkin jo niin "vilpoista" vettä, ettei siinä parin asteen heittoja huomaa, mutta 10 asteen ero tuntuu ja näkyy sähkölaskussa! Joten patterit tehotarkastukseen: koko patterin tunnuttava kuumalta poistoputkea myöden.

[Jerkku]

Virtaussäädin on se säädin jolla säädetty patterin perusvirtausta. Säädin voi olla säätöpyörällä  1....8  tai kuusiokoloruuvilla säädettävä.  Eräänlainen  esiasetus tai miten sitä nyt kutsuukin.    Vanhat perussäätimet ovat helposti jumissa ja alkavat tihkua hieman.

Ok, olin vähän eri asiassa. Patteritoimitukseen kuuluu patteriliitinsulkutulppa, jolla ei kuulu säätää mitoitettua esiasetusarvoa.

[Mosse_new]

Miten olisi käynyt jos olisi termostaatteja irti ottamatta säätänyt käyrää alemmaksi? Olisiko huonelämpö pudonnut? Eikö silloin olisi termostaatin tehtävä ollut lisätä kiertoa?
Itsellä on termostaatit suunnillen puolessa pattereista. Huonekohtainen säätötarve vaihtelee uunien lämmityksen ja tuulen suunnan mukaan. Esimerkiksi eräs yläkerran iso patteri lämpiää vain voimakkaalla etelätuulella, mutta muuten suht kovallakin pakkasella pysyy kylmänä (painov.ilmanvaihto).

[mnk]

Itse ensin perussäädin lämpökäyrän kohdalleen termostaatit täysin auki ja sitten hienosäädin maun mukaan termarit,  Enimmäkseen ne ovat edelleenkin liki täysauki.  En ole huomannut eroa koska säädin systeemin ensin termarit täysauki asennossa.  

Muutan jossain vaiheessa muutamat tehokkaammat patterit, mutta tässä vaiheessa kulutusta sillä ei ole kovin kiire, koska lämmitys vie jo nyt aika kohtuudella energiaa verrattuna vanhaan:   12.545 kWh.  

EDIT: huom, että ollut erityisen lämmin vuosi 2006

Patteriliitinsulkutulpalla ei ole teknisesti mahdollista säätää virtausta, koska se on vain tulppa säädinruuvin päällä.

[Starppa]

Itse olen säätänyt vanhat patterit kokonaan auki alakerrassa (ei edes termostaatti venttiilejä), jonka perusteella säädin pumpun lämpökäyrää sovittamalla talon lämmöt kohdalleen (heittoa +/-0,3C, meni ensimmäinen talvi pumppua hyväillessä . Huonetermostaatin kyllä laitoin pumpulle, jonka vaikutukseksi olen säätänyt 10. Yläkerrassa olen hieman kuristanut pattereja että on sopiva nukkua, ja kellarissa venttiilit ovat kanssa täysin auki, koska siellä on vain kaksi patteria ja menee muuten liian kylmäksi. Hystereesi on 5, ja vesitilakin tuntuu sopivalta, kun alunperin ollut vapaakiertoinen, niin kahdentuuman putkeen vettä mahtuu.

[mnk]

Päivitetään hieman tietoja.

EDIT  7.1.
*************
Lisäsin vuosistatuksen dataa
 7.1.2007 oli mittarissa laskennallisesti yhteensä 12.545 kWh   
 
MLP Kulutuksesta puuttuu  Grundfos kiertovesipumpun kulutus, koska se kytkettiin IVT:n kimppasähkömittaukseen vasta joulukuussa.   Talon kokonaiskulutus viimeiseltä 52 viikolta: 22.460 kWh  (MLP:n kulutuksesta puuttui vielä pari päivää ennen kuin asennusvuosi oli aivan täynnä.)
 
Tuotannon käyttötunnit 7.1. : 3624h 
Tuotannon jako: LV  11%  radiaattorit 89%
Lisävastuksia apuna yhteensä:  95h
Lisävastuksista 11,4h / 12% LV  83,6h / 88% radiaattorit

- Vaisalan sää Vantaalla -24,7 C
   http://www.vaisala.com/weather/ 
- Oma ulkomittari -22,2 
- Pumpun mittari - 18,9 C
- Pumpulta lähtee 63C pattereille   
- Paluu pumpulle  52,4C   
- lisävastus tukevasti  käytössä 
- Kompressorin lämpö 94,1C 
- Kaivolta saa +1,4C 
- Kaivolle menee -1,3C 
- takkaa poltettu  ja nyt 24C sisällä
- laitoin takaisin patteripiirin kiertovesipumpun nopeuden 2 -> 1   

- Vaisalan sää    -23,3 C
- Oma ulkomittari ..... on se siellä
- Pumpun mittari - 16,8 C    !!
- Pumpulta lähtee 50,1C pattereille
- Paluu pumpulle  41,7C   Delta T:tä en saa millään pienemmäksi vaihtimen yli.
- lisävastukset  käytössä 
- Kompressorin lämpö 81,71C 
- Kaivolta saa +0,3C 
- Kaivolle menee -2,7C 
- takkaa poltettu pari pesällistä ja  23C sisällä
 
- patteripiirin kiertovesipumpun nopeus 3
- koneen sisäinen pumppu 3:lla
- kaivopiirin pumppu 3:lla
- stage 1 3kw 3:43 / kulunut vrk; husdatan rappari
- stage 2 6kw  3:09 / kulunut vrk
- yht 30kwh vastusta, jokla on  rapian alle 3 eur

Aikaisempaan verrattuna ajan kovemmilla pumppunopeuksilla ja kaasut viileämmät. Kaivo tasoittunut viileämmäksi vuodessa.  Vaihtimen lähdöstä menee "viileämpää" pattereille.

Lämmönkulutus sen verran kova, että kuumakaasujakaan ei saa kuumemmaksi noilla pumppujen kiertonopeuksilla.

Dataloggeri helpotti löytämään hieman paremmat ajo-arvot.   

EDIT  22.2.
*************
- lisävastukset  käytössä  aika ajoin yht 23kwh/vrk
 - Vaisala -21C
 -  GT2 -16,3C
 - L.-vaihtimen yli delta ~8,4C
- Kompressorin lämpö 72C 
- Kaivolta saa +0,2C           
- Kaivolle menee -2,8C 
- tasainen käynti ja käy koko ajan   
- kokonaiskulutus 97kwh/vrk
- takkaa poltettu 3 pesää
- vastuksia poltettu yhteensä 142h, joten tälle talvelle 47h tähän mennessä
 ***********

EDIT  23.2.
*************
- käy koko ajan
- Kompressorin lämpö 75,6C 
- Kaivolta saa +0,1C            Alin tähän mennessä
- Kaivolle menee -2,8C 
 ***********


EDIT  10.3.
*************
- vastuksia poltettu yhteensä 147h, joten tälle talvelle 52h tähän mennessä
- joka olisi 9kw :lla karkeasti ~50 eur
- todellisuudessa lisätehon tarve ollut pienempi

EDIT  18.3.
*********
- päivitin mielenkiinnosta viikon kulutukset kun ollut reippaan lämmintä
- viikon keskiarvo 2,8C (http://www.pingrid.fi/weather-now.phtml )
- lämmitykseen 60%  ja 40%  muuhun kuin pannuhuoneeseen
- yösähköön  65%, päiväsähköön 35%
- viikon kokonaiskulutus 499kwh
- pannuhuoneeseen       298 kwh

EDIT:26.3
- ulkona koneen oma mittari: min 2,2, max  15,7, keskiarvo 7,5C
- käyntiaika 11:03 h  / 37,9kwh

EDIT:28.3 !
- koneen oma mittari: GT2       nyt 8.7°       k.a 9.3°       max 19.3°       min 4.5°
- käyntiaika 8:56 h  / 31,44kwh

EDIT: 13.4
- koneen oma mittari: GT2   k.a 8.8°   max 15°    min 4.9°
- käyntiaika 9:33 h  / 33,33kwh   13 starttia vuorokaudessa

EDIT:  28.4
Päivän keskilämpö ~ 11.6C+
Kulutusta noin 21 kwh  (kaikki lämpöpiirit käytössä)
Kompura käy 5h 55min  per vrk 
Kompuran startteja 9  per vrk

EDIT:  1.6
Kulutusta noin 12,55  kwh/vrk  (vain kesäpiirit käytössä)
Kompura käy 2h 25min  per vrk 
Kompuran startteja 8  per vrk

Näillä keleillä jatkuvasti käynnissä olevat kiertopumput vievät merkittävän osan (noin 30%)  sähköstä.

Husdatasta:
http://www2.husdata.se/UserInfo.asp?ID_User=55&H=&View=Pulse

[mnk]

Testailin mielenkiinnosta, paljonko menee kwh enemmän kun lämmitti viikonlopun keleillä koko taloa.  Kulutusero on karkeasti noin 10 kwh per päivä (~1 eur) extraa jos pattereita lämmitetään.

Kulutus kesällä ilman patterilämmitystä noin 9-12 kwh per päivä läträämisen määrästä riippuen.  Eli reilu  ~ 330 kwh per kuukausi kun kellarissa lattialämpöä päällä ja LV-kulutusta.   

Ei ole kompuran pätkäkäyntiä, kun on puskurivaraaja kesällä käytössä. 

Shunttiventtiilin ohjaukselle pitäisi vielä laittaa on/off kytkin jolla saa kesäksi shuntin turhan sähkösyötön pois päältä.  Ajo ulkolämpötilakäyrällä shuntti kokoajan selällään toimii ok. 

[MoRo]

Missä Martta, miten homma etenee?

[mnk]

Tämä  on  maalämpöpumpun  syys- "nuohous": - talvisäädöt  päälle:

sisäinen  kiertopumppu (lämmitys)  2  --->   3
ulkoinen patterin  kiertopumppu   2  --->   3
ulkoinen lattioiden kiertopumppu   3  --->   2
(haluan,   että hieman enemmän kiertää pattereiden kautta)
sisäinen kaivopumppu   3  = 3   
hystereesi  5  --> 3
Kaivoon meno  -1,9C    ja saanto  +1,9
Kuumakaasut 64-68C  ja  82C kun  tehdään varaajaan kuumaa vettä. 

EDIT:
Viikon (lämmitys)kulutus nyt noin 336kwh  (liki sama kuin  kesällä kuukaudessa).  Vanha systeemi  (varaava yösähkö) vei heinäkuussa zuunnilleen saman kuin  uusi marraskuun  0-keleillä,

Kelluva käyrä  hystereesille ulkolämpötilan mukaan olisi toivottava uusi piirre tehtaalta uusiin  Rego-versioihin.

[tsmott]

Tämän lyhyen ja ytimekkään viestiketjun jälkeen voimme siis todeta, että laitetaan pumppuja vaan niihin uusiin taloihin. Varsinkin kun se ei ole mitenkään edes ekologinen teko. Kaikki tuo tusaaminen tuottaa sen verran hiilidioksidi päästöjä että voit polttaa öljyä 1000vuotta. Ja ikinä et patteritalossa saa sijoitustasi rahassa takaisin. Tietenkin kun on alan mies ja tykkää tarkkailla asiaa ja oppia, niin mikäs siinä

nimim. Juuri uusimme öljypoltinta v. 1917 rakennettuun taloon

[mnk]

Investointimielessä on merkittävää paljonko  säästää vuodessa  operatiivisia  käyttö- ja rahoituskuluja.  Isoissa (vanhoissa ) kohteissa säästö  on  helposti 20.000  kWh vuodessa. 

%-säästöistä  paljon  puhutaan,  mutta ne  ovat markkinamiesten höpö-höpöä.  Absoluuttiset kWh- säästöt  ratkaisevat. 

Investointimielessä  vertailuvaihtojen   pakollisen investoinnin minimitason yli  menevät kulut kannattaa  huomioida säästö-kannattavuus laskelmassa.    Jotkut  laskevat  myös ns.  mukavuusarvoista tai ekoloogisuudesta  plussaa.

Aikaisemmin poltin lämmitykseen huippusähköä pakkasilla  noin  30kW  teholla (yösähkö + varaaja).   Nyt  menee maksimissaan noin pumppu 2.7kW + vastus 3kW + vastus 6kW,  joka  on hieman    vähemmän  huipputehoa kuin aikaisemmin.  Tuosta voi laskea "ekosäästöä" maksimikulutuksen huippujen ja päästöjen leikkaamisen takia.   

Joku  laskee mukavuudellle ja helppoudelle  myös  oman  arvonsa,  mutta unohdetaan se  tällä  kertaa  turhana  hömpötyksenä,  koska eri  ihmiset  arvostavat  mukavuutta niin  eri  tavalla. Ekoloogisuuteen  otan  vain  kantaa pienetyneen huipputehotarpeen näkökulmasta. 

tsmott:lle  onnittelut  uuden polttinen  hankinnasta 

[pölötis]

MNK kirjoitti:
Viikon kulutus noin 336kwh  (liki sama kuin  kesällä kuukaudessa).

no meillä menee kyllä heinäkuussa 600kwh jos koko poppoo on kotosalla...joo siis tarkoitan kaikki sähkö yhteensä.

Meillä olen pannut merkille seuraavaa: kun mittaa 15.10-15.11 kulutuksen ja kertoo sen 12 kertaa niin ei ole kovin kaukana toteutuvasta vuosikulutuksesta.

Maalämpöön siirtyminen vuonna 2004 kyllä harmittaa meikeläistä.
Se olisi pitänyt tehdä jo 4 vuotta aikaisemmin kun asia oli mielessä ensimmäisen kerran.

ex-öljypoltinhemmo.

[juma]

Kesäkuussa 2006 lähti pumppu käyntiin ja lokakuun alusta -06 olen seurannut kuukausittain sähkönkulutusta sitä varten asennetulla erillisellä mittarilla.

Koko vuoden kulutus lokakuusta -06 lokakuuhun -07 oli 5876 kwh ja heinäkuussa -07 vain 197 kwh (oltiin kyllä paljon mökillä). Lisäys: toinen kiertovesipumppu unohtui laskelmista, koska se ei ollut ko. mittarin takana. Oikea kulutus on siis noin 6130 kwh.

Talon kerrosala on 162 neliötä ja kuutioita 490. Lämmönjako pattereilla ja kodinhoitohuoneessa sekä kosteissa tiloissa lattialämmöllä.

Olen kovin tyytyväinen kulutukseen ja säästöön öljylämmitykseen nähden. Öljyä kului aiemmin noin 2330 l vuodessa 17 vuoden aikana. Jokainen voi laskea siitä vuosisäästön nykyisillä sähkön ja öljyn hinnoilla.

Hankinta- ja asennuskustannuksia vähensi mukavasti energia-avustus ja kotitalousvähennys yhteensä 4100 eurolla.

Pumppu on Gs 60.

[Immu]

Tämän lyhyen ja ytimekkään viestiketjun jälkeen voimme siis todeta, että laitetaan pumppuja vaan niihin uusiin taloihin. Varsinkin kun se ei ole mitenkään edes ekologinen teko. Kaikki tuo tusaaminen tuottaa sen verran hiilidioksidi päästöjä että voit polttaa öljyä 1000vuotta. Ja ikinä et patteritalossa saa sijoitustasi rahassa takaisin. Tietenkin kun on alan mies ja tykkää tarkkailla asiaa ja oppia, niin mikäs siinä

nimim. Juuri uusimme öljypoltinta v. 1917 rakennettuun taloon

No, kertoisiko tsmott ystävällisesti omista lämmityskululukemistaan ja toteutuneista säästöistä, sekä millainen tusaaminen se tuottaa tuommoiset päästöt??

[Roori]

Kesäkuussa 2006 lähti pumppu käyntiin ja lokakuun alusta -06 olen seurannut kuukausittain sähkönkulutusta sitä varten asennetulla erillisellä mittarilla.

Koko vuoden kulutus lokakuusta -06 lokakuuhun -07 oli 5876 kwh ja heinäkuussa -07 vain 197 kwh (oltiin kyllä paljon mökillä).

Talon kerrosala on 162 neliötä ja kuutioita 490. Lämmönjako pattereilla ja kodinhoitohuoneessa sekä kosteissa tiloissa lattialämmöllä.

Olen kovin tyytyväinen kulutukseen ja säästöön öljylämmitykseen nähden. Öljyä kului aiemmin noin 2330 l vuodessa 17 vuoden aikana. Jokainen voi laskea siitä vuosisäästön nykyisillä sähkön ja öljyn hinnoilla.

Hankinta- ja asennuskustannuksia vähensi mukavasti energia-avustus ja kotitalousvähennys yhteensä 4100 eurolla.

Pumppu on Gs 60.

On niin lähellä omaa saneeraustarvetta, että kiinostaa tietää lisää...

Aika hyvänlaiset säästöt, tommoset 1200-1300e karkeesti  laskien .  Noin 6v kuoletus?
Mitä sun sen lisämittarin takana on:
-kompura
-kiertovesipumppuja xkpl?
-sähkövastus?
-...?

Sulla oli nuo patterit minkälaisia menovesilämpöjä olet saanut aikaiseksi?
Mites käyttövesi riittänyt?
Onko lämmöt olleet tasaiset?
Onko vastus pomppinut päälle?
Montako henkee?
Sauna sähkö vai puu?
Takan käyttö?
Paljonko on kokonaissähkön kuutus?
Onko patterit "naksuneet"?
Missä korkeudella suomee?
Onko toiminut nuon muuten huolettomasti?
Ohjaako GS molempia piirejä automatiikalla ja shunteilla?
Onko sisäanturi?
...

[mnk]

Täällä pannuhuoneen sähkönkulutusta varten on  erillinen  (ex  Virallinen KWh)  mittari, jonka takana kaikki lämmityksen järjestelmiin liittyvä:   MLP, vastukset, kiertovesipumput.   Eli pumppujen sähköt kytketty  suoraan  MLP:ltä.  Lisäksi  Husdata seuraa pumpun käyntiä, kulutusta ja sensoreita.

EDIT:  2008-01-09   
2 vuotta  täyteen mittarin  kytkemisestä: mittarilukema 69710   kwh   

Pannuhuoneen oman VALMET-IVO   - kwh-mittarin  mukaan 2:n  ensimmäisen  vuoden aikana :

  25918 kwh   eli  karkeasti
  12959 kwh  per  vuosi 

pelkkään pannuhuonekulutukseen  eli  peruslämmitykseen  lämminvesineen.

 EDIT  5.3.2008
*************
- käyttötunnit 8197
- kumulatiivinen lisäenergia 160h
- 11%  LV   89% radiaattorit
- lisäyksen jako 18% LV  ja  82% radiator

- vastuksia poltettu viime vuoden maaliskuusta tähän päivään yhteensä 160h, joten vuoden aikana yhteensä 13h tähän mennessä.


 EDIT  7.3.2008
*************
- GT2 -4 C
- Kaivolta sai kylmimmillään +0,8C
- kompressorin max 83.4C  (LV tekoa) 
- Kaivolle menee min -2,3C 
- kokonaiskulutus 54 kwh/vrk
- lähinnä kaivon  viilenemishavainto


 EDIT  10.3.2008
*************
Vuorokauden kokonaiskulutus
IVT HT+ 11E (2008-03-10)
       
Kulutus: 35.75 kWh kello: 23:58:01

Outdoor GT2       
23:58 5.2°       
keskiarvo 5.4°       
max 7.4°       
min 3.4°

hieman lämmintä maaliskuulla


 ***********

  EDIT  17.8.2008
*************

Kesän sähkökulutus pelkälle pumpulle konehuoneen erillisellä mittarilla:
75050
76112
29.5. - 17.8   yhteensä 1062 kwh

Keskimäärin 13,3 kwh per vuorokausi
Keskimäärin 93 kwh per 1 viikko
Keskimäärin 372 kwh per 4 viikkoa
Keskimäärin 399kwh per 30 vrk

Edellisenä vuonna  kesällä ~336 kwh per 4 viikkoa.
Nyt ajettu kahvat kaakossa kesäpiireihin  1 - 1,5 kwh per päivä enemmän kuin ennen.  Kesä 2008  ehkä ollut hieman sateisempi ja viileämpi kuin edellinen  ?

[juma]

Jep, tässä joitain vastauksia:

Aika hyvänlaiset säästöt, tommoset 1200-1300e karkeesti  laskien Smiley.

> säästö noin runsaat 1000€/v ja kuoletusaika sähkön hinnasta riippuen 9-10v.

Mitä sun sen lisämittarin takana on:
>koko pumppu, muttei kiertovesipumppuja

-kiertovesipumppuja xkpl?
> 2kpl grundfossin ups 25-60 (lattialle ja pattereille omansa)

-sähkövastus?
> toki vastus pumpun osana on mittarin takana, muttei tarvittu kertaakaan!!!
 
Sulla oli nuo patterit minkälaisia menovesilämpöjä olet saanut aikaiseksi?
>koko vuoden menee lattiaan noin 30 asteinen vesi ja pattereille käyrän ja asetusten mukainen vesi

Mites käyttövesi riittänyt?
>ei ikinä ollut ongelmia riittävyydessä

Onko lämmöt olleet tasaiset?
>olemme pitäneet päällä noin 21,5 astetta

Onko vastus pomppinut päälle?
>ei kertaakaan, koska viime talven kokeilin kovemmillakin pakkasilla vain kompuran käyttöä, mutta tänä talvena annan uteliaisuuttani myös vastukselle mahdollisuuden; saas nähdä meneekö päälle?

Montako henkee?
>vakituisesti vain vaimo ja minä

Sauna sähkö vai puu?
>sauna lämpiää tietenkin puilla, mutta käyttö on vähäistä mökkeilymme takia

Takan käyttö?
>takkaa tulee jonkin verran ( ehkä 5-10 krt/vuosi) lämmitettyä

Paljonko on kokonaissähkön kulutus?
> kokonaissähkön kulutus on liikkunut vuosien varrella 10000-12000 kwh:n välillä. Suurimmat kuluttajat ovat autotalli, jossa lämpöä on noin 12 astetta ja kaksi varastoa, joissa kummassakin pidämme noin 10 asteen peruslämpöä sekä keittiön laatoituksen alla oleva mukavuuslämmitys

Onko patterit "naksuneet"?
>ei mitään tuon tyyppisiä ongelmia

Missä korkeudella suomee?
>Tampereen nurkilla

Onko toiminut  muuten huolettomasti?
>alunperin melu entisessä pannuhuoneessa häiritsi, muttei enää, erilaisten eristämistoimien ansiosta. Kumma kyllä käyttöveden lämmitysääni (2 krt/vrk) on selkeästi voimakkaampi kuin lämmitysveden.
Koska vanha pannuhuone on kivi- ja cyproc-pintainen, niin vielä voisin viitsiessäni vähentää akustista kaikua.
Toki vieläkin kuuluu kompuran meno päälle, muttei sitä edes huomaa, jos ei tarkkaile; kuuluihan se polttimenkin kohina aina.

Ohjaako GS molempia piirejä automatiikalla ja shunteilla?
>kodinhoitohuoneen ja kosteiden tilojen lattiaveden lämpötilan ohjaus tapahtuu Danfossin ECT 5006 säätimellä ja shuntilla. Danfoss jätettiin käyttöön, kun öljysysteemi purettiin. Muutoin gs hoitaa hommat

Onko sisäanturi?
>ei, mutta pattereissa termostaatit

Tulipa pituutta, muttei haitanne

[Remontoija80]

Elikkäs olen jo pitkään pohtinut öljystä siirtymistä maalämmölle. Talo on 1921 rakennettu hirsirunkoinen lisäeristetty talo, jossa noin 430m2 ja 1300m3. Lämmönjako on pattereilla, joista osa 1 kerros ja osa 2 kerros malleja. Asukasmäärä on 6 ja suihkuja voi olla samaan aikaan käytössä kolme ja ammetta ei ole. Kiertovesi pitää olla lähes 60-asteista kovilla pakkasilla, jotta sisälämpötila pysyy sopivana. Porakaivot on ainoana vaihtoehtona keruulle. ...niin ja öljyä kuluu nyt noin 7000-8000l/vuosi.
Eli investointi on vissiin kannattava, mutta mitkä laitteet ovat järkevät näillä kulutuksilla?!