En nyt menisi vannomaan ton 4.5 - 5 käyttökertoimen puolesta, paitsi todellla hetkellisesti (muutama minuutti silloin tällöin).
Mulla on Ekowell 1002 ja siitä seuranta kahdelta vuodelta. Pumpussa on oma kWh mittari, ja siinä näkyy kaikki kaapin käyttämä sähkö (sis. pumput, suntit yms.).
Kuukausittaisella keskiarvolla katsoen paras kuukausi oli 2/2006, jolloin kerroin oli 2,92, heikoin taas 8/2006. Tuolloin kerroin romahti 1,39:n.
Homma on selkeä, talviaikaan kun pumppu käy enemmän lämmitystarpeen vuoksi, varaajan alaosa ohjaa systeemiä ja kompura paukuttaa välillä 30-36 astetta. Käyntiaika on päälle 10h /vrk mikä takaa että tulistimen ansiosta yläosassa on koko ajan päälle 60 asteista vettä eikä sen lämpötila näin ollen vaikuta kompuran ohjaukseen.
Kesällä taas käyntiaika putoaa lämmitystarpeen häviämisen vuoksi ollen 0,5 - 1,5 h/vrk. Nyt käyttövesitarve ohjaa pumppua, eli pitääkseen varaajan yläosan riittävän kuumana, käy kompura välillä 44 - 50, tästä seurauksena on hyötysuhteen putoaminen suuremmista lauhtumispaineista johtuen ja samalla käyttökerroin romahtaa.
Toisaalta, vaikka kerroin putoaa kesällä luokkaan 1,5 ei sillä ole taloudellisesti juurikaan vaikutusta koska ei lämmityskaudella (kesä-syyskuu) hinta on veden ja lämmityksen osalta 1 - 1,5 euroa päivässä.
Keskimääräinen COP ajalta 10/2004 - 12/2006 on 2,23, mutta kuten edelläolevasta ilmenee se kylmin aika (marras-huhtikuu) jolloin pumppu käy enemmän mennään yli 2,6 COP:llä koko ajan.
Lopuksi vielä, älkää verratko sitä pelkkää pumpun kompuran ottotehoa tuottoon ton COPin laskemiseksi. Esim. Ekowellissa on kaksi piiriä ja niihin liittyvät toimilaitteet. Kompuran ottotehoksi ilmoitetaan 2.7 kW, ton reilun parin vuoden seurannan perusteella kompura + toimilaitteet ottavat noin 1,5 kertaa ton ilmoitetun ottotehon, keskiarvona mulla 4,2-4,3 kWh per käyntitunti.
Tilanne on suurin piirtein sama kaikkien pumppumerkkien osalta, koska liitännäissysteemit, kompurat yms. ovat yleensä samojen valmistajien tekemiä.
