Optimoinnista F1145 + UKV

[kotikallio]

Tästä saa nyt sellaisen kuvan että Nibe F1145:ssä olisi erillinen imukaasun esilämmitin. Onko tosiaankin niin?

Kun viina höyrystimessä on tullessaan 0, ja lähtiessään -3 astetta, ja imukaasu kuitenkin on samaan aikaan +3 asteista, niin tästä päättelin että välissä on Nibessäkin esilämmitin.  Se miksi ja mitä olosuhteita varten erityisesti esilämmitin/jälkijäähdytin on kannattanut sinne laittaa, on opintojen tässä vaiheessa minulle vielä epäselvää. Vainko varmuuden vuoksi, vai jotain fiksumpaa (?)

[juippi]

Tuota minäkin ihmettelen, miten imukaasu voi olla ilman esilämmitintä lämpimämpää kuin keruun tulo.

Alijäähdytin/esilämmitin systeemistä saadaan paras hyöty tulistuksen poistoa hyödyntävissä koneissa ja niissä sitä yleisesti kait käytetäänkin. Voisihan se olla hyödyllinen esim. niin että höyrystimessä ei yritettäisikään tulistaa vaan tulistus hoituisi tuolla esilämmittimellä. Silloin ainakin päästäisiin parempaan paine- sekä hyötysuhteeseen. Onkohan tälläistä systeemiä missään pumppumallissa.

[kotikallio]

Esilämmitin vai ei; no pitihän se konepelti sitten avata ja katsoa.
Mitään erillistä "laitetta" sieltä ei löydy. Mutta nesteputki ja imuputki kulkevat n. 30 cm rinnakkain, ja parilla nippusiteellä on vedetty kyljet kiinni toisiinsa. Jos/kun tämä on se esilämmitin, niin hiukan epämääräiseltä se vaikuttaa.

Toisaalta, kun kyljet ovat vastakkain, niin eivät voi olla vaikuttamatta toisiinsa niin, että lauhduttimesta paisuntaventtiilille matkaava neste jäähtyy, ja höyrystimestä kompressorille matkaava kaasu lämpenee. Tuo sitten ilmeisesti vaikuttaa keskimäärin suotuisasti höyrystymisprosessin lopputulemaan.

Onko muissa merkeissä jämäkämpi toteutus tälle, vai samanlaisia rimpuloita muutkin ?

[Matias]

 

Mutta nesteputki ja imuputki kulkevat n. 30 cm rinnakkain, ja parilla nippusiteellä on vedetty kyljet kiinni toisiinsa. Jos/kun tämä on se esilämmitin, niin hiukan epämääräiseltä se vaikuttaa.

Katos perhanaa,meillä menee n 50cm vierekkäin nuo putket,täytyypä pistää nippusiteillä toisiinsa kiinni jos noinkin paljon(3C) nostaa imukaasun lämpötilaa

[Matias]

Onko muissa merkeissä jämäkämpi toteutus tälle, vai samanlaisia rimpuloita muutkin ?

Nyt on meilläkin samanlainen esilämmitys,imukaasun lämpötila nousee n 2,5C tuon vaikutuksesta....ja helppo tehdä

edit:Vihreä trendi imukaasuputki höyrystimeltä n 10cm ja valk.trendi saman putki kompressorista n 10cm
Välissä siis "esilämmitys"

[peki]

Tais paissari ettii uuden tomintayömäristön? Kuumakaasulämmöt?
Harmi kun sulla vuorokauden vaihtuminen hävittää ton käppyrän.

[kotikallio]

Selailemalla pikaisesti omia lokejani näen lämpenemiä 2-4 astetta eri tilanteissa, siis käyttövesi/lämmitysjakso, jakson alku/loppu (=viinan lämpötila). Voi olla enemmänkin, oikeita pakkasia ei täällä ole vielä nähtykään. Lämpenemä tässä tarkoittaa imukaasun ja tuloviinan lämpötilaeroa, sen näen vakiosensoreista.
Mietityttää miksi terminen kytkentä on jätetty noin heikoksi, eihän se voi vahinko olla (?). Olisi helppoa/halpaa sitä parantaa tehtaalla, mutta myös jälkikäteen, jos siitä olisi sitten hyötyä.  Voiko esim olla, että liian tiukka kytkentä kääntyy heikennykseksi joissakin ääritilanteissa, joihin tehtaan on varauduttava, mutta minun ei, kun tunnen omat olosuhteeni ?
Mutulla arvellen nestettä lisää jäähdyttämällä voisi ehkä saada kylmästä viinasta enemmän tehoa siirtymään höyrystimessä (?)
Ja jäähtymisessä vapautuva energia sitten palautetaan kylmäaineeseen höyrystimen jälkeen, jolloin kompressori pääsee helpommalla (?). 
Mutta miten paisuntaventtiilin itsesäätely vaikuttaa tuossa, kumoaako se jotenkin tuon ajatuskulun ?
Voisivatko kylmäprosessia syvemmin tuntevat avata tuota aloittelijalle ?

[juippi]

Onko tuo "imukaasulämmitinviritelmä" ennen vai jälkeen pulpin (paisarin anturi)? jos on ennen niin silloinhan se paisarin avautumisen kautta nostaa höyrystymislämpötilaa ja parantaa hyötysuhdetta, tosin sillä riskillä että kompuralle voi päästä osittain nestemäistä kylmistä. Jos taas on jälkeen pulpin niin ainut vaikutus on hieman suurempi tulistus jonka hyöty vaihtovenalla ei ole kait kovinkaan suuri.

Nesteputken kylmentämisellä ei kai sinänsä ole mitään hyötyä.

Itse kanssa kylmäsineprosessin alkeita opetteleva, joten viisaammat varmaan korjaavat.

[Matias]

Onko tuo "imukaasulämmitinviritelmä" ennen vai jälkeen pulpin

Kaasun virtaussuunnassa pulpin jälkeen.

Nesteputken kylmentämisellä ei kai sinänsä ole mitään hyötyä

Saisihan siitä lämpötehoa 

[kotikallio]

Nesteputken kylmentämisellä ei kai sinänsä ole mitään hyötyä.

Ajattelin niin, että kun kylmäaine on kylmempää paisuntaan mennessään, se ehkä on kylmempää myös höyrystimeen mennessään, ja siten viinan ja kylmäaineen lämpötilaero höyrystimessä suurempi, jolloin tehoa otetaan viinasta enemmän, ja sehän on koko jutun juoni.  Jäähdytetty energia palautuu sitten kiertoon kaasun esilämmityksenä.
Tällaiselle prosessin parantelulle tulee rajoja varmaan monestakin seikasta, esim ääriolosuhteista. Esim jos viina on jo hyhmerajalla, voi olla viisasta ettei siitä otettua tehoa yritetä kaikin keinoin maksimoida.  Mutta keskemmällä toimintaikkunaa se voi olla hyvinkin järkevää.  Valmistajaparka ei voi tietää yksittäisen koneen olosuhderajoja, joten joutuu jättämään reilusti marginaaleja.

Ja toinen juttu on miten paisuntaventtiilin säätelymekanismi tukee tai vastustaa edelläkuvattua. Sen ymmärtämiseen tarvittaisiin apuja.

[juippi]

Nesteputken kylmentämisellä ei kai sinänsä ole mitään hyötyä.

Ajattelin niin, että kun kylmäaine on kylmempää paisuntaan mennessään, se ehkä on kylmempää myös höyrystimeen mennessään, ja siten viinan ja kylmäaineen lämpötilaero höyrystimessä suurempi, jolloin tehoa otetaan viinasta enemmän, ja sehän on koko jutun juoni.  Jäähdytetty energia palautuu sitten kiertoon kaasun esilämmityksenä.
Tällaiselle prosessin parantelulle tulee rajoja varmaan monestakin seikasta, esim ääriolosuhteista. Esim jos viina on jo hyhmerajalla, voi olla viisasta ettei siitä otettua tehoa yritetä kaikin keinoin maksimoida.  Mutta keskemmällä toimintaikkunaa se voi olla hyvinkin järkevää.  Valmistajaparka ei voi tietää yksittäisen koneen olosuhderajoja, joten joutuu jättämään reilusti marginaaleja.

Ja toinen juttu on miten paisuntaventtiilin säätelymekanismi tukee tai vastustaa edelläkuvattua. Sen ymmärtämiseen tarvittaisiin apuja.

Tuon ketjun kun lukaisee ajatuksella läpi niin viisastuu kummasti. Aikaa siihen tosin menee pari päivää. Siellä on myös linkit Esko Kaappolan luentoihin.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2846.0

edit: suora linkki luentoihin:
http://moniviestin.tamk.fi/ohjelmat/tutkinotavoitteinen-koulutus/rakennustekniikka/lampopumput-kylmaainapuolelta-tarkasteltuna

[rayb]

Muistan lukeneeni Ruotsin foorumilta että "Nesteputken kylmäntäminen" (alijäähdytyksellä) 
yhdellä asteella , parantaa COP:ia +0.2

[maalämmittää]

Oli tasaisen "lämmintä" eilen, niin testasin keruupumpun nopeuden vaikutusta ja tulokset on liitteessä.
Näyttää siltä, että (lähes) maximinopeudella kone lämmittää nopeimmin.
Lauhduttimen lämpötila on silloin korkein... oppien mukaista.
Keruun lämpötilaero on alle 3C:n..... haittaakse?

(huom. luvut ovat NIBE:n lokeista, eli kymmenkertaisia)

Näytteet ovat yhden lämmitysjakson mittaisia.

Comments ?

[kotikallio]

Mitähän tuosta arvaisi sanoa. No varmasti voin sanoa, että en hoksaa mitä tarkoitat tuossa lauhduttimen lämpötilalla. Siinähän on kaksi ainevirtaa, joilla kummallakin on oma tulo ja lähtölämpötila, kymmeniä asteita kaikki tuossa tilanteessa.  Ja toiseksi voin tunnustaa, etten tiedä syytä miksi pumpun antoteho ei olisi maksimissa, kun liuoksen kiertonopeus on maksimissa. Tällöinhän höyrystimen keskilämpö on maksimi, ja näin lämpötilaero kylmäaineeseen myös maksimi, jolloin tehoa siirtyy eniten. Näin, jos prosessi muuten on raiteillaan.

Näissä mittauksissa tulee hyvin helposti mukaan vaikuttavia satunnais tai muita tekijöitä, joita ei hoksaakaan. Pienet erot voivat selittyä näillä. Pitäisi toistaa mittauksia, ja ottaa keskiarvo, jotta pääsisi tarkempaan.

Minulla kun on rihlaputki ( se "turbo"), niin sen suuremman pyörteilyn/virtausvastuksenkin takia ajan vakituiseen asetuksella 100%, vaikka kaivo on tuollainen tumppi. Delta on ~2 - 3 astetta eri lämmitystilanteissa. Järki kiertonopeuden kasvattamisessa tullee siitä, että jossakin vaiheessa kiertopumpun teho kasvaa kohtuuttoman suureksi saatuun antotehohyötyyn nähden. Nibe on meitä jo auttanut tuossa valitsemalla pumpuksi melko pienitehoisen.

Myös sileässä putkessa saa keruuta tehostavaa pyörteilyä aikaan, kun pumpun teho on "riittävä". Ei pidä pihtailla nopeusasetuksissa.

[maalämmittää]

On se niin kummallista kun ajattelee yhtä ja kirjoittaa toista "Lauhduttimen lämpötila on silloin korkein... oppien mukaista."...
kun piti kirjoittaa höyrystimen ((tulo + meno)/2)...

Ajaakos muut keruuta maximilla ?

[Timo Karhu]

Ajaakos muut keruuta maximilla ?

Juu, täysillä on, lämmityksessä ei pääse muuten lähellekään 3 asteen eroa. Toisaalta käyttövesisyklissä mennään jo lähelle 2 astetta, mutta sitä on suhteessa niin paljon vähemmän. Harmi ettei siellä pääse säätää keruun nopeutta käyttövettä varten erikseen (siis kun muuten on vaikka mitä säädettävää.)

[juippi]

Muistan lukeneeni Ruotsin foorumilta että "Nesteputken kylmäntäminen" (alijäähdytyksellä) 
yhdellä asteella , parantaa COP:ia +0.2

Kyllä se noin taitaa olla. Log ph kaaviosta on helppo todeta asia vasemman reunan pystyviivaa katsomalla. Mitä enemmän yläviiva jatkuu vasemmalle (isompi alijäähtyminen) sitä pienempi osuus höyrystymisestä tapahtyy paisarilla. Tämän näkee siitä että vasen alakulma on myös enemmän vasemmalla ja näinollen vähemmän höyrystynyttä. Silloin saadaan suurempi energia varsinaiselta höyrystimeltä.
Toi liukuman omaava kylmis on paholaisen keksintö. Sotkee ajattelua

[ego]

Alijäähdytys parantaa koppeloa, jos lämpö saadaan hyödyksi. Imuputken kyljessä nesteputki on sen takia että paisarille tulee kuplatonta nestettä kaikissa olosuhteissa.
Lämmön siirtyminen imukaasuun lisää kylmäaineen tulistumista joka näkyy kuumakaasun lämpötilassa.
Oikealla lämmönsiirtimellä lämpöä siirtyy jonkin verra mutta kyljikkäin olevien putkien välissä lämmönsiirto on lähinnä kosmeettista, mutta voi varmentaa kuplattoman ruiskutettavan.
Oikea alijäähy tarkoittaa nestevaraajan jälkeistä lämmönsiirrintä josta lämpöä siirretään vaikka autotallin lattiaan, käyttöveden esilämmittimeen tai tuloilmalämmittimeen.
Nestevaraaja toimii "vesilukkona" ja estää lauhtumattoman kaasun pääsyn alijäähyyn.

[juippi]

Alijäähdytys parantaa koppeloa, jos lämpö saadaan hyödyksi. Imuputken kyljessä nesteputki on sen takia että paisarille tulee kuplatonta nestettä kaikissa olosuhteissa.
Lämmön siirtyminen imukaasuun lisää kylmäaineen tulistumista joka näkyy kuumakaasun lämpötilassa.
Oikealla lämmönsiirtimellä lämpöä siirtyy jonkin verra mutta kyljikkäin olevien putkien välissä lämmönsiirto on lähinnä kosmeettista, mutta voi varmentaa kuplattoman ruiskutettavan.
Oikea alijäähy tarkoittaa nestevaraajan jälkeistä lämmönsiirrintä josta lämpöä siirretään vaikka autotallin lattiaan, käyttöveden esilämmittimeen tai tuloilmalämmittimeen.
Nestevaraaja toimii "vesilukkona" ja estää lauhtumattoman kaasun pääsyn alijäähyyn.

Eli "ylimääräisestä" alijäähtymisestä ei sinänsä olekaan apua hyötysuhteen kannalta? Miten tuo log ph teoria josta kirjoitin?

[ego]

Lämpö siirtyy siis tulistumislämmöksi mutta harventaa imukaasua eli logph:n kanssakin hyöty on näenäistä, varsinkin jos lämpöä siirtyy vähän.
jatkan myöhemmin

[kotikallio]

Minua ihmetytti tuossa aiemmin, miksi tästä kylkiäisvaihtimesta on ilmeisen tahallaan tehty tehoton, eli ei ole kunnolla sillattu putkia yhteen, metallilla. Silti 2-4 asteen lämpenemää näkyy kaasussa.  Eikös tässä kuitenkin ole hiukka samaa loogista rakennetta, kuin siinä märkähöyrystin/jälkihöyrystin konseptissa ?  Eli jos tuo siltaus/lämmönsiirto olisi kunnollisempi, niin eikö paisarin voisi säätää isommalle, ja sitä kautta hyötyä ?

Kuulostaa kyllä jotenkin liian helpolta tämmöinen optimonti.

Sinällään Niben prosessi kait on aika hyvin mallillaan, kun 40 asteen lämmitysvesi tehdään n 74, ja 56 asteen käyttövesi n 90 asteen kuumakaasulla (?)  Mites muilla ?  Nuo siis lokista poimittuja vastaavuuksia.

[ego]

Kehtaan epäillä ulkoisten tekijöiden vaikutusta mittaustulokseen.

Lämönsiirrin ei lisää juurikaan hyödyksi saatavaa energiaa koska kompuran täytös huononee imukaasun lämmetessä.

Puristuksen kuvaajan kallistuminen kasvaa ja loppujen lopuksi koppelo ei juurikaan muutu.

Jos alijäähy todella muuttuu hyötylämmöksi esim käyttöveden esilämmityksessä koppelo kasvaa.

Suomipumpuissa lämmönsiirtimellä lisätään tulistuslämmön osuutta funktionaalisesta syystä.

Toi liukuman omaava kylmis on paholaisen keksintö. Sotkee ajattelua 

[juippi]

Voi olla että kun kaksi vierekkäistä putkea kiinnitetään nippusiteellä yhteen ja mitataan anturilla putken pinnasta, niin saadaan lumevaikutelma sisällön lämmönsiirtymästä, ts. putkessa eri lämpö kuin sisällössä.

[kotikallio]

Kehtaan epäillä ulkoisten tekijöiden vaikutusta mittaustulokseen.
Lämönsiirrin ei lisää juurikaan hyödyksi saatavaa energiaa koska kompuran täytös huononee imukaasun lämmetessä.

Kaikkea soppii eppäillä, siitähän kehitys lähtee.  Myös Niben vakiosensoreita, joista tuon olen lukenut, imukaasun ja tuloviinan lämpötilaero.  Mutta sopiiko epäillä myös Matiaksen testiä, jossa on itse muutos näkyvissä, kun putket kytketään toisiinsa ?

COPin muutos on yksi asia, ja antotehon muutos on toinen.
Jospa lähtötilanteessa putkia ei ole kytketty, ja imukaasun lämpötila tietyssä tilanteessa on x. Nyt kytkemme putket "merkitsevästi", jolloin imukaasun lämpötila nousee y astetta. Sen jälkeen säädämme paisaria avaamalla lämpötilan takaisin arvoon x.  Mitä muutoksia prosessissa on tapahtunut ?

Esim virtaako aavistuksen jäähtyneeseen kylmäaineeseen enemmän tehoa viinasta ?  Vai estääkö paisarin oma säätelymekanismi kaiken edistyksen ?  Onko muutos joka tapauksessa mikroskooppinen ?

Nuo rinnakkaiset putket hyvin paketoimalla esim kuparilevyllä, ja paketin klemmareilla kiristämällä saanee "twinax-vaihtimen", joka alkaa muistuttaa coax-vaihtimen toimintaa

[ego]

Kylmäteho kasvaa kun ruiskutettavan nesteen lämpötila laskee, totta. Tämän takia kylmälaiteissa tapaa usein neste-imulinja lämmönsiirtimiä. Lämmön siirtymiseksi kunnolla pitäisi kaasupuolele saada lisää pinta-alaa koska lämpö siirtyy nesteestä noin 10 x paremmin.
Vaikka lämpöä tulee lisää maasta lämpöteho  ei välttämättä parane vaa ko. lämpö kuluu imukaasun lämmitykseen.
Vaikutus löytyy imukaasun tulistumisen lisääntymisessä.

Nyt hokasin että kyseessä onkin nipetin, jonka paisari toimii ehkä hieman erikoisesti, eli tarkkaan mitoitetun suuttimen avulla ajetaan suutinsäädöllä lähellä märkähöyrystin tilaa ja pulppi on lähinnä varolaitteena. Ehkä.

Lumevaikutus antureissa voidaan eliminoida seuraamalla kuumakaasun lämpötilaa ja löysäämällä nippusiteet käynnin aikana, tapahtuuko muutaman asteen tipahdus?

Kellarissa on 1982 vuoden ekopakin koneikko, jossa ko. putket oli liitetty puolen metrin matkalta tinamaisella massalla. Juotos tämä ei ollut vaan liitos aukeni asennuksen tuoksinnassa.

[kotikallio]

Vaikka lämpöä tulee lisää maasta lämpöteho  ei välttämättä parane vaa ko. lämpö kuluu imukaasun lämmitykseen.
Vaikutus löytyy imukaasun tulistumisen lisääntymisessä.

Ei välttämättä, siis jos hyötysuhde alenee turhan tulistuksen takia. Mutta ajatus olikin pitää tulistuksen määrä ennallaan, ja sen sijaan lisätä kylmäaineen virtausta paisarin säädöllä, kunnes tulistus on minimi tarvittava.  Nytpä sitten pitäisi tulla tehoa myös ulos enemmän, esim lyhyemmät käyntijaksot samaan pyyntiin.
Ruåtsalaiset ovat tunnetusti hannuhanhia, mutta että tuommoinen nippusidesutaisu onnistuisi olemaan optimaalinen, niin se jo koettelee uskoa.

[juippi]

Vaikka lämpöä tulee lisää maasta lämpöteho  ei välttämättä parane vaa ko. lämpö kuluu imukaasun lämmitykseen.
Vaikutus löytyy imukaasun tulistumisen lisääntymisessä.

Ei välttämättä, siis jos hyötysuhde alenee turhan tulistuksen takia. Mutta ajatus olikin pitää tulistuksen määrä ennallaan, ja sen sijaan lisätä kylmäaineen virtausta paisarin säädöllä, kunnes tulistus on minimi tarvittava.  Nytpä sitten pitäisi tulla tehoa myös ulos enemmän, esim lyhyemmät käyntijaksot samaan pyyntiin.
Ruåtsalaiset ovat tunnetusti hannuhanhia, mutta että tuommoinen nippusidesutaisu onnistuisi olemaan optimaalinen, niin se jo koettelee uskoa.

Jos tuo nippusideviritelmä on ennen pulpia, siis pulpin ja höyrystimen välissä, niin paisari kyllä säätää itsellään virtauksen isommalle. Sillä edellytyksellä että imukaasu tosiaan lämpenee ja pulp sen lämpenemän välittää paisarille.

[maalämmittää]

Linkki Esko Kaappolan luentoihin ei näytä toimivan.
Onko tietoa mistä osoitteesta ne löytyisivät ?

[juippi]

On näköjään jostain syystä poistettu tai serveri kaatunut. Ainakin viikko sitten vielä toimi tuola linkillä.

[kotikallio]

Jäi vaivaamaan tuo viritys, ja pitihän avata uudestaan.  Nyt muuttui ymmärrettävämmäksi.

Ohut nesteputki kulkee paksumman imuputken takana, joten sinne ei näe kuin varsipeilin kanssa kurkkimalla. Tuosta n. 40 cm yhteisestä taipaleesta näyttäisi n. 20 cm olevan yhteenjuotettua, eli on siinä ihan oikea terminen kytkentä niiden välillä. Nippusiteen varassa näyttää lopulta olevan vain bulbiin menevä kapillaariputki.

Jos tuo nippusideviritelmä on ennen pulpia, siis pulpin ja höyrystimen välissä, niin paisari kyllä säätää itsellään virtauksen isommalle.

Bulbi on kylläkin ihan höyrystimen juuressa, ennen lämmönsiirrintä. Jotenka jos tuota parantelisi, esim kytkemällä toiset 20 cm, niin pitäisi säätää käsin tulistus kohdilleen.  Taidan siirtää sen takuuajan jälkeen harkittavaksi, varsinkin kun tuo siirrin näillä tiedoilla vaikuttaa enemmän jo harkitulta ja stabiililta rakenteelta.
Paisari näyttäis olevan Honeywellin TLEX, ja säätöruuvi kutsuvasti esillä, siis suojamutterin alla tietty.
http://www.honeywell-cooling.com/pdfs/products/Expansion_Valves/3_Thermostatic_Expansion_Valves_fixed_orifice/2_TLE-TLEX%200,5%20-%204,5/DB/en/KAT-TLE-002%20-%20EN0H1905GE23R0709.pdf

[NibeJarppa]

Mistä mahtaa johtua et nibe ei jaksa tehdä kuumempaa vettä kuin 45.8c patteriverkostoon? Aikasemmin teki kyllä yli viiskymppistäkin ilman vastuksia.. Ikävästi vaan jää pumppu jauhamaan kun pyynti on 45 astetta ja meno 45.8 astetta. Nyt pakkasta -21 ja pumppu jauhanut 7 tuntia putkeen ja keruuliuos sisään on laskenu -0.5 asteeseen   

[ylläpito on poistanut liitteen]

[Seagear]

Mistä mahtaa johtua et nibe ei jaksa tehdä kuumempaa vettä kuin 45.8c patteriverkostoon? Aikasemmin teki kyllä yli viiskymppistäkin ilman vastuksia.. Ikävästi vaan jää pumppu jauhamaan kun pyynti on 45 astetta ja meno 45.8 astetta. Nyt pakkasta -21 ja pumppu jauhanut 7 tuntia putkeen ja keruuliuos sisään on laskenu -0.5 asteeseen   

Kovin pitkillä käyntijaksoilla olen minäkin ollut huomaavinani että integraali pienenee hitaasti. Joskus kun saunomisen tms. jälkeen on asteminuuttilukema vaikka -550 niin nollaan sen pudottamalla hetkeksi huoneasetusta vaikkapa 4 asteella jotta pumppu pysähtyy. Kun se on pysähtynyt niin nostan takaisin alkuperäiseen arvoon. Näin saa pumppu huilia ainakin hetken.

Toinen asia, jonka olen huomannut vaikuttavan tuohon mainitsemaasi asiaan on patteripiirin kiertovesipumpun nopeus. Jos pidän em. pumppua III-nopeudella eli  täysillä niin silloin tulee kylmemmillä ilmoilla helposti samankaltainen ilmiö eli pyynti saavutetaan hitaasti. Lisäksi III-nopeus alkaa jo tuottamaan liikaa ääntä. Pidänkin siis pumppua yleensä II-nopeudella.

[tomppeli]

Mistä mahtaa johtua et nibe ei jaksa tehdä kuumempaa vettä kuin 45.8c patteriverkostoon? Aikasemmin teki kyllä yli viiskymppistäkin ilman vastuksia.. Ikävästi vaan jää pumppu jauhamaan kun pyynti on 45 astetta ja meno 45.8 astetta. Nyt pakkasta -21 ja pumppu jauhanut 7 tuntia putkeen ja keruuliuos sisään on laskenu -0.5 asteeseen   

Koetin laskea kulutuksen.
Jos tuo on lähellekään oikein, niin pumpusta ja kaivosta vaan loppuu puhti.
NIBEn sivuilta: http://www.nibe.fi/Tuotteet/Maalampopumput/Tuotevalikoima/NIBE-F1145/
NIBE F1145/10 "Antoteho (B 0 / W 50) **    8,5 kW"
Laskelmaa varten korotin tuon 8,5kW arvoon 8,7 kW,  vastaamaan B0 / W45 -olosuhteita.

Talon kulutusarvoksi tulisi näin laskien 7,7 Wh/m3/Ap/vuosi, joka on jo matalaenergiatalon luokkaa.

Toivottavasti taulukkoon laittamani lähtötiedot ovat oikein!
Liitin taulukon omaan postaukseesi tuossa ylempänä.!

[Matias]

Mistä mahtaa johtua et nibe ei jaksa tehdä kuumempaa vettä kuin 45.8c patteriverkostoon? Aikasemmin teki kyllä yli viiskymppistäkin ilman vastuksia.. Ikävästi vaan jää pumppu jauhamaan kun pyynti on 45 astetta ja meno 45.8 astetta. Nyt pakkasta -21 ja pumppu jauhanut 7 tuntia putkeen ja keruuliuos sisään on laskenu -0.5 asteeseen   

Jos patteriverkon kiertopumpussa on nopeussäätö niin kokeile pienentää patteriverkon virtausta 10-12h:n ajaksi alentamalla kiertopumpun pyörimisnopeutta 1-2 pykälää kiertopumpussa olevalla nopeussätövipusella.

Kerro tänne mitä vaikutti?

[juippi]

Mistä mahtaa johtua et nibe ei jaksa tehdä kuumempaa vettä kuin 45.8c patteriverkostoon? Aikasemmin teki kyllä yli viiskymppistäkin ilman vastuksia.. Ikävästi vaan jää pumppu jauhamaan kun pyynti on 45 astetta ja meno 45.8 astetta. Nyt pakkasta -21 ja pumppu jauhanut 7 tuntia putkeen ja keruuliuos sisään on laskenu -0.5 asteeseen   

Hieman korkeampaan menoveden lämpötilaan luulisi kyllä pääsevän, mutta toisaalta voihan olla että lämmönjako vaan toimii niin että korkeampaan ei pumppu pysty nostamaan. Mikä muuten on meno/paluuveden lämpötilaero?

Sinänsä tuolla mitoituksella (lievästi osatehoinen) on aivan normaalia -21C pakkasella lähes jatkuva käyminen. Anna käydä vaan, vastukset kyllä tulee mukaan tarvittaessa, jos niiden käyttöä ei ole estetty.

[Seagear]

Koetin laskea kulutuksen.
Jos tuo on lähellekään oikein, niin pumpusta ja kaivosta vaan loppuu puhti.

Kyllä tuo tomppelin arvio tuntuu aika loogiselta. Pumppu ei vaan jaksa/ehdi kyseisissä olosuhteissa (keruun lämpö, pyynti patteriverkolle, kiertopumpun nopeus, patteriverkon lämmönluovutuskapasiteetti) ja tuolla antoteholla tehdä tuon kuumempaa. Kiertopumpun nopeutta pienentämällä pumppu "ehtii" kuumentaa enemmän.

[NibeJarppa]

Menon ja paluun erotus noin 7 astetta. Pitää kokeilla laskea vähän vielä tota pumpun nopeutta jos se auttaisi. Voi olla että säädötkin on vielä vähän hukassa kun vasta pari viikkoa sitten saatiin uudet purmon patterit asennettua. Oli ilmeisesti lämpökäyräkin liian jyrkkä kun huonelämpö rupesi nousemaan pakkasen kiristyessä. Tilannetta hankaloittaa vielä se että tässä talossa on kaksi asuntoa ja toisella puolella mikä on vuokrattu on vielä vanhat patterit. Seurataan tilannetta 

[Seagear]

Tuo 7 astetta on aika hyvä lämpötilaero eli sen puolesta ei tarvetta laskea. Minä en saa millään 4 astetta suurempaa eroa aikaiseksi mutta pumpun lämpötila-antureiden mittaustulos voi toki olla pielessä.

Meillä kiertovesipumpun nopeuden pienentäminen yhdellä pykälällä aiheuttaa menoveden lämmön nousemisen kahdella asteella. Kuitenkin pattereiden lämmönluovutuskyky on yleensä parempi suuremmalla kiertonopeudella koska patterit ovat tasalämpöisemmät ylhäältä alas eli paras kombinaatio täytyy hakea tapauskohtaisesti.

[kotikallio]

Kuitenkin pattereiden lämmönluovutuskyky on yleensä parempi suuremmalla kiertonopeudella

      
Eiköhän se ole aina näin.  Eli jos MLP teho alkaa rajoittaa, sitä suuremmalla syyllä patterikierto kannattaa laittaa maksimille, jolloin matalampi pyynti/käyrä riittää samaan patterien luovutustehoon, ja MLP antoteho on suurempi.  Minun vanhassa talossani ainakin hiukka alempi pyynti riittää tuolla periaatteella toimien, eli käyrä 5/+1 nyt. 45 asteen pyynti vastaa jo -30 asteen ulkolämpöä käyrältä lukien, mutta sitä ennen teho kyllä loppuu täälläkin, uskon. Patteridelta on 5 asteen tienoilla, kun on pitkänmuotoinen jakeluverkko, harmi. 

[Peeki]

Moi, pari kysymystä 1145 optimoinnista:

Kokoonpano laitteistolla on seuraavanlainen:

Uusi kastellitalo 146m2+talli ja varasto 45m2

Lämmitys hoituu nibe 1145+akvageo varaaja 750L. Esilämmityskierukka, kv kierukka ja aurinkokeräimille oma kierukka, aurinkokeräimiä ei ole vielä kytketty..porattu 200m kaivo, nibe on 1145-10

Maksimimäärä kiertovesipumppuja eli yläkerta, alakerta, kosteat tilat ja at+varastorakennus omilla pumpuilla ja sunteilla. Nibe ohja muita paitsi tuota at/ varastorakennusta. Joku varmaan ihmettelee pumppujen määrää mutta halusin ohjailla omilla käyrillä ko tiloja. At/varastorakennus menee vielä käsisäädöllä kun ei ole löytynyt eh-80 oumannia, saa tarjota sellaista jos löytyy ylimääräisenä...  Yksikään huonetermari ei ole käytössä ja lattialämmitys kiertää ilman kuristuksia muualla paitsi keittiö/ olohuoneesta olen paluupuolelta vähän kuristanut kun ei meinaa pienelläkään lämpökäyrällä saada lämpötilaa tippumaan( 21-22astetta huonelämpötila, sopiva olisi 19-20 ja takalla mukavuuslämpöä sitten lisää...)

Olisiko hyviä vinkkejä tuon niben säätöjen optimointiin, kannattaako pumppujen nopeuksia säätää nibestä? Muita ideoita?

Lämmin käyttövesi ei oikein meinaa riittää, käytössä on ajastettu luxus suihkujen aikaan, varaajan lämpötila 53 astetta kun ensimmäinen menee suihkuun. Saako jostain lisää potkua että saisi tuota varaajan lämpötilaa ylemmäksi? Ongelma on lähinnä kun 2 suihkua yhtäikaa päällä niin ei meinaa riittää kuuma käyttövesi. Lämmintä sieltä kyllä tulee mutta ei tarpeeksi kuumaa. Tilanne kyllä paranee kun vain 1 suihku päällä mutta olisihan se kiva jos molempiin riittäisi potkua. Käyttövesi sekoitetaan esilämmitys ja käyttövesikierukan välistä eli ei sekoiteta ihan kylmää vettä kuumaan käyttöveteen vaan esilämmitettyä vettä.

Käyttääkö joku maalämpöä ilmanvaihdon esilämmitykseen talvella? Mulla on mahdollisuus siihen mutta en ole vielä asentanut. Kesällähän tuo viilentäisi mukavasti myöskin... Kenno on jo autotallissa odottamassa ja eikös se -3 asteinen viina mukavasti "esilämmitä" iv koneeseen tulevaa ilmaa talvella jos pakkasta on vaikkapa -20? ja taas toisinpäin kesällä kun ulkona lämmintä vaikka 25 astetta.. Viinalla ilmeisesti ihan turvallista vaikka kovakin pakkanen kun se ei vissiin riko putkia vaikka vähän yrittäisikin jäätyä..? Iv koneena on enerventin pandion eco-ede. Aika lujaa saa pyörittää (63%) että saa suunnittelijan ilmamäärät oikeiksi mutta yöllä kyllä lasken 30 % paikkeille kun huminaa ei jaksa kuunnella, äänenvaimentimia on kyllä tarpeeksi ja ennen jokaista tuloilmaventtiiliä on pikkuäänenvaimennin lisätty...