Viessmann Vitocal 333-G kokemuksia, pohdintaa, optimointia? jne... ON-OFF-kone

[peki]

Tai korjataan sen verran että lämmityskäyrä kertoo todellisuudessa lämpötilan minkä lämpöinen vesi lattiassa on keskimäärin. Kun pumppu ei käy meno ja paluu samanverran. Pyynti esim 28 astetta. Kun tuo lämpötila on pudonnut hystereesin verran esim 0,5+2,5K pumppu käynnistyy, tällöin lattiasta palaava vesi on 25 astetta. Sitten pumppu käy niin kauan että menon ja paluun keskiarvo on tuo 28 astetta. Tällöin meno voi olla esim 30 astetta ja paluu 26 astetta jolloin keskiarvo on tuon pyydetyn 28 astetta.

Näin esimerkkinä.

Ihan sama ohjaus mulla. Klappia pitää olla

[fraatti]

Lämmönjaon pumpun nopeutta laskemalla lämmönjaot dT olisi suurempi jolloin myös pumppu pysähtyisi aikaisemmin koska menolämpötila nousee nopeampaa. Tällä saisi lyhyemmät käyntijaksot mutta taas coppeloo tuhraantuu korkeamman menoveden lämpötilan ja pienemmän virtauksen takia.

Hyöty +-0.

[peki]

Lämmönjaon pumpun nopeutta laskemalla lämmönjaot dT olisi suurempi jolloin myös pumppu pysähtyisi aikaisemmin koska menolämpötila nousee nopeampaa. Tällä saisi lyhyemmät käyntijaksot mutta taas coppeloo tuhraantuu korkeamman menoveden lämpötilan ja pienemmän virtauksen takia.

Hyöty +-0.

Siis vain lauduttimen vispilä lämmönjaossa? Kumpi tuossa ohjaa, meno vai tulo vai molemmat? Laita siihen hullunkierto niin ei ohjaa  kun paluu.
Vielä kerran. EI SE COP lämmitä mitään vaan se lähtevä vesi lauduttimelta-

[villmasatan]

Tai korjataan sen verran että lämmityskäyrä kertoo todellisuudessa lämpötilan minkä lämpöinen vesi lattiassa on keskimäärin käynnin lopussa. Kun pumppu ei käy meno ja paluu samanverran. Pyynti esim 28 astetta. Kun tuo lämpötila on pudonnut hystereesin verran esim 0,5+2,5K pumppu käynnistyy, tällöin lattiasta palaava vesi on 25 astetta. Sitten pumppu käy niin kauan että menon ja paluun keskiarvo on tuo 28 astetta. Tällöin meno voi olla esim 30 astetta ja paluu 26 astetta jolloin keskiarvo on tuon pyydetyn 28 astetta.

Näin esimerkkinä.

Kuinka pitkä käyntijakso tulee vaikka näillä keleillä ja noilla säädöillä?

Huono vertailla asetuksia kun täällä on patterit, no betonilattiat silti ja putket varaa myös lämpöä. Mutta käyntiaika kuulostaa omiin säätökokeiluihin nähden vähän lyhyeltä. Ehkä paras käyntiaika ja varaavuus tulee täällä kun paluulämpö on pyyntilämpö tai vaikka asteen yli. Tällä konstilla pystyi pudottamaan laskettua menolämpötilaa (käyrää) 2C.

Nibe laskee menolämmöstä ja paluulämpötila ei vaikuttaa mitään laskemiseen, mutta toimivuus on aika sama kummasta laskee. Tässä se patenttikytkentä että sisäinen menolämpötila-anturi on siirretty puskurivaraajan jälkeiseen menoputkeen.

Edit: kattelinkin noita vanhempia viestejä uudestaan. Ei ollut varaa säätää kun käy muutenkin pari tuntia.
Täällä patteritalossa ei käy ehkä kun tunnin ja tuntuu olevan näin lämpimällä kauan aikaa sammuksissa. Käyntiaika on niin lyhyt kun ei ole varaavaa massaa kovin paljoa.

Minkä lämpöstä vettä sulla pattereihin menee näillä keleillä? Ja mitenkä pitkään pumppu huilaa, kun mainitsit pitkästä huilista?
Mulla puskuria yhteensä 850 litraa ja patterit kerjää n. 35 astetta. Lattiaan menee 32 astetta. Käynti 50 min, lepo n. 1,5 h.

[peki]

Tai korjataan sen verran että lämmityskäyrä kertoo todellisuudessa lämpötilan minkä lämpöinen vesi lattiassa on keskimäärin käynnin lopussa. Kun pumppu ei käy meno ja paluu samanverran. Pyynti esim 28 astetta. Kun tuo lämpötila on pudonnut hystereesin verran esim 0,5+2,5K pumppu käynnistyy, tällöin lattiasta palaava vesi on 25 astetta. Sitten pumppu käy niin kauan että menon ja paluun keskiarvo on tuo 28 astetta. Tällöin meno voi olla esim 30 astetta ja paluu 26 astetta jolloin keskiarvo on tuon pyydetyn 28 astetta.

Näin esimerkkinä.

Muutama kysymys.
Paluu sulla on vain 25C ? Itsellä paluu 26.8C kun pumppu käynnistyy näin nollakeleillä. Parempi lämmöneristävyys ja parempi lto selittäisi tuon
Fraatin hyväksi?
Minulla pumppu pysätyy vasta sitten kun pumpulle palaava litku on neljä astetta lämpöisempää kuin tuo starttilämpö 26.8, eli 30,8C.
Fraatin pumppu pysähtyy 28C  keskiarvossa, eli jos menon ja paluun DT on vaikka neljä astetta niin pysähdys on jo 26 paluulitkun lämmöllä.
Eihän tuossa laatan varaavuutta hyödynnetä yhtään

[villmasatan]

Tai korjataan sen verran että lämmityskäyrä kertoo todellisuudessa lämpötilan minkä lämpöinen vesi lattiassa on keskimäärin käynnin lopussa. Kun pumppu ei käy meno ja paluu samanverran. Pyynti esim 28 astetta. Kun tuo lämpötila on pudonnut hystereesin verran esim 0,5+2,5K pumppu käynnistyy, tällöin lattiasta palaava vesi on 25 astetta. Sitten pumppu käy niin kauan että menon ja paluun keskiarvo on tuo 28 astetta. Tällöin meno voi olla esim 30 astetta ja paluu 26 astetta jolloin keskiarvo on tuon pyydetyn 28 astetta.

Näin esimerkkinä.

Kuinka pitkä käyntijakso tulee vaikka näillä keleillä ja noilla säädöillä?

Huono vertailla asetuksia kun täällä on patterit, no betonilattiat silti ja putket varaa myös lämpöä. Mutta käyntiaika kuulostaa omiin säätökokeiluihin nähden vähän lyhyeltä. Ehkä paras käyntiaika ja varaavuus tulee täällä kun paluulämpö on pyyntilämpö tai vaikka asteen yli. Tällä konstilla pystyi pudottamaan laskettua menolämpötilaa (käyrää) 2C.

Nibe laskee menolämmöstä ja paluulämpötila ei vaikuttaa mitään laskemiseen, mutta toimivuus on aika sama kummasta laskee. Tässä se patenttikytkentä että sisäinen menolämpötila-anturi on siirretty puskurivaraajan jälkeiseen menoputkeen.

Edit: kattelinkin noita vanhempia viestejä uudestaan. Ei ollut varaa säätää kun käy muutenkin pari tuntia.
Täällä patteritalossa ei käy ehkä kun tunnin ja tuntuu olevan näin lämpimällä kauan aikaa sammuksissa. Käyntiaika on niin lyhyt kun ei ole varaavaa massaa kovin paljoa.

Minkä lämpöstä vettä sulla pattereihin menee näillä keleillä? Ja mitenkä pitkään pumppu huilaa, kun mainitsit pitkästä huilista?
Mulla puskuria yhteensä 850 litraa ja patterit kerjää n. 35 astetta. Lattiaan menee 32 astetta. Käynti 50 min, lepo n. 1,5 h.

Lämpötila oli 1-3 astetta. Sisälämpötila 20. Pyyntilämpötila taisi olla 35-36. Eilen otin lukemat 22.00. Tänään meni sähköt poikki 16.00. Niistä jo saa laskettua. 6 käynnistystä, käyntiaika 5 tuntia. Käyntiaika 50 min, huiliaika 2 tuntia 10 minuuttia.
Käyttövesi on varmaankin tehty joka lämmitysjakson lopuksi kun käynnistyksiä on niin vähän. Käyttöveden korotus 37-39->44C. Käyttöveden kaksoisvaippa on 45 litraa ja lämmittää varmaan 1-5 minuuttia arviolta.

Talon sähkömittari oli 2.1 17.00 4939
3.1 16.00 4959

Pattereiden meno/paluu lämpötilaero 2 astetta tai joskus enemmän. Käynnistys kun paluu on arviolta 31-32. Lopetus kun paluu on jotain 36. Menolämpötila käynnistyksessä jotain 33 ja lopetuksessa 38.
Asteminuutit -60. Asteminuutit oli pakkasella -5 eli käynnistys aiemmin ja lopetus aiemmin, mutta varmaan tuo -60 toimii pakkasellakin ihan ok. Patterit vaan syö pakkasella enemmän tehoa.

Patteriverkko tuuman rautaputkella, 3 patteria muoviputkella, pieni lattialämmitys pesuhuoneessa/vessassa. Puskurivaraajan koko jotain 400-500 litraa. Lataus alas, pattereille meno ylhäältä.

Nyt kun alkaa kylmetä niin jonkun verran kuumempaa tarttee ja asetuksia varmaan kannattaa säätää että ei huilaa noin kauaa.
Edit:
Kattelin että villmasatanin lämmitysjärjestelmä toimii myös tosi hyvin. Onkohan se kahden kaivon ja maapiirin kytkentä mennyt aika nappiin sittenkin kun tulee hyviä lukemia.

Aikalailla samoilla lukemilla mennään.. Mulla näyttäis toi kulutus olevan jonkun verran suurempi, kun 850 litraa puskuria jäähtyy nopeemmin ku sun 500 litraa. Johtuiskohan suuremmasta torpasta ja rintamamiestaloille tyypillisestä läpivirtaavasta eristerakenteesta 
Etenkin nyt kun on ollu pari päivää helvatan kova tuuli, niin tuulensuojalevyjen uupumisen kyllä huomaa luissa ja ytimissä.. Ehkä sitte ens kesänä asentelen, jos on aikaa ja motivaatio osuu kohilleen 
Kaivot ja keruuputki tuntuu toimivan loistavasti.. Kertaakaan ei oo tulo tippunu alta 5 asteen, ees niillä kovilla pakkasilla. Mahtaiskohan kaivon neitseellisyydellä olla asian kanssa jotain tekemistä?!

[euroshopperi]

Hyvä tulolämpö on. Sullahan oli siinä 50 m ylimääräiset tulo ja meno maalenkit 50+50m, niin kyllä noilla jo on vaikutusta. Tulikos sulla muuten kaivot sitten loppupeleissä kytkettyä rinnan, vai onko edelleen sarjassa ja odotellaan sen ensimmäisen kaivon kylmenemistä. Tuota kylmenelistähän sä et tule tuosta tulolämmöstä huomaamaan ollenkaan, kun sen jälkeen on vielä 160 m aktiivista tulolle lämmetä.

[villmasatan]

Hyvä tulolämpö on. Sullahan oli siinä 50 m ylimääräiset tulo ja meno maalenkit 50+50m, niin kyllä noilla jo on vaikutusta. Tulikos sulla muuten kaivot sitten loppupeleissä kytkettyä rinnan, vai onko edelleen sarjassa ja odotellaan sen ensimmäisen kaivon kylmenemistä. Tuota kylmenelistähän sä et tule tuosta tulolämmöstä huomaamaan ollenkaan, kun sen jälkeen on vielä 160 m aktiivista tulolle lämmetä.

50+50 on juu maalenkkiä..
Kaivot on edelleen sarjassa ja näillä näkymin jäävät sarjaan.. Olen ollut useemman kerran yhteydessä myyjään ja viessmanniin asian tiimoilta ja heidän näkemys ja kokemus asiaan on että toimii stabiilimmin sarjaan kytkettynä ja ongelmia jäätymisen kanssa ei tule. Ovat kuulemma pidempiäkin tehneet ilman ongelmia.
Olen ite jäävi sanomaan asiaan mitään, kun tiedän asiasta saman verran ku pitssin nypläämisestä 
Mites toi mun järjestelmä rupee käyttäytymään ja mistä mä havaitsen jos jäätymistä ekassa kaivossa tapahtuu?

[euroshopperi]

Paine alkaa keruupiirissä nousemaan. Tuo tilannehan vastaa muutoin sellaista, että 10 kW pumpulle laitetaan 50m maalenkki ja 110m kaivo. Jos tuohon maalenkkiin pääsee routa puraisemaan, niin nuo litkun lämmöt kyllä putoaa aika dramaattisesti. Eli meno 1 kaivolle menee kyllä varmuudella miinukselle. Jos siis tuo Dt on Viessmannin mukaan OK ja yli 6 asteen, niin kylmentymän huippuahan tässä odotellaan vain. Vaihtaisit kuitenkin sen Wilon 1-8 mallin tuohon tilalle, niin saat minimi virtaamat, eikä tarvi toisio kuristusta. Tai mitäs siitä, jos tuo alennettu pumpputeho sitten sulle käy ja hommat pelaa.

[fraatti]

Muutama kysymys.
Paluu sulla on vain 25C ? Itsellä paluu 26.8C kun pumppu käynnistyy näin nollakeleillä. Parempi lämmöneristävyys ja parempi lto selittäisi tuon
Fraatin hyväksi?
Minulla pumppu pysätyy vasta sitten kun pumpulle palaava litku on neljä astetta lämpöisempää kuin tuo starttilämpö 26.8, eli 30,8C.
Fraatin pumppu pysähtyy 28C  keskiarvossa, eli jos menon ja paluun DT on vaikka neljä astetta niin pysähdys on jo 26 paluulitkun lämmöllä.
Eihän tuossa laatan varaavuutta hyödynnetä yhtään

Näin esimerkkinä.

Heitin lämpötilat päästä ja ne eivät ole todellisia. Ajatuksen siitä kuinka pumppu toimii siitä kuitenkin saa. En ole koskaan laittanut lukemia ylös kun pumppu pysähtyy/käynnistyy.

Jos jaksan ja muistan niin voin jossain vaiheessa laittaa todelliset lukemat näytille.

[fraatti]

Paine alkaa keruupiirissä nousemaan. Eli meno 1 kaivolle menee kyllä varmuudella miinukselle. Jos siis tuo Dt on Viessmannin mukaan OK ja yli 6 asteen, niin kylmentymän huippuahan tässä odotellaan vain. Vaihtaisit kuitenkin sen Wilon 1-8 mallin tuohon tilalle, niin saat minimi virtaamat, eikä tarvi toisio kuristusta. Tai mitäs siitä, jos tuo alennettu pumpputeho sitten sulle käy ja hommat pelaa.

wilo 1-8:lla ei tuohon asiaan saa juurikaan mitään muutosta kuten joskus aikaisemmin laittamistani painehäviökaavioista selviää. Menee vaan 500€ hukkaan. Jos tuohon jonkun vaihtaisi niin se olisi 25/1-11. Hyötyä on todella paha sanoa ja jos itsellä olisi tarpeeksi pioneerihenkeä ja ylimääräistä rahaan niin testaisin omassa järjestelmässäni kuinka tuo dT todellisuudessa vaikuttaa. Ainut keltä löytyy faktaa asiasta on käyttäjä seppaant. Itseasiassa sullahan olisi sellainen järjestelmä millä tuon vaikutuksen pystyisi testaamaan eri lämmönkeruun dT:llä. Haluaisitko/viitsisitkö testata jos kerron mitä on mielessä? Taannoinhan laskin ja totesin että sain tismalleen samat lukemat laskemalla tuon keruupuolesi virtauksen kuin mitä mittarisi näyttävät.

[euroshopperi]

Viessmannissa on niin hyvä Wilon 25/1-7 pumppu, että sillä riittää hyvin pyörittää  yli 540 m keruupiirin lenkkiä 10 kW koneella. Mun täytyy nyt kyllä ruveta kysymään sieltä Viessmannilta, että voiko tuota oman pumpun tehoakin ruveta laskemaan väliaikaisesti ihan pelkästään kuristamalla ensin Se toisiokierto puoleen ja laskemalla sitten ensiökiertoa, kunnes saadaan tuo Dt sinne 5-6 asteen hujakoille. Tuo pumpun logiikka käsittääkseni sitten hoitaisi kuumakaasujen lämmöt automaattisesti siten, että toisiin Dt pysyy siinä vakio 6 asteessa, jolloin kaasun paine alenee tuntuvasti aiheuttaen sen, että kompura tarvii huomattavasti vähemmän virtaa kaasun puristamiseen. Tällöin siis myös kaivosta otetaan huomattavasti vähemmän lämpöä ja Se tulolitkun lämpökin nousee arviolta pari astetta. Eli tekisi tuosta 17 kW koneesta esim 10-12 kW teholla pyörivän vehkeen, joka tarvii siis vain osatehoisen kaasujen höyrystymis kierron. Vai meneekö Se järkeily näin? Ja mitä tuo elektronin paisuntaventtiili ylipäätään tekee? Pumpun teho datasta löytyi tiedot, että laitteen tuottama lämpö on tehty pääasiassa teholuokalla 4 , 5 portaisessa asteikossa. Ihan olematon palkki oli myös teholuokassa 1. Ja luokkaa 5 oli pieni palkki.

[fraatti]

Viessmannissa on niin hyvä Wilon 25/1-7 pumppu, että sillä riittää hyvin pyörittää  yli 540 m keruupiirin lenkkiä 10 kW koneella.

Käyttäjän seppaant ansiokkaasti piirtämästä kuvasta näkee todella hyvin sen miksi pumpun muuttaminen 7m nostokorkeudella olevasta 8m nostokorkeudella olevaksi ei vaikuta tuohon lämpötilaeroon paljon mitään. Pitkän putken virtausvastus kasvaa todella nopeaan kun virtaus kasvaa suuremmaksi.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=5777.0;attach=3066;image

[lämppäri]

Miten tästä Viessmanista saa sen energiamittauksen päälle? Tarkoitan niitä huoltovalikosta löytyviä HSPF-arvoja. Pumppu raksuttanut nyt 12 päivää ja energiatietoja ei vain näy tai ne ovat nollaa. Luulin aluksi että ne tulisi näkyviin viiikon päästä, kun se kait niitä viikon välein tuonne loggaa.

[fraatti]

Miten tästä Viessmanista saa sen energiamittauksen päälle? Tarkoitan niitä huoltovalikosta löytyviä HSPF-arvoja. Pumppu raksuttanut nyt 12 päivää ja energiatietoja ei vain näy tai ne ovat nollaa. Luulin aluksi että ne tulisi näkyviin viiikon päästä, kun se kait niitä viikon välein tuonne loggaa.

Kyllä nuo mulla on tullut näkyviin aivan itsestään. Muuta ei kai oikein voi tehdä kun odotella ja katsoa kuinka käy. Jos ei ala pelaan niin kait sitten edessä on näytön/ohjausyhsikön vaihto. Ainut asia mitä voi tehdä on varmaan kokeilla katkaista koneesta kaikki sähkö.

[pade]

Mainitsit että 8kw pumppu olisi nykytietojen valossa ollut riittävä taloosi. Millaisia menoveden lämpöjä ja käyntisuhteita on kovilla pakkasilla? Ilmeisesti aikaa on varsin mainiosti myös käyttöveden lämmitykseen.

Miten tietosi kulutuksista osuu yhteen Tomppelin laskelman kanssa, onko hän sellaista talostasi tehnyt?

[fraatti]

Mainitsit että 8kw pumppu olisi nykytietojen valossa ollut riittävä taloosi. Millaisia menoveden lämpöjä ja käyntisuhteita on kovilla pakkasilla? Ilmeisesti aikaa on varsin mainiosti myös käyttöveden lämmitykseen.

Miten tietosi kulutuksista osuu yhteen Tomppelin laskelman kanssa, onko hän sellaista talostasi tehnyt?

Odotapas laitan dataa tähän pian. Ehkäpä tomppeli osaa valoittaa talon energiantarvetta hiukan. Hän teki jonkin laskelman jossain välissä.. maalämpölaitteisto oli kuitenkin silloin jo ostettu ja asennettu.

[fraatti]

Tässä on muutaman kuukauden kulutuksista ja pumpun lämmöntuotoista dataa. Ilman jatkokäsittelyä noilla ei taida tehdä mitään ja itsellä ei ole ollut vielä mielenkiintoa/aikaa pöyhiä noita sen enempää.

Eriteltynä on ilmanvaihdon, mlp, ja kokonaissähkön kulutuksen sekä sitten mukana on sheet2:lla viikottaiset kulutus-/tuottolukemat viikosta 33 eteenpäin.

Talon on itse tehty ja niin huolellisesti kuin mitä itselle tehden voi pystyä. Kai se sitten aika näyttää mihin sähkönkulutus toppaa kun vuosi asumista on takana jolloin saa todeta onko onnistunut rakentamisessa hyvin vai hyvin huonosti. 

[fraatti]

Katselin tuota talon ja tallin energiatodistusta läpi. Tuolla lapulla saa pyyhkiä persettä. Todelliseen kulutukseen perustuva mitoitus on varmasti todenmukaisempi kuin rakenteiden u-arvoista saatava luku. Ihan hihavakiolla heitettynä sanoisin että ainakin ne standadit joidenka mukaan tämän asunnon kulutus on laskettu energitodistuksessa, ei pidä käytännön elämässä paikkaansa. Ainakin omassa tapauksessa vaikuttaa vahvasti siltä.

Tallin ilmanvaihdon kulutus 4000kWh vuodessa... Joo varmasti...

Tällähetkellä arvioin että kokonaissähkönkulutus tulee olemaan vuoden ajalta noin 10000kWh. Tämä sisältää käyttösähköä noin 3500kWh johon kuuluu myös jäteveden puhdistamo. Ilmanvaihtokoneen kulutuksen noin 700kWh. Jäljelle maalämpöpumppua varten jäänee noin 5800kWh.

Mutta tästä nyt on toisaalta turha spekuloida sen enempää kun vuosi asumista ei ole vielä täynnä. Heinäkuun 1. pv ollaan tämänkin asian suhteen sitten viisaampia.

[pade]

Kiitos datasta, hyvin olet tilastoinut 

Ne energiatodistuksen arvot ovat tietyin oletuksin, esimerkiksi se ilmanvaihto on niin suuri että tuskin sellaista koskaan pidät, mutta kun se vaadittaisiin niin pakko laskeakin. Samaten koneet menee tietyn minimihyötysuhteen mukaan ellei konetta ole erikseen määritelty, ja vuotoluvut ilman mittausta samoin vakion mukaan ilman mittausta jne. Paljonko arvaavat tehotarpeeksi talolle mitoituslämpötilassa energiatodistuksessa? Itsellä kuului talopakettiin todistuksen päivitys ja vuotomittaus vaikkei niistä juuri konkreettista hyötyä ole, pitäisi suorittaa kohta.

[papi]

Kiitos datan jakamisesta. Liitin Taul2 omat vastaavat tietoni, muokkasin hieman ja lisäsin pumpun viikoittaisen käynnissä oloajan prosentteina.
Edelleen heitän haasteen ainakin euroshopperille, liittää omat vastaavat lukemat kaavioon ja jakaa sen täällä (tai perustaa uuden aiheen).
Oman kulutusseurannan liitän tuonne 300g palstan alle.

[pade]

Laskin fraatin logista pikaisesti lämmitystarveluvun ja pumpun ilmoittaman tuoton mukaan energiatarpeeksi karkeasti 230w/K. Tuo meinaisi, että 10kw pumppu riittää n. -27 asteeseen, 8kw loppuisi -20. Käyttövettä siihen päälle hieman niin noista saanee ottaa ehkä asteen tai kaksi pois. Tammikuussa 2014 tuo tarkoittaisi MLP:lle luokkaa 450h käyntiä, eli 1030kwh sähköä + käyttö ja iv. Mittari olikin näyttänyt 1361kwh, eli varmaan aika lähellä ollaan. Ihan mielenkiintoista pyöritellä välillä.

[fraatti]

Laskin fraatin logista pikaisesti lämmitystarveluvun ja pumpun ilmoittaman tuoton mukaan energiatarpeeksi karkeasti 230w/K. Tuo meinaisi, että 10kw pumppu riittää n. -27 asteeseen, 8kw loppuisi -20. Käyttövettä siihen päälle hieman niin noista saanee ottaa ehkä asteen tai kaksi pois. Tammikuussa 2014 tuo tarkoittaisi MLP:lle luokkaa 450h käyntiä, eli 1030kwh sähköä + käyttö ja iv. Mittari olikin näyttänyt 1361kwh, eli varmaan aika lähellä ollaan. Ihan mielenkiintoista pyöritellä välillä.

Tuossa excel taulukossaon yksi boldaus 30.6 ja en huomannut siitä mainita. Se meinasi sitä että muutimme silloin asumaan tähän huusholliin. Tammikuussa 2014 talli lämpesi vielä sähköpuhaltimella joka selittään kuukauden kovan kulutuksen. Talli kytkettiin maalämmön yhteyteen muistaaksi 1.3 ja siihen liittyy tämä kuvakin joka kuvaa mitä tapahtui sähkönkulutukselle. 1.3 - 1.7 välisenä aikana lämmitettiin vain kiinteistöä, jossa ei ollut vielä ilmanvaihtoa mutta 20 asteen peruslämpö kylläkin. Itseltä pääsi hanskat putoamaan totaalisesti muuton yhteydessä 1.7 ja näin jälkeenpäin harmittaa etten jaksanut käydä vahtaamassa pumpusta kaikkia samoja lukuja kuin mitä olen vuoden alusta ottanut ylös. Jahka saa hiukan enemmän dataa niin täytyy sitten itsekin perehtyä hiukan noihin lämmöntarvelukuihin yms ylipäätään tämän kompleksin energian kulutukseen hiukan analyyttisemmin.

[fraatti]

Jahas.

Lämmityskäyrä kaipasi hiukan rukaamista ja viimekesän jälkeen todennäköisesti talossa saattoi olla tilanteita että jäähdytys ja osittain myös lämmitys meni hiukan päällekkäin. -20 asteen ulkolämpötiloista alkaen käyrästä leikkaantui hiukan pois sekä lämmitysrajan laskin niin että se alkaa aikaisemman 19 asteen sijasta 15 asteesta. Eli jos ulkolämpötila on alle 15 astetta tällöin ei tehdä kuin käyttövettä ja myös kiertovesipumppu pysähtyy.

Menoveden lämpötilan lasku vaikuttanee ainakin marginaalisesti talon energiankulutukseen kun osa laskusta tapahtuu myös lämmityskaudella.
Kiertovesipumpun pysättäminen matalemmalla ulkolämpötilalla pudottaa kesäajalta sen aiheuttamaa turhaa kulutusta sekä myöskin talon ja tallin välillä kulkevan lämmönsiirtokanaalin hukkalämpöä.

Näillä muutoksilla talon sisälämpötila laski tälläisillä keleillä vajaan asteen, tasoittuen lähemmäksi haluttua 22 astetta. Kun aurinkokin alkaa jo paistamaan niin todellisen lämpökäyrän muutoksen pystyy näinollen huomaamaan vain aamulla ennenkuin aurinko alkaa lämmittämään asuntoa.

Tein samalla tälläisen taulukon millä pystyy vertailemaan mitä muutokset aiheuttavat lämmityskäyrään sekä lattialämpötilaan. Käyrään vaikuttaa kolme asiaa: käyrän taso, jyrkkyys sekä huonelämpötila. Tuo miten käyrä lasketaan on melko monimutkainen yhtälö. Muutaman tunnin sai raapia päätään että yhtälö on jotakuinkin sama kuin mitä itse maalämpöpumpussa.  Tuossa on myös mukana kaikki asiat mitkä sitten vaikuttavat lattioiden keskilämpötilaan, kuten käynnistyshystereesi.

Kaava käyrän laskemiseen on käyrän jyrkkyys * 1,17 * (ulkolämpötila - huonelämpötila) - 0,02 * käyrän jyrkkyys (ulkolämpötila - huonelämpötila)^2  - 0,00032 * käyrän jyrkkyys (ulkolämpötila - huonelämpötila)^3 + käyrän taso + huonelämpötila + 5

  

[peki]

Jahas.

Lämmityskäyrä kaipasi hiukan rukaamista ja viimekesän jälkeen todennäköisesti talossa saattoi olla tilanteita että jäähdytys ja osittain myös lämmitys meni hiukan päällekkäin. -20 asteen ulkolämpötiloista alkaen käyrästä leikkaantui hiukan pois sekä lämmitysrajan laskin niin että se alkaa aikaisemman 19 asteen sijasta 15 asteesta. Eli jos ulkolämpötila on alle 15 astetta tällöin ei tehdä kuin käyttövettä ja myös kiertovesipumppu pysähtyy.

Menoveden lämpötilan lasku vaikuttanee ainakin marginaalisesti talon energiankulutukseen kun osa laskusta tapahtuu myös lämmityskaudella.
Kiertovesipumpun pysättäminen matalemmalla ulkolämpötilalla pudottaa kesäajalta sen aiheuttamaa turhaa kulutusta sekä myöskin talon ja tallin välillä kulkevan lämmönsiirtokanaalin hukkalämpöä.

Näillä muutoksilla talon sisälämpötila laski tälläisillä keleillä vajaan asteen, tasoittuen lähemmäksi haluttua 22 astetta. Kun aurinkokin alkaa jo paistamaan niin todellisen lämpökäyrän muutoksen pystyy näinollen huomaamaan vain aamulla ennenkuin aurinko alkaa lämmittämään asuntoa.

Tein samalla tälläisen taulukon millä pystyy vertailemaan mitä muutokset aiheuttavat lämmityskäyrään sekä lattialämpötilaan. Käyrään vaikuttaa kolme asiaa: käyrän taso, jyrkkyys sekä huonelämpötila. Tuo miten käyrä lasketaan on melko monimutkainen yhtälö. Muutaman tunnin sai raapia päätään että yhtälö on jotakuinkin sama kuin mitä itse maalämpöpumpussa.  Tuossa on myös mukana kaikki asiat mitkä sitten vaikuttavat lattioiden keskilämpötilaan, kuten käynnistyshystereesi.

Kaava käyrän laskemiseen on käyrän jyrkkyys * 1,17 * (ulkolämpötila - huonelämpötila) - 0,02 * käyrän jyrkkyys (ulkolämpötila - huonelämpötila)^2  - 0,00032 * käyrän jyrkkyys (ulkolämpötila - huonelämpötila)^3 + käyrän taso + huonelämpötila + 5

  

Mistä nämä laatan keskilämpötilat on mitattu? Siis oikein mittarilla.
Mulla olisi kyllä todella lämmin jos lattia olisi 26 asteinen  7 asteen ulkolämmöllä.
Näin äkkiä mitaten ulkona 8 ja laatan pinta 24 klinkkeristä.

[fraatti]

Mistä nämä laatan keskilämpötilat on mitattu? Siis oikein mittarilla.
Mulla olisi kyllä todella lämmin jos lattia olisi 26 asteinen  7 asteen ulkolämmöllä.
Näin äkkiä mitaten ulkona 8 ja laatan pinta 24 klinkkeristä.

Nuo ovat laskennallisia arvoja. Itseasiassa koin valaistumisen ja taisin huomata että tuossa taulukossa on eräs virhe. Jotta voin todeta sen niin täytyy päästä kyttäämään yksi käyntijakson aloitus ja myös se hetki kuin pumppu toppaa.

Koneessa on parametreja parametrin perään jotka vaikuttavat joka asiaan. Pieni epäilys hiipii nyt että pumppu pysähtyykin jo aikaisemmin kuin olen kuvitellut...

Kuvassa oleva sininen käyrä on nyt käytössä. Vanha on tuo punainen. Itseasiassa huomasin myös jo että aivan "täydellistä" käyrää ei taida edes saada tehtyä. 0,2 jyrkkyys on liian loiva ja 0,3 liian jyrkkä. Täytyisi saada tuohon väliin 0,25 niin sitten... mutta katsotaan....

[fraatti]

Jaahas. Pari vuotta tätä hetkeä on odotettu kun kuuta nousevaa. VIHDOIN käyntiajat ovat hallussa. 

Kaikkien parametrien kanssa on ollut hiukan epäselvyyttä että kuinka tuo härveli nyt sitten toimiikaan mutta niin vain kaikki sitten valkeni. On olemassa erikseen hystereesi käynnistykselle sekä hystereesi pysäytykselle. 

2,5 asteen käyntihystereesillä käyntiajat olivat 1h 50min - 2h. Nyt sain konetta säädettyä niin että käyntiväli paluulämmöstä oli vain 1,5 astetta. Tällöin käyntiajaksi muodostui noin 60min. Tuosta huomaa kuinka hitaasti paluulämpö todellisuudessa nousee kun kaikki tuo lämpö jää samantien lattiaan. Nyt säädin tuoksi hystereesiksi 1,2 astetta jolla toivon saavuttavani noin 45minuutin käyntijakson.

Tein uuden kuvan vanhasta ja uudesta käyrästä. Ja taulukko on liitteenä jos joku haluaa tuumailla mitä käyrämuutokset vaikuttavat. Pikaisestin myös laskin copin käyntijakson aivan lopusta. 5 näytti olevan. Toki menoveden lämpötilakin on tällähetkellä todella matala.

Tän koneen kanssa ei oikestaan pysty enää sitten muuta tekemäänkään. Ainut mistä voi saada vielä hiukan etua on olisi säätää lattialämmityksen piirit uudestaan niin että piirit olisivat tasapainossa keskenään ja piireissä vallitsisi mahdollisimman suuri virtaus.

Ainiin.... Kiertovesipumpun kulutukselle on myös vielä tehtävissä jotain silloin kuin pumppu ei käy mutta siitä sitten lisää myöhemmin jahka olen ehtinyt hiukan testailemaan...

[lämppäri]

Nyt oli sitten jossain vaiheessa pumppuuni tullut seuraavanlainen häiriö:"Kompressori, turva D1". Mitähän tämä virhe tarkoittaa? Ei auttanut koneen buuttaamiset ja virheilmoituksen kuittaamiset. Kompressori ei siis lähde käyntiin enää. Otin yhteyttä huoltoon, mutta ne ei sielä tiedä mitään. Ainoastaan merkitsevät ongelmani ja sitten jään odottelemaan josko joku asentaja/korjaaja soittelisi. Viimeksi kesti kaksi viikkoa, joten kyselempä täältä nyt ensin.

On kyllä melkoinen maanantaiversio ollut tämä Viessmann. Ensi asennnetaan putken miten sattuu, josta aiheutui melkoinen meluongelma. Sitten ei energian mittaus toimi ja siihen vaihdettiin joku kortti tuolta sisältä. Nyt tuli vielä tämä kompurahäiriö.

[fraatti]

Nyt oli sitten jossain vaiheessa pumppuuni tullut seuraavanlainen häiriö:"Kompressori, turva D1". Mitähän tämä virhe tarkoittaa? Ei auttanut koneen buuttaamiset ja virheilmoituksen kuittaamiset. Kompressori ei siis lähde käyntiin enää.

Tuolla sisällä vaihevahdin tietämillä on joku kuittauspainike joka oli myös itsellä joskus lauennut koneen käyttöönoton yhteydessä. Mahtaisikohan vika löytyä myös samasta paikasta?
Tarkalleen en muista missä se nappi siinä sijaitsi enkä ikinä miettinyt sen kummemmin sen funktiota mutta voi tarkistaa josko olisi joku kuva tallella missä tuo kuittauspainike näkyy.

Katsoin juuri tuota selitystä tuosta d1:stä ja se kertoo seuraavaa D1 Compressor; The thermal overload relay of the compressor has responded; Reset the thermo-relay, check the setting, perform a reset, check the connection, check the coil resistance, adjust the phase sequence at the compressor.. Melkein voisin veikata että kannattaisi kokeilla tuota nappia....

Abb antaa tuolle lämpösuojalle seuraavan merkityksen:
Thermal overload relays are economic electromechanical protection devices for the main circuit. They offer reliable protection for motors in the event of overload or phase failure. The thermal overload relay can make up a compact starting solution together with contactors.

Tämän perusteella häiriö sähkön syötössä saattaa laukaista tuon(vaihe uupuu) tai sitten kompressorin aiheuttama ylikuormitus. Periaatteessahan tuo on vain suojalaite ja saattaa olla ettei mitään sen kummempaa häikkää ole laitteessa vaikka tuo ilmoitus onkin ilmaantunut.

[fraatti]

Tuossa kuvassa se kuittauspainike näkyy alhaalla tuon sinisen vaihevahdin vasemmalla puolella olevan kontaktorin vasemmassa laidassa. Painikkeen kohdalla lienee tuo valkoinen nuoli. Tuo kikkarehan käytännössä valvoo kompressorin ottamaa virtaa ja ilmeisesti lyö pelin poikki jos kompressori ottaa liikaa virtaa. Siitä en osaa sanoa että miksi se mullakin joskus oli napsahtanut mutta eipä tuolloin ainakaan mitään hajalla ollut...

[fraatti]

Ettei vaan syy löytyisi tästä:


Tuolla fyllingin seassa lämpö nousee hiukan ja tästä johtuen tuo suoja reagoi herkemmin...     

[tomppeli]

Moottorin suojarele on ylivirtarele.

Tämä kuvassa näkyvä ylivirtasuoja on liitetty lämpöpumpun käynnistyskontaktorin (rele) jatkeeksi
ja näyttäisi olevan samaa pakettia itse releen kanssa.

Tuon ylivirtareleen katkaisuvirta asetetaan moottorin laitekilvessä olevan nimellisvirran mukaiseksi.
Laukaisuarvo ei saisi olla moottorin nimellisvirtaa suurempi, koska silloin moottorisuoja ei suojaa moottoria palamiselta.

Ylivirtaa mittaa bimetalli (kaksoismetalli) liuskan päälle vastuslangasta tehty muutaman kierroksen käämi.

Kun vastuslangassa kulkee virtaa, lämpenee lanka.
Pieni virta ei lämmitä lankaa suuremmin, mutta iso virta kuumentaa vastuslankaa ja kaksoismetallista liuskaa.
Metalleiksi on valittu 1. suuresti lämpölaajeneva ja 2. vähän lämpölaajeneva.
Kun metallit lämpenevät, käyristyy tuo paketti ja paketti liikaa kääntyessään lopulta laukaisee mekaanisen liipaisimen,
joka laukaisee releen ja sähköt moottorille katkeavat.
Tällainen moottorisuojarele ei mittaa moottorin lämpötilaa.

Jos moottori jostain syystä ottaa virtaa enemmän, kuin kuin tuo asetusarvo, katkaisee ylivirtarele moottorilta virrat.

Ylivirtaa syntyy mm. silloin, kun kolmivaihemoottorille tulevassa sähkösyötössä on esimerkiksi palanut (tai lauennut automaattivaroke) yksi vaihejohtimen sulake.
Moottori voi myöskin ottaa ylivirtaa siksi, että moottorilla on liian suuri mekaaninen kuorma. Tähän voi olla syynä vaikkapa viallinen moottorin akselin pyörintälaakeri.
Edelleen ylivirtaa syntyy, jos moottorin jossain käämissä on kierrosten välinen oikosulku tai joku käämi on poikki.

Kun moottorisuojarele on lauennut, ei se palaudu käyttötilaan itsestään.
Moottori ei saa virtaa, jos ylivirtasuojarele (lämpörele) on lauenneena.
Rele pitää palauttaa käyttötilaan manuaalisesti.
Palauttaminen tehdään releessä olevalla, yleensä punavärisellä palautuspainikkeella. (Katso kuva!)

On olemassa myöskin lämpösuojarele, jotka asennetaan moottorin sisälle.
Se rele katkaisee, jos moottori on liian lämmin.
Se rele myöskin palautuu käyttötilaan samalla, kun moottori on jäähtynyt tarpeeksi.

[lämppäri]

Kiitos Fraatti!
Näin juurikin oli käynyt. Naksautin ylivirtasuojaa ja boottasin koneen, niin nyt toimii taas. 
Otin nyt äänieristeet sitten pois, jos ne kerta voi tuollaista aiheuttaa. 
Kokeilen laittaa vaikka takaisin talvikaudella.

[tomppeli]

Otin nyt äänieristeet sitten pois, jos ne kerta voi tuollaista aiheuttaa. 

Äänieristeet eivät ole syynä ylivirtaan.!

[fraatti]

Äänieristeet eivät ole syynä ylivirtaan.!

Kun vastuslangassa kulkee virtaa, lämpenee lanka.
Pieni virta ei lämmitä lankaa suuremmin, mutta iso virta kuumentaa vastuslankaa ja kaksoismetallista liuskaa.
Metalleiksi on valittu 1. suuresti lämpölaajeneva ja 2. vähän lämpölaajeneva.
Kun metallit lämpenevät, käyristyy tuo paketti ja paketti liikaa kääntyessään lopulta laukaisee mekaanisen liipaisimen,
joka laukaisee releen ja sähköt moottorille katkeavat.

Jos tuo osa lämpenee normaalissa käytössä hiukan ja nyt sitten tuo osa vuorataan äänieristeellä joka toimii samalla hyvin lämpöeristeenä niin miksei tuo toiminta voi muuttua osan lämpenemisen takia herkemmäksi koska syntynyt lämpö ei pääse tuolta pois?

[fraatti]

Tässä kuvassahan sinulla oli tuo maalitäpällä tehty "sinetöinti" rikottu. Onko tuo suoja ennenkin lauennut ja sitten tuota rajaaon nostettu suuremmaksi?


Käyn huvikseen katsomassa onko mulla tuota täppää ja missä amppeerilukemassa mulla tuo värkki on...

[fraatti]

Käyn huvikseen katsomassa onko mulla tuota täppää ja missä amppeerilukemassa mulla tuo värkki on...

Katsoin oman koneen niin tuo oli minulla 8A kohdalla jossa tuo maalitäppä myös sijaitsee. Tosin maalitäppä oli sellainen ettei se kyllä mitään paikoillaan pitäisi. Epäilen että kone on jumahtanut kun se on tehnyt käyttövettä koska silloin se taitaa imaista eniten virtaa.

Katsoin teknisistä tiedoista niin 10kW koneella nimellisvirta on 8A ja 6kW koneella 5,5A. Täytyisi joskus huvikseen katsoa nuo virrat silloin kuin kone tekee käyttövettä. Tuossa energiamittarissa mikä mulla on koneen edessä on joka vaiheella tehon, jännitteen sekä ampeerien mittaus...

[tomppeli]

Jos tuo osa lämpenee normaalissa käytössä hiukan ja nyt sitten tuo osa vuorataan äänieristeellä joka toimii samalla hyvin lämpöeristeenä niin miksei tuo toiminta voi muuttua osan lämpenemisen takia herkemmäksi koska syntynyt lämpö ei pääse tuolta pois?

Niissä on usein ympäristölämpötilan kompensointi.

[Matias]

Otin nyt äänieristeet sitten pois, jos ne kerta voi tuollaista aiheuttaa.

Sillä se korjautuu 


Tuon mallisissa lämpöreleissä on 3 kpl bi-metalliliuskaa(yksi joka vaiheelle) joiden ympäri on kierretty pieniohminen vastuslanka.Moottorivirta menee vastuslangan läpi ja se kuumenee virranvoimakkuuden mukaan.
Vastuslangan sisällä oleva bi-metalliliuska taipuu lämpötilan kasvaessa ja kun liuska taipuu riittävästi niin se painaa kippimekanismia joka laukaisee jousivoimalla ohjausvirtakoskettimen auki.

Käytännössä tuollaisen lämpöreleen laukaisuun vaikuttaa myös ulkoinen ympäristölämpötila siten että laukaisu tapahtuu pienemmällä virralla jos ympäristölämpötila nousee ja kylmissä olosuhteissa laukaisuun tarvittava virta pitää olla suurempi.

Kesän helteillä isommissa tehtaissa tämä on melkoinen riesa kun lämpöreleitä laukoo koneissa sisälämpötilan kohoamisen myötä.

Useimmissa tuontyyppisissä lämpöreleissä laukaisuvirran asetteluvivun lähellä hyvin pieni vipu jolla voi valita kuittauksen joko automaattinen (A) tai manuaalinen (M) .Tuo pieni vipu siis siirretään halutun kirjaimen kohdalle.

Automaattikuittauksella lämpörele kuittautuu automaattisesti muutamassa minuutissa kunhan se on jäähtynyt.
Manuaalikuittaus tapahtuu punaista nappia painamalla.
Se on paikallisesti harkittava kumpaa kuittausmetodia käyttää,yleensä käytetään manuaalista kuittausta

Niissä on usein ympäristölämpötilan kompensointi.

Aikonaan oli mutta eipä taida enää olla.Tuo ympäristölämpötilakompensointi oli samantapainen vipu kuin laukaisuvirran säätö paitsi että siinä oli asteikkona Celsius asteet esim 15---25C.....näin muistelen

[lämppäri]

Oli näköjään lauennut uudestaan. Oli vielä ilman etukantta, joten jäähdytystä on kyllä riittänyt. Jännä tosiaan tuo sinetti ja sen säätäminen maksimiin. Oliskohan jo asentaessa lauennut? Tai sitten näissä on tyyppivika ja kaikkiin on ohjeistettu laittaan täysille.