"Xargolla" on jo nyt keruuliuoksen minimolämpötilat
- kaivosta 0 C
- kaivoon -3 C
Minulla oli pari viikkoa sitten seuraavat arvot
- Kaivosta +5 C
- Kaivoon +2 C
- Kylmäaine paisuntaventtiilin jälkeen -7 C
Kylmäaine on siis 9 C kylmempää kuin kaivoon menevä keruuliuos.
Xargolla saattaa olla jo nyt kymäaine -12C höyrystimen sisäänmenossa.
Vara keruuliuoksen hyytymiseen on enää 3C - 5C
Kertaluonteinen pitkäaikainen kompressorin käyntijakso (esim. paljon lämmintä vettä kerralla) saattaa jo nyt jäädyttää höyrystimen ja aiheuttaa kompressorin laukeamisen alipaineesta.
ATS
Eipä tähän ole paljon muuta lisättävää kuin, että en usko, että tällä yhdistelmällä tulee pitkiä käyntijaksoja. Jos on tullakseen niin lasken integraalia. Mutta tulipahan tässä mieleen, että voisin kyllä ajaa testin, jossa pakotan pumpun tekemään pitkän käyntijakson. Siinähän sen sitten näkee mitä tapahtuu.
Ymmärrän kyllä, että tällä pumpulla on väärillä säädöillä mahdollista aiheuttaa ongelmia, koska kaivo on kyllä alimitoitettu pumppuun nähden. Sitten taas väitän että kaivo on ylimitoitettu vuotuiseen energiantarpeeseen nähden. Siksi olen yrittänyt painottaa, että pumpun ollessa turhan tehokas kaivoon nähden, korostuu oikeiden asetusten hakeminen.
Energiatodistuksesta sen verran, että en itsekään pidä sitä lappua pidä juuri minään. Tasauslaskelma on paljon käyttökelpoisempi kapistus. Mutta joka tapauksessa Raksaajan kertoma alleviivaa sitä pointtia, joka mulla oikeastaan oli, että näitä laskelmia ei hyödynnetä. Ne ajatellaan vain pakollisena pahana, joilla kiusataan rakentajia. Tehdään koska näin on määrätty. Tämä oli oikeastaan tämän ketjun idea. Haluan keskustella, olisiko tasauslaskelman tai vastaavan hyödyntäminen lämmitysjärjestelmän mitoituksessa järkevää. Tässähän se talven mittaan nyt sitten selviää.
Itse nään tasauslaskelman erittäin hyödyllisenä suunnittelutyökaluna monessakin paikassa. Energiatodistusta olen lähinnä joskus vertaillut muiden vastaaviin. Mieluummin kyllä tekisin senkin vertailun tasauslaskelmien välillä.
Vielä pieni lisäys noihin keruupiirin lämpötiloihin. Tuo ensimmäinen käppyrä, jossa on vain vuorokauden minimit, ei tietenkään kerro mitä tapahtuu käyntijakson sisällä. Tässä siis siitä dataa:
... ja kuukauden päästä vastaava käyntijakso:
Molemmat käyntijaksot ovat kohdasta, jossa lämmitysveden pyynti on noussut 23 -> 24 ja sen jälkeen on ollut yksi kokonainen käyntijakso ennen tätä. Tällä pyrin siis siihen, että nämä vastaisivat mahdollisiman hyvin toisiaan ja erona olisi vain kuukauden aikana tapahtunut kaivoveden ja maaperän jäähtyminen.
Ei noista nyt juuri oleellista eroa löydy, mitä tietenkin haittaa vain yhden asteen resoluutio. Mutta kuten näkyy, kaivolta tuleva neste oli jo kuukausi sitten käyntijakson lopussa nollassa. Väitän edelleen, että se johtuu liian pienestä keruuputken pinta-alasta. Lämpö ei vaan yksinkertaisesti ennätä siirtyä kaivovedestä keruunesteeseen. Edelleenkin tähän ongelmaan auttaa se tuleva jäteilman dumppaus. Kolmiputkinen keruuputkistokin olisi voinut olla fiksu veto, kuten sailor jossain aiemmassa ketjussa ehdotti.
Käyn ajamassa sen ylipitkän käyntijakson niin nähdään miten käy. Mulla on muuten viinapiirissä kalvopaisunta ja siinä painemittari. Asennuksen jäljiltä sinne jätettiin 0,4bar paine, joka laski pikkuhiljaa lukemaan 0,3bar ja on nyt siinä pysynyt. Siitähän ymmärtääkseni näkee suoraan, jos putket alkavat litistyä. Tuohon kaivon jäätymiseenkin muuten auttaa tuo jäteilman dumppaus, koska esim. saunomisen yhteydessä on tarjolla lämmintä ilmaa, josta sitten painetaan energia kaivoon jäitä sulattelemaan.
