Viessmann Vitocal 200-G / 300-G

[fraatti]

Kyllä nyt kyrpii aloittaa sama homma uudestaan, kun ei millään muista mikä toimi minkäkin kanssa ja kuka vaikutti kehenkin. Jeesus!

Itse olen poiminut kaikki parametrit ylös koneesta. Tällöin asetukset on helppo palauttaa ennelleen vaikka koneesta olisi jouduttu logiikka vaihtamaan. Helpoimmillaan tuo onnistunee menemällä koodaustaso 2:lle ja poimii tuosta sitten ne ylös missä asetettu arvo on eri paikassa kuin se kolmio joka ilmoittaa mikä arvo on ollut vakiona. Tämä ei tietysti auta enää mitään kun asetukset on jo hukassa mutta ehkä sitten jatkossa. Myös kaikki tehdyt muutokset kannattaa kirjata paperille päivämäärän kera tai muuten käy äkkiä niin ettei sitten myöhemmin muistakaan enää mitä oli muuttanut. Tämän olen itsekin huomannut...

Luultavasti herra joka kävi pumppua rukaamassa oletti että laite on vielä samoilla jäljillä mihin hän oli sen joskus jättänyt. 

[papi]

300-G:ssä ei ole kolmioita parametrien yhteydessä. Valikko on otsikoiltaan tai oikeastaan selityksiltään hieman "köyhä".
Kyllä se nyt pitää aloittaa tuo dokumentointi järjestelmällisesti ja työstää jonkinmoinen taulukko.

[akott]

Mulla on asetukset ylhäällä, käyttöpäiväkirjavihkossa jotka koneissa kiinni. Vihkoon voi kirjoittaa muitakin havaintoja ja Silloin ne on aina saatavilla. Automaation kanssa pitää varautua laiterikkoihin ja bukeihin. Ompa harmillista että kolmenvuoden säädöt valuu hukkaan tuommoisen ajattelemattomuuden takia.

[euroshopperi]

Siellä on kuitenkin muistitoiminto. Muistaakseni valikko, jossa on tallenna asetukset ja palauta asetukset aiempaan. Mitähän tuo mahtaisi tehdä, kun näppää, että palauta. Tai sitten ei ole mitään tallennuksia olemassakaan. Ei tuo näppäily kuitenkaan tässä vaiheessa enää tuhoa mitään. Oljenkorsi ehkä, jos siellä olisi joku tallennus vahingossa olemassa.

[papi]

Nyt on käyty parametrit läpi ja aika lähellä hyvä tuli. Pientä hienosäätöä varmaan lopputalvesta ja ensi talvena.
Lämmityspuolella ihmetytti alkuun matalat lämmönjaon kiertolämpötilat/paluut yhdessä piirissä (oleskelutilat), mutta syy selvisi, että edustaja-ukkeli oli kääntänyt oleskelutilojen kiertovesipumpusta tehoja pienemmälle. Kylmällä ilmalla kaikkien oleskelutilojen termostaatit kun aukeavat, niin virtaus ei ole riittävä.
Maalämpöpumppu kyllä säätää itsenäisesti kiertovesipumppua, mutta jos sille ei sallita kuin puolet tehosta, niin eihän se riitä.
Näin lauhemmilla keleillä, kun kaivon tulopuoli alkaa antaa +2 asteista ja yli, aiheuttaa se joka kerta hymyn kun Viessmanni pääsee tekemään lämmitystä pienemmällä tehoalueella. Tällä hetkellä (tai näillä keleillä) ottoenergia on noin 2,3-2,5kWh, kun tekee lämmitysvettä. Käyttövettä tehdessä kone ottaa noin 3,3-3,6kWh.
Sitä en ole löytänyt mistään, mitä nuo 1-5 tehoalueet edustavat energian kulutuksessa. Jos esim Euroshopperilla on tietoa, niin kerrotko minullekin.

Edit. väärät ottoteho lukemat korjattu

[Nakke vaan]

Näin lauhemmilla keleillä, kun kaivon tulopuoli alkaa antaa +2 asteista ja yli, aiheuttaa se joka kerta hymyn kun Viessmanni pääsee tekemään lämmitystä pienemmällä tehoalueella. Tällä hetkellä (tai näillä keleillä) ottoenergia on noin 1,6-1,7kWh, kun tekee lämmitysvettä. Käyttövettä tehdessä kone ottaa noin 2,0-2,2kWh.

Hämmentäviä arvoja tälläiselle vähän tietämättömälle. Minkälämpöistä vettä suunnilleen viessmanni tekee noissa tapauksissa? Meneekö nuo ottotehot suurinpiirtein tuollain joillakin muunmerkkisilläkin pumpuilla vai onko viessmannissa jotain speciaalia sisällään? Onko netin syövereissä valmistajan lämpöteho ja ottotehokäyrää erilämpösille kaivo ja lattia/käyttövesille?

[peki]

Hämmentäviä arvoja tälläiselle vähän tietämättömälle. Minkälämpöistä vettä suunnilleen viessmanni tekee noissa tapauksissa? Meneekö nuo ottotehot suurinpiirtein tuollain joillakin muunmerkkisilläkin pumpuilla vai onko viessmannissa jotain speciaalia sisällään? Onko netin syövereissä valmistajan lämpöteho ja ottotehokäyrää erilämpösille kaivo ja lattia/käyttövesille?

Pakko olla jotain spesiaalia kun oma pumppu 7kw mallilla ottaa 1,7kwh ja Saku 10kw mallilla
vähemmän. Lähtökohtaisesti  saksalaisen cop on 6,2 ja meillä 4,1 kompuratehoista laskien

[fraatti]

Hämmentäviä arvoja tälläiselle vähän tietämättömälle. Minkälämpöistä vettä suunnilleen viessmanni tekee noissa tapauksissa? Meneekö nuo ottotehot suurinpiirtein tuollain joillakin muunmerkkisilläkin pumpuilla vai onko viessmannissa jotain speciaalia sisällään? Onko netin syövereissä valmistajan lämpöteho ja ottotehokäyrää erilämpösille kaivo ja lattia/käyttövesille?

Papilla kone taitaa tahkota lämpöä varaajaan ja itse lämmönjaon pumpun/pumppujen kulutus puuttuu(?) lukemasta. Viessmannissa on käytetty samoja kompressoreita kuin monessa muussakin r410a kylmaaineella olevassa koneessa, kuten esim stiebelissä. Oleellisin ero on siinä että koneessa on elektroninen paisuntaventtiili jota ei taida vielä nykyään löytyä kovin monesta koneesta. Tämä mahdollistaa sen että kylmäainetta on aina optimaalinen määrä kierrossa.

Tässä on suunnittelumanuaali jossa näkyy anto ja ottotehoja: https://www.docdroid.net/5FCzTfg/vitocal-200-300-350-222-333-g-suunnitteluohjeet-5-2015-14.pdf.html#page=18

[Nakke vaan]

Tuoltahan se viessmannin suunnittelumateriaaleista näkyykin että kun kaivo 2 ja tehtävä vesi 55 astetta niin ottoteho on 3.72 kilowattia. Ja kaivo 2 vesi 35 niin ottoteho on 2.25 kilowattia.
Ihmettelin vaan että valitsinko väärän sakemannin kun omani ottaa kanssa tuon vajaa neljä kilowattia kun teen lämmintä vettä ja olosuhteissa 3/26 haukkaa luokkaa +1.8kw kotimittaustarkkuudella.

[papi]

Niin siis elikkä pari esimerkkiä kerron nyt.
Lämmitysveden tekoprosessista lukemia:
- Ensiö kaivolta +1,8 C
- Ensiö kaivolle -2,8 C
- Toisio varaajaan +32,3 C
- Toisio varaajalta +37,6 C
- Alapaine 6,7
- Yläpaine 21,9
- Ottoenergia ~2,3kW

Lämpimän käyttöveden tekoprosessista lukemia:
- Ensiö kaivolta +2,2 C
- Ensiö kaivolle -1,6 C
- Toisio varaajaan +59,0 C
- Toisio varaajalta +53,3 C
- Alapaine 7,2
- Yläpaine 35,6
- Ottoenergia ~3,3kW

Ottoenergian lukeman saan erillisestä kWh-mittarista, jonka olen asennuttanut mittaamaan pumpun tekemisiä. Siinä lukemassa on nykyisin mukana kaikki kiertovesipumput ym.
Mutta lämpöpumpussa on siis teholuokkia viisi. Minulla pumppu on toiminut eniten luokassa 3, kun esim. euroshopperilla luokassa 4.

Täällä kompressorin teholuokkien suhde seuraavanlainen:
1: 45 h
2: 154 h
3: 5365 h
4: 2116 h
5: 2705 h

Mulla on nuo samat

Täällä kompressorin teholuokkien suhde seuraavanlainen:
1: 29 h
2: 37 h
3: 2478 h
4: 3610 h
5: 506 h

Aikalailla on eroa noilla. Tuo 3 palkki on mulla vääjäämättömästi noussut lähemmäs tuota 4:sta, mutta hidasta on, kun toinen karkaa aina jonkun verran eteenpäin. Legionellaahan mulla ei kuumennella ja 50 astetta on puolivälin lämpö käyttövedelle. Esilämmityskierukkakin on mulla 500 L varaajassa.

COP lämmitys    4,5
COP lämminvesi 3,2
COP yhteensä.    4,3

Eli tuostakin näkee suhteellisesti, että käyttövettä tehdään paljon lämmityksen COP:lla. Sulla on kyllä erinomainen tuo lämmityksen osa, joten onneksi olkoon hienosta lämmönjaon toteutuksesta.

Tuo nyt rupesi taas kiinnostamaan, että miten ne teholuokat menee niinkuin kilowattien mukaan.

Edit: oli väärät lukemat ottotehoissa, appologies.

[fraatti]

Tuo nyt rupesi taas kiinnostamaan, että miten ne teholuokat menee niinkuin kilowattien mukaan.

Teholuokat määräytyvät höyrystymis- ja lauhtumislämpötilojen erotuksesta. Tästä kuvasta selviää miten ne jakautuvat. Tässä manuaali mistä tuo löytyy: https://www.docdroid.net/PkY0yBp/vitotronic-200-wo1c-huolto-ohje-6-2015-3.pdf.html



Epäilen että myös noiden lämpötilojen mukaan koneen pitää kirjaa tuotetuista tehoista. Samoin kone pitää kirjaa montako minuuttia se on käynyt milläkin lauhtumis/höyrystymislämpötilalla. Laitan siihen liittyvää matskua esille jahka kerkeän.

Onko nämä tämänhetkiset lukemat? (euroshopperilla tietysti painaa kupissa se että osan koneeseen kertyneestä käyntiajasta taitaa olla peräisin ajalta jolloin siellä oli vielä pattereita talossa... )

Täällä kompressorin teholuokkien suhde seuraavanlainen(Papi?):
1: 45 h
2: 154 h
3: 5365 h
4: 2116 h
5: 2705 h

Mulla on nuo samat (Euroshopper?)

Täällä kompressorin teholuokkien suhde seuraavanlainen:
1: 29 h
2: 37 h
3: 2478 h
4: 3610 h
5: 506 h

Voisin katso huvikseen vastaavat luvut omasta koneesta.

Laitoin vielä nuo prosentteina niin ovat helpommin vertailtavissa.
(Papi?):
1: 45 h 0,4%
2: 154 h 1,4%
3: 5365 h 51,6%
4: 2116 h 20,4%
5: 2705 h 26%
yhteensä 10385h

(Euroshopper?)
1: 29 h 0,4%
2: 37 h 0,5%
3: 2478 h 37,2%
4: 3610 h 54,2%
5: 506 h 7,6%
yhteensä: 6660h

[peki]

Teholuokat määräytyvät höyrystymis- ja lauhtumislämpötilojen erotuksesta. Tästä kuvasta selviää miten ne jakautuvat. Tässä manuaali mistä tuo löytyy: https://www.docdroid.net/PkY0yBp/vitotronic-200-wo1c-huolto-ohje-6-2015-3.pdf.html



Epäilen että myös noiden lämpötilojen mukaan koneen pitää kirjaa tuotetuista tehoista. Samoin kone pitää kirjaa montako minuuttia se on käynyt milläkin lauhtumis/höyrystymislämpötilalla. Laitan siihen liittyvää matskua esille jahka kerkeän.

Onko nämä tämänhetkiset lukemat? (euroshopperilla tietysti painaa kupissa se että osan koneeseen kertyneestä käyntiajasta taitaa olla peräisin ajalta jolloin siellä oli vielä pattereita talossa... )
Voisin katso huvikseen vastaavat luvut omasta koneesta.

Laitoin vielä nuo prosentteina niin ovat helpommin vertailtavissa.
(Papi?):
1: 45 h 0,4%
2: 154 h 1,4%
3: 5365 h 51,6%
4: 2116 h 20,4%
5: 2705 h 26%
yhteensä 10385h

(Euroshopper?)
1: 29 h 0,4%
2: 37 h 0,5%
3: 2478 h 37,2%
4: 3610 h 54,2%
5: 506 h 7,6%
yhteensä: 6660h

Kumman lämmintä litkuu uusissakin taloissa menee?
Minulla osuu tuohon 3 luokkaan lähes kaikki lämmitykset.
Miten papilla voi olla tuolla lailla että yli 40C  menisi 46% tunneista?
Pätkäkäyntinen kone vielä viittaisi vahvasti että lämmönjaossa on jotain pielessä.

[fraatti]

Kumman lämmintä litkuu uusissakin taloissa menee?
Minulla osuu tuohon 3 luokkaan lähes kaikki lämmitykset.
Miten papilla voi olla tuolla lailla että yli 40C  menisi 46% tunneista?
Pätkäkäyntinen kone vielä viittaisi vahvasti että lämmönjaossa on jotain pielessä.

Kyseessä on höyrystymis ja lauhtumislämpötilojen erot jotka ovat usein vielä hiukan suuremmat kuin kaivoon palaavan ja lämmönjakoon menevän liuksen erotus. Tässä omasta koneesta kuva kun pihalla on 12,5 astetta pakkasta. Tässä höyrystymis- ja lauhtumislämpötilat on alleviivattu punaisella. Lämpötilojen ero on 38,2 astetta.

Sähköä tuo haluaa tuossa pisteessä 2,19kW kaikkineen pumppuineen...


Tässä kuvassa näkyy sitten miten tunnit ovat osuneet tuohon kuormitusluokkaan. Pyyhkäisin järjen tuosta laitteesta tyhjäksi muiden muutosten yhteydessä joskus loka/-marraskuussa joten tuossa nyt ei ole leudommilta keleiltä juuri mitään mutta eipä ne varmaan juurikaan voisi tuota muuksi muuttaa kun suurinosa lämmityksesta kuitenkin tapahtuu talvella... Sinällään tuo kuormitusluokka kolmosen välissä on jo varsin suuri.

Papilla taisi olla käyttöveden kierto joka vaatii hiukan enemmän puristusta tuohon lämpösen puolelle...


1: 3h 0,3%
2: 1h 0,1%
3: 842h 91,3%
4: 30h 3,3%
5: 46h 5%
yhteensä: 922h

Epäilen että energianseuranta toimii näiden lämpötilojen perusteella jotka ovat immuuneja mm virtauksien muutoksille.(sisältävät siis ne jo)
Tässä koneen toimintapiste missä on eniten tunteja. Tuossa pisteessä höyrystymislämpötila on -2.5 astetta ja lauhtumislämpötila 32,2 astetta. Tuossa se on käynyt 2192min loka/marraskuun jälkeen.

[papi]

Hienoa, että löytyi taas noita opuksia ja oppaita.

Kumman lämmintä litkuu uusissakin taloissa menee?
Minulla osuu tuohon 3 luokkaan lähes kaikki lämmitykset.
Miten papilla voi olla tuolla lailla että yli 40C  menisi 46% tunneista?
Pätkäkäyntinen kone vielä viittaisi vahvasti että lämmönjaossa on jotain pielessä.

Minulla lämpimään käyttöveteen menee suhteessa paljon energiaa. Sitä energiankulutusta nostaa "normaalista" ainakin:
- Käyttöveden kierto
- Lämpökanaali
- Runsas kulutus

Koska laitteet ovat erillisessä autotallirakennuksessa, kierron ja kanaalin pituuksien vuoksi energiahukkaa on jonkin verran.
Viime vuonna pumpun kulutusjakauma oli suunnilleen seuraavanlainen:
- Lämmitys 4100kWh ~65%
- Lämmin käyttövesi 2200kWh ~35%
Luonnollisesti kaikki lämpimän käyttöveden tekemiseen otettu energia menee siis luokkaan 4 ja 5.
Lämpimän käyttöveden lämpötila-asetus on 55C (hystereesi 10K), joka on ehkä hieman korkeahko. Mutta kun on naimisissa kemisti-biologin kanssa, niin niitä kaiken maailman pöpöjä saattaa löytyä joka paikasta. Ilman julkaistua tutkimusta ei meidän perheessä pudoteta LVV:n lämpötilaa 55-->50- asteeseen, enkä kyllä näe sille tarvettakaan.
"Pätkäkäyntiä" on jonkun verran, mutten ymmärrä mitä lämmönjaossa olisi niin vahvasti pielessä.

Kyseessä on höyrystymis ja lauhtumislämpötilojen erot jotka ovat usein vielä hiukan suuremmat kuin kaivoon palaavan ja lämmönjakoon menevän liuksen erotus.

Näin ollen pakkasilla myös lämmityksestä osa menee tuohon 4 luokkaan. Pidän kosteita tiloja aika lämpimällä ihan käyttömukavuuden vuoksi, mutta myös tehokkaamman kosteuden poiston takia. Myös lämmityksen tapauksessa asuinrakennuksen ja autotallin välissä lämpökanaalissa hukkaantuu energiaa.

[papi]

Täälläkin kolme vuotta pumputeltu seuraavin tuloksin:
- Lämmitys otto 11000 kWh
- Lämmitys anto 58500kWh
- Lämminvesi otto 7600 kWh
- Lämminvesi anto 26250 kWh
- Pumpun tunnit 8876 h

Vuoden ajalta:
- Lämmitys otto 4000 kWh
- Lämmitys anto 21500kWh
- Lämminvesi otto 2200 kWh
- Lämminvesi anto 7700 kWh
- Pumpun tunnit 3080 h

Neljä vuotta menty:
- Lämmitys otto 15 000kWh
- Lämmitys anto 80 000kWh
- Lämminvesi otto 10 000kWh
- Lämminvesi anto 35 300kWh
- Pumpun tunnit 12 082h

Vuoden ajalta:
- Lämmitys otto 4 200kWh
- Lämmitys anto 22 000kWh
- Lämminvesi otto 2 100kWh
- Lämminvesi anto 8 200kWh
- Pumpun tunnit 3 330h

[Nakke vaan]

Onko käyttöveden lämmitys kokenut jotain oleellisia muutoksia viimeisen ja sitä edellisen vuoden välillä kun nyt ottaa vähemmän ja antaa enemmän? Aika paljonkin

[tomppeli]

Lämpöpumppujen omat, laskennallisesti saadut tilastot ovat kaiketi yleensäkin aika optimistisia.
COP / SCOP noudattelee yleensä tämän tyyppisiä arvoja.

[Nakke vaan]

Tuolla muutama viesti aikaisemmin lukee papin kirjoittamana, "Lämpimän käyttöveden lämpötila-asetus on 55C (hystereesi 10K)." Tarkoittaako tuo viessmanin tapauksessa että pelataan välillä 45-55 vai 50-60 vai jotain muuta?

[Hambula]

Tuolla muutama viesti aikaisemmin lukee papin kirjoittamana, "Lämpimän käyttöveden lämpötila-asetus on 55C (hystereesi 10K)." Tarkoittaako tuo viessmanin tapauksessa että pelataan välillä 45-55 vai 50-60 vai jotain muuta?

Käyttöveden lämpötila väliä 45-55C.


Lähetetty minun SM-A300FU laitteesta Tapatalkilla

[papi]

Käyttöveden lämpötila väliä 45-55C.


Lähetetty minun SM-A300FU laitteesta Tapatalkilla

Joo, niin on 45-55C. Ennen tehtiin 5K 50-55C. Pieniä säätöjä myös mm. käyttöveden kiertoon ja aikoihin.

[Nakke vaan]

Sitten istuu aika hyvin tuohon tomppelin käppyrään, 5 asteen pudotus nostaa copia noin 0.4 sekä käytännössä että käppyrässä. Toki Viessmannin näyttää menevän cop käyrän paremmalla puolella mutta laatukonehan se onkin. Käyrä lienee kuitenkin jonkinlainen keskiarvo eri pumppujen ja kaivojen arvoista?
Onhan noissa pumpuissa kuitenkin eroa EN:nien, testien ja jopa foorumilaisten kokemuksien mukaan.

[tomppeli]

Käyrä on keskiarvoinen, ei minkään pumpun oma.

[euroshopperi]

Lämpöpumppujen omat, laskennallisesti saadut tilastot ovat kaiketi yleensäkin aika optimistisia.
COP / SCOP noudattelee yleensä tämän tyyppisiä arvoja.

Onko tuo käyrä 0 asteen tulolla. Käyttövesi tulee ainakin kesäisin hieman yli 5 asteen tulolitkulla. Tuohon kun laittaisi verrokiksi  sen 5-asteen tulon käyrän, niin tulisi se haarukka, jossa melkein kaikki liikkuu. Ja sopisihan siihen vaikka se matalan kaivonkin käyrä vaikka -3-asteen tulolla.

[Nakke vaan]

Ei se voi nolla tulolla. 0/30 paras coppihan on nyt alpha innotecin on-off koneen 5.05, käppyrässä coppi on sillä kohtaa noin 5.3. Mieluummin tuo on se viitosen tulolitkun yleismaailmallinen käppyrä, tai vieläkin lämpimämmän.

[euroshopperi]

No mulla taitaa valmistaja luvata 0/35 COP 4,7. Tällä hetkellä on tuolla koneella COP lämmitykselle 4,6, joten ei tässä nyt varmaan hirveen kaukana olla valmistajan lupauksista. Lämmintävettä on tehty COP 3,2, joten sen täytyy tulla korkeammalla tulolitkulla keskimäärin, kuin lämmityksen, jonka se havaintojen mukaan tekeekin. Kokonais COP on nyt 4,3. Täytyy kyllä olla tuohonkin ihan tyytyväinen ja ilman suurempia optimointejahan tuo tulee, kun on 2 shunttipiiriäkin vielä tuossa. 12,9 kW koneella olisi voinut olla mahdollisuuksia päästä jopa 4,5 COP tasolle. Alkumetrithän meni mulla 3,8 COP arvolla ja siitä sitten on remontin edistyessä noustu jo 4,3:een.

[Nakke vaan]

Itseasiassa se perus cop onkin 0/35 arvoilla ilmoitettu. Hyvä kun muistutit
Silloin tuo käyräkin voi olla vaikka nolla litkun keskiarvokäyrä.

Tarkoittaako tuo remontin edistyminen lämmöneristämistä josta seuraa matalampi lämmitysveden tarve joka taas johtaa parempaan coppiin vai jotain muuta? Copit tuntuisi olevan kohdillaan.

[euroshopperi]

Mulla oli alkuun yläkerrassa vielä 130 neliötä pattereilla. Nyt on kaikki lattialämmöillä. Ja sain siis kiskaistua yli 10 asteella kiertoveden lämpöjä alemmas. Tuo 12,9 kW malli olisi ollut ilmeisesti paremmin optimoitu, koska sille luvataan 4,9 COP. No näillä mennään ja tulevaisuudessa optimoidaan varaajien kokoa hieman ylöspäin.

[papi]

Joo. Tomppelin käyrä on 0-asteiselle tulolle. Meillä tulee esim. tällähetkellä minimissään +3-asteista liuosta.

[euroshopperi]

No niin. Vuosikatsauksen aika taas.

3 vuotta siis mennyt seuraavasti.

24 983 kWh
6100 tuntia
11 753 käynnistystä

4 vuotta täynnä seuraavasti.

32 915 kWh
8184 tuntia
15 741 käynnistystä

Kulutusluokat

1= 40 h
2= 72 h
3= 3483 h
4= 3840 h
5= 668 h

COP

Lämmitys 4,6
Käyttövesi 3,2
Yhteensä 4,3

Kyllä maalämmöllä pärjää kelpuullisesti. Öljymäärä siis jäänyt nyt tilaamatta on 5*4300 L, eli 21 500 L. Sähköä siis tuo 32 915 kWh kustantaa n. 4 000 € verran. Säästöä on kertynyt siis yli 4000 €/ vuosi, jos ei lasketa korkokuluja. Lainaa jäljellä vielä 2 vuotta ja asumisen kustannuksissa ei ole tapahtunut mitään, vaikka siis muutos maalämpöön tehtiin. Eli näillä näkymin olisin lämmittänyt öljyllä sen 6 vuotta samoin kustannuksin, ilman mitään hyötyä tulevaisuudessa. Kotitalousvähennysten jälkeen alkaa olla sellainen tilanne, ettei ole mitään järkeä jättää öljylämmitystä vaihtamatta jopa patteritalossa. Lattialämmitteisistä nyt puhumattakaan. Maalämpö käynnistettiin siis 20.11. 2013 ja olen viimeksi tilannut öljyä varmaan tuolla 2012. 4 vuoden hintavertailukin piti karkeasti vetää suorasähkön öljyn ja maalämmön kustannuksista.

Öljy 21 500 € (17 200 €)
Sähkö 18 400 €
Maalämpö 4 300 €

Öljyssä siis tuo vuosi etukäteen mukana ja suluissa  todellinen kustannusvertailuun kelpaava. Itselle tuo 21 500 on reaaliraha tässä tapauksessa, kun lopetus on tehty.

Viimeinen vuosi siis meni 1031,16 € maalämpöön, kun 13 c/ kWh on hintana. Oliskohan laitteet rikkoutumassa, kun tuli vain 7932 kWh mittariin tälle vuodelle lisää. Aurinkokennot tosin tuli korjailtua edellisenä kesänä ja saattaa olla, että vaikutusta on ollut niistäkin.

[euroshopperi]

Laitetaan vielä talon vanhoja sähkönkulutustietoja ylös. Saatte arvata, koska on laitettu ainavalmis kiuas ja huvimajaan säteilylämmittimiä.

2010 = 16 771 kWh
2011 = 20 771 kWh
2012 = 22 977 kWh
2013 = 23 575,99 kWh (MLP 20.11.)
2014= 28 000,39 kWh
2015= 27 583,66 kWh
2016= 27 295,86 kWh
 
Tälle vuodelle tulee ehkä alempaa taas ja nyt on päivitetty lukema 24 090 kWh, joten näyttäisi menevän alle 27 000:n.

[papi]

Neljän edellisen vuoden viikottaisten arvojen keskiarvojen vertailu.

Vuosi      MLP-tunnit   LL otto kWh   LL anto kWh   KV otto kWh   KV anto kWh   Otto yht kWh   Anto yht kWh   Keruu In °C   Keruu Out °C   T-keski °C (ulko)
2014               54         64                332                 56                 186                  119                  518         
2015               55         66                363                 45                 161                  111                  523         
2016               60         79                421                 43                 150                  122                  571               2,84                -1,53              4,14
2017               64         81                429                 39                 158                  120                  587               1,93                -2,35              3,97

[euroshopperi]

Ei tuosta kyllä muuta selvää saa kun, että miinusmerkkiset luvut lienee ulos menevän liuoksen lämpötiloja.

[papi]

On taas se aika vuodesta, kun vastuksia tarvitaan. Aiemminkin on asiasta keskusteltu ja ratkaisuja haettu mm. https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6675.msg89060#msg89060
Viimeisen kahden viikon pakkaskeskiarvon ollessa lähempänä -20 astetta, pyrkii lämmöt seilaamaan mökissä useitakin asteita, jos vastukset eivät tulisi apuun.
Omalta kohdalta parhaiten on toiminut yksinkertaisesti pyynnin nosto tai jyrkempi käyrä. Jostain syystä parametrien avulla vastuksia ei saa helposti mukaan.
Esimerkkinä, jos puskurivaraajan pyynti on +36c, toision lataus hakkaa +35c tulolla, +30c paluulla vaikka vuorokauden putkeen, muttei saa nostettua puskurin lämpötilaa +30c korkeammaksi. Ja vastukset ei tule apuun vaikka miten vetäisi parametrit "nollille".
Oletteko muut saaneet Viessmanneista irti vastusten hienosäätöä?

[fraatti]

On taas se aika vuodesta, kun vastuksia tarvitaan. Aiemminkin on asiasta keskusteltu ja ratkaisuja haettu mm. https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6675.msg89060#msg89060
Viimeisen kahden viikon pakkaskeskiarvon ollessa lähempänä -20 astetta, pyrkii lämmöt seilaamaan mökissä useitakin asteita, jos vastukset eivät tulisi apuun.
Omalta kohdalta parhaiten on toiminut yksinkertaisesti pyynnin nosto tai jyrkempi käyrä. Jostain syystä parametrien avulla vastuksia ei saa helposti mukaan.
Esimerkkinä, jos puskurivaraajan pyynti on +36c, toision lataus hakkaa +35c tulolla, +30c paluulla vaikka vuorokauden putkeen, muttei saa nostettua puskurin lämpötilaa +30c korkeammaksi. Ja vastukset ei tule apuun vaikka miten vetäisi parametrit "nollille".
Oletteko muut saaneet Viessmanneista irti vastusten hienosäätöä?

Varmista että vastus on sähköistetty ja sulakkeet ylhäällä taululla.
7900:1 vastuksen vapautus.
7902:1 vastuksen vapautus huonelämmitykseen. (Laitteisto - sähkölämmitys rasti on tämä arvo)

Käyttövedelle 6015:1 (Käyttövesi - KV sähköllä rasti on tämä arvo)
Käyttövesi 6014:0 (ellei kv-varaajassa ole uppolämmitintä.) 

Vastuksessa punaisen korkin alla on se kuittaus nappi. Vanhemmissa se vastus on pystyssä ja uudemmissa vaakassa siellä pohjalla.

Toimilaitetestillä voi varmistaa lämmittääkö. Toisiopumppu päälle ja teho 1 päälle. Sen jälkeen vasemmalle nuolesta ja alanuolesta pääsee kylmäainepiirin säädin -näkymään ja voi katsoa tuleeko lämpötilaeroa toisiopuolelle.

Edit. 300g on niin fiksu, että ilmoittaa mikäli ylilämpösuoja on lauennut.
Edit2. Nämä ainakin vaikuttaa vastuksen mukaantuloon parametreista.
6008 : 100  Sähkövast. hystereesi käyttöveteen.
720F : 7       Sähkövast. hystereesi puskurivaraajaan.
730E : 150  Sähkövast. Kytkentäero lämm.(°min)
7905 : 0       Sähkövast. estoaika lämm. (minuutteja)

Oletko katsonut koodaustaso kakkoselta juokseeko integraali? Muistaakseni jonkun sellaisen voi käydä katsomassa tuolta valikoista.

Tuli muuten myös mieleen että voiko "käynnitysraja" vaikuttaa myös integraalin laskemiseen tai sen kertymiseen? EDIT. Olihan siitä ollut jo puhetta tuolla aikaisemmassa ketjussa ylempnä... oletko kokeillut muuttaa 7304 pienemmäksi?

[Hambula]

Kato onko niin uusi malli, että löytyy kood2 puskurivaraajavalikosta parametria 720F. On nimittäin vastuksen eston hystereesi puskurivaraajaan ja vakiona 150, eli 15k. Estää vastuksen päällelähdön jos lämpötila on asetukseen nähden 15k lähempänä. Hyvä arvo on 10, eli 1k.
Muuten on 7905 (30) estoaika ja 730E (300)  asteminuutit. Suluissa tehdasarvot.

[fraatti]

Kato onko niin uusi malli, että löytyy kood2 puskurivaraajavalikosta parametria 720F. On nimittäin vastuksen eston hystereesi puskurivaraajaan ja vakiona 150, eli 15k. Estää vastuksen päällelähdön jos lämpötila on asetukseen nähden 15k lähempänä. Hyvä arvo on 10, eli 1k.
Muuten on 7905 (30) estoaika ja 730E (300)  asteminuutit. Suluissa tehdasarvot.

Tiedätkö vaikuttaako tuo 7304 mitenkään vastukseen? Jotain sellaista tuossa enkku tekstissä on mutta se ei aivan aukea mulle eikä ole laitetta millä testata. Tai no olis mutta se ei löydy oman torpan katon alta.

[papi]

Ei taida olla tuota 720F.
Seuraavilla asetuksilla on menty.
7900:1 vastuksen vapautus
7902:1 vastuksen vapautus
730E:50 asteminuutit
7905:0 estoaika
7304:10 toision hystereesi
7313:20 toision pysäytyshystereesi
7203:20 puskurivaraajan hystereesi

Vastukset toimivat kyllä ihan normaalisti, kun nostan vaikka pyynnin 36-->40. Ei aikaakaan, kun 1-vastukset tulee auttamaan ja kohta jo 2-vastukset myös.
Jostain syystä kun ollaan lähellä tavoitetta, mutta kuitenkin useita asteita vajaana, niin vastukset ei lähde mukaan. Integraalilaskurista olisi tässä kohtaa apua, mutta 5v. vanhassa 300-G mallissa sitä ei ole.
Huomattavasti helpompi on hetkellisesti nostaa pyyntiä (+2c) tai kuten itse olen nyt tehnyt, asettaa jyrkempi käyrä (0,4) ja yrittää saada tuo kohdalleen koko vuotta ajatellen.

[Hambula]

Ei taida olla tuota 720F.
Seuraavilla asetuksilla on menty.
7900:1 vastuksen vapautus
7902:1 vastuksen vapautus
730E:50 asteminuutit
7905:0 estoaika
7304:10 toision hystereesi
7313:20 toision pysäytyshystereesi
7203:20 puskurivaraajan hystereesi

Vastukset toimivat kyllä ihan normaalisti, kun nostan vaikka pyynnin 36-->40. Ei aikaakaan, kun 1-vastukset tulee auttamaan ja kohta jo 2-vastukset myös.
Jostain syystä kun ollaan lähellä tavoitetta, mutta kuitenkin useita asteita vajaana, niin vastukset ei lähde mukaan. Integraalilaskurista olisi tässä kohtaa apua, mutta 5v. vanhassa 300-G mallissa sitä ei ole.
Huomattavasti helpompi on hetkellisesti nostaa pyyntiä (+2c) tai kuten itse olen nyt tehnyt, asettaa jyrkempi käyrä (0,4) ja yrittää saada tuo kohdalleen koko vuotta ajatellen.

Onko puskurivaraajan perässä shunttia?
Jos ei ole, voisit kokeilla 7200:0. Eli puskurin anturi pois.
Missä kohtaa varaajaa tuo anturi on teillä?
Normaalisti anturi antaa käynnistyskäskyn, mutta paluuvedestä pysähtyy.
Edit.
Luin vähän ketjua taaksepäin. Teillä on siis kanaali ja LKV-kierto ja kova käyttöveden kulutus. Sammuuko kompressori aina käyttöveden teon jälkeen?
Sekin vaikuttaa, kun silloin laskurit lähtee nollista.

[Hambula]

Oletko katsonut koodaustaso kakkoselta juokseeko integraali? Muistaakseni jonkun sellaisen voi käydä katsomassa tuolta valikoista.

Tuli muuten myös mieleen että voiko "käynnitysraja" vaikuttaa myös integraalin laskemiseen tai sen kertymiseen? EDIT. Olihan siitä ollut jo puhetta tuolla aikaisemmassa ketjussa ylempnä... oletko kokeillut muuttaa 7304 pienemmäksi?

Käsittääkseni 7304 ei vaikuta mitään puskurivaraajan kanssa, koska puskurin anturi käynnistää pumpun.

[papi]

Onko puskurivaraajan perässä shunttia?
Jos ei ole, voisit kokeilla 7200:0. Eli puskurin anturi pois.
Missä kohtaa varaajaa tuo anturi on teillä?
Normaalisti anturi antaa käynnistyskäskyn, mutta paluuvedestä pysähtyy.
Edit.
Luin vähän ketjua taaksepäin. Teillä on siis kanaali ja LKV-kierto ja kova käyttöveden kulutus. Sammuuko kompressori aina käyttöveden teon jälkeen?
Sekin vaikuttaa, kun silloin laskurit lähtee nollista.

Puskurivaraajan perässä on kaksi shunttia. Lämpimin vesi menee kuitenkin suoraan kanaalin kautta taloon kosteisiin tiloihin. 1-shuntilta kanaalin kautta oleskelutiloihin ja makuuhuoneisiin. 2-shuntin kautta autotalliin.
Taitaa olla niin, ettei tuolla 7304:llä ole mitään vaikutusta, vaan 7203:n mukaan pumppu alkaa lämmittämään puskurivaraajaa. VItotronicin W01B on minun ohjain ja siinä ei valitettavasti ole integraalilaskureita, harmi.
Itselläkin kävi mielessä pudottaa puskurin anturi pois pelistä, mutta en taida kuitenkaan tehdä sitä.
Alkaa nyt olla kikkakolmoset vähissä. Helpoimmalta tuntuu jyrkentää käyrää, jos loivalla loppuu tehot hintsusti kesken.
Kyllä kompressori sammuu aina käyttöveden teon jälkeen.