Hei foorumille, ajatus on siirtää Lohjalla sijaitseva 1800-luvun loppupuolella rakennettu hirsitalo öljylämmityksestä maalämpöön. Talossa asustaa tällä hetkellä 2+3 henkeä.
Talo on rakennettu hirrestä ja lasit on uusittu 3-kerros (ei lämpö-)laseiksi. Rossipohja. Ulkoverhous uusittu kolme vuotta sitten jolloin lisätty myös tuulileijonalevyt. Tämä vähensi tuulen vaikutusta sisätiloihin mutta vieläkin tuulisen kelin kyllä huomaa, nykyinen (käsishuntti)lämmönsäätö edelleen lisää tuulen vaikutusta. Neliöitä n.320 m2 joista lämpimiä reilu puolet ja loput puolilämpimänä (arviolta 10-15 C), nämä puolilämpimät on tarkoitus myös mitoittaa mukaan eli jatkossa lasten kasvaessa näitä tiloja tullaan pitämään enemmänkin päivittäisessä käytössä. Keskikorkeus n.2,7 eli kuutioita laskennallisesti 864. Neliöissä mukana viileä kellaritila jossa sauna ja varastotilaa sekä pannuhuone joka rakennettu talon kellarin "pullistumaan" 60-luvulla. Kosteissa tiloissa sähkölattialämmitys joka jätetään toimimaan kun ongelmitta toimii. Talossa ei ole ammetta eikä sellaista ole kaavailtu asennettavan. Tiskikone joka käy melko tiuhaan on kytketty "vanhalla tavalla" eli lämpimään käyttöveteen. Sisälämpö n.21, makuuhuoneet ja käytävät hieman viileämmät (ja sitten vielä ne puolilämpimät).
Öljylämmitys (Thermia) Arimax Eetta 17s kattila vm.2000 ja Oilon Junior poltin (vm.2000 (?)). Käsishunttaus kattilan päältä. Vuosittain kulunut öljyä (parin vuoden keskiarvolla) 4500 litraa ja lisäksi n. 5 pinokuutiota puita puuhellassa/pönttöuuneissa/saunan pesässä. Laskin talon vuosikulutukseksi nykyisillä arvoillla n.40000 kWh. Lämmönjako pattereilla, osin vanhoja yksi- ja kaksilevyisiä ja osittain tuoreempia (Purmo) kaksilevyisiä välirivoin. Patterikohtaiset termostaatit paikoillaan (lähinnä Danfoss, joku sekalainen joukossa). Menoveden lämpönä olen pitänyt pari viime talvea kovimmillakin pakkasilla 50-55 astetta nähdäkseni kuinka se riittää talon lämpimänä pitoon. Paluuveden lämmöstä ei tietoa koska ei mittaria. Kierovesipumppu kolmesta asennosta keskimmäisessä. Sisälämpötila pysyy kohtuullisena mutta vanhempien/kooltaan pienempien patterien päivitys on käynyt mielessä. Todettakoon nyt kuitenkin että tuo menoveden lämpö eli n.55 astetta riittää perheemme asumistottumuksiin.
Maapiiri laitetaan kun savinen pelto heti talon vieressä. Kaivinkonemiehen, vanha maanviljelijä itse, suosituksesta salaojakauhalla jolloin viljelyssä olevan pellon turha maan pyöritys jää pienemmäksi kuin leveän kauhan vaihtoehdossa. Pyrkimyksenä on tuoda kaikki piirien päät, 6 kpl, pannuhuoneeseen saakka jolloin liitokset jäävät sisätiloihin. Pannuhuone sijaitsee kellarikerroksen korkeudella talon ulkosivulla joten maapiirin asentaminen siten että nousu säilyy pannuhuoneeseen, pumpulle, päin tulee olemaan haastavaa.
Homman tekee mielenkiintoiseksi pannuhuoneesta löytyvä vm.82 Jämä Kantikas 1,8 m3 varaaja jota on käytetty aikoinaan yösähköllä. Nyt jo vuosia poiskytkettynä. Varaaja sijaitsee samassa pannuhuoneessa kattilan ja öljysäiliön kanssa joten lämpöhävikki ei mene täysin hukkaan jos varaajan päättää ottaa käyttöön. Varaajan ympärillä on lasivillaa 100 mm. Lämpöhäviöistä ei havaintoa mutta varmasti riittävät pannuhuoneen lämpimänäpitoon
.
Suunnitelmat tällä hetkellä: Maapiiri 3x300 m 0,9-1,1 m syvyyteen. Maalämpöpumppu Nibe F1145 17 kW joka kytketään tuohon vanhaan varaajaan. Meno pumpulta varaajan yläosaan ja paluu varaajan alaosasta pumpulle. Tämä kierto hoitunee MLP:n kiertovesipumpulla, eikö? Pumpun on/off-ohjaus varaajan keskiosan yläpuolelta mitattavan lämmön perusteella n.55 C. Alaraja, "uudelleenkäynnistysraja", n. 50 C. Varaajasta otetaan patteriverkkoon shunttaus joko Automixilla tai Oumanilla joka varustetaan sisäanturilla tuulen kompensoimiseksi. Patterikierron pumppu säilytetään ennallaan. Samoin patterikohtaiset termostaatit, nämä pitäisi kai vääntää oleskelutiloissa selälleen? Käyttövesi esilämmitetään varaajan yläosan kierukalla josta syöttö käyttövesivaraajaan Nibe VPB 300, tässä kohtaa kytkentä hieman epäselvä. Kuinka MLP kytketään KV-varaajaan kun sille otetaan esilämmitetty vesi tuosta isosta varaajasta? Paluu käyttövesivaraajasta yhdistetään ison varaajan paluuputkeen jota pitkin paluu MLP. Vanhat yksilevyiset patterit joita talosta löytyy kolme kappaletta vaihdetaan kaksilevyisiin ja suurimpiin Purmoihin joita kehtaa asentaa (=hellasärön huomioiminen).
Vanhan järjestelmän purku talkootöinä, kaivinkonemies kaivaa ja peittää, putkimies asentaa pumpun ja putkiosat ja itse häärään jarruna minkä kerkeen.
Tuleeko foorumilaisilla mieleen sudenkuoppia joihin olen lankeamassa?
