Viessmann Vitocal 200-G / 300-G

[fraatti]

Joo. Mutta vain vähän tarvii huolestua tuosta. En ihan tarkkaan nyt muista tuosta 200 G:stä, mutta 300 G 12,9 kW mallissa on ainakin liuospiirin pumppu Wilon Stratos para 1-8. Sillä on nyt pyörinyt mulla 17 kW:n vehje ja kahden kaivon litkut sellaista 58-60 L/s vauhtia ja sillä tulee Dt:ksi 4°:tta. Pumppu pitäisi sulla nyt saada pyörimään vähän reilummin, kuin nyt näyttää. Olipas hieno homma, että tuo litku ei ollutkaan jäätämässä kaivoa, vaan tulee kuitenkin + puolen litkua kaivolta. MIELESTÄNI tuo liuospumppu on liian usein pullonkaulana näissä pohjolan vehkeissä. Plarasin nuo Viessmannin universal ohjeet läpi, kuten aikaisemmin kirjoitin ja siellähän se on kyllä sanottu, että kaivojen syvyydet suunnittelupohjissa on aina luokkaa hieman päältä 100m ja esim 200m laitetaan siis kahteen kaivoon. Tuossa 13 kW mallissa täytyy ensiön kierron olla minimissään 1880 L/h, kun taas mulla on minimi 2490 L/h. Luulisi kyllä, että sullakin jaksaisi tuo pumppu pyörittä tuon minimin, kun mulla siis pyörii sellaiset 3600 L/h tällä hetkellä. Tai taitaa olla tarkemmin kuitenkin lähempänä 3400 L/h, kun ei nuo virtausmittarit ihan täyttä 30 L/s näytä.

Sun järjestelmässä painehäviö on jotain aivan muuta kuin yhden kaivon järjestelmässä. Putkissa on virtaus pinta-alaa tuplat sekä kaivot ovat itsessään matalampia joten noita on turha verrata keskenään.

Hybridi nimimerkin 200g 13kW pumpussa on Wilo Stratos Para 25/1-8 T3, tuo pumppu on 8m nostokorkeudella oleva pumppu. Tuo selviää tästä: www.linear.de/onlinebrowser/VIESSMANN/Pdf/DEU/541.pdf Jos liuospumppu on täysillä,(t-kirjaimen mallinen, vakiopaine ja sieltä 8 ) epäilen että yksikertaisesti ryki loppuu kesken pumpusta. Nuo ovat mitoitettu saksan matalemmille kaivoille ja täällä pohjolassa yhden kaivon järjestelmissä aika onnettomia.

Tehdas antaa minimi virtaukseksi 1900l/h, jolloin lämpötilaero pitäisi olla b0w35 (kaivosta 0 asteista ja lattiaan 35 asteista) 5 astetta. Nyt kyllä valitettavasti näyttäsi että tästä jäädään reilusti. Samasta asiasta on puhetta tässä samassa ketjussa aikaisemminkin. Useat lämpöpumppu valmistajat pitävät 3 asteen lämpötilaeroa optimaalisena. Tällä samalla 3 asteen lämpötilaerolla on mitattu myös kaikkien maalämpöpumppujen standardin en 14511 mukainen suorituskyky, tällä ko. pumpulla B0W35 cop 4,5 (liuospuolen lämpötilaero 3 astetta ja lämmönjaon lämpötilaero 5 astetta). Liuospuolen lämpötilaeron kasvaessa pumpun hyötysuhde laskee.

Myös iv-koneen patteria varten liuospuolella oleva takaiskuventtiili kuristaa kiertoa. Se kannattaisi olla kooltaan 1" 1/4, jotta se kuristaisi mahdollisimman vähän.

Joo, kaivon tulolämpö ei tunnu olevan ongelma, hieman epäilyttää tuo Valloxin esilämmitys/viilennyspatteri, kesällä huomasin, että kun maalämpöpumppu lähti käyntiin,(teki lämmintä käyttövettä) viilennyspiirissä kierto lakkasi vaikka pumppu pyöri. Vallox on mielestäni liitetty valloxin ohjeiden mukaan. Pitäisikö valloxin kiertosuunta muuttaa? voiko tämä haitata maapiirin kiertoa??

Tuolla ketjussa on käsitelty asia miksi tuolla sun koneessa ei kierrä liuos kun mlp on päällä. Iv-kone on mlp rinnalle asennettu(ottaa liuoksen ennen mlp ja palauttaa mlp jälkeen) Olenko oikeassa?
www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4894.40

[ego]

Mielestäni Wilo Stratos Para 25/1-7 T3 on onnettoman pienitehoinen noin 50W.

IV-koneen haarojen välisestä takaiskuventtiilistä kannattaa otta lautanen pois. Helppo homma korkki auki, läppä pois ja korkki kiinni.

Homa ajaksi koneet seis ja vähän litkua vatiin

[fraatti]

Mielestäni Wilo Stratos Para 25/1-7 T3 on onnettoman pienitehoinen noin 50W.

IV-koneen haarojen välisestä takaiskuventtiilistä kannattaa otta lautanen pois. Helppo homma korkki auki, läppä pois ja korkki kiinni.

Homa ajaksi koneet seis ja vähän litkua vatiin

Koneessa oleva pumppu on stratos para25/1-8 T3
Stratos PARA 25/1-8 Rated power P2 100W rpm 1400 - 3900 Power consuption P1 8 - 140W  current 0,09 - 1,30A

Mitäs järkeä tuo takaiskuventtiili on hajoittaa? Hyöty on se että saadaan parempi kierto mlpn höyrystimelle. Vastapainona mlpn ollessa pysähdyksissä iv-koneelle tarkoitettu liuos kiertää vain mlp höyrystimen läpi eikä kaivon kautta ollenkaan. Samalla menetetään iv-esilämmitys ja jäähdytys kesällä. Näin ainakin minä sen ymmärrän mikäli iv-kone on asennettu rinnalle. Kuten alla olevassa kuvassa.


Toisekseen kuvan perusteella minkä käyttäjä hybrid laittoi selviää että hänellä on paineistettu maapiiri. Sinne ei tarvi vadista litkua kaataa.

[ego]

Kuvittelin Hybriksen pumpun 10kW tehoiseksi, voi olla muutakin.

Kun pumppu on riitävän tehoinen niin vikaa etsimään.

Paineistettu sydeemi on kurja huollettava, itse suosin avointa jolloin IV-koneen yläkautta kulkevat linjat ovat toki ongelma mutta ilma putkistossa ei.

Avoin astia imupuolella riitävän korkealla, helppo täyttää ja ilma poistuu itsestään.

Kokemusta ja koulutusta olen hankkinut liki 40 vuotta, elä eppäile

Jos viina ei kierrä on jossakin vika, helppo kokeili takaiskun vaikutuksen selvittämiseen on käyttää lautanen taskussa joksikin aikaa, sen saa paikalleen 5 minuutissa jos parannusta ei synny. Talven aikanahan venttiili on turha.

Miksi IV-kytkentää ei tehdä rinnakkaiskytkentänä ja käytetään liuospumppua kesällä tarvittaessa, kovin olisi halpaa rakentaa.

[fraatti]

Kuvittelin Hybriksen pumpun 10kW tehoiseksi, voi olla muutakin.

Kun pumppu on riitävän tehoinen niin vikaa etsimään.

Paineistettu sydeemi on kurja huollettava, itse suosin avointa jolloin IV-koneen yläkautta kulkevat linjat ovat toki ongelma mutta ilma putkistossa ei.

Avoin astia imupuolella riitävän korkealla, helppo täyttää ja ilma poistuu itsestään.

Kokemusta ja koulutusta olen hankkinut liki 40 vuotta, elä eppäile

Jos viina ei kierrä on jossakin vika, helppo kokeili takaiskun vaikutuksen selvittämiseen on käyttää lautanen taskussa joksikin aikaa, sen saa paikalleen 5 minuutissa jos parannusta ei synny. Talven aikanahan venttiili on turha.

Miksi IV-kytkentää ei tehdä rinnakkaiskytkentänä ja käytetään liuospumppua kesällä tarvittaessa, kovin olisi halpaa rakentaa.

Hänen mlp on 13kW kone.

Avoin astia varmasti yksinkertainen. Itsellä konvektori katossa ja putkia on viety yläpohjassa ja esim porukoilla taas putkia jouduttu viemään katossa ovien takia niin paineellinen järjestelmä ainut vaihtoehto molemmissa tapauksissa.

Talvella ilmanvaihtokoneen tuloilman esilämmitys maalämpönesteellä  lopettaa toiminnan jos tuo lautanen poistetaan.

Jos tarkoitat että käytettäisiin mlp koneen sisäistä pumppua liuoksen pyörittämisiseen konvektorissa/iv-koneessa se ei välttämättä olisi järin energiatehokasta. Joissain mlp kun on kuitenkin 500W liuospumppuja ja kun muutama kymmenen watin pumppu ajaa saman asian.

[ego]

Putkiasennuksen ymmärrän.

Toiminnan suhtaan lienet väärässä .Virtaussuunta tosin vaihtuu ja ylimääräinen pumppu on vain haittana.

Sekoitusventtiili muuttuu 3-tie jakoventtiiliksi.

Tehon suhteen lainaan "Stratos PARA 25/1-8 Rated power P2 100W rpm 1400 - 3900 Power consuption P1 8 - 140W  current 0,09 - 1,30A "

[fraatti]

Putkiasennuksen ymmärrän.

Toiminnan suhtaan lienet väärässä .Virtaussuunta tosin vaihtuu ja ylimääräinen pumppu on vain haittana.

Sekoitusventtiili muuttuu 3-tie jakoventtiiliksi.

Tehon suhteen lainaan "Stratos PARA 25/1-8 Rated power P2 100W rpm 1400 - 3900 Power consuption P1 8 - 140W  current 0,09 - 1,30A "

Juu sakemanneissa on mopot pumput. Mutta muissa ei. MLP valmistaja/takuun myöntäjä ei varmasti katso suopeasti jos mlp sisäistä pumppua pyöritetään johonkin muuhun tarkoitukseen kuin mihin se on aluperin tarkoitettukin. Ja voi olla hankala löytää tekijä moiselle jos sitten ei halua itse tehdä virityksiä.

Jos takaiskuventtiilistä poistetaan lautanen eikö toiminta mene oheisen kuvanmukaiseksi silloin kun mlp ei käy mutta iv-koneen liuospumppu käy?

IV-koneen haarojen välisestä takaiskuventtiilistä kannattaa otta lautanen pois. Helppo homma korkki auki, läppä pois ja korkki kiinni.

[ego]

 

■ "Natural cooling" (as option with or without mixer)
– The compressor is shut down and heat exchange occurs directly
with the primary circuit.

[sailor]

Morjens!

Nyt mittarit hankittu ja asennettu sekä tulo- ja paluuputkeen eristeiden alle nippusiteellä anturi kiinni putkeen ja eristeet päälle.
Yllätys oli suuri kun seurasin lämpötiloja käyntijakson lopussa todelliset arvot olivat:

sisääntuleva neste +2,3
ulos menevä         -4,9 !!!!!

TODELLINEN ERO 7,2 ASTETTA 

VIESSMANN KÄYTTÖPÄIVÄKIRJA ON AINA NÄYTTÄNYT TASAN 2 ASTETTA EROA!!!


Se mikä tässä oli positiivista, että sisääntuleva neste ei ole läheskään niin kylmää kuin pumppu väittää.
entä tuo lämpötilaero onko liikaa pitäisikö huolestua??

 

Kai teit jää/vesi/sohjo kalibroinnin mittareiden antureille ja käytit pii/hopea/kuparitahnaa antureiden ja putken välissä. Jos vastaus on ei, niin uusiksi meni.

Eli ämpäriin pari litraa ja sekaan sekoitetaan niin paljon jäätä/lunta että se lakkaa sulamasta. Tällöim mittarin pitäisi näyttää nollaa. Piitahna/ ei piitahnaa antaa parin asteen heitot ja omien Clasun mittarreiden kanssa aikoinaan : "+1,2 ja +0,4/0,5 mittareiden näyttämät. Eli aika paljon on eroa samanlaisissa mittareissa. Tai itse asiassa antureissa. Mittareiden paikkaa vaihtamalla lukemat pysyvät samoina"

[Hybridi]

Myös iv-koneen patteria varten liuospuolella oleva takaiskuventtiili kuristaa kiertoa. Se kannattaisi olla kooltaan 1" 1/4, jotta se kuristaisi mahdollisimman vähän.

Lainaus käyttäjältä: Hybridi - 08.12.13 - klo:20:23
Joo, kaivon tulolämpö ei tunnu olevan ongelma, hieman epäilyttää tuo Valloxin esilämmitys/viilennyspatteri, kesällä huomasin, että kun maalämpöpumppu lähti käyntiin,(teki lämmintä käyttövettä) viilennyspiirissä kierto lakkasi vaikka pumppu pyöri. Vallox on mielestäni liitetty valloxin ohjeiden mukaan. Pitäisikö valloxin kiertosuunta muuttaa? voiko tämä haitata maapiirin kiertoa??

Tuolla ketjussa on käsitelty asia miksi tuolla sun koneessa ei kierrä liuos kun mlp on päällä. Iv-kone on mlp rinnalle asennettu(ottaa liuoksen ennen mlp ja palauttaa mlp jälkeen) Olenko oikeassa?
www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4894.40
 Kirjattu
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171 m2 + 71 m2 talli rakenteilla


Morjes!

Iv-kone on tosiaan asennettu rinnalle liitteenä olevan valloxin ohjeen mukaan ks.liite Ongelma tosiaan on se, että kun mlp käynnistyy niin kierto Iv-koneessa loppuu. (ongelma korostuu näin talvella kun mlp käy useammin) mikä olisi toimivin ratkaisu??

[fraatti]

■ "Natural cooling" (as option with or without mixer)
– The compressor is shut down and heat exchange occurs directly
with the primary circuit.

Sulla on nyt tainnut mennä jotain ohi. Viessmannin ja muiden saksalaististen "natural cooling" on ominaisuus missä lattilämmityksen tai erillisen jäähdytyspiirin vettä jäähdytetään levylämmönvaihtimella käyttäen kaivon liuosta. Kuvassa oikeassa ylälaidassa oleva laatikko.



"Passive cooling
Passive cooling is also known as "natural
cooling". From a room, this system extracts
heat that is transferred to the primary source.
For this, the heat pump compressor is idle.
An additional heat exchanger provides the
system separation.
Natural cooling with brine/water heat pumps
is highly efficient, as it requires the operation
of only two circulation pumps. During natural
cooling, the heat pump will only be started
to produce domestic hot water. The primary
temperature rises on account of the heated
heat transfer medium, which results in an
improvement of the performance factor during
DHW heating. Prefabricated assemblies can
be used with Viessmann heat pumps to utilise
natural cooling.
Natural cooling is possible with the following
systems:
􀂄 underfloor heating system,
􀂄 fan convectors,
􀂄 chilled ceilings,
􀂄 concrete core tempering.
The indoor air can only be dehumidified
in conjunction with natural cooling if fan
convectors are used – this requires a
condensate drain. With cooling via alternative
heating surfaces the system is regulated so
that condensation, i.e. undershooting the dew
point on the heating surfaces, is avoided.

[fraatti]

Morjes!

Iv-kone on tosiaan asennettu rinnalle liitteenä olevan valloxin ohjeen mukaan ks.liite Ongelma tosiaan on se, että kun mlp käynnistyy niin kierto Iv-koneessa loppuu. (ongelma korostuu näin talvella kun mlp käy useammin) mikä olisi toimivin ratkaisu??

Eli iv-koneelle lähtevä haara on kaivosta mlp tulevassa putkessa ja iv-koneelta lähtevä haara mlpsta kaivoon menevässä putkessa?

Olen kuullut viessmannin asentajan sanovan että laittavat iv-koneen rinnalle jotta ei hairitsisi lämpöpumppua, no joo ei häiritse kun neste ei kierrä.

Itseasiassa viessmannin oma "natural cooling" ominaisuuskin kytketään niin että liuos haaroitetaan ja palautetaan ennen konetta. Esitteessä on maininta että jos kone tekee käyttövettä kun jäähdytys on käytössä, hyötysuhde on parempi. Toisinsanoen kone ei häiriinny siitä että liuos ennen konetta on hiukan lämmennyt. Mutta sitten kun tuota liuosta käytetään ilman esilämmitykseen. Silloin liuoksen lämpötila mlp saavuttaessa on hiukan laskenut ja näin ollen cop on hiukan huonompi. Mutta kumpaa nyt sitten enemmän arvostaa, sitä että neste ylipäätään kiertää, vai että cop hiukan parempi. Samasta kaivosta se energia kuitenkin tulee.

Luitko tuota threadia minkä lähetin? Tarkista minkä kokoinen sulla on tuo takaiskuvettiili. Se on kuvassa olevan näköinen mötti.


Kun mittasit noita keruun lämpötiloja, mittasitko sillain että vain lämpöpumpun aikaansaama lämpötilaero keruunesteessä oli 7 astetta, vai oliko mittaus suoritettu paikasta missä iv-konekin vaikutti mahdollsesti lukemiin?

[euroshopperi]

Ensimmäinen kuukausi meni sitten aikalailla tasan 1000 kWh sähköä käyttövesiin ja lämmitykseen yhteensä. Kiertovesipumput (2 kpl Wilo 40W teholla) tulee eri sulakkeelta, eikä mittauksessa mukana. Tulolla on minimi ollut +3°:tta ja menon minimi -1°. Yleensä menee +4°/0°.

[euroshopperi]

No niin. Nyt on siis 2 kuukautta takana helppoa lämmittelyä. Mittari näyttää 2108 kWh ja toinen kuukausi siis meni yli 10°:tta alemmalla keskilämmöllä. Ei tämä nyt ihan mahdottomalta näytä toistaiseksi, 34 kWh/vrk talvikuukausille keskiarvona ja reilulla lämpimällä vedellä. Lämpimän Veden (50°) tuoton COP on jämähtänyt tuohon 3,0:aan jo kuukauden ajaksi. Kaivon tulot on laskenu kyllä rajusti alkuasetelmasta ja näyttää olevan 0°-1° välissä ja tarkemmin +½° alle ei ole koskaan mennyt. Meno on käynyt siellä -3,3°:ssa jonkun kerran. Kaivoa kun pyörittää jonkun aikaa, niin se asettuu näyttämään joko 2/2 tai 3/3, joten siellä lähellä 2½° taitaa olla sen lämmöt pysyvästi. Nautinnollinen on olotila öljyrakkineiden jälkeen. Kop kop kop kop kop...........päätä koputellen

[euroshopperi]

Laitetaan nyt jotain mukavuuksia välillä tännekin.

Eli tuossa, kun ukkonen vähän pyöritteli puoliltapäivin, niin katkaisin sähköt koneelta. Noh kuumaa vettä loroteltiin sitten sellaisella normaalilla päiväkäytöllä ja saunottelussakin kävi 6 ja suihkuttelut päälle. Kävin sitten tuolla pannuhuoneessa ja huomasin unohtaneeni nuo sähköt laittaa takaisin. Ei muuta, kun sähköt päälle, mutta eihän lähtenyt myllyttämään. Ja niin se vain oli, ettei tuossa kohtaa vielä tarvinnut tehdä lisää lämmintä vettä. Olen kyllä erittäin tyydyttynyt tuosta 390 Lv varaajan valinnasta ja suosittelen laitekokonaisuutta täysin varauksetta kaikille maalämmittäjille, jotka ihannoivat runsasta lämpimänveden tuottoa. 8 kk sähkömäärä tulee n. 6400 kWh. Vaikuttaa ainakin siltä, että tämän MLP:n kanssa pystyy kyllä jotenkin elämään, vaikka tuo COP onkin vain 3,8 toistaiseksi.

[15444]

Kuulostaa hyvältä.
Itselläkin viisihenkinen perhe ja erillinen 300l varaaja käyttövedelle ja hyvin kelpaa lätryttää.
Millaisilla asetuksilla ajat tuota käyttövettä? Itsellä pyynti +50c ja hystereesi 6 astetta eli MLP hyrähtää käyntiin kun varaajassa vesi laskee alle +44c. Sähkövastukset käyttöveden tuottoon itselläni on poiskytkettynä ja hyvin on pärjätty.
Meillä 6kk kulutus ollut 4184kWh ja COP 3.91

[euroshopperi]

50° on pyynti ja 5 hystereesi. Legionella kuumennuksenkin se ajaa kompuralla kerran kuussa. Kaikki vastukset on kokonaan poiskytkettyjä.

[15444]

Legionella kuumennuksenkin se ajaa kompuralla kerran kuussa.

Ajatko tuon manuaalisesti vai oletko onnistunut ajastamaan tuon; itse en ole noihin ajastuksiin vielä innostunut syventymään?

[euroshopperi]

Se taisi laittaa heti käyttöönotossa tuon päälle. Itte en ole muuta säätänyt, kuin käyrän jyrkkyyttä ja tasoa.

[15444]

Se taisi laittaa heti käyttöönotossa tuon päälle. Itte en ole muuta säätänyt, kuin käyrän jyrkkyyttä ja tasoa.

Et sattuisi muistamaan mistä tuo asetus löytyy kun ei itselle ole tullut vastaan noita valikkoja plärätessä; mistä muuten tiedät/näet, että tekee tuon kuumennuksen automaattisesti kerran kk?

[euroshopperi]

Täytyy vielä kattella tarkemmin, että laittoiko se sen kerran viikossa meneväksi viikkokellolla, vai onko siellä FIRMWAREssa pakkolämmitys olemassa, jottei sitä pystyisi välttämään.
Lämmityksen huomaa siinä vaiheessa, kun kompura alkaa tekemään täydellä teholla töitä, eli syö sellaiset 6,3 kW tehoja ja ääni muuttuu selkeästi ja lauhduttimella lämmöt nousee 110° päälle. Tuolla valikossa on teholuokalla 5 sellainen pieni palkki, jotta sitäkin on mennyt jonkun verran. Pääsääntöisesti tuo pyörii teholuokassa 4 ja n. 1/4 osa siitä teholuokassa 3. Laitoin pahisuttani tuon manuaalisesti päälle, niin meniköhän jotain 15 min, kun jo oli säiliö 58°. Pumpussa ainakin riittää hönkää ihan riittävästi. Sen pitäisi jyystää 5°:sta kalliovedestä n. 17,5 kW teholla lämpöä 60° vedelle tehtynä. 35° se tekee sitten 20 kW teholla.

[euroshopperi]

Semmonen homma on nyt varmistettu, että Wiessmannin vehkeissä ei varmuudella ole pakotettua Legionella tappoa ja se laitetaan siis sieltä viikkokellosta. Täytyykin nyt sitten ottaa tuo kokonaan pois päältä, kun ei mulla ainakaan ole sille tarvetta, kun kerta ei ole mitään kiertovesiä lämpimälle vedellekkään. Kuitenkin siis tuo on pyöritellyt sen 8 kk tähän asti ja olen huomannut sen muutaman kerran, kun pumppu tekee töitä tosissaan kovilla vastapaineilla.

[fraatti]

Tälläistä itsekin tuumin(on tullut miltei jokainen parametri kahlattua moneen kertaan läpi) eli ajastetaan käyttövedelle kaksi eri lämpötilaa. Esim la klo 1800 voi laittaa käyttöveden lämpötilapyynnin 60 asteeseen ja muulloin 50 astetta. Viessmanneissa eri lämpötilapyyntejä voi tehdä viikkotasolla, ei kk.

[15444]

Jep, näin se menee; kyselin asiaa Viessmannilta ja viikkoajastus on ainut vaihtoehto tälle.
No ilmankin on pärjätty ja tuo manuaalinen ajo on vain parin klikkauksen päässä eli täytyy vaikka ajella aina kun käy kirjaamassa lukuja seurantaa varten.

Eilen koitin ajaa pelkällä kompuralla LKVn tuonne +58c ja ei ihan päässyt maaliin asti. Noin 50min yritti ja pääsi +45c -> +55c ja sitten tuli jokin raja vastaan kun lopetti tuohon eli sähkövastuksia taidan tarvita jos haluan tehdä LKV yli +55c.

[euroshopperi]

Juu taitaa olla niin, ettei tuolla 200 G:llä saa sitä 60°:sta vettä ajettua. 300 G:n elektroninen paisuntaventtiili aiheuttaa juurikin sen yber kuristuksen ja sillä saa helposti lämmöt nousemaan tuonne + 60°:een. Tosin kompura sitten syö jo mulla sen hieman yli 6,3 kW tehoja ja käyntiäänessä huomaa selvästi, että töitä tehdään, vaikkei sen taso sinällään nouse, vaan se on jotenkin sellaista väännön oloista. Lämmityskäynti on sellaista leppoisen oloista lottotusta. Täytyy varmaan mennä ottamaan tuo legionella pois päältä viikkokellolla ja antaa sille pari kertaa vuodessa oikea käsky valikosta. Ei kai sitä nyt kerran viikossa tarvii tehdä.

[euroshopperi]

Kylläpäs meni vuosi äkkiä.

Nyt on tasan siis mennyt Se ensimmäinen jännityksen täytteinen vuosi.
Lämpöpumpun Kulutus 8160 kWh. COP yhteensä 3,8. Lämmitykselle 3,9 ja käyttövedelle 3,2. Aika vaikea on lähteä moittimaan tässä mitään.

Käyttötunteja on 1950
Käynnistyskerrat 3425

[euroshopperi]

No se ensimmäinen vikakin sitten tuli. Eli viinat karkasi lattialle ja paineet putosi 2 bar:sta 1 bar:iin ja aika löyhkä pannuhuoneeseen. Sunnuntaina piti oikein illasta soittaa apua ja neuvoa, ettei vain tule turhaa huolta, jos pystyy ehkäisemään. Tiistaina sitten huolet ohi ja onneksi löytyi sellainen vika, ettei jäänyt mitään takaraivoon kolkuttamaan. Eli sen kylmäpiirin pumpun ylempi tiiviste oli keksinyt asettua D- malliseksi. Aika erikoisen näköinen oli tuo tiiviste ja kun katteli sitä painumaa siinä reunalla, niin täytyy ihmetellä, että miten se on voinut kestää yli 2 bar paineita edes 1 vuoden ajan. Elikkä oli työntänyt sieltä yhden laidan kohti keskustaa.
Valitteli tuossa kun tuli se huoltomies, että eilen piti tulla, mutta oli auto jouduttu huoltamaan. Heh.... Annan ihan täydet pisteet Lämpö Ykkösen asiakas suhteen kokonaisvaltaisesta hoitamisesta. Johonkin muuhun asiakaspalveluun saisi vielä tänäänkin jonottaa ensin valittuaan 1:se ja sitten 3:sen ja jos, haluat oikeasti palvelua paina 4 ja kuuntele sitten Sibeliuksen 1., 2., 3. ja neljäs sinfonia ja kaikki asiakaspalvelijamme ovat juuri nytkin varattuina, odota hetki vaihdamme Beethooveniin.
 

[seppaant]

Aika erikoisen näköinen oli tuo tiiviste ja kun katteli sitä painumaa siinä reunalla, niin täytyy ihmetellä, että miten se on voinut kestää yli 2 bar paineita edes 1 vuoden ajan. Elikkä oli työntänyt sieltä yhden laidan kohti keskustaa.

Oliko se tiiviste painunut putkeen sisälle päin?

ATS

[fraatti]

Aika erikoisen näköinen oli tuo tiiviste ja kun katteli sitä painumaa siinä reunalla, niin täytyy ihmetellä, että miten se on voinut kestää yli 2 bar paineita edes 1 vuoden ajan. Elikkä oli työntänyt sieltä yhden laidan kohti keskustaa.

Oliko se tiiviste painunut putkeen sisälle päin?

ATS

Taidat miettiä että kalvopaisunta-astiassa olisi väärä paine liuospiirin paineeseen nähden tai se olisi yksinkertaisesti liian pieni?

Liuoksen tilavuuden pienentyessä se olisi "imaissut" tiivisteen kurttuun kun joustovaraa ei ole löytynyt muualta? Vai olenko aivan väärillä jäljillä.. 

Edit. Olen. Kollektoriin pitäisi aluksi tulla alipaine ilmanpaineeseen nähden..

[euroshopperi]

Yksi reuna oli siis ikään kuin luiskahtanut sieltä sisäänpäin. Tarkastin tiivisteen kyllä perusteellisesti ja siinä oli selvät laipan ympyrän mukaiset painaumat tasaisesti seuraten tiivisteen sisäreunaa siten, että sisimpään osaan tiivistettä oli jäänyt sellainen n. 2-3 mm levyinen paksumpi reunama, joka siis on joskus ollut laippapintojen ulkopuolella ja laippa on puristanut jossain vaiheessa sitä tasaisesti ympäriinsä. Aivan käsittämätön kutistuminen siis on tuossa ollut jostain syystä. Ensimmäisenä tuollaisesta tulee tietysti mieleen juotos tekeminen kupari putkeen, joka tietty kuljettaa lämpöä heittämällä pidemmällekin juotos kohdasta. Eli tiiviste oli edelleen levyn tasoinen, mutta kutistunut yhdeltä laidalta sisäänpäin. Tuli vain lämpö mieleen tuollaisesta muovin kutistumisesta.
 Kansanomaisemminhan kuvailtuna tuo on siis välilevyn pullistuma sisäänpäin. Muita huomioita tuon korjauksen jäljiltä oli että nyt on sitten virtaamat kaivoissa tasan 60 L/min, eli aavistus on ollut alun pitäenkin tuo haittana. Ja tuo tiiviste on varsin liukasta materiaalia, jota epäilen tefloniksi. Ainakin valkoista, kovaa, muovia se on. Otin siitä runsaasti kuviakin, mutta se asentaja antoi sen sitten lopulta mulle. Lämpö Ykkönen kyllä hoiti hommat kotiin aika lahjakkaasti tässä hommassa, kun palvelua tuli alta aikayksikön ja lopultahan tuo homma taisi olla kuitenkin Viessmannin heiniä. Laitan joskus kuvia, kunhan osaan ne tuolta puhelimesta ottaa ja palvelimeen törkätä.
Ainakin sellainen mukava olo tuli ittelle, että kaikki neste kaaokset ei ole ollenkaan katastrofaalisia alkuja jostain loputtomasta tyyppivika tai ominaisuus väitteleyistä, joissa asiakas on suorastaan vihollinen.
Ja tuo pumpun ulvonta sitten vielä. Täydellisen järjellinen selitys sillekin, vaikka samat oireet oli 3 viikko sitten vastatakkaisella seinällä laulaneella Wilon rst 25 ja 30 vuotta vanhalla kiertovesipumpulla. Kerrankin on sellainen olo, että hommat on oikeasti niin sanotusti "pulkassa".

[seppaant]

Kuinkas paljon paisuntasäiliössä kuuluu olla esipainetta jos painetta on laitettu reilu 2 bar? Mulla paisuntasäiliö on 18l/0.5bar. Painetta kai kuuluisi olla 1bar mutta sitä on 1.55bar. Yksi 200m kaivo.

Jos keruupiirissä halutaan pitää 2bar (ylip) paine, on 0,5 bar (ylip) esipaine sopiva.
Tällöin paisunta-astian kumikalvo asettuu keskelle säiliötä ja paisunta-astia "joustaa" tasaisesti kumpaankin suuntaan.

ATS

[papi]

Lisään myös tänne, jottei huku Suuren Tiedonkeräyksen uumeniin. Reilu vuosi takana. Erittäin tyytyväinen.

Nimi tai nimimerkkisi: Papi
Rakennuksen paikkakunta: Kontiolahti
Rakennusvuosi: 2013
Kerroslukumäärä ja onko maan alla olevaa osaa: 1
Kerrosten pinta-alat (ulkoseinien sisäpuoli) eriteltyinä kerroksittain:  n. 188m2
Rakennuksen lämmitettävä kokonaisilmamäärä: n. 525m3
Talotyyppi (rinne/tasamaa): Tasamaa
Talon materiaali: Puurunko, paneelivuoraus
Tulisijojen lukumäärä:0
Erillisen ulkorakennuksen lämpimän osan pinta-ala: 60m2
Ulkorakennuksen lämpötila: 20 *C
Maatyyppi: Sorainen hiekka

Kylpyammeiden, tai poreammeiden lukumäärä: 0
Henkilölukumäärä: 5
Mukava sisälämpötila on?: 23 *C
Muita vaikuttavia asioita?:
 -2 lämpökanaalia.
 -LKV kierto.
 -Pumppu ohjaa lämmitystä kolmessa piirissä. Suoraan kosteat tilat, shuntti1 oleskelutilat ja shuntti2 autotalli.
 -Oleskelutiloissa huonetermostaatit.

Lämpöpumpun merkki ja tyyppi: Viessmann 300-G 10kW
Erillisen varaajan koko: LVV Viessmann Vitocell 100-V 390 litraa, LL puskurivaraaja Vitocell 100-E 200 litraa
Pumpun sijoituspaikka (talo/ulkorakennus): Autotalli
Etäisyys pumpulta taloon: 10-15 metriä. Kanaali1 15 metriä (kosteat tilat, LKV kierto) kanaali2 20 metriä (oleskelutilat)
Keruupiirin tyyppi porakaivo/vaakaputkisto: Porakaivo
Kaivojen lukumäärä:1
Keruupiirien pituudet ja putkien lukumäärä: 220 metriä, joista 35 metriä maaosuutta
Ilmanvaihtokoneen lämmön talteenottotapa (kuutio/pyörivä): Kuutio
Ilmanvaihtokoneen jälkilämmitystapa (sähkö/vesi): Vesi

Viilennyksen toteutustapa (konvektori /IV-putkisto/ILP: Valmius lattiaviilennykselle, NC-cooling yksikkö puuttuu.

KULUTUS:
Kokonaiskulutus (kWh/vuosi): 18000kWh, josta käyttösähköä n. 11500kWh (sis. ilmanvaihtokoneiden sähkön)
Lämmityksen ja käyttöveden osuus (jos eroteltavissa): Lämm 3700kWh, KV 2800kWh
Lisävastuksen kulutus (tunteja ja/tai kWh):0 h
Sähkö/puukiuas: sähkö 10kWh
Poltettujen puiden määrä (m3): 0 m3


Oman järjestelmän hyvät puolet:
 -Erittäin helpposäätöinen ja toimiva ratkaisu, kosteat tilat kuivuu nopeasti.
 -Lämmintä vettä riittää jopa 10 hengen saunailtojen tarpeisiin asti.
 -Lattiaviilennys mahdollisuus.
- LKV:n kierto, hanasta tulee heti lämmintä vettä.
 -Pumppu ei ole asuinrakennuksessa (ääni).
 -Laajennusmahdollisuus aurinkolämpöön.
 -Energiaseuranta integroituna.
 -Suuren kokoluokan valmistaja-> tekninen apu ja tuotteen varaosa palvelut tod.näk. pitkälle tulevaisuuteen.
 -Kaivosta saatu energiamäärä vuodessa 21000kWh

Oman järjestelmän huonot puolet:
 -Kanaalit ja LKV kierto lisäävät energiankulutusta.

[euroshopperi]

No nyt sain vihdoin aikaiseksi tuon kuvan laittaa tänne siitä pettäneestä tiivisteestä. Aika hyvin tuosta näkyy, kuinka se laippa on kuitenkin puristanut sen alkujaan kiinni ja ehkä sitten myöhemmin on pettänyt ja uutta puristusta näyttäisi olleen sitten taas tuonne ulkoreunalle. Onneksi asiasta selvittiin näinkin helpolla korjailuilla ja tuo vika löytyi heti.





Laitetaan tuohon vielä hieman isompi kuva, niin näkyy paremmin.

http://imagizer.imageshack.us/v2/1600x1200q90/661/8mhOqt.jpg

[seppaant]

Olisikohan tuossa käynyt niin, että alkuaan oikein asennettu liitos on jossain vaiheessa  avattu ja uudelleen asennuksessa on sitten sössity tiivisteen kanssa.

ATS

[euroshopperi]

En tiedä miten tuollaisen oikein pystyy sössimäänkään, kun tuo materiaali on kovaa kuin kivi ja kolisee, kun pudottaa lattialle. Vaikuttaisi sellaiselta kovahkon lämmön kutistumalta, kuten joillain muoveilla on tapana lämmön kanssa menetellä.

[papi]

Kyllä se vaan tämä kevätkin on mukavaa aikaa maalämpölämmittäjän näkökulmasta. Lämmityksen COP 6 ja nousee vaan kesää kohti. 😀😀😀😀.

[fraatti]

Kyllä se vaan tämä kevätkin on mukavaa aikaa maalämpölämmittäjän näkökulmasta. Lämmityksen COP 6 ja nousee vaan kesää kohti. 😀😀😀😀.

kuinka pitkät käyntijaksot tuolla sinun puskurivaraaja kombolla vallitsee normaalisti?

Laitappa sinäki allekkirjoitukseen laitteistokokoonpano mikä sinulla on niin näkee samantie millainen laiteisto kenelläkin on...

Millainen dT sinulla on keruupuolella pumpun käydessä? Oliko kaivoon menevät vaaka-putket eristetyt?

[papi]

Käyntikerrat luokkaa 2xtunnit eli puolisen tuntia.
Dt 4-5 astetta. Kyllä on eristetty.
Lisäys: Dt siis 4-5 seurannan mukaan, mutta esim. kerran käyttövettä tehdessä kun satuin vilkaisemaan, niin dt oli 3. En "asu" pumpun vieressä näyttöä tuijottaen, joten tilastointi pumpun tehdessä jotain on olematonta.

[euroshopperi]

Täytyy sanoa, että sulla on oikein mitoitettu kaivo 10 kW laitteeseen. Onko kauppias pystynyt noin hienoon suoritukseen, vai joutuuko itse määräämään?

[papi]

Kauppias myi nikottelematta sen mitä haluttiin. Tarjouskilpailun aikoihin tiesin minkälaisen kokoonpanon ostan (MLP-suunnitelma), merkki valikoitui aika nopeasti ja paketin+palvelun hinta/laatu-suhde ratkaisi miltä firmalta pumppu tarvikkeineen ostettiin.
Kaivo tuli toista kautta kun pumppu, mutta oma mielipide (MLP-suunnitelma) kaivon syvyydestä oli sama kuin pumppumyyjän, joka ei vetänyt lukua omasta hatusta, vaan kysyi kaiken maahantuojalta.
MLP-suunnitelma kaikkinensa oli kolmen eri ammattilaisen suunnitelmista koottu tuotos. Tuotoksen eteen tehtiin paljon työtä, koska jo alun perin tiedettiin lopullisen kokoonpanon olevan kuitenkin kompromissi.