Kasteluvettä lämpökaivosta

[V9]

En oikein osannut laittaa aihetta mihinkään joten laitoin sen tänne.

Laitoin pumpun lämpökaivoreikään ja nyt on ruiskuteltu joka ilta nurmikot ja istutukset, ilmaisella vedellä.

Vielä pitäis täyttää 12,5 kuution uima-allas ja aloittaa polskuttelut.

Vinkkinä vaan muille että jos pääsee lämpökaivon reiälle käsiksi niin siellä saattaa olla kesävedet käsillä eikä pyöri kunnan vesimittari ollenkaan!
Veden kulutus tipahtaa romahdusmaisesti!

[sailor]

Sama täällä. Istutuksia ei tosin ole, mutta 20m3 vettä on piha-altaassa. Lämpökaivon veden pinta vaan oli 5,5 metriä syvällä, joten ylitehopumppuni (koskahan sitä osaisi ostaa sopivia) imaisee sen 1,5 metriä (imuletku 7 metriä) nopeasti tyhjäksi.

Käytännön kokeiden jälkeen laitoin pumpun käymään suihkusuutin kuristettuna ajastimella 15/15 min jaksoja, jolloin allas tuli alle viikossa  täyteen  

Alllas on lämmennyt noin 22 asteeseen vaikka aurinkokenno on vielä asentamatta ja saa ollakkin nyt kun helteet on tulossa. Veden pitäisi kuitenkin virkistää...

Painepesurilla onkin sitten tullut pestyä naapurin ihmetykseksi mm. isoja kiviä...

Jani

[V9]

Veden pinta oli 4,5 metrissä. Pumppuna on 810 wattinen vesiautomaatti, jossa 20 l painesäiliö.
Luukutin vettä viikon mäkeen, naapurien kauhuksi, aattelivat varmaan että nyt on pää pehmennyt kokonaan ennen kuin kerroin mistä vesi tulee.  

Vettä riittää kaivossa enemmän kuin mitä pumppu jaksaa vetää, mittaukset osoittaa että tuotto pumpulla on 20 l / min. Kaivon porauspöytäkirjassa oli tuotoksi laskettu/arvioitu 3,5 kuutioo tunnissa.

Mulla imuletkun pituus on 11 metriä niin ei ainakaan hörppää ilmaa koskaan, koska ennen tulee fysiikan lait vastaan, teoreettinen imukorkeus liikkuu 8-9 metrin välillä. Joku ketä jaksaa kaivaa kaavat esille niin vois sen tehdä. Sun kannattais vaihtaa kaivoon pidempi imuletku vai imeekö pumppu välillä ilmaa? Onko sulla jotain tietoa kaivon vedentuotosta?

Täällä on kans pesty kalliot ja pikku männyt ja kaikkea mihin voi vettä yleensä käyttää, ohikulkijoilla on riittänyt ihmettelemistä. Autostakin huuhdellaan aina ohimennen siitepölyt!  

Millainen aurinkokenno? Onko oikeen kaupan tuote vai oma viritys? Mistä olet hankkinut?
Mulla kaikennäkösiä ajatuksia miten rakennan aurinkokeräimen ja liitän sen altaan kiertoon mukaan.

[KimmoK]

Voikun ois jo loma, pääsis leikkiin nuita vesileikkejä! ;-)

[sailor]

@ V9

Täytyy ensi kesänä vaihtaa pitempi letku, pumppu tosiaan hörpää vähän ilmaa silloin tällöin, mutta on ainakin tuon vajaan viikon kestänyt pätkäkäyntiä.

Lämmitin on sellainen 7m2 matto, tilasin kaikki uima-allasromut www.poolpowershop.de :stä. Postikulut olivat hämmästyttävät 28 euroa, vaikka mukana oli mm. 50 kg hiekkaa suodattimeen Niin ja mikä parasta niin VISA käy.

Jani

[Lauri]

Meillä on tuollainen 50 euron halpispumppu imemässä vettä kaivosta. Tähän asti vettä on riittänyt tarpeeksi. Meilläkin naapuri vähän oli ihmetellyt holtitonta vedenkäyttöä puutarhassa.  

Jos jotain pitäisi kehittää, niin tuollainen 500W pikkupumppu ei mahdottomia virtauksia ja paineita jaksa kehittää, vettä tulee tuommoinen kuution verran tunnissa. Se 500 euron uppopumppu olisi tosi jees...

[pihi]

Älkää hyvät ihmiset laittako uppopumppua lämpökaivoon!!!!!
Joka kerta kun uppopumppu käynnistyy, se tekee kiertoliikkeen, joka saattaa aiheuttaa lämmönkeruuputkistolle vaurioita.
Jos haluatte ottaa lämpökaivosta vettä ja vedenpinta on tarpeeksi korkealla, käyttäkää ns. sisäänrakennetulla ejektorilla varustettua vesiautomaattia, jonka imukorkeus on jopa yli 9 metriä ja varustettuna yli 11 metrin imuputkella, jotta ei tarvi kärsiä ilmausongelmista. Mutta jos  lämpökaivon vedentuotto on tarpeeksi runsasta, eli yli 1000 litraa/ tunti, käyttäkää ejektoripumppua.
Lämpökaivon lämmöntuotto muuten lisääntyy, kun siitä otetaan käyttövettä talouteen, ainoana ehtona on, että vedentulo on riittävä.

[JKn]

Laitoin myös 1100 w halpispumpun lämpökaivolle. Ollut käytössä nyt pari päivää. Imuletku 6 m syvyydessä.
Kaivo liritellyt muutenkin jatkuvasti yli nyt saa kastella nurmikkoa niin paljon kun jaksaa.

Kallio pitäisi tänään pestä painepesurilla !

[V9]

@sailor
Kiitoksia www osoitteesta

Minkä laatuista porakaivovetenne on?
Kaivostamme tulee rautapitoista vettä eli kun vesi on ollut ämpärissä pari päivää vesi muuttuu tumman keltainen - vaalean ruskean sävyiseksi

Uima-allasvedeksi ei vesi käy   , pitää vaan käyttää kasteluun ja toivoa että kaivo "puhdistuu" kovan käytön seurauksena

[sailor]

@sailor
Kiitoksia www osoitteesta

Minkä laatuista porakaivovetenne on?
Kaivostamme tulee rautapitoista vettä eli kun vesi on ollut ämpärissä pari päivää vesi muuttuu tumman keltainen - vaalean ruskean sävyiseksi

Uima-allasvedeksi ei vesi käy   , pitää vaan käyttää kasteluun ja toivoa että kaivo "puhdistuu" kovan käytön seurauksena

Meillä vesi oli kanssa rusehtavaa, kunnes se muutaman päivän liruttelun jälkeen (ja annoin olla koskematta imuputkeen) vesi muuttui kirkkaammaksi (testasin valkoisella ämpärillä). Veden ph oli vähän korkealla, joten lisäsin veteen 1/2 kg:ta PH-miinusta. Käytän 200g:n yhdistelmänappeja veden laadun ylläpitämiseksi. Ne on kai suurimmaksi osaksi klooria, mutta mukana on myös flokkausainetta, joka sitoo hiukkaset suurempaan kokoon, jolloin ne suodattuvat pois. Täten en usko että veden rautapitoisuus on ongelma, flokkaat hiukkaset isommiksi partikkeleiksi ja imuroit pohjalta pois.

Vesihän kiertää suodattimen kautta ohjeen mukaan 2 kertaa vuorokaudessa, joten vesi puhdistuu aika monta kertaa kesän aikana. Backwash:n (suodatinhiekan huuhtelu) aikana vesi on kyllä aluksi kuin kaurapuuroa, josta suurin osa johtuu siitepölystä. Kaikenkaikkiaan mainettaan paljon vaivattomampi ylläpitää, imurointi 4 minuuttia, backwash 2 minuuttia, ph:n ja klooritason mittaus 2min. Nämä siis kerran viikkoon.

Jani

[V15_2005]

Jos haluatte ottaa lämpökaivosta vettä ja vedenpinta on tarpeeksi korkealla, käyttäkää ns. sisäänrakennetulla ejektorilla varustettua vesiautomaattia, jonka imukorkeus on jopa yli 9 metriä ja varustettuna yli 11 metrin imuputkella, jotta ei tarvi kärsiä ilmausongelmista. Mutta jos  lämpökaivon vedentuotto on tarpeeksi runsasta, eli yli 1000 litraa/ tunti, käyttäkää ejektoripumppua.

Olisiko esimerkkejä/linkkejä kohtuuhintaisista sisäänrakennetulla ejektorilla olevista pumpuista?

[IPA]

No olihan tätäkin kokeiltava ja kyllä sieltä vettä perhana tulee sittenkin  

Hain kaupasta 15m 32mm vesiputkea siihen liittimet ja vastaiskuventtiilin. Tuikkasin putken kaivoon ja pumppuna jurisee Honkongin halppisvesiautomaatti 99e. Pumppu 1100W tuotto n.66 l/min. vedenpaine max. 3bar - käy kasteluhommiin ihan loistavasti  

Reiässä oli vettä piripintaan ja kyllä sitä on ruiskittu ahkerasti tonttiin. Tuli nimittäin rullanurzi ja sehän kaipaa vettä.

[Jome]

Yritin ratkaisin ejektoripumpulla kasteluveden oton kaivosta siten, että porautin reikää 3 metriä ylimääräistä eli käytännössä vesipesän pumpulle. Pumppu piti laittaa sinne pohjapainojen alapuolelle noin 170 metriin, missä se olisi saanut heilua ihan vapaasti.

Yritykseksi se jäi sen takia, että porari kävi asentamassa putket siten, että en ehtinyt hankkia sopivaa pumppua.

Voisihan sen pumpun sinne vieläkin saada, jos oikein yrittäisi. Keruuputkia en viitsi alkaa ottamaan tämän takia ylös.

[pihi]

On tainnut mennä pumppunimitykset vähän sekaisin.
Ejektoripumppu asennetaan aina kuivaan, lämpimään tilaan ja uppopumppu asennetaan porareikään.
Ei uppopumpun käynnistymisen yhteydessä tapahtuvaa pyörähdysliikettä pysty eliminoimaan millään, vaikka siis asentaisi sen kuinka syvälle tahansa. Mitä syvemmälle uppopumppu asennetaan, sitä suurempi moottori siinä on ja sitä suuremman kiertoliikkeen se aiheuttaa käynnistyessään.

Olen jo monta kertaa varoitellut, että uppopumppua ei saa asentaa lämpökaivoon, mutta aina näitä "pelle pelottomia" vaan löytyy, jotka sitä haluavat.
Eräskin sanoi, että siskon miehen kummin kaima, vanha eläkkeellä oleva putkimies oli sanonut, että pane sinne vaan.
Tarkemmin asiaa selvitettäessä, osoittautui tämä "putkimies" ihan muuksi kuin putkimieheksi, oli kerran nähnyt, yli 30 vuotta aiemmin yhden pumppuasennuksen naapurissaan, siis ejektoripumpun asennuksen!!

[mnk]

MOT puhuu asiaa.  

IPA:n ideaa kopioiden:
Kokeilla halpis 99,- pinta-asennettavaa sisäisellä ejektorlla olevaa pumppua ja noin 10-12m  suoraa imuputkea. Putket viritetään kaivoon ja pumppu suojakaivossa kesät ja syksyllä kellariin kun pumppua ei tarvitse.  Todennäköisesti vesituotto omassa kaivossa hieman tökkii, mutta pitäähän se ottaa selville tökkiikö ?    

Ja Sailor onkin jo keksinyt miten pienituottoisuus ohitetaan:  "Käytännön kokeiden jälkeen laitoin pumpun käymään suihkusuutin kuristettuna ajastimella 15/15 min jaksoja, jolloin allas tuli alle viikossa  täyteen "  

Tuo  olisi oikeastaan hyvä pihan sadetusautomaatti joka olisi aika-ajoin taimerilla päällä joka ilta.

Työkaveri hommasi panimosta 2x julmetun isoa muovista säiliötä, jotka se upotti maahan ja kasteluvesisäiliöt on sillä siisti piilossa maan alla.   
Enää ei viitsisi tuollaisia kaivella maahan.   

[Lauri]

Yritin ratkaisin ejektoripumpulla kasteluveden oton kaivosta siten, että porautin reikää 3 metriä ylimääräistä eli käytännössä vesipesän pumpulle. Pumppu piti laittaa sinne pohjapainojen alapuolelle noin 170 metriin, missä se olisi saanut heilua ihan vapaasti.

Ei taida mistään löytyä pumppua, joka kestäisi 170 metrin syvyydessä vallitsevan paineen. On akselitiivisteet vähän kovilla 17 barin paineilla. Lisäksi tulee ylimääräinen 170 metriä letkua, josta tulee jonkin verran virtausvastusta. Ja voisi olla hieman hankalahkoa käydä putsailemassa pumpun imusiivilää...

[mnk]

Honkkarissa 2 pumppua.  Toinen paketti 99,- on hieman korston kokoinen, että vaatisi leikkimökin kokoisen suojakaivon lämpökaivon päälle.  Toinen 59 eur (molemmat sisäisellä ejektorilla) ja menee hyvin pieneen tilaan.  Mainos ei vaan kertonut max imusyvyyttä.

Edit: paketti tutkittiin ja lupaavat 9m

Bauhaussista löytyy 32mm imuputkea a ´1,45  noin 10-12m ; liitin pumppuun + 90 asteen mutka reilun kympin kappale.  Neptun vesiautomaatti, jossa muovinen säiliö messinkimuhveilla  89,-

[mnk]

Hieman edelliseen lisäten.

32mm muoviputkikäärme (tai 40mm) upotetaan halutun pituisena (10-11m) kaivoon ja yläpäähän messinkinen  32mm muoviputkiliitin johon ruuvataan sopiva 1" letkulähtömuhvi.    Läpivientihatun kohdalle voi laittaa 32mm putken ympärille paksunnoksen, jolla läpivientikumi ei ole väljä. Hatuissa yleensä läpivienti 40mm putkelle.  KWH:n 32mm siniraitamuoviputki menee pienellä viekkaudella 5cm  40mm putken sisään ja sitten tiivis hatun läpivientipätkä. Rosterisella letkuklemmarilla imuputki kiinni läpivientiin  kuten lämpöjohdotkin.

Mikäli laittaa 40mm imuputken, niin takaiskuventtiilimötikän kanssa siitä tulee aika tukeva kaivoon tungettava käärmeenpää.  Miettikää kummalla mahtuu.

Esim. Etolasta löytyy kokoon puristumatonta 32mm vesiletkua, joka kuitenkin on mukavan taipuisaa. Taipuisan letkun liittäminen ahtaahkossa suojakaivossa vesipumppuun onnistuu helpommin kuin putkipätkien, liitinten tai mutkien ruuvailu.  Letkun liitäntä on  helppo vaikka Bilteman rosterisilla letkuklemmareilla. Kun letkua taittaa hieman enemmän mutkalle, niin koko vesiautomaatin voi nostaa suojakaivosta ylös ja tehdä siemenveden täytön kaivorenkaan yläpuolella.

Kun käyttää halpisvesiautomaattia, niin siemenvedet valuu pumpun väljennyttyä kaivoon ja sitten täytettävä vedet uudestaan pumppuun.  Tämän ongelman voinee  kiertää laittamalla takaiskuventtiilin imuputken (ala)päähän.

Kun talvi tulee vesiautomaatti siirrettävä sisälle ja imuputkea tyhjennettävä sen verran, että pakkasrajan yläpuolella ei ole mitään putkia, joissa vettä, joka jäätyisi.  Hieman työlästä tyhjentää vettä imuputkesta kuin takaiskuventtiili on imuputken päässä.  Tämä on ehkä työläintä ja nakki iskee kerran vuodessa.

EDIT:  ei työlästä: Bilteman porakoneeseen yhdistettävällä minipumpulla tyhjätään imuputkesta metri-2, niin eiköhän säily sulana

Eli ei vettä ihan pienellä vaivalla saa lämpökaivosta ja rahaa menee  99,- + messinkiliitin + takaiskuventtiili sovittimineen +   muoviputkea  + letkut ja letkuliittimet  ja hieman työtä  . Toki halpaa leikkiä verrattuna koko lämpökaivon hintaan. Lämpökaivon vesituotto voi olla niin huono ilman painehalkaisua, että vettä saa noin 10min ja sitten vedenta liian matalalla painehalkaisemattomassa lämpökaivossa.

ps.
viimeksi satanut kunnolla joskus Juhannuksen seutuvilla, joten kasteluvedelle olisi tarvetta.

[Jome]

Ei taida mistään löytyä pumppua, joka kestäisi 170 metrin syvyydessä vallitsevan paineen. On akselitiivisteet vähän kovilla 17 barin paineilla. Lisäksi tulee ylimääräinen 170 metriä letkua, josta tulee jonkin verran virtausvastusta. Ja voisi olla hieman hankalahkoa käydä putsailemassa pumpun imusiivilää...

Olisi löytynyt, hinta noin 800€ plus letku ja ripustusvaijeri yms pikkujutut.

[mnk]

Laitoin tänään ~16cm reikään pienellä vaivalla 32mm  imumuoviputken, jossa pohjalla takaiskuventtiili siivilällä.  

EDIT:  nostin hattua/putkia ja tungin hatun vieritse putken siivilällisellä bauhausin takaiskuventtiilillä kaivoon eli alakautta läpiviennin läpi.

Kokeilin myös ilman takaiskuventtiiliä ja ei toimi.

Oman alunperin kuivahkon ei painehalkaistun kaivon tuotto lienee noin 200-400 litraa per 24h ?  Riittää juuri pienen puutarhan kasteluun.  Toimii siten, että pumppaa kaivosta megasaavin täyteen joka ilta jos tarvitsee.  Vettä voi käytettää kasteluun seiuraavana päivänä.   Kerron jos tuotto paranee tällä tihrustelupumpppauksella pikkuhiljaa.

Tilatkaa ihmeessa se painehalkaisu porauksen yhteyteen. Itse mokasin, kun en tajunnut tilata.

Kun pumppua nyt kokeiltu: käynnistelty ja sammuteltu, niin nähtävissä painesysäykset, joten voi hyvin kuvitella, että syväkaivopumpussa  on käynnistyksen ja sammutuksen yhteydessä kiertoliikettä, jolloin pumpun runko hieman hinkkaa samassa reijässä olevia lämpöputkia. Ei toivottavaa.  Honkkarin pumppu on hieman korkea, että se ei mahdu korkeuden puolesta suojakaivoon.

Koska kaivon tuotto on mitättömän pieni, niin asennusvarustelun business case on reippaasti pakkasella, mutta harrastuskokeilut  maksavat aina.  

[cnc]

iltaa, mitähän painehalkaisusta veloittavat  
porakaivo ois tulossa lähiaikoina.
tontti on korkealla kallion päällä
2400m2  eipä tarvinnut kuin puut kaataa ja pinta putsata perustuksien tekoa varten  

[sailor]

iltaa, mitähän painehalkaisusta veloittavat  

Kannattaa vaatia samaan hintaan JA SOPIA SIITÄ ETUKÄTEEN.

Täysin mitätön temppu muuttuu kalliiksi erikoismanööveriksi, jos sen vaatii jälkeen päin

Tietysti jos vettä tulee tulvimalla niin sitten sitä ei tarvita. Kannattaa miettiä oikeasti sitä porakaivopumpppua sinne reikään, koska mäen päällä pohjaveden taso saattaa jäädä liian alhaalle (>10m) kasteluveden saamiseksi kaivosta pintapumpulla. Osaava porakaivoliike laittaa pumpun siten kiinni ettei liuosputket hinkkaudu puhki pumpun käynnistyessä. Enkä oikein jaksa uskoa koko putkiston kulumiseen kastelukäytössä, eri asia on kun reiästä otetaan käyttövesi - jolloin pumpppu käynnistellään jatkuvasti.

Jani

[IPA]

"Laitoin tänään ~16cm reikään pienellä vaivalla 32mm  imumuoviputken, jossa pohjalla takaiskuventtiili siivilällä.  
 
Kokeilin myös ilman takaiskuventtiiliä ja ei toimi. h "

Kuinkahan tärkeä tuo siivilä tuola putkenpäässä on? - Itselläni sitä ei ole. Jo pelkän 32mm paksun putken saaminen suojakannen läpi oli työn ja tuskan takana. Putkenpää piti sahata viistoksi, jotta se suostui menemään kaivoon.

Itse laitoin tuon takaiskuventtiilin muoviputken yläpäähän. Eli tavaroiden järjestys alhaalta ylöspäin:
-muoviputki (32mm).
-kulmakappale joka käy muoviputkeen ja toisessa päässä 1" kierre.
-takaiskuventtiili 1" kierteet päissä.
-letkusovitin +klemmarit
-pätkä kumiletkua (huom! alipaineen kestävää)
-letkusovitin +klemmarit
-pumppu

BTW, takaiskuventtiilin voi ruuvata myös suoraan pumppuun, ihan ensimmäiseksi. Talveksi kun sitten nostelee sitä pumppua ylös, niin kumiletkun irroittamisen yhteydessä imuputkikin tyhjenee näppärästi  

[Tero]

Kannattaa vaatia samaan hintaan JA SOPIA SIITÄ ETUKÄTEEN.

Täysin mitätön temppu muuttuu kalliiksi erikoismanööveriksi, jos sen vaatii jälkeen päin

Tietysti jos vettä tulee tulvimalla niin sitten sitä ei tarvita. Kannattaa miettiä oikeasti sitä porakaivopumpppua sinne reikään, koska mäen päällä pohjaveden taso saattaa jäädä liian alhaalle (>10m) kasteluveden saamiseksi kaivosta pintapumpulla. Osaava porakaivoliike laittaa pumpun siten kiinni ettei liuosputket hinkkaudu puhki pumpun käynnistyessä. Enkä oikein jaksa uskoa koko putkiston kulumiseen kastelukäytössä, eri asia on kun reiästä otetaan käyttövesi - jolloin pumpppu käynnistellään jatkuvasti.

Jani

Samaa mieltä. Jos pumppu käynnistyy noin 20-40  kertaa kesässä. En usko, että putki ihan heti kuluu puhki.

Mitä muuten vaimo on mieltä, jos ruiskuttaa kovaa 4 asteista kaivovettä kukille ja nurmikolle

[@ntti]

Moro!

Tätä threadiä lueskellessa on tullut mieleen tyhmä kysymys.

Oletetaan, että pumppu laitetaan kaivoon esim. 40 metrin syvyyteen. Jos kaivo sattuu olemaan niukkatuottoinen ja veden käyttö kovaa, niin tällöin saa helposti nykäistyä kaivon 40 metriin saakka tyhjäksi. Meillä ainakin saa vesikaivonkin 70 metriin saakka tyhjäksi ahkeralla lorottamisella vaikka kaivon tuotto on yli 12 kuutiota vuorokaudessa. Vedessä kelluessaan lämpöputkisto on vettä kevyempää, joten tarvitaan pohjapainoja putkiston reiässä pitämiseksi. Nyt kun nykäistään kaivosta 40 metrin matkalta vettä pois, niin putkiston yläpään kiinnitykset kannattelevat ilmassa kelluvaa putkistoa.

Oletetaan 40 mm ulkohalkaisija ja 2 mm seinämä sekä 3 putkea. Jos alkoholiseos on veden painoista, niin tällöin putkistossa oleva vesimassa painaa:

pi*(36/2/1000)^2*40*3*1000

ans =

  122.1451 kg

Mitenkäs yläpään kiinnitykset on käytännössä tehty ja onko niissä miten paljon kuorman kantokykyä?

T:Antti

[Kuumaa_kalliosta]

Oletetaan, että pumppu laitetaan kaivoon esim. 40 metrin syvyyteen. Jos kaivo sattuu olemaan niukkatuottoinen ja veden käyttö kovaa, niin tällöin saa helposti nykäistyä kaivon 40 metriin saakka tyhjäksi.

Ei taida saada tyhjäksi, jos muistan oikein fysiikan lakeja. Saat pumppaamalla nostettua n. 10 metrin korkuisen vesipatsaan, et korkeampaa.

Jos lämpökaivon halkaisija on tavallinen 160 mm ja siellä on tavalliset kaksi 40 mm putkea, metrissä lämpökaivoa on vettä senteissä:
pi * 8^2 * 100 - 2 * (pi * 2^2 * 100)
eli n. 3887 kuutiosenttimetriä eli n. 3,9 litraa

Ei siis huolta putkien kannatusten kanssa.

Suurin huoli on se, että pumpulla voi imaista 40 litran vesipatsaan ylös niin nopeasti, ettei kaivo ehdi toipua tuosta hetkessä.

[@ntti]

Moro!

Jos pumppu on alapäässä, kuten putken hiertymäkuvauksista käsitin, niin saahan sitä syvältäkin. Pinnalta imemällä tulee vedellä vastaan 9.81 metriä (p=rho*g*h).

Laskeskelit kaivossa olevan veden määrää putkien ulkopuolella:
pi * 8^2 * 100 - 2 * (pi * 2^2 * 100) =17 593 cm^3 eli reiässä on noin 17,6 litraa metrillä tavaraa lämpöputkien ulkopuolella kahden putken tapauksessa (sisäpuolella 2,5 litraa).

Tämä asia on askarruttanut, sillä naapurilla  on lämpökaivossa myös käyttöveden otto. Jos kaivo sattuisi olemaan nirkoinen tuotoltaan, niin ainakin itseä hirvittäisi imaista 3*70 metriä viinalla täytettyä putkea roikkumaan yläpään kiinnikkeistä.... voipi lämmön tulo loppua ja talousvesi muuttua tuliliemeksi...

Antti

[Kuumaa_kalliosta]

Jos pumppu on alapäässä, kuten putken hiertymäkuvauksista käsitin, niin saahan sitä syvältäkin. Pinnalta imemällä tulee vedellä vastaan 9.81 metriä (p=rho*g*h).

Käsittääkseni pintapumppu on ainoa järkevä vaihtoehto.

Laskeskelit kaivossa olevan veden määrää putkien ulkopuolella:
pi * 8^2 * 100 - 2 * (pi * 2^2 * 100) =17 593 cm^3 eli reiässä on noin 17,6 litraa metrillä tavaraa lämpöputkien ulkopuolella kahden putken tapauksessa (sisäpuolella 2,5 litraa).

Olin jättänyt yhdet sulut pois, anteeksi. Mutta laskuni tulos on kyllä oikea. Tässä oikea kaava: pi * 8^2 * 100 - (2 * (pi * 2^2 * 100)). Nääs [pi * 8^2] = 16 cm:n porareiän pinta-ala ja [2 * (pi * 2^2] = kahden 4 cm:n liuosputken pinta-ala.

Jos on pintapumppu, ei voi imeä kuin vajaan kymmenen metrin edestä vettä.

Kannattaa muistaa, että lämpökaivo imee lämpöä reiän vedessä olevasta syvyydestä.  Veden pinnan pitää olla mahdollisimman korkealla. Siksi ei ole mieltä miettiä tilannetta, jossa reiän veden pintaa pudotetaan vedenotolla 40 metriä. Silloin on kyse päätoimisesta vesikaivosta ja sivutoimisesta lämpökaivosta  

[tjp]

Olin jättänyt yhdet sulut pois, anteeksi. Mutta laskuni tulos on kyllä oikea. Tässä oikea kaava: pi * 8^2 * 100 - (2 * (pi * 2^2 * 100)). Nääs [pi * 8^2] = 16 cm:n porareiän pinta-ala ja [2 * (pi * 2^2] = kahden 4 cm:n liuosputken pinta-ala.

Tarkoitatko, että laskusi tulos (3,9 litraa) on oikea? Kyllä tuo @ntin 17,6 litraa näyttää enemmän oikealta. Vaikka tuo yhtälösi on selvä, niin kerrotko miten pääset tulokseen 3,9 litraa metrillä.

[Kuumaa_kalliosta]

Olet oikeassa, olin laskenut väärin. Anteeksi! Metrissä putkea on siis n. 17,6 litraa vettä.

Yleensä porareiän yläpäässä on maaputki, jonka yläpäässä on hattu, jossa olevista rei'istä ne 2-4 liuosputkea on laskettu. Ainakin meillä liuosputkiin on laitettu hatun yläpuolelle kunnon letkuklemmarit, jotka estävät liuosputkia valahtamasta alemmas.

Lämpöpumpun asentajat arvioivat tarvittavien vastapainojen määrän porareiän syvyyden ja aktiivisyvyyden perusteella.

Tässä kuva toisesta lämpökaivostamme. Oikealla alhaahkolla on tuo maaputken hattu näkyvillä. Ehkä tämä vähän selventää, millaisesta systeemistä on kyse.

Olenpa aika vakuuttunut, että rakenne kestäisi vaikkapa 176 kilon lisäkuorman, jos tarpeen. Huomaatte, että kannessa on myös paikat lisäputkille, vaikkapa ejektoripumpun imuputkelle.



Jos kaivosta havittelee ilmaista vettä, sen saatavuuden voi testata vain ostamalla ja asentamalla pumpun, imuputken ja muun sälän. Jos tuotto on huono, sinulla onkin joutilas pumppu, putkia ja liittimet!

[mnk]

   MNK: "Laitoin tänään ~16cm reikään pienellä vaivalla 32mm  imumuoviputken, jossa pohjalla takaiskuventtiili siivilällä.   "

Kuinkahan tärkeä tuo siivilä tuola putkenpäässä on? - Itselläni sitä ei ole. Jo pelkän 32mm paksun putken saaminen suojakannen läpi oli työn ja tuskan takana. Putkenpää piti sahata viistoksi, jotta se suostui menemään kaivoon.

Itse laitoin tuon takaiskuventtiilin muoviputken yläpäähän.

Nostin ensin läpivientihuppua putkineen noin 35cm ylöspäin ja laitoin 32mm imuputken siiviläventtiileineen kiinnitettynä hupun vierestä kaivoreikään ja putki läpiviennistä läpi alakautta ylöspäin ja putken yläliitin kiinni kun putki paikalla läpiviennissä.  Suora liitin putken yläpäähän, että syksyllä helppoa tyhjentää imuputkesta vettä pois porakonepumpulla ja ohuella letkunpätkällä.

 Kait se siivilä nostaa takaiskuventtiilin toimintaikää hieman.

Tuolla vaalealla letkulla sai  vesiautomaatin 32mm imuputkiliitänän joustavasti lämpökaivoon ja pumpun voi nostaa suojakaivosta helposti pois ja liitäntäklemmari vaan auki vesiautomaatin päästä, niin kytkentä purettu. Liitäntäletku on sen verran joustavaa ja kovaa (ei mene kasaan), että käärmeenä se taipuu renkaan sisään ihan miten vaan haluaa ja siirtopumppu siihen kohtaan kun sopii.  Liittimet mesinkiä ja  rosteria. Jos rosteri ei kestä kosteutta, niin happosta tilalle.

[mnk]

NE, joilla vastaava ~noin 12m imuputkella  (manuaali lupasi noin max 9m imukykyä)  toteutettu halpispumppu pumppaamassa vettä reijästä JA TEHTY PAINEHALKAISU, niin kertokaa, montako minuuttia vesi riittää reijässä pumpattavaksi  ?

 Kuvan pumppu on paperilla 60 litraa / minuutti. Ns. liki kuivasta painehalkaisemattomasta reijästä vettä saa yo. ratkaisulla noin 4 min ja  tyhjennetty reikä  sitten noin 9m:iin.   En ole mittaillut vielä kauanko kestää täyttyminen, mutta lienee minivirtauksilla tunteja ellei hieman nopeudu käyttämällä.

[IAP]

Kuvan pumppu on paperilla 60 litraa / minuutti. Ns. liki kuivasta painehalkaisemattomasta reijästä vettä saa yo. ratkaisulla noin 4 min ja  tyhjennetty reikä  sitten noin 9m:iin.

Miten nämä pumput toimivat siinä vaiheessa, kun veden pinta putoaa imukyvyn alapuolelle? Onko niissä automatiikka, joka katkaisee käynnin, vai jurnuttavatko ne vain niin kauan kunnes hajoavat?

[mnk]

Hinnat alkaen pumppu pyörii niin kauan kunnes (jos) hajoaa. Kuvan paineautomaattikellossa ei ole elektroniikkaa liian pienen paineen tunnistamiseen. Toisen ääripään korkeapainetunnistus pysäyttää vesiautomaatin moottorin (kun vesipistooli laitetaan kiinni pumpun käydessä).   Alapaineautomatiikka haittaisi pumpun käynnistystä jos mitään painetta ei ole. Eli hankalahko automatisoida alapainekatkaisu.  2 nappiautomatiikalla se onnistuisi, mutta valmistajan kulut nousisivat ja siksi varmaan jätetty tekemättä hinnat alkaen pumppuun.

Imukyvyn loppuessa pumpun siipi sutii/imukyky ei riitä ja vedentulo hiipuu ja loppuu, mutta siemenvedet jää imuputkeen.  Imuputki mitoitettava mielellään siten, että imuputken alareuna  on max imukyvyn alapuolella.  Takaiskuventtiili estää ns. pumpun ja imuputken siemenveden valumisen takaisin kaivoon, jolloin seuraava käynnistys onnistuu nappia painamalla kunhan vettä noussut reijässä riittävän korkealle.   Vettä saa vähän kullakin pumppauskerralla, mutta helteisenkin kesän jälkeen sitä tulee aina.   Kellolaitteella voi automatisoida sopivan pätkäkäynnin ja puutarhaveden välivarastoon vain ylivuotoestin niin siinä se . Viikon ajalle laskettuna saa helposti pari kuutiota pätkäpumppauksilla kunhan hermo kestää pumppuleikin.
  
Tästä saakin uuden termin "pätkäkäyntikaivo" = vähätuottoinen ei painehalkaistu lämpöreikä.  

[IAP]

Imukyvyn loppuessa pumpun siipi sutii/imukyky ei riitä ja vedentulo hiipuu ja loppuu, mutta siemenvedet jää imuputkeen.

Tätä juuri tarkoitin, tämä saattaa olla se kaikkein huonoin vaihtoehto. "Sutiminen" ei välttämättä ole aivan niin vaaratonta kuin miltä se kuulostaa. Kun lähestytään imukyvyn ääripäätä, siivet alkavat kavitoida, ja se on myrkkyä pumpun liikkuville osille. Epäilenpä edelleen, että "sutimisesta" voi ennen pitkää seurata reissu huoltomiehen juttusille.
 
Itselläni on kasteluveden ottamista varten juuri tuollainen vesiautomaatti, joka lopettaa käynnin kun hanan sulkee. Kerran vain kävi niin, että automaattiin tuli häirö eikä se sammuttanutkaan pumppua. Töpseli unohtui seinään, ja pumppu jauhoi pari päivää niin, että vastassa oli täysi paine. Ejektori meni uusiksi, ja korjauslaskua tuli puolet uuden pumpun hinnasta. Eivät ne pumput toisin sanoen ihan mitä tahansa näköjään kestä. Tässäkin pumpussa automatiikka (ainakin silloin kun toimii!) sammuttaa pumpun jos se hörppää ilmaa. Jotenkin epäilen, että ilman hörppääminen voi kuitenkin olla näistä kahdesta se pienempi paha.

[collar]

Itse vedin kasteluvesiputken samaan tekniseen tilaan, missä lämpöpumppukin on, ja siitä seinän läpi ulkohana, sekä hana vielä sisätilaankin. Ei tarvitse kuljetella pumppua senkuin vaan vääntää kraanan auki silloin kun vettä tarvii.
Vesipumppuna Einhellin vesiautomaatti rosterisäiliöllä.

[mnk]

Kuulostaa mukavalta ratkaisulta.  Miten hoidat, ettei veden siirtoputki kaivolta talolle jäädy talvella ?      tyhjennys/eristys/ muu ?

HongKong:n  99,-  vesiautomaatissa myös rosterisäiliö.   Bauhausin Neptun pumpussa muovisäiliö ja "muoviin upotettut"  messinkiliitokset.

Collar,   Kuinka kauan riittää vettä pumpattavaksi ?

[collar]

Kuulostaa mukavalta ratkaisulta.  Miten hoidat, ettei veden siirtoputki kaivolta talolle jäädy talvella ?      tyhjennys/eristys/ muu ?

Collar,   Kuinka kauan riittää vettä pumpattavaksi ?

Moi! Ehkä noin 15 min. jos päästää täysillä hanat auki, niin sitten pumppu ei saa enää nostettua. Kyllä sitä on riittänyt omiksi tarpeiksi.

Vesiputkea en eristänyt lainkaan solukumilla, niinkuin liuosputket, mutta kulkee kuitenkin uretaanikotelossa. Tuskin auttaa jäätymiseen, mutta jos sen haluaa estää, niin sinne putken sisälle saa lykättyä sulanapitokaapelin. Minulla se tarkoittaisi kolmen metrin matkalle, eli ei paljoa.
Ellei tule laitettua, niin täytyy talveksi vaan irroittaa putki pumpun päästä.

[sailor]

Nahkahousun pumppuliike, jossa varsin edullisia "porakaivopumppuja":

http://stores.ebay.de/Die-Richtige-Pumpe

toinen 85mm ohut:

http://stores.ebay.de/MEMBRO-de

Jani

[sailor]

Nostetaanpa tämä aihe pinnalle...

Nyt on vaihdettu entisen 7 metrin letkun tilalle 10 metrinen Bilteman imuletku (12.80 euroa). Tuotto parani niin hyvin että entisen viikon sijaan allas täyttyi 2.5 vuorokaudessa.

Pumppu jaksaa edelleen imeä enemmän kuin kaivon yläosasta saa vettä, käyntijakson alussa 13l/min ja käyntijakson lopussa noin 8 litraa/s.

Vettä siis tulee kuitenkin koko 15 minuutin ajan, enkä kuristanut virtausta suuttimesta, kuten viime vuonna. Käytin edelleen ajastimella 15min päällä/ 15 min pois.

Syksyllä huomasin imuletkun likaisuuden asteista että vedenpinta kaivossa oli laskenut kuivana kesänä noin 80 cm.

Taas on losotettu vettä yli 60 euron edestä, joten takaisinmaksuaika oli koko viritykselle alle 2 vuotta

Jani

EDIT: Jaahas, luvattu -4 asteen yöpakkasia