PS. oli näköjään vähän data muuttunut tuolla Ruotsin testissä ainakin Daikinin kohdalta, ja toinen asia mikä näissä testeissä on aina hyvä muistaa että masiinamallit vaihtuu aika nopsaan, eli jollakin merkillä voi olla jo uusi malli levityksessä, kolmanneksi vielä että testit ei aina välttämättä ole 100% vertailukelposia esim Thermia G3 kohdalla käyttöveden tuotossa ei vissiin otettu huomioon sitä tulistuksen hyötyä...
Ainot missä muutoksia on tapahtunut taitaa olla Viessmannin pumput. Niissä on tapahtunut perskarvan verran parannusta. Yksi silmään pistävä asia on myös että joidenkin pumppujen varaajat luovuttavat lämpöä todella paljon ympäristöön/lämmitysveteen (varsinkin ctc ja bosch)
Jos joku haluaa käydä tsiikaamassa tuota testiä niin se löytyy täältä:
http://www.energimyndigheten.se/Templates/Public/Pages/ProductGroupPageCompare.aspx?productGroupId=144&productTypeVersionID=364&productCompareList=1633,1634,1673,1635,1636,1637,1651,1638,1639,1640&PageID=13233Kävin samalla vilkasemassa tuota. Osui silmään yksi asia. Otetaan pureskeltavaksi Viessmanin 343-g pumppu 10kW versiona.
Lattialämmitystalo ja talon lämmitysenergian kulutus 24200kWh, säästö 18600kWh, energian säästö 77%, vuotuinen cop 4,3
Lattialämmitystalo ja talon lämmitysenergian kulutus 34300kWh, säästö 27100kWh, energian säästö 79%, vuotuinen cop 4,8
Miksi näin?
Lisäksi saattaa olla hyötyä ottaa esim niukahkon 8kW pumpun tilalle 10kW.
Vai onko sittenkään...Pureskellaan tätä sitten hieman.
Antotehoksi B0W35 tuolle Viessmannille oli ilmoitettu 10,4kW ja cop 4,9. Tällöin ottotehoksi tulee 2,1kW
24200kWh: vuotuinen käyntiaika talon lämmitykseen 2327h 27%, lepoaika 6265h 72%(*) -> ostosähköä 4890kWh + kiertovesipumppu pumpun huilatessa 439kWh(8% kokonaisenergiankulutuksesta!!!), kokonaisenergian kulutus 5329kWh ---> vuotuinen cop 4,5 lämmitykselle
34300kWh: vuotuinen käyntiaika talon lämmitykseen 3298h 37%, lepoaika 5295h 60%(*), -> ostosähköä 6926kWh + kiertovesipumppu pumpun huilatessa 370kWh(1% kokonaisenergiankulutuksesta, kokonaisenergiankulutus 7296kWh ---> vuotuinen cop 4,7 lämmitykselle
(*)ruottin testissä on oletettu että käyttöveteen käytetään energiaa 4200kWh ja cop tällöin 2,5. Tällöin tämä vähentää käyntiaikaa noin 168h.
Tämä ei kuitenkaan täsmää täysin ruåttin testiin, koska siinä on ruotsin testissä on laskelmiin otettu huomioon myös käyttöveden coppia pudottava vaikutus. Mahdollisesti myös kuukausien eri lämmöntarpeet ja vesien eri lämpötilat eri kuukausina on huomioitu. Suunta minkä halusin tuoda esille kuitenkin selviää. Eli johtopäätöksenä: Aina kun pumppu ei käy, hyötysuhde putoaa. Näin ajateltuna invertteri on ylivoimainen(olettaen että se pitää hyötysuhteensa kaikissa toimintapisteissään). Ylimitoitetussa järjestelmässä vuosihyötysuhde huonompi. Toisaalta alimitoitetussa järjestelmässä myös vastuksen käyttö romahduttaa hyötysuhteen todella nopeaan. Esim alemmassa tapauksessa jos vastusta käytetään 10h ajan vuodessa se pudottaa vuotuista coppia noin 0.1 yksikköä alemmaksi. Jostain muistelen joskus kuulleeni että järjestelmä on hyvä mitoittaa noin 3000:lle käyttötunnille. Tämän valossa tämä kuulostaa varsin järkevälle.
Yksi asia mikä ihmetyttää on se että miksi näissä pumpun rotiskoissa ei oo kiertovesipumpulle säätöä silloin kun maalämpöpumppu ei käy? Mitä sitä vettä kierrättää tuolla lattiassa hullunraivolla jos sinne ei mistään lämpöäkään mistään lisätä. Pikkuinen huljuttelu kyllä riittäisi tasaamaan lämpöjä. Epäilisin että itselläkin kierron nopeudesta saisi leikata ainakin puolet pois kun pumppu ei käy. Tällä saisi ne viimeisetkin roposet säästettyä
Tietysti usein lattialämmitystaloissa kiertopumppu saattaa olla 1-2kk topissa kun ulkolämpötila => sisälämpötila - hystereesi eli ei ole lämmitystarvetta, tuota en jaksanut ottaa laskemassa huomioon. Toinen mitä en ottanut huomioon on se että kiertopumpun energia päätyy lopulta lämmittämään rakennusta joten se pitäisi vähentää kokonaisenergiantarpeesta..
