Järjestelmän säätö..

[JeiLaa]

Miten säätäisitte seuraavan systeemin termostaatit eli 9 kpl normi pattereita, 3 lattialämmitys piiriä omalla pumpulla (itsekseen säätyvä) ja 2 lattilämmitys piiriä joissa on mekaaniset virtaussäädöt ja mekaaninen termostaatti paluu putkessa?
Niin ja järjestelmässä ulkoilman haistelia ei huone antureita.

[tomppeli]

Termostaateista on vain haittaa maalämmityksessä, koska lämpöpumpun toiminta on jo itsessään termostaattisesti ohjattu.
Kaksi peräkkäistä termostointijärjestelmää haittaavat toisiaan.

Lämmöjakopiirien termostaattiohjaus huonontaa maalämpöjärjestelmän hyötysuhdetta.
Maalämpö toimii sitä paremmalla hyötysuhteella, mitä viileämpää lämmitysvettä sen tarvitsee tuottaa.

Säätöohje.:
Termostaatit kaakkoon (= maksimiinsa), jotta niiden vaikutus lämmitykseen eliminoidaan ja
lämpötilakorjaukset tehdään kuristamalla lämmityspiirin virtausta siellä, missä on liian lämmintä.
Muissa lämmityspiireissä pyritään pitämään virtausta rajoittavat kuristusventtiilit täysin auki.

Sisäanturilla voi koettaa kompensoida esimerkiksi takan tuottamaa lisälämpöä.

Jos suunnittelet taloon maalämmitystä, SÄÄSTÄ, jätä hankkimatta lattialämmityksen termostaattijärjestelmä.
Sitä ei yleensä tarvita ollenkaan yhden perheen järjestelmissä.

Paritalot, rivitalot ja kerrostalot, niihin joutuu yleensä hankkimaan jonkinlaisen asuntokohtaisen termostoinnin tai säätöjärjestelmän.

[JeiLaa]

Ok! Kiitos neuvosta! Koitan noin laittaa ,patteri termareiden max on näköjään 23c... Pumpun asetus on laitettu 20c... Lattialämmitys pumppu/termostaatti yksikö hoitanee itekseen ne sen alla olevat piirit... Ja noissa kahdessa ei autom.lattia piirissä paluupuolella olevat on laitettu siten että jos jostain syystä pääsee kuumaa vettä kiertoon niin ei laattaa hajota eli oli muistaakseni 47c kun rajottaa...

[tomppeli]

Ok! Kiitos neuvosta! Koitan noin laittaa ,patteri termareiden max on näköjään 23c... Pumpun asetus on laitettu 20c... Lattialämmitys pumppu/termostaatti yksikö hoitanee itekseen ne sen alla olevat piirit... Ja noissa kahdessa ei autom.lattia piirissä paluupuolella olevat on laitettu siten että jos jostain syystä pääsee kuumaa vettä kiertoon niin ei laattaa hajota eli oli muistaakseni 47c kun rajottaa...

+47 C on liian korkea lattilämmitykseen. Parempi olisi +35 .. +37 C.

[JeiLaa]

Ok! Kiitos neuvosta! Koitan noin laittaa ,patteri termareiden max on näköjään 23c... Pumpun asetus on laitettu 20c... Lattialämmitys pumppu/termostaatti yksikö hoitanee itekseen ne sen alla olevat piirit... Ja noissa kahdessa ei autom.lattia piirissä paluupuolella olevat on laitettu siten että jos jostain syystä pääsee kuumaa vettä kiertoon niin ei laattaa hajota eli oli muistaakseni 47c kun rajottaa...

+47 C on liian korkea lattilämmitykseen. Parempi olisi +35 .. +37 C.

Juu tiedän,mutta se onkin vain kaiken varalta varmistamassa että jos sellainen tilanne syntyisi että jostain kumman syystä lattilämmitys putkiin pääsisi kuumaa esim 55-60 asteista vettä niin tuo termari estää sen... Ei muuta virkaa...

[JeiLaa]

No nytten on otettu kaikki patterien termarit pois kokonaa... ihmetyttää kun pumppu käy noin 2 kertaa tunnissa,(ulkona n.5c)  saavuttaa "pysähdys" lämpötilan melko nopeasti..eli käy varmaan n.10 min, mutta eikö noita käynnistyksiä tule turhan tiheää? miten tuohon voi vaikuttaa?

[juippi]

Onko puskurisäiliötä? Ilman sitä käyntijaksot ovat taajemmin ja lyhyempiä. Jos säiliö on, niin integraalia kannattaa suurentaa jonnekin -100 ja -150 välille. Säätö löytyy huoltovalikosta (vas. nuoli pohjassa 5sek ajan) lämpöpumppu/integraali A1.

[JJ72]

Lämmöjakopiirien termostaattiohjaus huonontaa maalämpöjärjestelmän hyötysuhdetta.

Tartun tohon senverran, että tuohan pätee vain vaihtoventtiilipumpuissa. Varaajallisissa ratkaisuissa, joissa sekotetaan venttiilillä varaajasta kiertoon vettä, tuo ei pidä paikkaansa, koska sitä lämmintä otetaan sieltä varaajasta vain senverran kuin tarvitaan ja pumpulle palaava vesi ei ole siitä suoraan riippuvaista... Tuossa ei sitten ole mitään väliä sillä, kuinka lämmintä vettä sieltä patterikierrosta palaa. Toki mitä lämpimämpänä sitä varaajaa joudutaan pitämään, sitä huonompi on hyötysuhde.

[tomppeli]

Lämmöjakopiirien termostaattiohjaus huonontaa maalämpöjärjestelmän hyötysuhdetta.

Tartun tohon senverran, että tuohan pätee vain vaihtoventtiilipumpuissa.

Tulistusvaraajallisessa pumpussa sen osan varaajasta, josta otetaan kiertovesi, lämpötila nostetaan vain ihan vähän korkeammaksi, kuin pattereille tarvittavan veden lämpötila.

Eli siinäkin varaajaan ladattavan veden lämpötila on riippuvainen pattereille menevän kiertoveden lämpötilasta.
Jos nyt käytetään patteritermostaatteja, joudutaan kiertovesivaraajan lämpötilaa pitää korkeampana, jotta termostaateille jää säätövaraa.
Ja korkeampi lämpötila tässäkin tarkoittaa huonompaa COP -arvoa.

Patteritermostaateista on siis haittaa tulistusvaraajallisenkin pumpun yhteydessä.
Tulistusvaraajan yläosassa olevaa, yli +50 asteista vettä ei tavallisesti käytetä patterikiertoon, se on vain kuumaa käyttövettä varten.

[Seagear]

Onko puskurisäiliötä? Ilman sitä käyntijaksot ovat taajemmin ja lyhyempiä. Jos säiliö on, niin integraalia kannattaa suurentaa jonnekin -100 ja -150 välille. Säätö löytyy huoltovalikosta (vas. nuoli pohjassa 5sek ajan) lämpöpumppu/integraali A1.

Minä pidän näillä keleillä A1-integraalin arvona -180. Tällöin pumppu käy n. 40 min ja huilii n. 120 min. Puskurisäiliön koko 100 litraa. Sitten kun on reippaasti pakkasta niin A1-integraali voi olla -90 tai jopa -60.

[JJ72]

Lämmöjakopiirien termostaattiohjaus huonontaa maalämpöjärjestelmän hyötysuhdetta.

Tartun tohon senverran, että tuohan pätee vain vaihtoventtiilipumpuissa.

Tulistusvaraajallisessa pumpussa sen osan varaajasta, josta otetaan kiertovesi, lämpötila nostetaan vain ihan vähän korkeammaksi, kuin pattereille tarvittavan veden lämpötila.

Eli siinäkin varaajaan ladattavan veden lämpötila on riippuvainen pattereille menevän kiertoveden lämpötilasta.
Jos nyt käytetään patteritermostaatteja, joudutaan kiertovesivaraajan lämpötilaa pitää korkeampana, jotta termostaateille jää säätövaraa.
Ja korkeampi lämpötila tässäkin tarkoittaa huonompaa COP -arvoa.

Patteritermostaateista on siis haittaa tulistusvaraajallisenkin pumpun yhteydessä.
Tulistusvaraajan yläosassa olevaa, yli +50 asteista vettä ei tavallisesti käytetä patterikiertoon, se on vain kuumaa käyttövettä varten.

Ei ne termostaatit tarvitse yhtään sen korkeampaa lämpötilaa toimiakseen, tai asia toisinpäin, ei kiertoveden tarvitse olla yhtään korkeampaa vaikka ne olisivat paikoillaan... Meillä esimerkiksi on olohuoneessa termostaatti paikoillaan, koska tilassa on takka jonka tuottamaa lämpöä on pakko kompensoida...

Tottakai se pytyn lämpötila seuraa kiertoveden lämpötilaa, ja se vaikuttaa hyötysuhteeseen, mutta tarkoitin sitä, että sillä patterikierrosta tulevan veden lämpötilalla ei ole suoraa vaikutusta hyötysuhteeseen. Eli vaikka kaikki verkostojen termostaatit olisivat kiinni ja patterikierrossa vesi ei jäähtyisi ollenkaan olisi hyötysuhde sama, kuin silloin jos kaikki termostaatit olisi auki ja kierrossa vesi jäähtyisi 5 astetta. Näin ei käsittääkseni tapahdu vaihtoventtiilipumpussa, koska kaikki vesi kiertää pumpun kautta!?

[JeiLaa]

Onko puskurisäiliötä? Ilman sitä käyntijaksot ovat taajemmin ja lyhyempiä. Jos säiliö on, niin integraalia kannattaa suurentaa jonnekin -100 ja -150 välille. Säätö löytyy huoltovalikosta (vas. nuoli pohjassa 5sek ajan) lämpöpumppu/integraali A1.

Ei oo puskurisäiliötä.... onko tuosta tiuhaan käynnistymisestä haittaa.... pieneneekö pumpun ikä paljonkin? pitäskö hommata puskurisäilö?

[Xargo]

Ei ne termostaatit tarvitse yhtään sen korkeampaa lämpötilaa toimiakseen, tai asia toisinpäin, ei kiertoveden tarvitse olla yhtään korkeampaa vaikka ne olisivat paikoillaan... Meillä esimerkiksi on olohuoneessa termostaatti paikoillaan, koska tilassa on takka jonka tuottamaa lämpöä on pakko kompensoida...

Kyllä termostaattiohjattu lämmönjako tarvii lämpimämmän menoveden. Tulee ihan siitä, että lämmönjaon luovuttama energia on teho kertaa aika. Jos taas ajatellaan, että on vaikka 40W/m2 luovuttava lattialämmitys ja 200m2 lattiapinta-alaa. Kokonaisteho siis 8kW. Sovitaan, että tuo teho saadaan aikaan vaikka 30C menovedellä, jolloin paluuvesi on vaikka 5K kylmempää eli 25C. Nyt jos termostaateilla leikataan joksikin aikaa (esim. puolet ajasta) luovuttavaa pinta-alaa pienemmäksi vaikka 50m2 verran niin se vastaa sitä, että 25m2 alalta olisi kierto kokonaan seis (tämä tulee siis siitä, että 50m2 neliön luovuttama teho on puolet ajasta käytössä). Jos silti talon tehontarve on tuo 8kW niin nyt lattialämmityksen tehontarve per neliö on 8000W / 175m2 ~= 46W/m2. Jotta saadaan korkeampi teho per neliö, tarvitaan kierrossa suurempi viilenemä (ja/tai suurempi virtausnopeus) eli käytännössä korkeampi menoveden lämpötila ja sitä kautta se huonompi COP.

Kaikesta huolimatta itse olen sitä mieltä, että termostaatit on hyvä juttu mukavuuden kannalta, mutta jos mahdollisimman hyvää lämpökerrointa tavoitellaan niin termostaatit pois vaan. Jos termostaatteja haluaa kuitenkin käyttää niin jonkunlainen puskuri kannattaa olla. Mulla on tällä hetkellä termostaatit ilman puskuria ja 16 starttia tulee vuorokaudessa. Aika veivaaminen oli, että pääsee niinkin vähällä.

[peki]

Mielestäni iv koneen termari tuo suuremman lämpötilaeron yksittäiseen huoneeseen kuin lämmityspiirin epätarkka ohjaus jos kyseessä laatta.

[JJ72]

Kyllä termostaattiohjattu lämmönjako tarvii lämpimämmän menoveden. Tulee ihan siitä, että lämmönjaon luovuttama energia on teho kertaa aika. Jos taas ajatellaan, että on vaikka 40W/m2 luovuttava lattialämmitys ja 200m2 lattiapinta-alaa. Kokonaisteho siis 8kW. Sovitaan, että tuo teho saadaan aikaan vaikka 30C menovedellä, jolloin paluuvesi on vaikka 5K kylmempää eli 25C. Nyt jos termostaateilla leikataan joksikin aikaa (esim. puolet ajasta) luovuttavaa pinta-alaa pienemmäksi vaikka 50m2 verran niin se vastaa sitä, että 25m2 alalta olisi kierto kokonaan seis (tämä tulee siis siitä, että 50m2 neliön luovuttama teho on puolet ajasta käytössä). Jos silti talon tehontarve on tuo 8kW niin nyt lattialämmityksen tehontarve per neliö on 8000W / 175m2 ~= 46W/m2. Jotta saadaan korkeampi teho per neliö, tarvitaan kierrossa suurempi viilenemä (ja/tai suurempi virtausnopeus) eli käytännössä korkeampi menoveden lämpötila ja sitä kautta se huonompi COP.

Mutta eikösse pienempi pinta-ala ole käytössä vain silloin, kun sitä lämpöä ei enää tarvita, eli silloin, kun huoneessa on jo riittävä lämpötila ja termostaatti alkaa sulkeutumaan? Jos tarvitaan lisää lämpöä. on termostaatti on täysin auki ja koko patterin pinta-ala käytössä!? Ainakin meillä olohuoneen lämpötila pysyy ihan sopivassa lämpötilassa, vaikka termostaatti on paikoillaan. Aikaisemmin oli öljylämmitys ja ainoa säätö oli manuaalinen venttiili kattilan päällä ja sitä tuli säädettyä vain pari kertaa vuodessa, eli kiertovesi on nyt huomattavasti viileämpää ja mielestäni homma pelaa hienosti, vaikka kierrossa oleva vesi riittää nippanappa huoneen lämpimänä pitämiseen.

[tomppeli]

Ei ne termostaatit tarvitse yhtään sen korkeampaa lämpötilaa toimiakseen, tai asia toisinpäin, ei kiertoveden tarvitse olla yhtään korkeampaa vaikka ne olisivat paikoillaan... Meillä esimerkiksi on olohuoneessa termostaatti paikoillaan, koska tilassa on takka jonka tuottamaa lämpöä on pakko kompensoida...

Xargo tuossa jos vastasikin ja selitti asian selkeästi.

Eihän se patteritermostaattien paikoillaan oleminen siinä haitta olekaan, kunhan ne ovat niin suuresti auki, että eivät rajoita patterin kiertoa.

Sen verran olen samaa mieltä, että termostaateista aiheutuva haitta on vaihtoventtiilikoneelle vielä suurempi, kuin tulistusvaraajalliselle.
Tämä siksi, että termostaatit saattavat esimerkiksi takan, auringonpaisteen tms. lämmönlähteen takia rajoittaa patterikiertoa niin, että lauhdutin jäähtyy liian vähän. Seurauksena  kompressorin vastapaine nousee, sähkötehon ottoteho kasvaa ja COP huononee.
Vastapaine voi nousta jopa hätäkatkaisurajalle, jolloin kompressori hätäpysäytetään.

Tämä ei tule ongelmaksi tulistusvaraajallisella pumpulla.
Siinä ladataan lauhdutinlämpöä aina samalla latauspumpun pumppausteholla ja lauhdevirtauksella patteritermostaateista riippumattomasti.
Silti tässäkin COP vähän huononee, kun varaajan lämpötilaa pidetään vähän tarpeettoman korkeana termostaattien takia.

Patteritermostaateista on haittaa..
Jos haluat termostaatin, hanki pumpulle huonekompensointitermostaatti.
Silloin pumpulle ei tule noita ongelmia, kun pumppu itsessään saa tiedon lämmittämisen tarpeesta.

[JJ72]

Xargo tuossa jos vastasikin ja selitti asian selkeästi.

Eihän se patteritermostaattien paikoillaan oleminen siinä haitta olekaan, kunhan ne ovat niin suuresti auki, että eivät rajoita patterin kiertoa.

No näin minäkin sen ajattelen, ja nehän alkavat kuristamaan sitä kiertoa vasta kun huonelämpötila on tavoitteessaan.

Sen verran olen samaa mieltä, että termostaateista aiheutuva haitta on vaihtoventtiilikoneelle vielä suurempi, kuin tulistusvaraajalliselle.
Tämä siksi, että termostaatit saattavat esimerkiksi takan, auringonpaisteen tms. lämmönlähteen takia rajoittaa patterikiertoa niin, että lauhdutin jäähtyy liian vähän. Seurauksena  kompressorin vastapaine nousee, sähkötehon ottoteho kasvaa ja COP huononee.
Vastapaine voi nousta jopa hätäkatkaisurajalle, jolloin kompressori hätäpysäytetään.

Juuri näin

Tämä ei tule ongelmaksi tulistusvaraajallisella pumpulla.
Siinä ladataan lauhdutinlämpöä aina samalla latauspumpun pumppausteholla ja lauhdevirtauksella patteritermostaateista riippumattomasti.
Silti tässäkin COP vähän huononee, kun varaajan lämpötilaa pidetään vähän tarpeettoman korkeana termostaattien takia.

Mä en kyllä vieläkään ymmärrä, että miksi sen kiertoveden pitäisi olla lämpimämpää... Jos huoneen lämpötila laskee liian alas, on termostaatti auki -> koko patterin pinta-ala käytössä ja jos lämpötila on liian suuri, on termostaatti kiinni. Tässä jälkimmäisessä tilanteessa on vaihtoventtiilipumpulla tilanne juuri se, että se paluuveden lämpötila nousee -> huonompi hyötysuhde. Sinänsä niitä termostaatteja ei tarvitse mihinkään, jos ei ole muita lämmönlähteitä.

Jos haluat termostaatin, hanki pumpulle huonekompensointitermostaatti.
Silloin pumpulle ei tule noita ongelmia, kun pumppu itsessään saa tiedon lämmittämisen tarpeesta.

Sekään ei ole ratkaisu, jos esimerkiksi laittaisin meillä olohuoneeseen pumpulle lämpötilan mittauken, johtaisi se siihen, että takkaa lämmittäessä olohuoneen lämpötila olisi ehkä sopiva, mutta kaikissa muissa huoneissa lämpötila laskisi tarpeettomasti. Toimiakseen pitäisi sitten tuolla yhdellä huoneella olla oma lämmityspiirikin...

[Xargo]

Mutta eikösse pienempi pinta-ala ole käytössä vain silloin, kun sitä lämpöä ei enää tarvita, eli silloin, kun huoneessa on jo riittävä lämpötila ja termostaatti alkaa sulkeutumaan? Jos tarvitaan lisää lämpöä. on termostaatti on täysin auki ja koko patterin pinta-ala käytössä!? Ainakin meillä olohuoneen lämpötila pysyy ihan sopivassa lämpötilassa, vaikka termostaatti on paikoillaan. Aikaisemmin oli öljylämmitys ja ainoa säätö oli manuaalinen venttiili kattilan päällä ja sitä tuli säädettyä vain pari kertaa vuodessa, eli kiertovesi on nyt huomattavasti viileämpää ja mielestäni homma pelaa hienosti, vaikka kierrossa oleva vesi riittää nippanappa huoneen lämpimänä pitämiseen.

Tuskin itsekään tuossa tilanteessa lähtisin mitään muuttamaan, mutta siltikin lämpökerroin olisi hiukan parempi ilman niitä termostaatteja. Johtuu siitä, että kun huoneessa on riittävä lämpötila ja termostaatti sulkeutuu niin koko talossa käytössä oleva luovuttava pinta-ala pienenee ja sitä kautta tehontarve per luovuttava pinta-ala nousee. Tuossa tilanteessa ilman termostaatteja kävisi niin, että huoneen lämpötila nousisi hieman yli tavoitearvon ja menovesi (koko talon osalta) olisi niin viileää kuin se suinkin voi olla (olettaen, että MLP:n lämpötilansäätö on kohillaan). Tällöin muissa huoneissa ei tarvittaisi niin korkeaa menoveden lämpöä. Eli lämpö siirtyisi siitä lämpimämmästä huoneesta niihin viileämpiin.

Eli aina kun termostaatti jossain sulkeutuu niin saman energiamäärän tuottamiseksi tarvitaan korkeampi menoveden lämpötila. Jos on liian lämmintä niin on edullisempaa laskea menoveden lämpötilaa kun katkaista kierto termostaateilla.

Juurikin näistä syistä itse olen termostaattien kannalla. Eli siis jos halutaan tarkka huonekohtainen lämpötilansäätö. Jos taas haluttaisiin suurin mahdollinen säästö korkean lämpökertoimen muodossa niin ottaisin termostaatit pois.

Sitä olen kyllä tässä omassa torpassa miettinyt, että mikä on kokonaisvaikutus sähköverkosta otettuun energiaan jos pitää ulkoseinällä olevia huoneita viileämpinä. Lämpökerroin huononee, koska muihin huoneisiin tarvitaan korkeampi menoveden lämpötila, jotta niissä saavutetaan haluttu sisälämpötila, mutta toisaalta ulkoseinän yli vaikuttaa pienempi lämpötilaero, joka tarkoittaa pienempää lämpöhävikkiä. Tarviisi taas sen kuuluisan kylmälabran, että tästä saisi varmuuden. Hihasta ravistaisin, että käytännön ero on hyvin pieni. En ainakaan itse ole saanut merkittävää eroa näkyviin. Tosin on tuo ulkoseinä melko hyvin eristettykin. Sitten taas esim. autotallissa pidän matalampaa lämpöä (oliki nyt 15C tai jotain) se on samojen ulkoseinien sisällä, mutta lamelliovi on talon isoin vuotokohta. Siinä tapauksessa termostaatti varmasti tuo säästöä. Etenkin kun autotallin poisto on huipparilla, enkä ole siihen vielä LTO:ta saanut värkättyä.

Pähkinänkuoressa termostaatit on hyvä juttu jos halutaan pitää eri lämpötiloja eri paikoissa taloa. Jos taas halutaan tasalämpöinen talo niin ilman termostaatteja homma hoituu melko tarkasti paremmalla lämpökertoimella.

*lisäys* niin ja sellainen omakohtainen havainto on tästä vielä, että nyt kun mulla on alakerta matalammalla lämmöllä (raksalämmöt) niin yläkerrassa tarvitaan lämpimämpi menovesi saman (yläkerran) sisälämpötilan saavuttamiseksi. Alakerran lämmöt siis alennettu termostaateilla. Tässä toki tuo luovuttavan pinta-alan ero on melko suuri (puolet). Siitä tuleekin kiinnostavaa dataa kun saan sen alakerran valmiiksi ja nostan lämmöt sielläkin reiluun kahteenkymppiin ja sitten vaan vertailemaan aikaisempiin.

[fraatti]

Sitten taas esim. autotallissa pidän matalampaa lämpöä (oliki nyt 15C tai jotain) se on samojen ulkoseinien sisällä, mutta lamelliovi on talon isoin vuotokohta. Siinä tapauksessa termostaatti varmasti tuo säästöä.

Itsellä tallissa 5,5 x 2,7m nosto-ovi jonka sain viikko takaperin asennettua. Kuulostaa vain jotenkin niin utopistiselle että tuon oven u-arvo olisi asennettuna 1,0 W/(m2*K) joka on sama kuin talon kaikissa ikkunoissa ja ovissa.

"Turner 800-sarja on huippulaadukas autotallin nosto-ovimallisto. Eristeenä käytetään 45 mm polyuretaanivaahtoa. Ovi on suunniteltu nimenomaan lämpimiin autotalleihin. Valinnanvaraa on runsaasti niin pintakuvioinnin, värien kuin ikkunoidenkin suhteen. Nosto-oven lamellit on valmistettu vahvasta, galvanoidusta teräspellistä."

[Xargo]

Mulla kanssa Turnerin ovi. Tästä saa jotain käsitystä, miten ovi vertautuu muihin rakenteisiin. Tätä ei tosin ole korjattu materiaalien suhteen. Tummat muovit (ikkunoiden karmit ja portaiden alapäässä lumilapio) ja mustaksi maalattu puu (otsalaudat) erottuu tuossa aika selvästi. Tosin voipi olla, että aurinko on niitä jonkin verran lämmittänyt. Alakerta on mustaa hiottua betonia ja yläkerta valkoista hienopestyä. Nosto-ovi on valkoinen. Ikkunoiden karmit siis antrasiitinväristä muovia (tai tarkemmin jotain Rau-Fipro komposiittia). Jonkin verran tuossa vielä vuotaa myös anturan ja ulkoseinän liitos. Nyt siinä on maata ja ruotaeristeet lisänä tulevaksi talveksi.

[fraatti]

Mulla kanssa Turnerin ovi. Tästä saa jotain käsitystä, miten ovi vertautuu muihin rakenteisiin. Tätä ei tosin ole korjattu materiaalien suhteen. Tummat muovit (ikkunoiden karmit ja portaiden alapäässä lumilapio) ja mustaksi maalattu puu (otsalaudat) erottuu tuossa aika selvästi. Tosin voipi olla, että aurinko on niitä jonkin verran lämmittänyt. Alakerta on mustaa hiottua betonia ja yläkerta valkoista hienopestyä. Nosto-ovi on valkoinen. Ikkunoiden karmit siis antrasiitinväristä muovia (tai tarkemmin jotain Rau-Fipro komposiittia). Jonkin verran tuossa vielä vuotaa myös anturan ja ulkoseinän liitos. Nyt siinä on maata ja ruotaeristeet lisänä tulevaksi talveksi.

Tuon lumilapion hohkaaminen kirkkaana vie uskottavuuden tuolta kuvalta pois. Ellet nyt sitten satu olemaan juuri lykkinyt lunta hikipäässä....  mutta seinät ainakin vaikuttavat tiiviiltä...

[Xargo]

Tuon lumilapion hohkaaminen kirkkaana vie uskottavuuden tuolta kuvalta pois. Ellet nyt sitten satu olemaan juuri lykkinyt lunta hikipäässä....  mutta seinät ainakin vaikuttavat tiiviiltä...

Joo sitä just meinasin tolla, että kuvaa ei ole korjattu materiaalien suhteen. Eli siis ei ole huomioitu materiaalien erilaisia emissiivisyyksiä. Se onkin just yks perusseikka, mikä olisi syytä lämpökameran kanssa olla aina mielessä. Kahden saman lämpöisen eri materiaalia olevan kappaleen mitattu lämpötila voi siis olla selvästi eri jos emissiivisyys on eri ja sitä ei ole kameralle "kerrottu". Lumilapio on mustaa muovia, kuten esim. tuo auton nokan säleikkö, joka myös hohtaa. Otsalaudat tosiaan on maalattu mustalla maalilla, joka taisi olla öljypohjainen eli siinä mielessä mustaa muovia sekin ja tosiaan karmitkin tummanharmaata muovia. Eli pitäisi korjata kaikki eri materiaalit omilla emissiivisyyksillään niin olisi järkevämpi kuva.

"Kappaleen säteilemän energian osuus kappaleen kokonaisenergian määrästä ilmaistaan emissiivisyytenä. Se on desimaaliluku nollan ja ykkösen väliltä. Mitä suurempi emissiivisyys, sitä vähemmän kappale heijastaa ympäristön energiaa ja sitä enemmän kappale säteilee lämpöä."

[fraatti]

Niin olikos tuolloin aurinkoinen keli ja paistoiko aurinko juuri niin että se olisi voinut paistaa noihin tummiin osiin? Täytyisi kuvata pimeässä/hämärässä ?

[Xargo]

Ulkomuistista mennään, mutta muistaakseni oli kirpakka aurinkoinen pakkaspäivä. Oikeastaan tossa ei ollu tarkoitus niinkään mitata lämpötiloja vaan toi kuva on yhdestä tutkimusprojektihausta, jossa olisi tarkoitus puuhata panorama lämpökameraa. Eli räpsin tälläsellä läjän kuvia ja yhdistin sitten yhdeksi panoramakuvaksi:

http://www.trotec24.com/fi-fi/mittauslaitteet/lampotila/lampokamera/ic-080-l-lampokamera.html

Pitää tossa talvella koittaa räpsiä vähän hallitumpaa matskua kasaan.

Mutta nosto-ovesta kun oli puhe niin kyllä se näyttää samaa karua kieltä myös sisäpuolelta kuvaten. Eri suuntaan toki. Eli on selvästi ympäristöään kylmempi. Tosin verrokkina vieressä on 0,14 W/(m2*K) ulkoseinä...

Niin ja tuo on eteläjulkisivu eli kyllä siihen aurinko pääsee paistamaan suoraan.

[fraatti]

Niin ja tuo on eteläjulkisivu eli kyllä siihen aurinko pääsee paistamaan suoraan.

Mikäs tuo portaissa vinosti menevä raja on ? varjon ja paisteen raja?

[fraatti]

Jos tuota kuvaa katsoo se näyttää siltä että itse ikkunan lasista ei vuotaisi ulos mitään. Voiko muka ikkunan kokonaislämpöhäviö tulla pääasiassa siitä mitä se hukkaa karmien kautta pihalle? Liimaa seuraavaksi teippi siihen lasin pintaan ja katso mitä se vaikuttaa...

[Xargo]

Portaissa näkyvä raja on varmaan just paisteen ja varjon raja. Autokatos varjostaa tuolla tavalla aamupäivän aurinkoa kun halusin tollaset "ilmavat" lappeet.

Jos tuota kuvaa katsoo se näyttää siltä että itse ikkunan lasista ei vuotaisi ulos mitään. Voiko muka ikkunan kokonaislämpöhäviö tulla pääasiassa siitä mitä se hukkaa karmien kautta pihalle? Liimaa seuraavaksi teippi siihen lasin pintaan ja katso mitä se vaikuttaa...

Noinhan se menee, että karmi on ikkunan heikoin lenkki. Lasituksesta riippuen toki, mutta kyllä nykyikkunoissa on yleisesti pätevät lasitukset. Yleensähän ikkunoista ilmoitetaan vain jonkun tyyppi-ikkunan (jossa on suht vähän karmia suhteessa lasi-aukkoon) u-arvo, mutta mulla ikkunatoimittaja laski nohevasti joka ikkunalle u-arvon erittelyineen.

Noissa etelänpuoleisissa yläkerran ikkunoissa mulla on itsepuhdistuva pinta niin niiden lasituksen u-arvo on vähän heikompi kun niistä puuttuu toinen selektiivikalvo. Esim tuo iso ikkuna (1,5x3m) näyttää tältä: 0,08 (välilistat) 0,20 (puitteet) 0,72 (lasi) yhteensä 1,0. U-arvoltaan talon paras ikkuna on länteen päin oleva 1,2x2,3m ruutu, jonka vastaavat arvot ovat 0,09 (välilistat) 0,18 (puitteet) 0,49 (lasi) yhteensä 1,0. Huonoin ikkuna taas on selvästi pienempi (0,5x1,4m), jolloin karmia on suhteessa enemmän ja u-arvo sitä kautta huonompi. 0,18 (välilistat) 0,40 (puitteet) 0,54 (lasi) yhteensä 1,12.

Monestihan kuuluu sanottavan, että isot ikkunat tarkoittavat isoa lämpöhävikkiä, mutta kyllä isomman hävikin saa monella pienellä ikkunalla juuri tästä syystä.

Mulla on kaikissa ikkunoissa 3k lasitus eli siis yksi kolmen lasin eristyslasipaketti. 2k + 2k:lla pääsisi vielä pienempään lasin u-arvoon. Niin ja avattavat ruudut ovat karmin osalta vielä vuotoalttiimpia. Mulla melkein kaikki ruudut on kiinteitä. Karmit on myös melkosen pätevät, samoin kuin välilistat eli tuo karmin osuus lämpövuodosta kasvaisi vielä jos olisi "tavanomaiset" karmit.