Olet käsittänyt aivan oikein. Käyttöönottotarkastuksessa yleensä esitellään IV-mittauspöytäkirja. Mitatut Tulo 74,4l/s ja Poisto 83,3l/s. Kuutioita 525m3. Ja RakMK D2:n mukaan ilmanvaihtokertoimen pitää olla vähintään 0,5 1/h.
Sinänsä järjetöntä että jos talossa huonekorkeus kasvatetaan 2,5m:stä keskikorkeudelle 3m ilmanvaihdon määrä pitäisi säännösten mukaan kasvaa 20%. Miksi? Ei mielestäni päästölähteitä noissa tiloissa ole sen enempää kuin matalemissakaan asunnoissa vai lisääkö joku mystinen asia esim kosteuskuormaa. Nyt kun asia tuli esille niin huomasin samalla että meillä ilmanvaihdon määrä ei ota huomioon koko asunnon tilavuutta. 63l/s = 225m3 -> 2x = 450m3/h Asunnon korkeus muualla paitsi olohuoneessa 2,7m ja 41m2 alalla keskikorkeus 3,6m. Tästä saadaan kokonaistilavuudeksi karvan vajaa 500m3. Mahtaakohan tuo olla iv-suunnittelijan hama vai tietoinen valinta? Sinänsä itseä tuo ei haittaa vaan päinvastoin, olen tyytyväinen koska mun maalaisjärki ei pysty perustelemaan pelkästään huonekorkeuden kasvamisella lisääntynyttä ilmanvaihdon tarvetta.
Samoin kylläkin energiatodistuksessa muutenkin taidettiin laskea käyttösähkön ja käyttöveden kulutusta neliöiden/huonemäärän mukaa joka on sekin varsin hullunkurinen yhtälö.
Kuvittelisin että 5 hlön perhe 280m2 asunnossa ei pysty käyttämään samanaikaisesti niin paljon kaikenmoisia vimputtimia enempää että käyttösähkön määrä tuplaantuisi verraten 140m2 asuntoon.
Tässä nyt alkuperäinen aihe jo jatkoi muutenkin hiukan sivuraiteilla mutta kysytään nyt tähän samaan hengenvetoon että aiheuttiko kuiva sisäilma ongelmia kovilla pakkasilla ja oliko sellaisia mittareita kädenulottuvilla mistä kosteuden pystyi toteamaan? Meillä ilma alkoi kuivumaan kovemmilla pakkasilla niin paljon että ilmanvaihdon tasoa oli pakko laskea jotta sisäilma oli mun mittapuulla asumiskelpoista. Mittasin jossain välissä alle 15% suhteellista kosteutta täältä. Myös ilmanvaihtokoneen valmistaja suosittaa kosteuden hallintaan ilmanvaihtokoneen tehon laskemista. Toinen keino on tietysti kostuttimien hankkiminen mutta tuollaisten ilmamäärien kostuttaminen vaatisi järjettömien vesimäärien haihduttamista ja pieni laskutuokio sai varsin nopeaa luopumaan ajatuksesta. Tietysti asumisesta ja kaikista asukeista tulee huoneilmaan kosteutta mutta meidän tapauksessa 2hlö ja katti ei rittänyt ainakaan tälläkertaa. Oikea tapa vaihtaa ilmaa olisi mielestäni tarpeenmukainen ilmanvaihto joka haistelisi eri tiloista mm VOC(sis. co2) ja RHta...
Vuoden 2015 alusta tulo alimmillaan 0,2 ja samaan aikaan meno -4,7.
Viime viikolla tulo 2,9 ja meno -2,0
Ylemmästä pystyy toteamaan helposti kuinka syvempi kaivo pystyy antamaan enemmän kauraa koneella vaikka käynti on miltei yhtäjaksoista. Ja alemmasta voi todeta kuinka selkään otetaan ylipitkien käyntijaksojen takia. Riittämätön lämmönsiirtyminen kaivosta ja kelin reilusti jäähtyessä menoveden lämpötilapyynti nousee nopeaa ja samaan yhdistetään usea käyntijakso ja tuohon sopivasti käyttöveden tekeminen vielä kaveriksi saa sen ilmeisesti vieläkin aikaiseksi että paluulämpötila laskee tuonne -0,6 asteen tietämille... tai sitten kaivo on kuivunut
Minulla on kwh-mittari mittaamassa pumpun eri toimintoja. Olen joka viikko tehnyt vertailun pumpun lukemiin ja huomannut niiden olevan täysin samat riippumatta vuodenajasta. Lisäksi uutena (9.3.2015 alkaen) mittaustuloksena saan samaan mittariin ulkoisten kiertovesipumppujen kulutuksen.
Itse en ole katsonut kuinka tuo uusi mittari ja kone ovat pitäneet kutinsa toisiinsa nähden. Alkuun mulla oli swissnoxin kwh mittari ja siinä huomasin että energiaseurannassa ja mittarin lukemissa oli jonkunverran heittoa toisiinsa. Tosin luotto tuohon Swissnoxiin oli nolla tuollaisilla moottorikuormilla ja siksi hommasinkin uuden mittarin.
Lämmitystarveluvut ovat tyhjää paremmat arvioitaessa eri paikkakunnilla olevien kiinteistöjen lämmityksentarvetta. Kuitenkin mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä harvemmassa ns. mittauspisteitä on. Esimerkkinä Joensuun seutu, sama vertailuluku (4832) annetaan paikkakunnille vaikka toinen on 150km etelämpänä. Vastaavasti 10km pohjoisempana olevalle kolmannelle kunnalle annetaan jo 500 yksikköä suurempi luku (5304). Tästä syystä paikkakunnille on annettu kertoimet joita on syytä käyttää laskennassa.
Itseasiassa viikkojen 33-14 ajalla talojemme lämmityksen kulutuslukemat ovat olleet Fraatti(17109kwh) ja Papi(16087kwh) eli eroa 6%. Olennaisempaa kuitenkin on Lämmitykseen käytetty energia joka oli F(4007kwh) ja P(3129kwh) eli eroa 28%. Koko vuoden mittauksessa ero lienee suurempi.
Sinä kun olet jo kerennyt asumaan hetken ausunnossasi niin oletko huomannut että lämmönkulutus olisi laskenut ensimmäisen asumisvuoden jälkeen. Muutama pariskunta(2 hlö) jotka ovat muuttaneet oamakotitaloihin ovat todenneet että toisena vuonna kulutus on laskenut. Sinuntapauksessa pystyisit vartailemaan vuosien kulutuksia lämmöntarvelukuihin jotta erilaisten vuosien vaikutusta pystyisi ottamaan huomioon. Tosin jos järjestelmään on tehty merkittävästi muutoksia/säätöjä tuona aikana myös se tietysti saattaa vaikuttaa. Kivitaloissa tämä asia nyt on tietysti aivan yleisesssä tiedossa oleva asia, mutta oudolta se tuntui kun muutama tuttu on myös maininnut asiasta eikä omista kivitaloa.
Kun laajensit skaalaa vertailupohjalle tuosta huomaa yhden asian selvästi. Sen että taisin että jäähdytellä ja lämmitellä samaan aikaan loppukesästä.
Tämä on helppo todeta vertailemalla meidän datoja kesän loppupuolelta. Toinen asia mikä paistoi silmään sakujen dokkarissa.... on tämä ja mihin datan perusteella olen myös itse syyllistynyt
"Investigations of aspects regarding the control of heat pumps led among other things to negatively influences through permanent operating charge pumps, incorrect charging of combined buffer storage und unnecessary space heating operation during summer time. Furthermore, negative influences because of additional heat generators such as solar thermal systems or electrical back-up heaters were detected."
Maalämpöpumppu laskee lämmitystarvetta parametrin 7003 perusteella. Eli jos huonelämpötila on 20 ja ulkona on 16 astetta ja 7003 on 4K lämmitystä ei tarvita silloin kun ulkolämpötila on suurempi kuin 16 astetta. Alkuun laskin tuota arvoa 3K:n vakio neljästä kun tuntui että lämmitys käynnistyi liian myöhään. Mutta myöhemmin vielä halusin että pyydetty huonelämpötila vastaa todellista huonelämpötilaa joten tällöin lämmitysraja siirtyi siinä samalla 19 asteeseen.
Samalla taidan korjata hiukan lämmityskäyrää. Ennenkuin asuimme talossa 0.2 jyrkkyys tuotti aina täysin tasaisen lämpötilan. Nyt todennäköisesti asumisen sivutuotteena tuoma lämpö alkaa sitten nostamaan huonelämpötilaa ja tälläisillä yli 0 asteen keleillä huonelämpötila alkaa kohoamaan.
Ihan hyvä että näitä datoja on tullut vertailtua niin on huomannut itsekin jotain korjattavaa. Harmi vaan kun odottelen vieläkin että saisin käsiini tarvittavat parametrit integraali ohjaukseen jotta saisi kokeiltua myös käyntiaikojen pituuden vaikutusta käytännössä. Noh ehkä ensi viikolla sitten...
Jotta lämmitystarpeen eron suuruusluokan kahden samanlaisen(enkä tässä nyt tarkoittanut että meidän talot ovat samanlaiset) kiinteistön osalta eri sijainnilla saa selville niin jos Tampereella energiankulutus olisi 20000kWh niin Joensuussa se olisi 22600kWh.
Meidän kiinteistöt eivät ole samanlaisia, eivät edes saman kokoisia. Kuitenkin suuruusluokka on sama sen myönnän.
