Viessmann Vitocal 200-G / 300-G

[Hybridi]

 Takka on tulituotteen 15 kWh http://www.tulituote.com/La_Nordica/Termocamino-Base.htm
Kesällä viinennystä hoitaa Vallox 150 Mlv jossa kiertää kaivon neste, toistaiseksi riittänyt, toki voisi olla hieman tehokkaampi?
Aurinkopaneelit auttaa jo varsin aikaisin keväällä ja tiputtaa pumpun käytiaikoja mukavasti kunhan aurinko paistaa

[peki]

Kytkisin alakierukan tuohon takkaan kun vapaata on.
Kauanko annoit harkkojen kuivua valun jälkeen?

[Hybridi]

Käytännössä takassa kiertää sama vesi kuin lattiapiirissä toki shuntattuna (lämmityskäyrän mukaan) ei kierukan kautta.
Runko saatiin kesän aikana valmiiksi ensimmäinen talvi kuivattiin sekä tehtiin tasoitetöitä. keväällä (toukokuu) sisäänmuutto kesällä julkisivun rappaus.

[peki]

Hyvä noin. Tuo Lammi olisi minunkin valinta. Malttia vaatii kyllä rakenteensa vuoksi.
Ikkunan alanurkat oli jossain vaiheessa ongelma kastepisteen vuoksi jos pokat on upotettu sisältäpäin yhtään.

[Roori]

IV:t näkyy kuvassa olevan niin väljästi että koneen "etupuolelle" mahtuu vielä duunaamaan kanavahommia...on tommonen mukava väli enneku menee piiloon.
Katoin este että tossa on hydrocellin harjavaihdin viilentämässä, mutta se taitaa ollakin änkkäri ja viileri on siellä MLV:n sisällä?
Lähinnä siksi ajattelin että eikö hydrocelli riitä kun sanoit siitä jotain, mutta sitte ymmärrän viilennysvajeen jos se on sen MLV sisäinen...

[Hybridi]

Muuten olen ollut tyytyväinen systeemiin, mutta tuo maapiirin alhainen lämpötila hieman mietityttää... sisääntuleva neste tahtoo pysytellä kokoajan hieman - asteilla, enimmillään kovalla pakkasellä -2 astetta lämpötila ero on pysytellyt aina 2 asteessa. Kannattaako maapiirin pumppua säätää mulla pumppu on puolessavälissä taulukkoa = nelosellä Onko maapiirin nesteen kiertonopeudella tässä tapauksessa vaikutusta?

[Roori]

Kai tommonen dT=2ºC on ihan ok, siellä menee vaan haipakkata se neste, ei se siitä nopeuden muuttamisesta mihinkään parane se kaivo.
Tuo matala nesteen lämpötila on ainakin merkki siitä että laitteisto ottaa tehokkaasti sieltä kaivosta lämpöä ja talo pelaa hyvällä COP:lla...sehän menee niin että
mitä paree COP niin sitä enemmän otetaan kaivosta.

Onhan se vähän matala jos se -2C on se tuleva joskus, se tarkoittaa melkeinpä sitä että kylmimpään aikaan taitaa olla kokoajan  miinuksella
vai mikä se lähtölämpö on tommosessa tilanteessa?
Kaivoakin kumminkin oli 210m, mutta kivitalo tietty on napannu kuvumisenergiaa, mutta kai se nyt on ohi jo se kuivuminen.
Jos se nyt han jatkuvalla alkaa olla talvisin miinus puolella se tulo niin kai jotain latua vois kattoo valmiiksi.

Missä korkeudessa on vesipinta, eli kuinka pitkälti sitä aktiivia on nyt, onko jälkitarkistettu?

[Hybridi]

Kesäisin olen pumpannut kasteluvettä tommosella HongKong tavaratalon vesiautomaatilla
mutta, 15 min kastelun jälkeen tuntuu vesi loppuvan, hetken odottelun jälkeen taas vähän vettä on tarjolla, tarkkaan en ole mitannut veden pintaa mutta ei kai tommoinen pumppu nosta kovin montaa metriä? Sen olen huomannut että kovin kummoinen virtaus ei kaivossa ole.

[seppaant]

Tuo matala nesteen lämpötila on ainakin merkki siitä että laitteisto ottaa tehokkaasti sieltä kaivosta lämpöä

Minä kääntäisin tämän toisin päin.
Kaivo antaa kitsaasti lämpöä.
210m kaivo on mielestäni matala 13 kW pumpulle.
Kun tulo on -2C on meno silloin -4C. Onhan menolinjassakin mittaus?
Kun sekä tulo että meno on näinkin reilusti pakkasella on todennäköistä että kaivo jäätyy. Niin kauan kun paisuntasäiliö ei tulvi yli, ei jäätymisestä ole haittaa.

ATS

[Roori]

No kyllä se sitten aika ylhäällä se vesi on, samanlainen kuin tuo munkin kaivo kun joskus sieltä pumppasin (kokeilumielessä)...aika pian aina loppui, kasteluvedet tulee kattovesistä+kallioväleistä joten en tarvitse.
Jos se nyt vielä tämäkin talven roikkuu - puolella se tulo pidempiä jaksoja, niin ehkä jotain elvyttävää miettisin kaivohommaan..."krapulalääkettä", ihmiselle toimii vissin hunaja mutta tähän jotain muuta.

[Roori]

Tuo matala nesteen lämpötila on ainakin merkki siitä että laitteisto ottaa tehokkaasti sieltä kaivosta lämpöä

Minä kääntäisin tämän toisin päin.
Kaivo antaa kitsaasti lämpöä.
210m kaivo on mielestäni matala 13 kW pumpulle.
Kun tulo on -2C on meno silloin -4C. Onhan menolinjassakin mittaus?
Kun sekä tulo että meno on näinkin reilusti pakkasella on todennäköistä että kaivo jäätyy. Niin kauan kun paisuntasäiliö ei tulvi yli, ei jäätymisestä ole haittaa.

ATS

Jos se antaa kitsaasti lämpöä niin sen lämpötila ei laske, millä se lämpö on noin alas saatu?
Ja jannu on päässyt 12500kWh kokonaisenergialla 310m2, niin kyllä sieltä kaivosta on täytynyt ottaa energiaa ja runsaasti, puita paloi kumminkin vain 3-4 mottia.

Onhan tuo kaivo kyllä inan matalampi suhteessa kuin itsellä, joka ei ole koskaan antanut -merkkistä, mutta on Hybridin talokin +20v uudempi ja vähäkulutteisempi vaikkakin pohjoisempana, mutta kuitenkin rannikolla.

[fraatti]

Mikäli pumppu on 2XX sarjaa siinä ei ole kaivosta tulevan ja poistuvan litkun lämpötilaa, käyttöpäiväkirjassa on joku laskennallinen arvo muistaakseni poistuvalle. Muistaakseni vain tulevan litkun lämpötila löytyy pumpusta. Jos muutenkin haluat noita lämpötiloja seurata etsi vastaava näyttö kuin mikä löytyy tuosta 3xx mallistakin. Kaikkia noita arvoja ei vain ole tuossa 2xx mallissa. Käyttöpäiväkirjasta arvojen selaaminen saattaa olla hiukan arpapeliä. Näin ainakin itsestä tuntuu....



Jos todellakin haluat tietää millaista litkua tuolla kiertää on myös tälläisen ir-lämpömittarin ostaminen on yksi vaihtoehto. Hiukan reilu 30€ postikuluineen.


http://www.ebay.de/itm/50-C-700-C-Non-Contact-LCD-Digital-IR-Laser-Punkt-Infrarot-Thermometer-DE-/151094239259?pt=Mess_Pr%C3%BCftechnik&hash=item232deb201b
Tuossa on säädettävä emissiokerroin ja säädin sen sopivaksi jotta näyttää samoin kuin huonelämpömittari. Kiiltävästä esineestä mittari näyttää väärin


EDIT. itseasiassa taitaakin näyttää näyttää vain kaivoon menevän liuoksen lämpötilan. Kun kaivo on noin syvä ja konetehokas todellisuudessa lämpötilaero on todennäköisesti 5 astetta tai enemmänkin.

Selvittelin tuolla toisessa ketjussa myös tätä kaivolta tulo/meno eroa. Viessmannin kaveri kertoi, että ainakin omassa Viessmann 200-G ei ole tuota kaivolta tulon anturia ollenkaan eli vain kaivolle meno anturi löytyy ja tuo arvo joka näkyy tuolla viikkoseurannassa on vain laskennallinen arvo eli ei kerro koko totuutta. Minullakin tuo KA on koko ajan tuo 2 astetta.
300-sarjalaisista löytyy sitten tuo toinenkin anturi..

[euroshopperi]

Tuo matala nesteen lämpötila on ainakin merkki siitä että laitteisto ottaa tehokkaasti sieltä kaivosta lämpöä

Minä kääntäisin tämän toisin päin.
Kaivo antaa kitsaasti lämpöä.
210m kaivo on mielestäni matala 13 kW pumpulle.
Kun tulo on -2C on meno silloin -4C. Onhan menolinjassakin mittaus?
Kun sekä tulo että meno on näinkin reilusti pakkasella on todennäköistä että kaivo jäätyy. Niin kauan kun paisuntasäiliö ei tulvi yli, ei jäätymisestä ole haittaa.

ATS

Olen tuosta samaa mieltä. Mulle tarjottiin 250 m kaivoa 12,9 kW Viessmanin 300 G:n kanssa. Olin siihenkin valmistautunut ottamaan sen 1000 €:lla lisämetrejä, kun suunnitelmat muuttui ja otin sen 17 kW vehkeen. Siihen tarjottiin 2 x 150m ja otin siihen sen lisämetri laskun ja kaivot on nyt siis 2 x 165m, joissa aktiivia on sellaiset 158-160m. Tulo on yleensä + 4° ja meno 0°. Suihkuttelutalkoiden kanssa menee aina tulo +3° ja meno -1°, lämmityskierros menee sillä+4/0. Nyt on 18 vrk käyttöä ja laite on syönyt 500 kWh Käynnistyksiä on ollut 180 kpl ja käyttötunteja 157 h. Lämmityksen COP on vain 3,9 ja käyttöveden 3,1. Kokonais COP on 3,8. Kai sitä joutuu tohon sitten tyytymään, kun on noi patterit vielä riesana.

[peki]

Kesäisin olen pumpannut kasteluvettä tommosella HongKong tavaratalon vesiautomaatilla
mutta, 15 min kastelun jälkeen tuntuu vesi loppuvan, hetken odottelun jälkeen taas vähän vettä on tarjolla, tarkkaan en ole mitannut veden pintaa mutta ei kai tommoinen pumppu nosta kovin montaa metriä? Sen olen huomannut että kovin kummoinen virtaus ei kaivossa ole.

Minä kyllä lisäisin sitä vesitakan käyttöä ja sulkisin pumpun vaikka toviksi. Tai sitten Xargon mallilla takka lämmittämään kaivoa.
Xargo lämmittää kaivoaan jäteilmalla, mutta luulisi tuon toimivan takallakin.

[sailor]

Kesäisin olen pumpannut kasteluvettä tommosella HongKong tavaratalon vesiautomaatilla
mutta, 15 min kastelun jälkeen tuntuu vesi loppuvan, hetken odottelun jälkeen taas vähän vettä on tarjolla, tarkkaan en ole mitannut veden pintaa mutta ei kai tommoinen pumppu nosta kovin montaa metriä? Sen olen huomannut että kovin kummoinen virtaus ei kaivossa ole.

Veden pinta lienee noin 3-5 metrissä. Maksimi imusyvyys on noin 8m, sitä syvemmältä ei ime yksikään pumppu.

Muuten olen ollut tyytyväinen systeemiin, mutta tuo maapiirin alhainen lämpötila hieman mietityttää... sisääntuleva neste tahtoo pysytellä kokoajan hieman - asteilla, enimmillään kovalla pakkasellä -2 astetta lämpötila ero on pysytellyt aina 2 asteessa. Kannattaako maapiirin pumppua säätää mulla pumppu on puolessavälissä taulukkoa = nelosellä Onko maapiirin nesteen kiertonopeudella tässä tapauksessa vaikutusta?

Sulla on varmaan kaksiputkinen keräin? Mulla on kolmiputkinen keräin ja 20kW pumpun teho. Menee pitkän käyntijakson aikana tulolämpötila pikkusen miinukselle.

Uskallan epäillä että lämpötilamittauksesi eivät ole tarkkoja, eli infrapunamittaria kehiin.  Sulla on tuloilman jäähdytys kaivon kautta. Vaikka sen teho onkin vaatimaton, niin sekin vähän tietty auttaa. esim. 80l/s ilmavirta ja 10 asteen alennus = 2400kWh latausta kaivoon kun jäähdytetään 100 vrk.

Missään tapauksessa ei kaivoa kannata ruveta lämmittämään taloudellisessa mielessä millään ylimääräisellä lämmönlähteellä. Se 1000l säiliö nyt vaan on niin suuri että sen lataaminen käyntijaksolla pudottaa maanesteen lämpötilaa, kun lämpö ei siirry putken seinämän läpi. Tehokkainata kallioperän elvyttämistä lienee se veden pumppaus sieltä kaivosta, eli siinä ei kannata pihistellä. Nurmikon kasteluun vaan sellainen kellokytkin perään ja 15min on/off niin ei pumppu turhaan hori tyhjää.

[Roori]

Missään tapauksessa ei kaivoa kannata ruveta lämmittämään taloudellisessa mielessä millään ylimääräisellä lämmönlähteellä. Se 1000l säiliö nyt vaan on niin suuri että sen lataaminen käyntijaksolla pudottaa maanesteen lämpötilaa, kun lämpö ei siirry putken seinämän läpi. Tehokkainata kallioperän elvyttämistä lienee se veden pumppaus sieltä kaivosta, eli siinä ei kannata pihistellä. Nurmikon kasteluun vaan sellainen kellokytkin perään ja 15min on/off niin ei pumppu turhaan hori tyhjää.

Jos tuo nyt osoittautuu jatkuvaksi tuo miinuksella viipyminen, niin kyllä jollain tapaa pitää alkaa sen kaivon hommia helpottamaan, muuten tulee JÄÄ...
Mittaustarkkuudet on tietty ensimmäisenä varmistettava....se olis helpoin ratkaisu jos ne osoittautuu kalibroimattomiksi  , mikä voi hyvinkin heittää muutaman asteen.

[Hybridi]

Morjens!

Onko tolla maapiirin pumpun säädöllä mitään muuta kuin sähkönkulutuksen lisääntymisen vaikutusta?
entä nuo erillaiset käyrät tossa pumpussa? miten muilla on säädetty? nyt pumppu on säädetty 4 aikaisemmin se oli jotain 7
luokkaa, en ole huomannut mitään oleellista eroa? 

[Roori]

Kyllä se pumppu on uskoakseni asennuliikkeen toimesta laitettu alunperin "oikeaan" asentoon, se nesteen kierto siellä määräytyy MLP speksien pohjalta
ja koska se lienee Viesmannin sisällä niin siitä lienee ohje jossain päin mukana tulleita dokuja...kyllä se sun 2C ero kuulostaa ok:lta.

Mitens ne mittaukset, onko ne todellisia, oletko tarkistanut mittausten oikeellisuuden?
Onko molemmissa haaroissa mittaukset?
Vai onko niissä tämmöset viisarimittarit joista nuo sun lukemat on?

[peki]

Kaivometrejä pitäisi olla pumpun yhtä kw:tä kohden lähempänä 50m.
Hybridillä 32m?

[Roori]

Kaivometrejä pitäisi olla pumpun yhtä kw:tä kohden lähempänä 50m.
Hybridillä 32m?

Missä tommonen sääntö on julkaistuna?

[toimelias]

Kaivometrejä pitäisi olla pumpun yhtä kw:tä kohden lähempänä 50m.
Hybridillä 32m?

Aika syvät kaivot tulisi! 10kw koneella 500m !





Sent from my RM-875_eu_finland_208 using Tapatalk

[peki]

Heh, 200metriä syvässä kaivossa on 400m putkea. Joo, muotoilin väärin ton. Olisi pitänyt olla keruu- eikä kaivometrejä.
Mulla on keruumetrejä kaivossa 336 ja pumppu ottaa 5,3kw tehoo tuolta. 336/5.3=63m/kw.
Reilusti pakkasella on keruuneste menopuolella sydäntalvella vaikka syvyyttä onkin.
Kukin voi mitoittaa miten haluaa mutta itse en paljoo alle 50m/kw mitoittaisi.

[sailor]

Meneepäs tämä ketju outoon suuntaan 

Muistutetaanpa nyt vielä että kysymys ei ole niinkään pumpun tehosta vaan kaivosta otettavasta vuotuisesta kWh-määrästä. Jos pumppu on tehokkaampi niin sitten se pumppu pitää taukoja välillä ja mahdollinen keruuputken pintaan kerääntynyt jää sulaa. Se että keruuneste on pakkasen puolella ei vielä edes tarkoita sitä että keruuputken ulkopintaan alkaisi kerääntymään jäätä, se vaatii piiiitkän ajan ja jatkuvaa pakkasella olemista + pumpun käyntiä vrk-kaupalla ilman taukoa. Kaivossa se vesi kun on 4-5 asteista läpi talven.

Meitin kaivossa on 660m putkea ja tehoa 20kW (0/35) eli 33m/kW. TRENDistä voi katsoa kaivosta tulevan lämpötilan kehitystä. Aurinkopiirin pumppu pyörii jatkuvasti, joten käyntijaksoista näkee selvästi kuinka hyvä eriste muoviputki on. Kestää useamman tunnin ennen kuin maaneste palaa 4 asteiseksi.

Maapiirin tulolämpötila minimit TREND:n mittaamana -0.5 astetta.

Jotta saataisiin Hybridin kaivo jäähän niin sähköä pitäisi mennä paljon enemmän. Tuolla kulutuksella sitä ei saa jäähän vaikka koko kulutus menisi maalämpöpumpulle.

Hybridi voisi kokeilla pyörittää pelkkää liuospumppua pari tuntia ja estää kompuran käynti. Mikäli tulo- ja menolämpötilat näyttävät samaa lukemaa niin silloin ne voivat näyttää yhtä väärin  2 asteen ero maapiirissä noin syvällä kaivolla ja kahdella putkella viittaa anturien epätarkkuuteen.

[Roori]

Tiedähäntä sitten näistä oudoista suunnista, kaivossa on hyvin pysytty  , vai tarkoitatko jotain ihan ketjun alkuviestejä...tuskin kun Hybridistä puhut.

Annettujen faktojen pohjalta kumminkin siellä (uudehkossa) kaivossa on kylmää pitempiäkin jaksoja:

.. sisääntuleva neste tahtoo pysytellä kokoajan hieman - asteilla, enimmillään kovalla pakkasellä -2 astetta lämpötila ero on pysytellyt aina 2 asteessa....

Olennaista tässäkohtaa nyt on tietysti se että kuinka luotettavia (=todellisia) nuo lukemat nyt on.

Itse en nyt oikein usko noita "kylmyyslukemia", mutta ootellaan jos Hybrid saa niihin jotain lisä varmuutta.

[fraatti]

Morjens!

Onko tolla maapiirin pumpun säädöllä mitään muuta kuin sähkönkulutuksen lisääntymisen vaikutusta?
entä nuo erillaiset käyrät tossa pumpussa? miten muilla on säädetty? nyt pumppu on säädetty 4 aikaisemmin se oli jotain 7
luokkaa, en ole huomannut mitään oleellista eroa? 

Laita se siihen kohtaan mikä on hiukan t-kirjaimen mallinen ja suurimalle. Eli seiskalle. Tuo on vakiopaineasetus ja sillä saa suurimman tehon tuolle keruulle.. Liian pienelle tuon vääntämällä voi huonolla tuurilla saada höyrystimessä olevan maaliuoksen jäähän..

Kun pumpussa on vain tulevan liuoksen lämpötila et näe muutosta minkä pumpun nopeuden muutos aiheuttaa. Eli kaivoon lähtevän liuksen lämpötila laskee(lämpötilaero kasvaa) ja tämä taasen sitten huonontaa hyötysuhdetta. Tästä samasta asiasta on kirjoituksia ympärifoorumia vaikka kuinka ja en ala sitä siksi tässä sen kummemmin perustelemaan.

[Hybridi]

Kiitoksia neuvoista, käympä kääntämässä lisää kierroksia pumppuun, pitääpä hankkia tuollainen  ir-lämpömittari niin saa lisää tietoa meno-paluu lämpötiloista.
   

[Roori]

Kiitoksia neuvoista, käympä kääntämässä lisää kierroksia pumppuun, pitääpä hankkia tuollainen  ir-lämpömittari niin saa lisää tietoa meno-paluu lämpötiloista.
 

Kuinkahan oikeaa tietoa se IR-mittari antaa, eipä ole tullut koskaan koitettua keruuputkesta vaikka kaikki löytyy, keruuputket ja mittari
Tietty tuli laitettua semmoset viisarimittarit, niin niistä on helppo todeta ja MLP:kin mittaa molemmat.

Parilla tommosellakin saa mitattua:
http://www.clasohlson.com/fi/L%C3%A4mp%C3%B6mittari/36-3317
Tuon anturin saanee kupariputkeen koskettamaan helposti, näyttämän tarkistus tietysti ennen paikoilleen laittoa, siihen jäänee muistiin äärirajat...
Tuon kun nollaa käynnin alussa niin jää "päät" muistiin.

Vastaavia löytyy honkkareista, biltemoista jne...
Langattomiakin on jos haluaa "etälukea".

[peki]

http://www.clasohlson.com/fi/Infrapunal%C3%A4mp%C3%B6mittari/36-2286
Tuossa on pieneen tilaan menevä kynän kokoinen mittari.
Olisin ostanut, mutta tuo ostovahti sattui olemaan mukana

[fraatti]

Kuinkahan oikeaa tietoa se IR-mittari antaa, eipä ole tullut koskaan koitettua keruuputkesta vaikka kaikki löytyy, keruuputket ja mittari

http://www.clasohlson.com/fi/Infrapunal%C3%A4mp%C3%B6mittari/36-2286
Tuossa on pieneen tilaan menevä kynän kokoinen mittari.
Olisin ostanut, mutta tuo ostovahti sattui olemaan mukana

Tuohon että ostin juurikin tuon mittarin minkä aikasemmin linkitin on syynsä ja se on se että siinä on se säädettävä emissiokerroin. Erilaisilla pinnoilla on erilaiset emissiokertoimet ja näin ollen mittari näyttää väärin. Useissa mittareissaon kiinteä emissiokerroin esim 0,95 ja se näyttää oikein vain sellaisilla pinnoilla minkä emissiokerroin on juurikin tuo 0,95

"Huokoisella kohteella on suhteellisen korkea emissiokerroin (tyypillisesti 0,7 … 0,98), kun taas uudella pehmeäksi hehkutetulla kuparilla (kirkas, ei hapettunut) on matala emissiokerroin (tyypillisesti alle 0,2). Kirkkaat kohteet heijastavat ympäröivistä kohteista tulevan infrapunaenergian, mikä alentaa mitattavan kohteen infrapunaenergiaa. Huokoinen esine absorpoi ympäröivää infrapunaenergiaa ja säteilee täten myös enemmän infrapunaenergiaa ymparistöönsä, (kuten musta pinta)."

Emissiokerroin

Välillä 0 … 1 oleva numeroarvo, joka kuvaa kohteen infrapunaenergian säteilykykyä. Parhaan mittaustarkkuuden varmistamiseksi mitattavan kohteen emissiokertoimen tulisi olla lähellä arvoa 0,95
Esimerkkejä:
• Kiillotettu messinki: 0,03
• Hapettunut messinki: 0,61
• Päällisin puolin kiillotettu kupari:
0.07
• Mustaksi hapettunut kupari: 0,78
• Musta lakkamaali: 0,96
• Kaupallinen alumiinilevy:
0,09
• Hapettunut lyijy: 0,43
• Ruostunut rauta: 0,78
• Hapettunut rauta: 0,84

Käytännössä säätämällä mittaria emissiokerrointa säätämällä emissiokerrointa 0,85-0,95 välillä samasta pinnasta mitattuna lämpötila vaihtelee monia asteita. Itse säädin emissiokertoimen niin että se näyttää samaa kuin huonelämpömittari, mitattaessa lämpötila mittarin viereisestä pinnasta. Arvoksi tavallisille maalatuille pinnoille tuli 0,93.

Tällä kokemuksella en missään nimessä ostaisi mittaria missä ei säätöä ole. Tuo mittari on tehty kiinassa ja on melko laadukkaan oloinen. Toimii 9v paristolla. Myyjä on kiinalainen mutta niillä on varasto saksassa ja tavarat tulevat vajaassa viikossa kotiin. Postikulut olivat myös maltilliset.

[ego]

Tuo Clas Ohlsonin mittari on erinomainen työkalu lämmityshommissa.

Kannoin sitä pari vuotta ja nyt toivon sen tulevan esiin työpaikan muuttolaatikoista.

Kampe on käsillä silloin kun sitä tarvitaan, siinä kuulakärkikynän vieressä.

Sillä ei saa järkevää mittaustulosta metallinkiiltoisilta pinnoilta mutta maalatuista pinnoista kuten suodatinkuivaimesta löytyy dataa.

Samassa firmassa on myynnissä 2-pistemittari k-anturein, mutta sen on minun pelissäni korvannut digitaalinen huoltomittarisarja 

[peki]

Tollako mitataan korvasta kuume
No asiaan.
15kw vesitakka ja kaivon lämmöt pakkasella? Onko tuo vesitakka huomioitu mitoitusta tehtäessä?

[Hybridi]

Takkaa tai aurinkopaneelia ei ole huomioitu, toki vaikka pelkällä takalla pärjäisi jos viitsisi sitä päivittäin poltella, mutta kun olisi muutakin tekemistä ja ei tota pumppua koristeeksi tullut hankittua ja kyllähän Se on asian ajanut, olen kytkenyt vastuksen pois päältä ihan sen takia että näkee miten pitkälle pelkällä pumpulla pärjää, kyllä toistaiseksi Se on riittänyt. Viime talvena kylmempinä. Viikkoina pumppu kävi noin 110 h per viikko? Miten muilla?

[fraatti]

Kesällä viinennystä hoitaa Vallox 150 Mlv jossa kiertää kaivon neste, toistaiseksi riittänyt, toki voisi olla hieman tehokkaampi?

Tuo laite kierrättänee mlp nestettä esilämmityskennossa? Esite kertoo kennon tehoksi 500-1500W. Kuinka paljon tuossa laitteessa on järkeä? Tarkoitan sillä sitä että jos patterissa kiertää mlp neste kokoajan, itse ivkoneen lämmöntalteenotto jää osittain käyttämättä koska ilma on jo lto kennolle tullessaan liian lämmintä... Vai osaako kone säätää virtausta tarpeen mukaan? Eli ottaaa kaivosta vain sen määrän energiaa mitä iv vaatii täyden lton jälkeen?

Jos tuo toimii virheellisesti voisi iv puhkua pihalle lämmintä ilmaa ja kaivoa kuormitettaisiin liikaa.. ja tämä ei näkyisi edes sähkölaskussa...

[peki]

Takkaa tai aurinkopaneelia ei ole huomioitu, toki vaikka pelkällä takalla pärjäisi jos viitsisi sitä päivittäin poltella, mutta kun olisi muutakin tekemistä ja ei tota pumppua koristeeksi tullut hankittua ja kyllähän Se on asian ajanut, olen kytkenyt vastuksen pois päältä ihan sen takia että näkee miten pitkälle pelkällä pumpulla pärjää, kyllä toistaiseksi Se on riittänyt. Viime talvena kylmempinä. Viikkoina pumppu kävi noin 110 h per viikko? Miten muilla?

Mulla on pahimmat kuukaudet ollu 400h kk. Ei voi verrata kyllä ihan näin.
Laita ne vastukset valmiuteen koska kaivon oikesti jäätyessä alkaa ärräpäät lennellä
Aika riskillä menee jo nyt.

[ego]

Tollako mitataan korvasta kuume

Todellakin tarkastin laitteen toiminnan ja oman toimintakuntoni korvasta, yli 40: seis

[Hybridi]

Morjens!

Nyt mittarit hankittu ja asennettu sekä tulo- ja paluuputkeen eristeiden alle nippusiteellä anturi kiinni putkeen ja eristeet päälle.
Yllätys oli suuri kun seurasin lämpötiloja käyntijakson lopussa todelliset arvot olivat:

sisääntuleva neste +2,3
ulos menevä         -4,9 !!!!!

TODELLINEN ERO 7,2 ASTETTA 

VIESSMANN KÄYTTÖPÄIVÄKIRJA ON AINA NÄYTTÄNYT TASAN 2 ASTETTA EROA!!!


Se mikä tässä oli positiivista, että sisääntuleva neste ei ole läheskään niin kylmää kuin pumppu väittää.
entä tuo lämpötilaero onko liikaa pitäisikö huolestua??

 


 
 

[Roori]

Morjens!

Nyt mittarit hankittu ja asennettu sekä tulo- ja paluuputkeen eristeiden alle nippusiteellä anturi kiinni putkeen ja eristeet päälle.
Yllätys oli suuri kun seurasin lämpötiloja käyntijakson lopussa todelliset arvot olivat:

sisääntuleva neste +2,3
ulos menevä         -4,9 !!!!!

TODELLINEN ERO 7,2 ASTETTA 

VIESSMANN KÄYTTÖPÄIVÄKIRJA ON AINA NÄYTTÄNYT TASAN 2 ASTETTA EROA!!!


Se mikä tässä oli positiivista, että sisääntuleva neste ei ole läheskään niin kylmää kuin pumppu väittää.
entä tuo lämpötilaero onko liikaa pitäisikö huolestua??

 

Tuohan sitten näyttää paremmalta, hyvä ja helppo korjaussarja 

Se 2C ero olikin alunperin jostain Viesmanin logista, eikä todennettu arvo...no nyt sulla on sitten "oikeat" arvot, kalibroitko näyttämät  siinä 0C tienoilla ennen paikoilleen laittoa?
Ilmeisesti ne on semmoset sylinterin malliset?
Oliko lämpötahnaa laittaa liitospintaan?

Ero on aika suuri, keruupumppu oli varmaankin täysillä aikaisempien viestien jäljiltä?
Oliskohan pumpun kapasiteetti rajamailla, kun ero noinkin suuri.

[ego]

Tolkuton lämpötilaero, jossakin on este liuoksen kierrolle, jos sihti on puhdas niin jossakin mutkassa piilee ilmalukko!

Konsteja peliin, tapahtuuko jotain kun liuospumppu käynnistyy, ei juuri pitäisi nestepinnan/paineen muuttua sillä viina ei puristu kokoon.

Miten putkiston korkeimpien kohtien ilmankeruu/poisto on järjestetty?

[euroshopperi]

Joo. Mutta vain vähän tarvii huolestua tuosta. En ihan tarkkaan nyt muista tuosta 200 G:stä, mutta 300 G 12,9 kW mallissa on ainakin liuospiirin pumppu Wilon Stratos para 1-8. Sillä on nyt pyörinyt mulla 17 kW:n vehje ja kahden kaivon litkut sellaista 58-60 L/min vauhtia ja sillä tulee Dt:ksi 4°:tta. Pumppu pitäisi sulla nyt saada pyörimään vähän reilummin, kuin nyt näyttää. Olipas hieno homma, että tuo litku ei ollutkaan jäätämässä kaivoa, vaan tulee kuitenkin + puolen litkua kaivolta. MIELESTÄNI tuo liuospumppu on liian usein pullonkaulana näissä pohjolan vehkeissä. Plarasin nuo Viessmannin universal ohjeet läpi, kuten aikaisemmin kirjoitin ja siellähän se on kyllä sanottu, että kaivojen syvyydet suunnittelupohjissa on aina luokkaa hieman päältä 100m ja esim 200m laitetaan siis kahteen kaivoon. Tuossa 13 kW mallissa täytyy ensiön kierron olla minimissään 1880 L/h, kun taas mulla on minimi 2490 L/h. Luulisi kyllä, että sullakin jaksaisi tuo pumppu pyörittä tuon minimin, kun mulla siis pyörii sellaiset 3600 L/h tällä hetkellä. Tai taitaa olla tarkemmin kuitenkin lähempänä 3400 L/h, kun ei nuo virtausmittarit ihan täyttä 30 L/min näytä.

[Hybridi]

Joo, kaivon tulolämpö ei tunnu olevan ongelma, hieman epäilyttää tuo Valloxin esilämmitys/viilennyspatteri, kesällä huomasin, että kun maalämpöpumppu lähti käyntiin,(teki lämmintä käyttövettä) viilennyspiirissä kierto lakkasi vaikka pumppu pyöri. Vallox on mielestäni liitetty valloxin ohjeiden mukaan. Pitäisikö valloxin kiertosuunta muuttaa? voiko tämä haitata maapiirin kiertoa??